keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Riddarholmskyrkan

Riddarholmskyrkan från norr.

Riddarholmskyrkan, Riddarholmin kirkko

Aukioloajat:
15. toukokuuta - 13. syyskuuta kello 10.00-17.00
14. syyskuuta - 14. toukokuuta suljettu

Sisäänpääsymaksu 50 kr, opiskelijat 25 kr 
alle 18 v ilmainen sisäänpääsy


Riddarholmin kirkko sijaitsee Riddarholmilla ja se on ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko Ruotsissa. Kirkko on yhtä vanha kuin Tukholma. Kirkon omistaa Kungliga Hovstaterna, tai vaan Hovet, kuten ruotsalaiset kutsuvat kuingashuonetta. Se  on valtion omistama järjestö, joka hoitaa kaikki kuinkaalliset linnat, palkkaa henkilökunnan ja maksaa kuingashuoneen kulut. Järjestön tehtävänä on myös vaalia ruotsalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä, joihin kuuluu noin kymmenen linnaa, useita kirkkoja, monen monta hienoa rakennusta ja maanvilejytilaa, hevostallit sekä puistot ja huvilat. Järjestöstä vastaa riksmarskalken (valtiomarsalkka kirjoitetaan näin ruotsiksi), valtiomarsalkka, tällä hetkellä Svante Lindquist. 

Riddarholmin kirkko on toiminut kuninkaallisena hautauskirkkona ja jotkut ruotsalaiset aatelissuvutkin ovat saaneet hautakappelin täältä. Nykyisiä kuninkaallisia ei toki enää haudata tänne vaan Hagan kuningkaalliselle hautausmaasaarelle.

File:Riddarholmskyrkan norra fasaden.jpg

Lähinnä vasemmalla Karoliininen kappeli ulkoapäin nähtynä. Oikealla Lewenhauptinen kappeli, sen vieressä asehuone ja sen vieressä Wachtmeisterien kappeli. Ennen vanhaan oli kaikkien kirkkojen sisäänkäynnissä asehuone, sillä aseita ei saanut viedä kirkkoon, vaan ne oli jätettävä asehuoneesen.


Magnus Ladulås perusti vuonna 1270 Gråbröder-luostari Riddarholmille ja munkit tarvitsivat myös kirkon. Gråbröder oli fransiskaanimunkkeja joilla oli harmaat kaavut, josta tulee nimitys gråbröder, harmaatvelejet.  Riddarholmin kirkko on rakennettu luostarin ja kirkon tiloihin. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Tämä rakennus on Tukholman vanhin rakennus. Kuten kuvastakin näkyy kirkko on kolmelaivainen hallikirkko. Suurimmaksi osaksi rakennettu punaisesta tiilikivestä. 

 1. Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde
 2. Gustavianinen hautakappeli
 3. Karolininen hautakappeli
 4. Bernadottesuvun hautakeppeli
 5. Torstenssonien hautakappeli
 6. Wahtmeisterien hautakappeli
 7. Asehuone
 8. Läntinen Lewenhauptinen hautakappeli
 9. Banerin suvun hautakappeli
10. Vasaborgen hautakapeli
11. Sakristia/sakasti

Kuningas Gustav II Adolf oli ensimmäinen kuninkaallinen joka haudattiin vuonna 1634 tähän kirkkoon. Viisitoista kuningasta, (tai oikeastaan seitsemäntoista, kun lasketaan myös pääalttarin edustalla makaavat keskiaikaiset kuninkaat mukaan), on saanut viimeisen leposijansa täällä. Lukuisia kuningattaria, prinssejä ja prinsessoja on myös haudattu tänne. Ainoastaan kuningatar Kristina on haudattu muualle, nimittäin Roomaan Pyhän Pietarin basilikaan. Kirkossa on kolme erinimistä kuninkaallista hautakappelia, Karolininen, Gustavianinen ja Bernadottekappeli, joista Karoliininen on kaikista upein.

Kuningas Gustav VI Adolf  oli enimmäinen jota ei haudattu kirkkoon, vaan Hagan kuinkaalliselle hautsumaalle, joka sijaitsee Hagan linnan puistoalueella, pienessä saaressa.

Riddarholmin kirkossa on myös viisi aatelishautakappelia. Muutamat aatteliset siis saivat luvan 1600-luvulla haudata sukunsa jäsenet tähän kirkkoon.  Tämä oli Ruotsin suurvalta-ajalla, joten sääty ja varallisuus saneli luvan. 

Pääalttarin edustalle on haudattu kaksi keskiaikaista kuningasta Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde. Vuonna 2011 avattiin Magnus Ladulåsin hauta ja tutkimukset osoittivat ettei arkussa ole Magnus Ladulås. Siitä ei ole tietoa kenenkä jälkeenjäännökset arkusta löytyivät. Arkussa oli kuitenkin kuninkaan kruunu ja muut kuninkaalliset attiraljit.

File:Riddarholmskyrkan sydfasaden.jpg

File:Riddarholmskyrkan tornets sydsida.jpg

Alkuperäisestä luostarikirkosta puuttui torni, koska fransiskaani säätykunta ei sallinut rakentaa tornia.

Riddar Entrén i väster.jpg


Kuninkaat Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde on haudattu pääalttarin eteen. Magnus Ladulås oli kuningas 1200-luvulla ja Karl Knutsson Bonde 1500-luvulla. Bonden suku on ikivanhaa aatelissukua. He omistivat kymmeniä linnoja ja herraskartanoita ja suvun omistuksessa on vieläkin joitakin niistä, sillä Bonden suku elää vieläkin täyttä päätä. Yksi Bonden suvun linnoista on Maurizberg, jonka nykyään omistaa Liisa Lipsanen, Dannyn ex-vaimo.

Bondeska palatset, fasad mot Riddarhustorget (vänster) och mot Vasabron (höger).

Yksi Bonden suvun palatseista sijaitsee lähellä Riddarholmia, sillan toisella puolella, Ritarihuoneen kanssa "seläkkäin". Bonde suvun palatsissa sijaitsee nykyään Korkeinoikeus ja rakennuksen omistaa valtio. Rakennus on kulttuurimuistorakennus.

Bonden suvulla oli palatsi Riddarholmillakin, ns Cruuska palatset, joka paloi ns Riddarholmin tulipalossa vuonna 1802 tuusan nuuskaksi. Palatsi sijaitsi Wrangelin suvun omistaman palatsin viereessä, aivan kirkon kupeessa. 

Tombe de Magnus Ladulas et de dans l'église de la noblesse à Stockholm.jpg

Magnus Ladulås, Magnus Ladonlukko

Carl02RiddarhJTD.jpg

Carl-II-SwedenGrave.jpg

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret sett från nordöst.jpg

Karolinska gravkåret, Karoliininen hautakappeli

Karoliininen  tulee kuninkaitten nimistä Karl 1600-1700-luvilta, joka latinaksi on Carolus.

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret utsidan detalj.jpg

Karolinska gravkoret

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret detalj.jpg

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret.jpg

File:Riddarholmskyrkan emblem på gustavianska gravkoret.jpg

Nescit occasum.jpg


File:Riddarholmskyrkan interiört 2.jpg

File:Riddarholmskyrkan interiört.jpg


Kirkkosali  


Torstenssonien  hautakappeli

Torstenssonin aatelissuku on numero seitsemän kreivillisten aattelisten listalla. Suvun luultiin kuolleen sukupuuttoon mutta se on olemassa, vaikkakin eri nimillä kuten Dalman, Wennerstörm ja Jerrell.


Gustavilainen hautakappeli rakennettiin 1600-luvulla. Siihen aikaan usealla kuninkaalla oli nimenä Gustav.

Riddarholmskyrkan Gustav II Adolfs sarkofag.jpg


Riddarholmskyrkan Bernadottska gravkoret.jpg

Bernadottekappeli rakennettiin 1800-luvulla. Nykyinen kuningasperhe kuuluu Bernadottesukuun.

20130606GraveCarl14.JPG

Riddarholmskyrkan interiör.jpg

Riddarholmskyrkan Magnus Ladulås sarkofag.jpg

Kuningas Magnus Ladulås pääalttarin edessä. Kirkossa ei pidetä jumalanpalveluksia lainkaan.

Riddarholmskyrkan Vapensköldar i sidskeppet.jpg

Serafimerorden, Serafiimiritarikunnan jäsenten vaakunat on laitettuu kirkon seinille jo vuonna 1748. Kun joku serafiimiritarikunnan jäsen haudataan niin samana päivänä soitetaan Riddarholmin kirkon kelloja kello 12.00-13.00 välisen ajan, ns serafiimi-soitto. Sen jälkeen ripustetaan henkilön serafiimivaakuna kirkon seinälle. Vaakuna laaditaan yhtä aikaa kun henkilö julistetaan ritarikunnan jäseneksi ja hänen kaulaansa ripustetaan ritarikunnanketju. Kirkon ovet ovat aina avoinna serafiimikellojen soiton ajan. Siitä ilmoitetaan kirkon kotisivuilla ja luultavasti myös Hovin svuilla. Kymmenen Suomen peresidenttiä on serafiimijärjestön jäsen, Mannerheimistä Niinistöön. Uusiksi jäseniksi sallitaan nykyän vain ulkomaalaiset päämiehet sekä Ruotsin kuingasperheen jäsenet. Viimeksi jäsenyyden ovat saaneet prinssi Daniel ja prinsessat Estelle ja Leonore.

Kuningas jakaa sillloin tällöin serafiinimitalleja ansioituneille ruotsalaisille. Mitallissa on kuningas Fredrik I av Hessenin kuva. Hän toimi Ruotsin kuninkanaa vuosina 1720-1751. Siihen aikaan ei nainen voinut olla hallitsija joten kunininkaan sisaren mies, tämä Fredrik Hesseniläinen, sai toimia kuinkaana aikansa. Vain 150 henkilöä on saanut täälaisen mitallain kuten esimerksiksi Jakob ja Peter Wallenberg. Suomalainen kaupunki Hamina on saanut nimensä tämän kuninkaan mukaan.

Riddarholmskyrkan orgelläktaren.jpg

Kirkon urut ovat toisinaan käytössä kun kirkossa pidetään urkukonsertteja.

20130606GraveOscar2.JPG

Ei kommentteja: