sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Södertälje



 Södertäljen kunta

Södertälje sijaitsee kaunilla paikalla Itämeren ja Mälaren järven välissä.  Tukholman keskustasta on noin 30 kilometriä Södertäljeen. Södertälje sijaitsee pitkän kapean kanavan varrella, josta on yehteys Itämereen ja Mälaren järveen. Kanavan vasen läntinen puoli kuuluu perinteisesti Södertäljen seurakuntaan ja oikea itäinen puoli Östertäljen seurakuntaan. Nykyään molemmat seurakunnat on yhtyneet yhteiseen pastoraattiin, johon kuuluu kuusi kirkkoa ja kuusi kappelia. Seurakunta jaotuksella ei ole nykyään mitään  sen suurenpaa merkitystä, mutta jaotus kuitenkin toimii vieläkin perustana hallitojärjestelmälle.

Visit Sörmlanad!

Destination Södertälje!

Aivan Södertäljen kunnan eteläisen rajan ulkopuolella sijaitsee  kaunis Trosan kylä, Tullgrarn niminen kuninkaallinen linna ja Tureholmin linna.

Södertäljen aluetta nimitettiin perinteisesti nimellä Taelga, josta sitten myöhemmin väännettiin nimi Telje. Vuoteen 1622 Södertäljeä kutsuuttin nimellä Telje, ja vieläkin se on Södertäljen lempinimi. Lopulta se muuttui Täljeksi ja Täljen eteen laitettiin Söder erottamaaan paikkakunnan  Norrtäljestä. 

Södertäljen alueella sijaitsee myös asutustaajamat Östertälje ja Västertälje. Östertälje on osa Södertäljen keskustaajamaa ja se sijaitsee kanavan itäpuolella. Västertälje kuten nimikin jo sanoo on Södertäljen keskustaajaman läntisin osa.


Kunnan alueisiin kuuluu Södertäjen lisäksi Enhörna, Hölö, Mörkö, Tveta, Vårdinge, Västertälje, Ytterjärna, Östertälje ja Överjärna. Näitten lisäksi kunnassa on joitakin muita taajamia kuten Pershagen, Mölnbo, Sandviken, Tuna, Vattubrinken, Viksäter, Östra Kallfors ja osa Gnestaa. Kukin kunnan osa-alue on omaalatuisensa.


Sankta Rangnhild av Tälje,  noin 1075-1117

Sankta Ragnhild on pyhimys roomalais-katollisessa kirkossa. Kerrotaan että hän olisi käynyt pyhiinvaellusmatkalla Roomassa ja Jerusalemissa. Hän on Täljen /Södertäljen asukkaiden suojeluspyhimys. Kerrotaan että Sankta Ragnhild olisi perustanut Täljen/Södertäljen kirkon, jonka nimi on nykyään Sankta Ragnhilds kyrka. 

Hänestä on liikkunut paljon epävarmoja tietoja joiden paikkansapitävyyttä ei kukaan voi mennä vannomaan. Tukholmasta löytyy Sankta Ragnhildin katollinen kappeli Blackebergin asuinalueelta. Kappeli on Eugenia kirkon alainen. Eugenia kirkko on Ruotsin vanhin roomalais-katollinen kirkko ja se sijaitsee Kungsträdgårdenin reunalla Tukholmassa.


On olemassa  myös Sankta Ranghildin kappeliseurakunta, joka kuuluu Eugenia seurakunnalle. Se on Ruotsin vanhin katollinen seurakunta. Eugenia seurakunnan kirkko sijatsee Kungsträdgårdenissa Tukholmassa. Papit kuuluvat Jesuiittisääntökuntaan. Olen siitä kertonut aikaisemmin täällä

Sankta Ranghildin kappeliseurakuntaan kuuluu alueet Hässelby, Vällingby, Bromma, Spånga ja Mälaren järven saaristo. Kappeliseurakuntaan kuuluu myös nunnaluostari, joka sijaitsee Brommassa, Drachmansgatan 2. Samassa rakennuksessa sijaitsee vanhustenkoti nimeltä Josephina Hemmet.


Sankta Ragnhild Södertäljen kaupunginpuistossa

Ragnhild on luultavasti elänyt vuosina 1975-1117 jaa. Ragnhild on paikallinen pyhimys, mutta hänet löytää roomalaiskatollisen kirkon pyhimyskalenterista. Hänet on kiinteästi liittetty Södertäljen Sankta Ragnhildin kirkkoon. Hänen hautansa löytyy Södertäljen kirkosta vanhojen kirjalllisten dokumenttin mukaan, jossa mainitaan että Ragnhild olisi ollut norjalainen kuningatar. Ragnhildin epifatiumissa mainitaan että hän oli kuningatar, mutta ei kuitenkan kerrota mitään hänen aviopuolisostaan. Hän on voinut olla naimisissa kuningas Inge vanhemman kanssa, tai mahdollisesti Inge nuoremman. Inge vanhempi toimi svealaisten kuninkaana kahteen otteeseen (1079/1080-1084). Kuvissa Ragnhild kuvataan siunattuna pyhiinvaeltajana. (Tietolähde: Valtion arkiivi.)


Kuvassa Södertäljen kaupupungintalo/kunnantalo.Sankta Ragnhildin kuva löytyy myös Södertäljen kapungin vaakunasta.

Södertäljen kunnassa asuu lähemmäksi 100000 asukasta. Itse Södertäljessä asuu noin 80000. Asukkaista on noin 51% ulkomailla syntyneitä tai henkilöitä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. 

32% Södertäljen asukkaista on syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Suomalaisten ja heidän jälkeläistensä osuus on melkoinen. Kansalaisuuden perusteella on vaikea tehdä tilastoa koska useimmat ovat Ruotsin kansalaisia. He ovat siis tilastoissa ruotsalaisia. 

Södertäljeläisten juuret tulevat noin 40 eri maasta ja täällä puhutaan yli 80 eri kieltä. Tämä moninaisuus aiheuttaa sen että Södertäljestä on tullut kreatiivinen ja innovatiivinen kunta.


Alue on ollut jo kauan nopeasti kasvava asuinalue, koska täällä on ollut töitä tarjolla. Södertälje ei ole turistikaupunki vaan elävä ja vilkas teollisuuskaupunki, ja yksi suurimmista liikenneristeyksistä koko Suur-Tukholmassa. Silti täällä on turisteillekin tarjolla yhtä ja toista.

Kun tutustuu Destination Södertälje sivuihin  niin huomaa että täällä on vaikka kuinka paljon koettavaa ja nähtävää. Kunnassa sijaitsee 24 luonnonreservaattia ja paljon erilaista aktiviteettiä lapsille. Kuntalaisten keksi-ikä on kuitenkin vain 40 vuotta, siis sama kuin keskiverto ruotsalaisten. Uusia työpaikkoja syntyy ja uusia asukkaita tulee, sillä Södertälje on melkein ainoa alue Suur-Tukholmassa, jossa on ollut vuokra-asuntoja tarjolla.


Södertäljellä on aivan oma laivakin, M/S Ejdern vuodelta 1906. Ejdern on rekisteröity Södertäljessä ja se on yksi maailman vanhimmista propelleilla toimiva höyrylaiva. Aikoinaan Eider ajoi päivittäistä  reittiään Södertäljen ja Mörkön välillä. Nykyään se kulkee Södertäljen ja Adelsön ja Björkön välillä. Joitakin kertoja kesäisin Mariefredin, Tukholman ja Oaxen välilläkin. Laiva on liikenteessä vain toukokuun alusta syyskuun loppuun.


Södertälje Science Park, Kvarnbergagatan 14

 Tämä tutkimus-ja opsiskeluahjo sijaistee Campus Teljen vieressä ja tämä on valtion aluelle panema idea.

KTH (Kungliga Tekniska Högskolan/Kuninkaallinen tekninen korkeakoulu) rakentaa yhdessä Scanian ja Astra Zenecan kanssa tätä insinöörien opinahjoa Södertäljen keskustaan. Täällä tulee opiskelemaan 1200 opiskelijaa. 

Kahdella erittäin suurella firmalla Scanialla ja Astra-Zenecalla on pääkonttorinsa ja tehtaansa Södertäljessä. Södertäljessä on eniten teollisuutta koko Tukholman läänissä. Tämä on myös se alue josta lähtee eniten tuotteita ulkomaan vientiin.  

Scania sijaitsee ydinkeskustassa, jolla on vähintäin kymmenisen eri työpistettä. Sen lisäksi mm oma terveyskeskus, oma museo, 11 ravintolaa/kahvilaa, 7 myymälää, Teknillinen lukio... Scanialla on toimintaa myös Göteborgissa, Luleåssa ja Oskarshamnissa. 

Niin Scania kuin Astra-Zenecakin ovat Wallenbergien alulle panemia firmoja. Astra on yhtynyt englantilaisen lääkefriman Zenecan kanssa. Astra Zeneca on yksi maapallon suurimpia lääkefirmoja.

Astra Zenecalla on myös useita kohteita Södertäljessä, oma ravintoa Snäckviken ja oma terveyskeskus, joka on harvinaista Ruotsissa. Vain joillakin isoimmilla firmoilla on omat terveyspalvelut, tai että työnantaja tarjoaa ylipäätään terveyspalveluita. Ruotsissa mennään terveyskeskukseen kun on tarvetta.


Ruotsissa saa melkein kuka vaan avata terveyskeskuksen tai muita terveyspalveluja, kunhan maakuntapolitikot ne ensin hyväksyvät.  Ruotsissa ei tunneta ns palveluseteleitä. Ruotsissa terveyspalvelut ovat saman hintaisia ja hinnat porrastettuja, kuten lääkeostotkin, ja toimivat samoilla ehdoilla ihan automaattisesti, ilman että niistä tarvitsee edes itse pitää minkäänlaista huolta.  Osa palveluista ovat täysin ilmaisia.

Jo 1740-luvulla kruunulla oli Södertäljessä omia verstaita kuten kruunun paloviinapolttimo, lanka-ja tekstiilitehdas, tupakkatehdas ja keramiikkatehdas. Työväkeä alkoi muuttamaan Södertäljeen. 1800-luvun alulla kun kaupunkiin saapui kesävieraita alettiin myymään ns perinteisiä Södertäljerinkeleitä kesävieraille. Rinkeliperinnettä oli Södertäljessä ollut useamman sadan vuoden ajan. Södertäljen suurin tavaratalokin on nimeltään Kringlan.


Villa Bellevue, Parkgatan 1

Tässä rakennuksessa kaiketi sijaitsee Elaf koulu, assyrialaisten lasten kunnallinen peruskoulu, jossa opetus tapahtuu ruotsin kieleleä. Kotikieleen toki saa tukiopetusta.

Södertäljessä on ollut jo varmaan monet kymmenet vuodet suomalaiset koululuokat. En tiedä onko siihen enää tarvetta, sillä Suomesta ei enää muuta väkeä Ruotsiin juuri lainkaan ja ruotsinsuomalaisista lapsista useammassa sukupolvessa on tullut jo ruotsinkielisiä. Sen sijaan joitakin suomenkielisiä luokkia voi olla kouluissa. Ruotsinsuomalainen esikoulu löytyy kuitenkin Södertäljestä. Kaikista päiväkodeista on Ruotsissa tehty esikouluja.

Södertäljessä on myös kansainvälinen eglanninkielinen koulu, johon voi kuka vaan laittaa lapsesna kouluun. Ruotissahan vanhemmat saa itse valita koulun lapsilleen. 


Vuonna 1860 avattiin Tukholmasta Södertäljeen junanrata, josta on ollut suuri merkitys Södertäljelle, samoin kuin kanavasta ja satamasta. Vuonna 1874 veti AB Atlas kaasujohdot kaupunkiin ja näin saatiin modernit kaasulyhdyt valaisemaan katuja ja kujia. Ab Atlaksella oli muutakin tomintaa kaupungissa. 1900-luvun alussa perustettiin monta tehdasta Södertäljeen, Svenska Centrifug AB, AB Södertälje Verkstäder, Baltic, Astra (nykyinen Astra Zeneca), Tubaksmonopolet, Wedaverken, Vabis josta myöhemmin tuli Scania-Vabis, siis nykyinen Scania.


 Porimestarin huvila

Asukasmäärä kasvoi äkkiä. Työväkeä tuli Suomesta, Kreikasta, Jugoslaviasta, Italiasta ja nyt myöhemmin myös Irakista ja Syyriasta. Maailmansotien jälkeen tuli usemmasta eurooppalaisesta maasta pakolaisia Ruotsiin, varsinkin Itävallasta. Vuonna 2007 otti Södertälje vastaan enempi irakilaisia pakolaisia kuin USA ja Kanada yhteensä. 

Södertälje on vieläkin niitä harvoja kuntia, joilla on kunnallisia vuokra-asuntoja tarjolla. Useimmat kunnat ovat jo kauan sitten lopettaneet vuokra-asuntojen tarjouksen, joka on aiheuttanut sen että vuokra-asuntoihin jonotetaan nykyään 10-15 vuotta, varsinkin Tukholmassa.

Södertäljen kunta on antanut asukkaiden olla mukana suunnittelmassa ja päättämässä asunnoista ja asuinalueista. Asuinalueista on tullut rauhallisempia ja siistimpiä kuin mitä ne olivat aikoinaan. Nuoret pojat saavat olla mukana siistimässä alueita, joten silloin ei paljon ole haluja sotkea ja töhriä paikkoja. 

Ruotsissa asuu noin 60% vuokra-asunnoissa, kun Suomessa sen sijaan asutaan omakotitaloissa tai osakeasunnoissa, joita ei Ruotsissa oel lainkaan. Ruotsissa asuu noin 40 % huviloissa/villa tai asunto-oikeusasunnoissa, mitkä yleensä ovat ihan samanlaisia rakennuksia kuin vuokra-asunnotkin. 

Suomalaisten osuus Södertäljen asukasmäärästä on vieläkin suurin ruotsalaisten jälkeen. Toiset suuret ryhmät ovat assyyrialaiset, syyrialaiset ja armeenialaiset. Kaikki nämä kolme viimeksi mainitsemaani ryhmää ovat kristittyjä ortodokseja. Puolalaiset alkaa olls suurin maahsnmuuttaja ryhmä, mutta heitä asuu eniten Tukholman kaakkoispuolella. Luonnollisesta syystä, sillä alukset Puolaan lähtee Nynäshamnista.


Holmfastristningen

Kaupunki kasvoi ja palveluja rakennettiin kovalla vauhdilla. Kunta on rakentanut paljon kirjastoja, huvittelupaikkoja, urheiluhalleja ja "monitoimihallin" Sydpolen ja paljon muutakin. 

Myös maahamuuttajaryhmillä on omia tiloja ja kirkkoja ja erilaista toimintaa kuten omat jalkapallojoukkueet. Maahamuuttajat ovat saaneet asunnon ja työpaikan täältä ja hyvän palkan, jopa ruotsalaisen mittapuunkin mukaan suht koht korkeat palkat. 

Wallenbergien investointifirmalla Investor on ollut vaikeuksia tuottavuuslukujen kanssa koska palkat ovat liian korkeat ja ne hankaloittaa maailmanmakkinolla. Wolskvagen on suurin osakkeen omistaja Scaniassa ja pian ehkä Wolksvagen tulee omistamaan koko Scanian. 


Riimukivi Ytterjärnassa

Lääkefirma Asta Zenca on saanut moni miljardiset tarjoukset, mutta tehdas on silti vieläkin ruotsalainen. Ruotsissa on maailman korkeimmat työnantajien kustannukset, melkein 70 % korkeammat kuin keskiverto eurooppalaisessa firmassa. Joten kuinka kauan Astra Zeneca voi maksaa korkeita palkkoja ja sosiaalikustannuksia. Södertäljessä on eniten työpaikkoja koko eteläisessä Suur -Tukholmassa ja suuri osa tuotteista menee vientiin. Södertäljeen kaivataan lisää työväkeä.

Södertälje on Södermanlandin maakunnan suurin taajama. Södermanland on muuten manviljeys-ja karjatalaous aluetta. Kuntareformin jälkeen Södertäljestä tuli kunta kun kaupunkinimistys poistettiin. Nämä kuntareformit ja kuntaliittymät on tehty monen moneen kertaan jatkuvalla syötöllä, joten on vaikea pysyä perässä.



Södertäljen historia sai alkunsa jo aikaisella keskiajalla. Jo noin 4000 vuotta ennen ajan alkua on alueelle tullut asutusta. He elättivät itsenä keräämällä, kalastamalla ja metsästyksellä. 

Tuhat vuotta myöhemmin alettiin viljelemään maata ja he hankkivat myös karjaa. Näin ihmiset asettuivat asumaan moniksi sukupolviksi samalle alueelle. Taajama syntyi aivan lunnostaan. Vielä noin 400 vuotte eaa oli Mälaren järven ja Itämeren välinen salmi hyvin leveä, mutta alkoi kapenemaan jääkaden jälkeisen maanpinnan nousun johdosta. Ensimmäinen suuri muuttoaalto Södertäljeen tapahtui 600-luvulla. 

Kansainvaellusten ajalla (380-470 jaa) kulki venereitti salmen lävitse. Kansainvaelluskausi päättyi Ruotsissa viikinkien ajan lopulle, siis noin 1000-luvun lopulle jaa. Siihen aikaan täällä luullaan asuneen noin 50 henkeä. Tuhatluvun lopulla rakennettiin kivikirkko, raatihuone ja gilleshus, jossa pidettiin kokokusia ja paikallisia juhlia.


Södertälje 1600-luvulla


Vuonna 1860 sai Södertälje rautatien ja jo vuosi sen jälkeen pääsi matkustamaan junalla Tukholmasta Göteborgiin. Junanrata aiheutti myös sen että teollisuutta alkoi kerääntymään Södertäljeen. Tuotteita voitiin kuljettaa vesi-ja junareittejä pitkin.

Venäläiset tulivat riehumaan tänne vuonna 1719 ja he varastivat kaiken minkä irti saivat ja tuikkasivat tuleen rakennuksia. Tämä oli ihan tavallista touhua 1700-luvulla Ruotsin rannikolla. Venäläisten riehunnasta on muistolaatta Nya Strandhotellin seinustalla. 


Ei olla aivan varmoja koska Södertälje sai kaupunkioikeudet. On mainittu vuosi 1386 ja vuosi 1000. Ensimmäisen kerran Södertälje mainitaan kirjallisesti Adam Bremeriläisen kirjoituksissa, jolloin hän mainitsi Täljen sijaitsevan hänen matkansa varrella Birkasta Skaraan. 

Salmessa sijaitsevan Mörkön saaren kärkeen rakennettiin linnake 1200-luvulla ja muuri, joiden tarkoitus oli suojella Täljessä asuvia venäläisiltä. Nykyään samalla paikalla sijaitsee mielikuvitusta kiehtova Hörningsholmin linna, josta olen aikaisemmin maininnut täällä. Linna on nykyään yksityisessä omistuksessa.


Keskellä kanavaa aivan Södertäljen keskustassa, noin kolme kilometriä etelään päin, sijaitsee saari nimeltä Slottsholmen. Saarella sijaitsi nimittäin aikoinaan 1300-luvulla Tälje hus, jota myös kutsuttiin nimellä Ranghildsborg. Linnassa asui sen ajan kruununvouti. Rakennuksesta ei ole kuin rippeet jäljellä. Saarella näyttää olevan kesäaikaan lampaita laitumella.

Kuningas Gustav Vasan nuorin poika Karl (myöhemmin kuningas Karl IX) oli Södermanlandin maakunnan herttuas ja kovasti kiinnostunut kehittämään Södertäljeä. Hän rakennutti ison sataman Södertäljen eteläpuolelle Itämeren lahteen. Nykyään satamasta kulkee tavarajunia varten oma junalinja jolla on oma silta kanavan ylitse. Puolitoista kilometriä pohjoisenpana sijaitsee paikallisjunan asema nimeltä Södertälje Hamn. Paikallisjunan päätepysäkki toki sijaitse vielä sitäkin pohjoisenpana, mutta junat kiepauttaa tämän sataman aseman kautta, ja sitten ajavat kanavan ylitse omaa junasiltaansa pitkin. 

Tukholmasta on Södertäljeen noin 35 kilometriä. Södertälje on aivan erilainen kaupunki kuin mitä Strängnäs tai Mariefred ovat, joista kerroin tässä jo aikiasemmin, ja jotka sijaistevta Södertäljen naapureina. 

Södertälje on melko varmasti Ruotsin vilkkain läpikulkukaupunki. Tästä ei vaan kulje ohitse ihmisiä vaan valtavan paljon tavaraakolmeen suuntaan. E 4 tie kulkee Södertäljestä etelään päin, E 20 tie kulkee Södertäljestä länteen päin ja molemmat tiet yhdessä kulkevat Tukholmaan päin. Puhumattakaan että iso Mälaren järvi ja Itämeri yhtyvät Södertäljessä. Södertälje toimii eräänlaisena porttina Tukholmalle. 

Södertälje on moderni teollisuuskaupunki joka sijaitsee kahden pitkän ja kapean lahden välissä, toinen on Mälaren lahti ja toinen Itämeren lahti. Nykyään on kolme kohtaa josta pääsee kanavan ylitse. Pohjoisin on nimeltään Mälarbron, joka rakennettiin 1960-luvulla. Mälarbron sillan ja etelänpänä sijaitsevan Slussbron sillan välisellä alueella sijaitsee vanha Täljen alue.


Södertäljen kanavassa sijaitsee iso sulku, jossa Mälaren järvi ja Itämeri yhtyvät. Sulku on Skandinavian suurin josta päsee isoimmatkin merenkulkualukset  lävitse. Kaupunki on kasvanut suurelta osin kanavan reunoille. Jo viikingit halusivat tehdä sulun Mälaren ja Itämeren välille, mutta jääkauden jälkeinen maanpinaan nousu on tehnyt ajan kanssa yhteyden teon ongelmalliseksi. Viikingit vetivät köysiillä veneensä kannaksen ylitse. Ainoa reitti Mälaren järven ja Itämeren välillä oli Södertäljen kanava ja Hammarbyleden, joka kulkee Södermalmin eteläpuolella. 

Veneyhetys Helgön saarelta, Birkan saarelta ja Sigtunasta Itämerelle helpottui suuresti, jos veti veneet kannaksen ylitse. Viikingit käyttivät puita rullatakseen veneensä kannaksen ylitse 1000-luvulla.

Ensimmäisen kerran kanavan pohjaa putsattiin ja kaivettiin 1400-luvulla.Toinen yritys tehtiin 1600-luvulla. Vasta kuningas Carl XIV:n ajalla 1800-luvun alussa saatiin kanava kunnostettua ja kuninags kävi sen vihkimässä vuonna 1819.  Myöhemmin jouduttiin kuitenkin leventämään ja syventämään kanavaa.


E4 ja E20 tiet yhtyvät sillalla ja junasilta sen vieressä

Kanava ja sillat ovat erittäin liikennöityjä. Kuvassa olevat sillat on ainoa yhteys Tukholmasta etelään päin Ruotsia. Tästä kulkee kaikki pitkänlinjan junat koko eteläiseen Ruotsiin, Göteborgiin, Osloon ja Köpenhaminaan saakka. Muussa tapauksessa olisi ajettava koko Mälaren järvi ympäri sen pohjoiselta puolelta.

Rakennettiin leveä E4:n tie ja erillinen junasilta sen viereen. E4 on klaffisilta joka avataan tarvittaessa ja junasilta nostetaan ylemmäksi suurempien alusten kulkiessa kanavan lävitse.

Juuri tällä hetkellä on menossa uusi kanavaprojekti. Tämä Södertäljen silta on Ruotsin eniten liikennöity silta ja liikenneväylä. Sillalla on sattunut useampiakin ikäviä onnettomuuksia. Eräs englantilainen pop-musiikkiryhmä ajoi yöllä sillalle vaikka siltaa alettiin juuri nostamaan ylös. Heidän autonsa ajoi autojonon ohitse suoraan alas kanavaan ja auto löi vastapäiseen betooniseinään. Merkillien onnettomuus sillä niin valo- kuin äänihälytykset toimi ja muitakin autoja oli sillalla odottamassa sillan nostoa. Alkoholilla eikä huumeilla ollut mitään tekemistä onettomuuden kanssa. 

Jotkut isot rekka-autot ovat ajaneeet sillan kaiteisiin. Kun silta on uuskorjattu niin jopa 160 metriä pitkät ja 23 metriä leveät alukset pääsevät kanavan lävitse.


Vanha rautatieaseman rakennus on vieläkin jäljellä, vaikka juniin pääsee suoraan jalkakäytäviltä. Suur Tukholman alueella on useita avoimia asemia joilla on pieni sininen matkalipunlukija, jossa voi maksaa matkansa. Melkein kaikilla on Suur-Tukholman alueella kuukausikortti, jota ei tarvitse näyttää laitteessa. Lukioluokkalaiset saavat ilmaisen kortin ja nykyään he saavat kortin myös kesäloman ajaksi. Kortilla saa matkustaa rajattomasti kaikissa kulkueuvoissa koko Suur-Tukholman alueella. No jaa, ei lentokenttien busseissa tai junissa. Tukholmasta paikallisjunalla kestää matka Södertäljeen 43 minuuttia.


 Stortorget ja Sankta Ragnhilds kyrka


 Södertäljen raatihuone, Södertäljen vanhin rakennus


Stortorget

Tämä alue on Södertäljen vanhinta aluetta. Torilla on ollut torimyyntiä jo useamman sata vuotta. Nykyään Södertäljen keskeisin paikka on Marenplan, joka sijaitsee hieman eteläänpäin, mutta kanavan varrella sekin.


 Sankta Ragnhildin kirkko, Storgatan 1, Stortorget

Tämä kirkko on rommaninen tyyliltään, kolem laivaa ja kaunis ristiholvi. Jämäkät pilarit ja jämäkkä saarnastuoli. Kirkko valmistui aikaisella keskiajalla, vanhimmat osat ovat luultavasti 1100-luvulta. Kirkkoa on kuitenkin muuteltu jonkin verran jälkeepäin. Kirkko on erittäin hyvässä kunnossa, sillä se on uuskorjattu ja putsattu.

Kirkko on saanut nimensä paikallisen pyhimyksen Pyhän Ragnhildin mukaan tai Ranghild av Tälje, kuten hänen nimensä kuuluu virallisesti. Kirkossa oli paljon kirkollisia esineitä, jotka on otettu talteen. Osa viety Historialliseen museoon Tukholmaan ja osa on seurakunnan varastossa. Venäläiset polttiivat suuren osan Södertäljen kaupungista aikoinaan, mutta Sankta Ranghildin kirkko säilyi tulipalolta.


Tanskalaiset ovat kuulema käyttäneet kirkkoa hevostallinaan ja venäläiset ampuivat kirkkokukkoa tornin päällä. Menneisyys on ollut yhtä sotimista Tanskan ja Venäjän kanssa. Molmpien kanssa on sodittu noin kymmenisen kertaa. Tanskan kanssa on ollut ainaista kitkaa ja kähnää noin 500 vuotta. Venäjän kanssa ollaan vieläkin mykkäkolussa.




Kirkkosalin sisäkatto oli tehty keskiajalla puusta, mutta 1400-luvulla kirkko sai tämän romaanisen tyylisen kattokupolin, joka on harvinaisuus ruotsalaisissa kirkoissa. 


Kirkko on avoinna suurinpiirtein joka päivä kello 11-17, sekä sunnuntaisin Jumalanpalveluksen aikana. Södertäljen seurakunassa on useita moderneja kirkkoja ja vain yksi kirkko, joka on yhtä vanha kuin tämä Pyhän Ranghildin kirkko, nimittäin Tvetan kirkko. Tvetan kirkko kuului jo alunperin Tvetabergin säätykartanolle, joka sijaitsee kirkon vieressä. 


 Tvetaberg

Aaatelisperhe Ridderstolpe asustaa kartanossa nykyään. Suvun esi-isä oli liivinmaalainen Peter von Frischen. Liivinmaa lakkautettiin vuonna 1918, jolloin Liivinmaa jaettiin Viron ja Latvian kesken. Liivinmaa on kuulunut ensin Puolalle, sitten Ruotsille (1629-1721) ja viimeksi Venäjälle.

Kartanon tiluksilla sijaiteee myös matkustajakoti ja ulkoilualue Måsnaren järven rannalla. He vuokraa myös mökkejä ja isompiakin rakennuksia. Lähellä sijaitsee myös Ekelundin retkeilyalue ja uimaranta.



Tvetaberg

Södertäljessä sijaitsee myös ns Hillsong kirkko, joka on erittäin moderni kirkkokunta, helluntaiseurakunta tyyppinen. Alunperin Australiasta kotoisin. Seurakunnan jäsenet ovat nuorta väkeä.


Keskellä Södertäljeä sijatsee myös Babtistikirkko. Babtistikirkoja on Ruotsissa ollut jo 1700-luvun alulta lähtien. Muuten... amerikkalainen Martin Luther King oli babtistikirkon pastori.


Babtistikirkko

Babtistikirkon vieressä sijaitsee Koptinen Ortodoksinen kirkko. Hieman kauenpana sijaitsee S:t Afremin kirkko ja Syyrilais-ortodoksinen kirkko. Södertäljessä sijaitsee myös Pelastuarmeijan ja Helluntai seurakunnan kirkot. 

Syyrialaiset ja assyrialaiset ovat ortodokseja, joista tämä viimeksi mainitsemani ryhmä on erittäin suuri Södertäljessä. Ruotsissa asuu noin 70 000 assyrialaista ja syriaania, joista noin 20000 asuu täällä Södertäljessä. Assyrialaisia on tullut Irakista, Turkista, Syyriasta ja Iranista. Heidän kirkkonsa on nimeltään Santa Maria Armensika Apostoliska kyrkan, joka on kristillinen kirkkokunta. Heillä on oma jalkapallojoukkuekin. 

Ruotsin hallituksessa on ollut yksi assyrialainen ministeri Ibrahim Baylan, joka on ollut mukana aikaisemmassa hallituksessa kouluministerinä. Hallituksessa on toinenekin ministeri Ardalan Shekarabi, joka on entien pakolainen hänkin, joka on paennut Iranista. Hän koulutti itsensä juristiksi Uppsalan yliopistossa ja toimii nyt siviiliministerinä.


Pyhän Jaakobin katetraali Södertäljessä/Sankt Jakob av Nsibin syrisk-ortodoxa katedral sijaitsee Hovsjön asuinalueella.

Syyrialais-ortodoksit osaa juhlimisen taidon. Häitä vietetään viikko tolkulla ja siihen satsataan valtavat määrät rahaa. Syyrialaisnaiset ovat erittäin moderneja He ovat kuin suoraan Hollywoodista. Ruotsin televisio teki jopa televisiosarjan syyrilaisortodoksien hääjuhlista, "Mitt stora feta syrianska bröllop"

Libanonilaiset tulivat Ruotsiin jo 1960-luvulla. Syyrialais-ortodokseja on Ruotsissa noin lähemmäski 80 000 ja heillä on kaksi piispaa, jotka molemmat asuvat Södertäljessä. Nämä kaksi ryhmää on helppo sotkea keskenään, joten parasta kun en puutu siihen sen kummemmin. Ota tästä nyt selvää...


Tvetan kirkko on harvoin avoinna. Se on kuulunut Tvetabergin säätykartanolle, jonka tiluksilla kirkko seisoo. Kirkko sijaitsee Tvetavägenin varrella, bussi 784 ja 785 Södertäljen rauatieasemalta. Pysäkin nimi on Tvetaberg, kuudes pysäkki Södertäljen rautatiaseman jälkeen.


Tvetaborgin entisen säätykartanon rypsipelto ja tie kartanoon

Voin kertoa että ruotsalaiset eivät juuri välitä oliiviöljystä vaan käyttävät ryprisöljyä, jonka ruotsalaiset itse ovat kehittäneet EU:n-tuella. Kauppojen hyllyt notkuvat rypsiöljyistä. Rypsiöljy on jopa terveellisenpää kuin oliiviöljy. Ruotisiksi rypsiöljy on rapsolja.



Tvetan hautausmaalla kirkon läheisyydesä seisoo tämä mahtava betoniristi.

Vanhimmat osat Tvetan kirkosta ovat 1100-luvulta. Keskilaiva ja tornin pohjakerros on ainakin 1100-luvulta. Sen jälkeen kirkkoa on korjailtu, rakennettu lisää, poistettu osia ja nyt viimeisin täysremontti tehtiin vain pari vuotta sitten. 

Ensin arkeologit ja muut asiantuntijat tutkivat kirkon ja sen ympäristön hyvin tarkkaan. Kaikki vanhat irtoesineet korjattiin säilöön. Remontti kesti useamman vuoden. 

Gotlantilainen kirkkojen kunnostukseen erikoistunut rakennusfirma meni välillä konkurssiin. Firma oli sopinut urakan hinnaksi 30 miljoonaa kruunua, mutta remontti tuli lopulta maksamaan 20 % enempi. Ruotsissahan ei ole valtion kirkkoja joten kirkot, seurakunta ja hiippakunnat saavat tehdä ihan niin kuin he itse haluavat. Valtio jakaa kyllä tukia seurakunnille, uskontokunnasta riippumatta. 

Ruotsin kirkko omistaa 3700 kirkkoa ja niistä 3071 on kulttuurisuojattuja rakennuksia. Nykyään kukin seurakunta omistaa kirkkonsa yksityisesti ja päättä asioistaan aivan omin päin. Ruotsissa siis ei ole valtion kirkkoa. Kirkkoja olisi muuten mahdotonta pitää avoinna, lämmittää, toiminta olisi lopetettava ja kirkko ehkä myytävä tai hajoitettava, jos ei valtio avustaisi. Toisaalta kerrotaan että Ruotsin kirkko on yksi Ruotsin suurimmista metsänomistajista. Joitakin kirkkoja on myyty yksityisille henkilöille ja toisille uskontokunnille. Osa kirkoista seisoo lukittuina ilman huoltoa.


 Sankt Ansgars kyrka on Södertäljen katollinen kirkko

Katollinen kirkko on ollut nopeimmin kasvava kirkko Ruotsissa viimeisten vuosikymmenien aikana. Tämä Sankt Ansgarsin kirkko valmistui jo vuonna 1978 ja sen suunnitteli Södertäljen oma kaupungin arkkitehti Fritz Woight. Hän tuli pakolaisena Saksasta Ruotsiin. 

Sankt Ansgar oli se henkilö joka toi kristinuskon Ruotsiin Bremenistä Saksasta. Bremenissä sijaitsi nimittäin Hamburg-Bremenin katollinen hiippakunta, johon koko Ruotsi kuului siihen aikaan. Sankt Ansgar (801-865) on melko varmasti käynyt täällä Södertäljessä, koska hän oleskeli lähellä sijaitsevalla Mälaren järven saarella nimeltä Björkö. Siellä on hänen kunniakseen rakennettu Ansgarsmonumentti


Marenplan on kaupungin vanhinta aluetta. Tästä ympäristöstä löytyy kaikki tarvittavat palvelut ja junasemalle on vain 200 metriä. Storgatan on Södertäljen keskeisin katu ja se lähtee tuosta laivan takaa kohti Sankta Ranghildin  kirkkoa ja Stortorgetia. Nygatanin pohjoisessa päässä on mahdottoman monta pikaruokapaikkaa vieri vieressä. On pizzaa, tapasbaari, thaimaalaista, japanilaista, varsinkin aasialaista ja ties mitä.


Näitä portaita kutsutaan nimellä Espanjalaiset portaat, jotka yhdistävät Olof Palmen torin, Järnagatanin ja Storgatanin. Erittäin kaunis kävelyreitti lähtee tuosta ravintolarakennuksen oikealta puolelta pitkin Slussgatania. Sieltä sitten löytyy kapea kävelysilta takaisin kaupungille.


 Saltsjön tori, jossa kohtaa Järngatan ja Saltsjögatan


Saltsjön tori


Ravintolarakennus, jossa sijaitsee useita ravintoloita ja kaiken keskellä sijaitsee Oktoberteatern niminen teatteri.



Strandgatan on rantakatu joka kulkee Marenpalnin ja Stadsparken puiston  välillä. Strandparkenin puisto on erittäin keskeinen paikka. Puisto ei ole suuri, mutta erittäin viihtyisä. Puisto on peräisin siltä ajalta, kun Sädertäljestä tuli kylpyläkaupunki. 


 Ungdom, Rolf Kjellberg




Marenbron silta 

Tuossa niemen kärjessä vasemalla sijaitsee puisto nimeltä Vännortsparken/ Ystäväpaikkakuntapuisto. Södertäljellä on nimittäin ystäväpaikkauntia Tanskassa Sturer, Sarsborg Norjassa ja Suomessa Forssa.


 Marenbron silta


Ystäväpaikkakuntapuisto


Saltsjöbron silta tai sillat paremminkin, sillä tässä on kolme siltaa ja oma silta junille. Silta on erittäin liikennöity silta. Se on klaffisilta joka avataan suurille rahtilaivoille, usein miten vain öisin. Junasillan voi nostaa ylöspäin, kuten kuvassa näkyy. E 4 kulkee tätä siltaa pitkin.


Igelstabron silta on  2140 metriä pitkä junailta ja Södertäljen eteläsin silta. Silta on osittain 50 metriä leveä ja neliraiteinen. Sen toisessa päässä sijaitsee Östertälje niminen juna-asema ja toisella rannalla Södertäljen sataman asema, jota käyteään vain tavaran lastaukseen.Tällä rannalla sijaitsee Södertäljen oljasatama ja muuta teollisuutta. 

Kaksi kilometriä pojoiseen päin sijaitsee uudempi silta, jota pitkin kulkee E-4 ja E-20 tiet jotka eroaa toisistaan Södertäljen sataman rautatieaseman kohdalla. Ja sen sillan pohjoisella puolella on uudempi junasilta tavarajunia varten. Tukholmaan päin E-24 ja E-20 kulkee yhteistä leveää moottoritietä pitkin läpi Tukholman. Tiet eroavat toisistaan Tukholman pohjoispuolella Hagassa. E-20 tie päätyy Värtanin laivasatmaan. E-4 jatkuu suoraan pohjoista kohti Haparandaan. E-4 on Ruotsin pisin tie joka kulkee etelä-pohjois suunnassa läpi Ruotsin Haparandasta Helsingborgiin,  1590 kilometrin matkan.


Tukholman eteläiset paikallisjunalinjat

Sähköjuna (=pendeltåg) Tukholman ja Gnestan välillä kuskaa pävittäin suuret määrät työväkeä edestakaisin, varsinkin Södetäljen ja Tukholman välillä on paljon matkustajia. Samoin Märstan ja Bålstan linjoilla. 

Tukholman paikallisliikenteessä nousee päivitttäin metroon noin 1,3 miljoonaa matkustajaa, 1,2 miljoonaa matkustajaa busseihin, 330 000 paikallisiin säköjuniiin. Tvärbananan, Roslagsbanan, Nockebybanan, Lidingöbanan ja raitiovaunu 7:n Lidingöbanan juniiin noin 180000 matkustajaa. Näitten lisäksi on vielä matkustajia joka päivä saaristolaivoissa. 

Tukholmassa menee aivan likaa aikaa matkustamiseen. Se onkin Tukholman ainoa huono puoli. Monella menee työmatkoihin 2-2,5 (jopa 3) tuntia päivittäin. Tukholmassa ollaan työpaikoilla noin yleensä yhdeksän tuntia päivittäin, sillä yksi tunti on palkatonta aikaa, jonka saa käyttää taukoihin. Omalla autolla ei ole viisasta tehdä työmatkoja. Suorimmalla tiellä saattaa olla tullimaksu. Harvempi voi enää ajaa töihin omalla autolla  ja mihinkä sen auton jättää. 

Ruotsissa on pääministerit ja ministerit kautta aikojen kulkeneet julkisilla kulkuvälineillä tai polkupyörällä. Eikä ministereillä ole Ruotsissa koskaan ollut virka-autoja. Kuningas ajaa itse töihin omalla privaatti autollaan adjutantti vierellään. Adjutantti tomii myös turvallisuusmiehenä. Turvallisuuspoliisit harkitsevat kunkin tilanteen kerrallaan. Turvallisuuspoliisit voivat kyyditä ministereitä ja kuningasperheen jäseniä tarvittaessa. Tämä on ehdottomasti turvallisin tapa liikkua. Mahdolliset terroristit eivät voi suunnitella etukäteen iskujaan heitä kohtaan, koska ei ole mitään tarkkoja määräaikoja. Vain kuningas ei tahdo suostua turvallisuuspoliisien kyytiin. Hän rakastaa autolla ajoa, kuten hänen poikansa prinssi Carl Philipkin.

Runsaasti on myös matkustajia Nynäsbanan radalla päivittäin. Sille linjalle on tehty tuplaraiteet Hemfosaan saakka. Hemfosa on ollut pieni maalaiskylä, mutta nyt sinne aletaan rakentamaan "kaupunkia". Tukholma kasvaa niin että rytisee. Tukholman keskustaan rakennettiin maan alle uusi sähkö- ja metrojuna-asema. Samalla rakennettiin uusi ns Citybanan maan alle, Tomtebodasta Stockholms Södra Stationin välille.


Entinen kylpylähotelli


 Entinen kylpylä hotelli, Järnvägsgatan 16

Rakennus on nykyään terveyskeskus. Södertäljestä tuli kylpyläkaupunki 1800-luvulla. Tukholmalainen sosieteetti tarvitsi hienostuneita hotelleja ja hyvät palvelut, jotta heidät sai vieraakseen. Södertäljeen rakennettiin ensin Kaupunginhotelli,  joka on nykyään  Quality Hotel Park






 Järnagatan on yksi pääkauduista



Astra Zenega

Astra Zenegan pääkonttori sijaitsee täällä Södertäljessä. Astra Zenega valmistaa lääkkeitä ja tekee lääketieteellistä tutkimustyötä. Astra Zenega  on suuri ruotsalais-brittiläinen lääketehdas. Ruotsalainen Astra ja  englantilainen Zenega lääkeyhtiö yhtyivät vuonna 1999.


Stora Torget, entinen raatihuone, nykyinen Waynes cafe ja bistro

Tämä on Södertäljen vanhin rakennus. Rakennus valmitui vuonna 1734. Täällä on kahvilan lisäksi vihkihuone. Vaikka...kukapa enää nykyään menee avioliittoon. Ruotsalaiset miehet ovat jo kauan karttaneet avioliittoa ja nyt viimevuosina on naisetkin alkaneet tajuta että yksin asuminen on monesti  parempi ratkaisu.

Ruotsissa on menossa lakiehdotus, että miesten on pakko ottaa puolet ns äitiyslomasta ja hoidettava lastaan. Aikaisemmin aviopuolisot ja yhdessä asuvat saivat itse valita, kuinka kauan kumpikin on lapsen kanssa. Usein miten on käynyt niin että äidit ovat saaneet ottaa koko äitiysloman, siis vuoden. Ruotsalaisilla naisilla ei ole paljoakaan sanomista perhe-elämässään. Työelämässä naisilla ovat paljon enempi tasa-arvoa.



Tämä tila on antroposofien omistuksessa. Lähettyvillä sijaitsee Järnan kylä, mikä on antroposofien keskus Ruotsissa. Toiminta siellä on melkein  lakkautettu

Skilleby on pieni vanha kylä, mikä sijaitsee Södertäljestä etelään päin maantie 525:n varrella, toiselta nimeltään Nyköpingsvägen. Kylä on syntynyt Skillebyholmin kartanon tiluksille. Nyköpingsvägenin varella sijaistee joukko isoja rälssikartanoita tiluksineen. Muutenkin Södertäljen kunnassa sijaitsee paljon suuria kartanoita ja maanviljelystiloja. Kaksi linnaakin löytyy alueelta, Mörkön saarelta, Engsholmin ja Hörningsholmin linnat.

Lähettyvillä Ytterjärnassa asuvat antropologit ovat perustaneet  säätiön ja säätiö omistaa tämän kartanon. Aikoinaan 1200-luvulla täällä oli runsaasti kartanoita ja lukuisia torppia. Alue kuuluu Hölön pitäjään ja heillä on oma kotiseutujärjestönsä kuten muillakin pitäjillä Ruotsissa.

Tietä kutsutaan nimellä Utflyktsvägen/retkitie idyllisyytensä vuoksi. Tie Södertäljen ja Norrköpingin välillä on suositeltava tienpätkä  ajella. Sen varrella on runsaasti nähtävää ja keottavaa. Tie on turistiystävälinen vaihtoehto E4 tielle. Tien varressa sijaitsee mm Tullgarnin linna, Trosan kaunis kyläNynäsin linna, Kolmådenin eläintarha, Nyköpingshus, Nynäsin luonnonreservaatti ja Södertäljen suuri nähtävyys Torekällbergetin ulkoilmamuseo, josta kerron alenpana lisää.



Ytterjärnan atroposofinen kyläyhteisö, bussi 784 käy kääntymäsä täällä kylässä.

Täällä sijaitsee antroposofien maatila. Ytterjärnassa on oikein iso antroposofinen kyläkin. Kylässä on hotelli, kultuurikeskus, kultuuritalo, hoitokliniikka nimeltä Vidar, peruskoulu, kauppapuutarha ja kansainvälinen nuorisokoulutuskeskus YIP. Täällä sijaitse myös Robygge niminen isompi myymälä, jossa myydään vähän yhtä sun toista.

Huom! Antrosposofien toiminta on melkein lakkautettu!

Kylään pääsee Södertäljestä bussilla 784 perille saakka. Tämä on hieman merkillinen ja erittäin rauhallinen paikka. Täällä voi käydä lataamassa pattereitaan. Ruokailla ja tehdä ostoksia tai käydä vaikka konsertissa, joita järjestetään silloin tällöin. 


Antroposofien alue sijaitsee aivan Itämeren lahden tuntumassa. Hotelli on erinomainen, mutta melko kallis. Kulttuurikeskuksen ravintola/kahvila on viihtyisä, jossa tarjoillaan omia ekologisesti viljeltyjä kasvisruokia Walldorf ideologian mukaan.   

Järnan rautatieasema sijaitsee Ytterjärnassa. Tästä kulkee ohitse Södertäljestä Gnestaan kulkeva sähköjuna. Radan toisella puolella sijaitsee antroposofinen kylä. 


Lövstan kartano sijaitsee Mälaren järven rannalla Ytterhörnan pitäjässä.

Sten Sture nuorempi lahjoitti Lövstan kartanon 1400-luvulla kartusiaani luostarille ja he rakensivat Mariefredin luostarin nimeltä Pax Mariae Mariefrediin. Luostari oli ainoa kartusiaani luostari Pohjolassa. Kuningas Gustav Vasa otti Lövstan kartanon 1500-luvulla kruunulle. Kuninkaan poika Karl herttuas antoi puolestaan kartanon leskikuningatar Hedvig Eleonoran tallimestari Anton Günterfeldtille ja teki siitä rälssikartanon. 

Myöhemmin 1800- ja 1900-luvulla kartanon omisti Nordenfalkin ja von Platenin suku. Nordenfalkin nuorempi herra perusti tiiliruukin tiluksille. Lövsta tegelbruk suljettiin vasta vuonna 1924. Von Platenin suku asuu vieläkin kartanossa ja heillä on nykyään maanviljelsytila. Kartanoon kuuluu useita torppia ja pienempiä kartanoita, joita kutsuttiin nimellä utegård/ulkokartano.

Tämä on Södertäljen kunnan pohjoisinta aluetta ja se on nimeltään Enhörnalandet, jonka Södertäljen kunta jakaa Strängnesin kunnan kanssa keskenään.  Alueella on sijainnut viisi tiiliskiviruukkia. Vaikka alue sijaitsee suht koht keskeisellä paikalla niin silti se on ollut melko eristettyä aluetta. Sen ikään kuin tuntee kun saapuu alueelle. Omasta mielestäni mielenkiintoinenja hieman mystinen alue. Kerron tästä alueesta myöhemmin toisen kerran lisää.


Tuulimyllystä on tullut Torekällbergetin tunnus ja symbooli. Mylly on tuotu tänne Märkön saarelta. 

Torekällberget on 100-vuotta vanha ulkoilmamuseo Södertäljen asemalta noin 400 metrin kävelymatkan päässä. Tämä on paikka johon opettajat vievät alakoluasteen lapset ympäri Suur-Tukholmaa. Täällä käyntiin on varattava kokonainen päivä. Täällä saa kokea kuinka Sädertäljessä ja Södermnalandissa elettiin 1800-luvulla. Tämä on ennen kaikkea lapsiperheiden kohdeTäällä voi tutustua myös eläimiin. Täällä on vaikka kuinka monta vanhaa rakennusta, jotka on varovaisesti siirretty tänne. Vanhoja kalustettuja kartanoita. Iso kaunis puistoalue ja kävelypolkuja.

Tänne otetaan mielellään pakolaisia saamaan alku-työkokemusta ja hankkimaan kielitaitoa. Maahanmuuttajiahan ei Ruotsiin oteta kuin siinä tapauksessa että aviopuoliso asuu jo masssa tai henkilöllä on vakituinen työpaikka ja asunto hankittuina ennen kuin saapuu Ruotsiin. Pakolaiset on eri asia.

Torekällberget on avoinna vuodet ympäri, mutta jotkin rakennukset ja kohteet ovat suljettuja talviaikaan. Eläimiä voi tulla tapaamaan vaikka joluaattonakin kello 10-13. Jakamaan jouluiloa. Täällä on myös mielenkiintoien museo. Alue on avoinna joka päivä vuodet ympäri kello 7.30- 22.00 välisenä aikana, jolloin voi vapaasti kävellä ympäriinsä.

Täällä juhlitan juhannusta perinteisesti ja täällä pideteään myös kerran vuoteen 1800-luvun viikko. Vapaa sisäänpääsy kaikkiin kohteisiin, paitsi Rådby'n alueelle, missä juhlitaan juhannusta, on sisäänpääsymaku. Täällä on parikin kahvilaa ja leipäpuotia ja myymälä. Mutta aivan hyvin voi ottaa omat eväät mukaan.


Rådbyn kartano, joka on museokartano, joka on tuotu tänne Grödingen kylästä. Olen aikonut tehdä oman postauksen Grödingen kylästä. 



Kävelypuisto

Kartanon ympärillä sijaitsee ihana kävelypuisto. Camitzkan puisto on toinen alueen puistoista nimeltään. 


Kävelypuisto


Torekällbergetin konditoria Bellevue on tuotu Södertäljen kaupungin entisestä kylpyläpuistosta. Täällä on useampiakin kahviloita ja ruokailupaikkoja sekä puoteja.







Huvimaja


Holmbergska villan, Torekjällberget

Rakennusmestari Jöns Peter Holmberg rakensi perheelleen tämän kauniin huvilan vuonna 1866. Arkkitehti Ernst Haeggelund avusti piirrosten kanssa. Huvila näytti tällaiselta alunperin.  Huvila sijaitsi keskellä kaupunkia Badparken nimisessä puistossa, joka kuului tukholmalasille kesä-ja kylpylävieraille. Huvila siirrettiin myöhemmin varovasti tänne Torekällbergetin ulkoilmamuseoon. 


Holmbergska villan




Tom Tits Experiment, Storgatan 33

Södertäljessä on toinenkin erittäin suosittu kohde lapsille Tom Tits Experiment, jonka avasi tunnettu ruotsalainen firma nimeltä Alfa Laval. Tämä on hieman isommille lapsille kiintoisa kohde. Luonnontieteet ja tekniikka on täällä esitteillä kaikille niistä kiinnostuneille. Tämä on eräänlainen tiedekeskus nuoremmille. Täällä saa itse kokeilla erilaisia systeemejä.


Järna, Rudolf Steinerin koulu

Rudolf Steiener perusti antroposofian, Waldorf-pedagokiikan, biodynaamisen viljelyn ja antroposofisen lääketieteen.

Järnasta mainitsin jo aikaisemmin. Järna on toiseksi suurin asutustaajama Södertäljen kunnassa ja se on tavallaan Södertäljen esikaupunkialuetta. Järna oli alunperin pieni kirkonkylä, mutta tänne alkoi syntyä työpaikkoja ja työntekijöille rakennettiin asuntoja. Järnassa on juna-asaema, jossa pysähtyy paikallisjunat. Järnan kylä sijaitsee neljän tien risteyksessä. E4 kulkee Järnan ohitse. Täällä asuu noin 6000 henkeä. 

Järnan alue kuten suuri osa Suur Tukholmasta oli jääkauden jälkeen saaristoa. Maanpinnan kohotessa syntyi ensin suurempia saaria. Nykyäänkin alueella on  vielä jäljellä paljon järviä. Järnan kylä sijaitsee vain 2 kilometriä Itämeren rannasta, jossa sijaitsee Ytterjärnan kirkko. Itämeri tässä kohtaa koostuu erittäin pitkistä kapeista lahdista ja keskellä lahtea sijaitsee iso Mörkön saari, josta ole kertonut aikaisemmin täällä. Vastarannalla sijaitsee Nynäshamnin kunta. Järna sijaitsee puolestaan Södertäljen kunnassa.

Pronssikaudelta peräisin olevia hautakenttiä on löydetty Järnan alueelta. Hautakenttien päälle on kasattu kivröykkiöitä. Kalliopiirroksia löytyy myös jonkun veraan.  Rautakaudella aloitettiin maanviljely alueella. Siitä kertoo myös monen kylän nimen lopputavu -sta ja -by. Rautakudella haudattiin kyläläiset melko lähelle isoimman kartanon tiluksia ns kartanohautausmaihin, jollaisia löytyy mms Enebyn ja Billstan kartanoiden alueelta. 


Överjärnan kirkko, Järna

 Kirkko on avoinna arkipäivinä kello 8-15.45 ja Jumlanpalvelusten aikana.

 Järna sijaitsee noin 5 kilometriä Södertäljestä etelään päin E 4:n tien varressa.


Överjärnan kirkko on melko samanlainen kuin Ytterjärnakin kirkko, joka sijaitsee Itämeren lahden rannalla, noin kaksi kilometriä itään päin. Molemmat on rakennttu 1100-luvulla. Täällä on vanhoja kalkkimaalauksia ja kaunis lasimaalaus pääalttarilla. Tuossa oikealla on Maria-alttari niin kuin vanhoissa kirkoissa oli juuri tuolla paikalla. Siinä on yli metrin korkuinen puinen Mariapatsas. 





 Maria patsas 1200-luvulta





Brandalsundin kartano tai linna, kumpaakin nimitystä käytetään

Brandalsundin kartano, Nyköpingsvägeniä etelään päin, bussin 788 bussipysäkki Brandalsund. Bussi kulkee Södertäljen keskusaseman ja Järnan aseman väliä.  Pysäkiltä sitten yksityistä kartanoon johtavaa tietä pitkin. Siitä edelleen Itämeren lahteen, jossa sijaitsee rauhallinen uimaranta ja grillipaikka sekä autoparkki. Tänne rantaan on bussipysäkiltä noin 2,5 kilometriä. 

Kartano on rakennettu 1600-luvulla, jolloin vapaaherra Erik Lovisin sai kartanon sukukartanokseen vuonna 1693. Lovisin aatelisuku on södermanlandilaista  aatelissukua. Suku on numero 88 aateliskalanterin mukaan. Erik Lovisin syntyi Södertäljessä 1600-luvulla. Hän isänsä oli Södertäljen porimestari siihen aikaan.   

Ruotsissa on ollut porimestareita vuosina 1288-1971. Joissakin kaupungeissa oli jopa neljä porimestaria, joilla kullakin oli omat työtehtävät. Nykyään ei ole  enää Ruotsissa kaupunkeja, vaan pelkkiä kuntia. Kuntien korkeinta poliittista herraa kutsutaan nimellä statdsråd/valtioneuvos, paitsi Tukholmassa häntä kutsutaan nimellä borgarråd. 

Ruotsalainen nimitys stadsråd/valtioneuvos ei ole lainkaan arvotitteli, kuten se on Suomessa. 

Suomessahan hallitusta kutsutaan valtioneuvostoksi, mutta Ruotsissa ei sellaista nimistytä ole. Ruotsissa statsråd/valtioneuvoksen nimityksen saa vaalien jälkeen se henkilö, joka valitaan siitä puolueesta, mikä on saanut eniten ääniä vaaleissa. Sen kummempi asia se ei ole. Henkilö on siis tavallaan eräänlainen kaupunginvaltuuston, Ruotsissa kunnanvaltuuston puheejohtaaja, koska Ruotsissa on vain kuntia. Muutenkan ei Ruotsissa puhuta koskaan arvotitteleistä, eikä arvorakennuksista tai muista "arvoista".


Brandalsundin rälssikartano oli 1900-luvun alussa hovitallimestari Edvard Cederlundin koti. Hänellä oli tiluksillaan oikein maalliesimerkillinen maatila. Kartanon lisäksi tiluksilla on useita muitakin kauniita rakennuksia. Nykyisen kartanon omistaja on tirehtööri Göran Bennich. Hän maksoi 132 miljoonaa kruunua kaartanosta ja sen tiuluksista. Bennich ei kuitenkan asu linnassa vaan sivurakennuksessa, joka on noin 80 neliömetriä suuri. 

Joku ehkä voi ihmetellä että mistä näitä tietoja löytyy. Ruotsissa saa kenestä tahaansa tietoja netistä minuutin sisällä. Sieltä löytyy myös puhlinnumerot, tarkat osoitteet, autot, perhesuhteet. Vain alaikäisiä lapsia ei mainita. Verotietoja ei sieltä löydy myöskään, eikä useinkaan omaisuuden suuruutta.  

Linnan hinta on suht koht korkea, kun yleensä kartanot tai herraskartanot ei maksa kovinkaan paljoa, ei edes linnatkaan.  Kartanoita ja linnoja on myynnissä vaikka kuinka paljon. Mutta tällä rälssikartanolla on oma historiansa, mikä maksaa. 

Ennen häntä kartanossa asui johtaja Matts Carlgren, joka kuului Kempen kuuluisaan metsäteollisus sukuun. Hän omisti MoDo'n metsäfirman (nykyään Holmen AB), TV-kanavan 5, Bukowskin huutokaupan ja tämän kartanon lisäksi Sannan sukukartanon. Calrgren meni konkurssiin ja kartanon sai Södertäljen kunta omakseen, ja ehkä siitäkin syystä karatno meni halvalla uudelle omistajalle. Calrgren siis menetti  metsäfirman MoDo'n, TV-kanavan 5, Bukowskin huutokaupan ja sukutilukset. Mutta Calgrenin kuoltua löytyy Sweitsistä ja Guernseyn saarilta monia miljoonia, jotka rouva peri. Veropakolaisuus on aivan yleistä nykyään.


Kartano sijaitsee kunnan omistamalla luonnonreservaatin alueella. Uimaranata Itämeren lahden rannalla on kunnan omistama ja hoitama. Tänne siis saa tulla kuka vaan, kunhan antaa tiluksen rakennusten olla rauhassa. 


Keskiajalla 1100-luvulla rakennettiin Järnaan kaksi kirkkoa, Överjärnan ja Ytterjärnan kirkot. Samaan aikaan rakennettiin mm kaksi linnaketta, Brandaborg ja Trindborgen, joista jälkimmäinen sijaitsee Brandalsundin erittäin kapeassa salmessa. Brandalssundista alue on Valtion Kiinteistölaitos erittäin kiinnostunut. Alueella on mielenkiintoinen historiansa. Koko alue on nykyään luonnonsuojattua aluetta. 


Farsta säteri/rälssikartano, sijaitsee Farstanäsin luonnonresrvaatin alueella.

Yhdessä Farstan rälssikartanon kanssa oli Brandalsundin rälssikartano alueen suurimmat 1600-luvun kartanot ja tilukset. Farstan rälssikartano sijaitsee seuraavalla niemellä Brandalsundin eteläpuolella, Nyköpingsvägenin varrella. 

Bussi 588 ajaa tästäkin ohitse. Pussipysäkin nimi on Farsta tai Solåkrabyn. Pysäkiltä on noin 2 kilometriä leirialueelle ja rantaan. Farstan rälssikartanon tiluksilla on paljon rakennuksia ja osaa niistä vuokrataan kesä-asunnoiksi. Tilalla on maanviljelyä ja karjataloutta. 


Farstanäs


Erittäin kauniilla rannalla sijaitsee Farstanäsin leirialue ja uimaranta. Alueella on aikoinaan asuneet viikingit. Koko kartnaon alue on luonnonreservatti aluetta. Tällä on perhe-leirialue, joka on avoinna vuodet ympäri, täällä vuokrataan mökkejä, täällä on uimranta, ravintola ja pieni ruokamyymälä, ravintolassa saa vuokarata tietokonetta, täällä vietetään juhannusta ja pidetään monenlaisia  jippoja kesä-aikaan. 

mail: info@farstanashf.com


Leirialue on paljon isompi kuin mitä kuvasta näkyy. Farsatnäs on ihana alue,  jonka ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa. Södertäljessä sijaitsee kolme muutakin leirialuetta, Eklundsnäs, Godisladan ja Skansholmen, mutta tämä Farstanäsin on viihtyisin.


Farstanäsin leiralue


 Farstan rällsikartanoon ja leirialueelle johtava yksityistie


Bankesta gård, Järna

Ruotsista muutti 1,5 miljoonaa ihmistä Amerikoihin 1900-luvun alussa. Jotakin oli tehtävä, jotta muuttoliike saataisiin pysähtymään. Perustettiin vastarintaliikkeitä maastamuuttoa vastaan. Perustettiin ruukkeja ja kartanoita sekä työläisille asuinrakennuksia. Banskestan kartanon omistaja lupautui paloittelemaan tiluksiaan ja antamaan halukkaille tontin, johon sitten he itse saivat rakentaa kotitalon perheelleen.


"Älä matkusta Amerikkaan vaan käänny ensin Kansallisen emigratio-järjestön puoleen." "Kenenkään ei tarvitse matkustaa Amerikkaan. Jokaninen voi löytää varman elatuksen kotona Ruotsissa!"

Pankit tarjosvat jopa emigratio-lainaa estääkseen maasta muuton. Näin syntyi egnahemrörelse/omakotitaloliike. Ruotsissa ei ole enää nimitystä omakotitalo. Se oli vain siihen aikaan kun rikkaat jakoivat maatilkkuja, joihin työläiset saivat itse rakentaa omakotitalon. Sen jälkeen omakotitalo nimitys häipyi pois käytöstä ja asunitaloja alettiin kutsumaan nimellä villa/huvila. Omakotitalo sana menetti merkityksensä. 

Keäshuvilat ovat Ruotsissa nimeltään sommarstuga. Stuga/mökki,tupa on ruotsin kielessä asuinrakennus. Stuga sanasta tuli niin yleinen että se liitettiin kymmeniin muihin nimityksiin kuten mm lekstuga ja valstuga/leikimökki ja vaalilukaali. Aivan kuten sana gård, joka on käännettävä suomeksi sanalla kartano, joka tarkoittaa ruotsiksi mahdottoman monta eri asiaa, mutta myös merkityksen kartano.


Bankestan kartanon paja


Bränninge gård 

Nykyään aluen nimi on Bränningestrand, joka sijaitsee Södertäljen eteläisen rautatieaseman ympäristössä. Itse kartano sijaitsee hieman eteläänpäin saman Nyköpingsvägenin varrella, kuten edellä mainitsemani kartanotkin. Bussi 754 pysähtyy kartanoon lähtevän tien kohdalla. Pysäkiltä on noin puoli kilometriä merenrantaan. Siellä perillä sijaitsee siirtolapuutarha ja Öbacken-Bränningen luonnonreservatti. 



 Ytterjärnan kirkko, Säby, Järna

Farstan rälssikartanon tiluksien eteläpuolella sijaitsee Ytterjärna kirkko aivan merenrannalla. Kirkko sijaitsee erittäin kauniilla paikalla. Kirkko rakennttiin 1100-luvulla, mutta sitä on uudesti rakennettu useanpaankin kertaan. Koska alueella on asunut runsaasti aatelissukuja, niin kirkkossa on runsaasti attelisten sukuvaakunoita.





Tämä vanha alttaritaulu on tunnetun italialaisen barokin ajan mestarin Guido Renin (1575-1642) maalaama.


  Sparren aattelissuvun kappeli



Lars Eriksson Sparre av Rossvik'in (1590-1644) arkku

Sparre av Rossvikin aatelissuku on Ruotsin perusaattelistoa, siis sitä aatelsitoa mikä oli jo syntyään olemasas. Eikä heitä jotka kuninkaat ovat aateloineet Sukukartano Rossvik sijaitsi nykyisessä Eskilstunan kunnassa. Kartano on sittemmiin ollut monen muunkin aatelissuvun omistuksessa ja jopa toiminut luostarinakin jonkin aikaa. Suvun toinen haara on nimeltään vain pelkästään Sparre ja se suku on numero 11 aateliskalenterissa.

Lars Eriksson Sparre  toimi aatelisten puhemiehenä säätyeduskunnassa. Hän toimi myös maaherrana ja valtioneuvoksena.  Sparren suvulla oli Ytterjärnan kirkkoa vastapäätä Muskön sarella Dåderön kartano rälssikartanonaan. 


Kalkkimaalaukset ovat 1300-luvulta.





Kirkon vieressä seisoi aikaisemmin ns Döderön kappeli, joka sai nimensä Sparren suvun rälssikartanosta Mörkön saarellla. Kappeli purettiin ja siellä olleet puuveistokset 1200-1400-luvuilta laitettiin tänne Ytterjärnan kirkkoon. Kuvassa oleva Madonnapatsas on vanhin kaiksira puuveitoksista.



Bild: 9330807 (9330807.jpg). Motiv: helhet. Foto: Lennart Karlsson

Vanha alttarikaappi 1400-luvulta. Kaappi on valmistettu täällä Mälaren järven laaksossa.


Lars Eriksson Sparren toinen vaimo Katarina Bååt lahjoitti tämän upean saarastuolin kirkolle.

Bild: 9330827 (9330827.jpg). Motiv: Getsemane. Foto: Lennart Karlsson
Puuvesitos kuvaa Getsemanea ja veistos on osa Passionkaappia, siis Raamatun kertomus Golgatalta, jossa on kuvattu Jeesus ja kaksi ryöstäjää. Passionkaappi nimitys tulee siitä että keskiajalla veistettiin puusta alttarikaappeihin kuvauksia jostakin Raamatussa manitusta Jeesuken kräsimystapahtumasta. Usein juuri Golgatalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti