maanantai 22. elokuuta 2016

Spånga kyrka

Spånga kyrka 2012a.JPG

Spångan kirkko ja sen päädyssä Bonden suvun hautakappeli

Vapaaherra, valtion veromestari, kamarineuvos ja Södermanlannin maaherra Gustaf Bonde (1620-1667) rakennutti 1600-luvulla Bonden perheelle hautakappelin Spångan kirkon kuoriin. Hänen vanhenpansa olivat Carl Bonde ja Margareta Sparer af Tofta. Hän syntyi siis kahden sen ajan mahtavimman suvun jälkeläiseksi, Bonde ja Sparre. 

Gustaf Bonde sai Suomesta Malaxin ja Laihelan läänit omaksi lääneikseen. Hän asui kuitenkin Hässelbyn linnassa, joka ei sijaitsee kovinkaan kaukana Spångan kirkosta. Jo valinta kappelin sijainnista kertoo että vapaaherra Gustav Bonde oli omasta mielestäänkin erittäin arvovaltaista sukua. 

Bonden suku möi pois Hässelbyn linnan ja antoi  arkkitehti Nicolaus Tessin vanhemalle tehtäväksi suunnitella hautakappeli tänne Spångan kirkon päätyyn. Vuonna 1998 Bonden suku uuskorjautti koko kirkon ja kryptan, joka sijaitsee kuorin alla. Bonden suku on kustantanut hyvin paljon kirkon kalustuksesta, kunnostuksesta ja ylläpidosta. Tämä on seurakuntakirkko mutta toimii myös Bonden suvun omana kirkkona Tukholmassa.



Spånga on Tukholman kunnan pohjoisimpia osia. Alue on ollut asuttu jo kauan. Spångan pitäjä oli jo 1300-luvulla, vaikkakin  Spångan kirkko on rakennettu jo 1100-luvulla. Kirkko on yksi Tukholman vanhimmista kirkoista yhdessä Bromman kirkon kanssa. Spånga, kuten kaikki Tukholman kunnan pohjoiset alueet, kuuluvat Upplannin maakuntaan ja tällä aleella on useita hyvin vanhoja kirkkoja 1100-luvulta. Ruotsin keskiajan kahdella ensimmäisellä vuosisadalla 1060-1260  rakennettiin Ruotsissa 2300 kirkkoa, joten aivan tarkkaa vuosilukua on usein vaikea sanoa.



 Kuten kuvasta näkyy niin Bonden hautakappeli on suuri

Spånga Kyrka 4.jpg

Riimukiven pala on muurattu kirkon seinään

Spånga Kyrka, ingång.jpg

Kirkon vieressä sijaiteee kaunis vanha kirkkomaa

Spånga kyrka ext2.jpg

Bonde suvun sukukappeli

Herrasväen ajaksi kutsutaan aikaa 1600-luvulla. Kun kuningatar Kristian kruunatatiin niin aatelisherrat kävivät jonoon saadakseen läänityksiä kuningattarelta. Pohjanmaan maakuntaa Suomessa ei haluttu läänitettäväksi koska siellä sijaitsi sotalaivasto. Mutta toisin kävi. Gabriel Bengtsson Oxenstierna sai Mustasaaren, Korsholmin ja Vasan. Anders Lilliehöök sai Närpeksen,  Gutsav Persson Baner sai Karlebyn, Gustav Bonde sai Laihelan ja Malaxin, Klas Tott sai Lapuan ja  Ilmolan jne. Samalla tavalla jaettiin myös Pohjoinen Pohjanmaa aatelisherroille  ja armeijan mieheille.



Riddarholmin kirkossa, joka kuuluu Ruotsin hoville, lepää kaksi kuningasta pääalttarin edustalla, Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde (vasemmalla). Vuonna 2011 avattiin Karl Knutsson Bonden hauta ja jälkeenjäännökset tutkittiin. Sitä ennen oli jo kerran avattu hänen hautansa vuonna 1915. 

On luultu että Karl Knutsson Bonde itse oli määrännyt että kun hän kuolee niin hänet on haudattava Magnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukonviereen. Karl Knutsson Bonden jälkeenjäännöksiä ei kuitenkaan löydetty. Avattiin myös varmuuden vuoksi Magnus Ladulåsin tumba, ja sieltä ei löytynytkään Magnus Ladulåsin jälkeenjäännöksiä vaan päällimmäisenä oli Karl Knutsson Bonden jälkeenjäännökset ja hänen allaan kuusi mutta luurankoa. Sen sijaan osoittautuikin että Magnus Ladulås lepääkin siinä viereisessä tumbassa sukulaistensa kanssa.

Karl Knutsson Bonde liittyi Engelbreckt Engelbrecktpojan kapinallisten joukkoon. Engelbrektsson ja kuningas jopa hallitsivat Ruotsia yhdessä jonkin aikaa. Engelbrektiä pidettiin ja pidetään joissakin piireissä vieläkin Ruotsin kansallissankarina. Kuninags Karl Gustav Bonde ei halunnut olla vaikutusvallaltaan sen heikompi kuin Engelbrektikään.



Karl Knutsson Bonde on haudattu Tukholmaan kuninkaalliseen Riddarholmin kirkkoon.

Karl Knutsson Bonde  oli Ruotsin kuningas 1400-luvulla kolmeen eri otteeseen. Siinä missä kuningas Gustav Eriksson Vasa oli Ruotsin kansallisvaltion isä niin siinä Karl Knutson Bonde oli isosisä. Hän oli eräänlainen renessanssiruhtinas ennen renessanssia ja imperiuminrakentaja ilman imperiumia. Kirkon ukonpuhdistaja ilman uskonpuhditusta. Hän soti jatkuvasti, haastoi riittaa jatkuvasti. Oikeastan hän oli erittäin epämiellyttävä henkilö, ja siitäkin huolimatta, kun kansalliset tuulet puhalsivat 1800-luvulla, nostettiin Karl Knutsson Bonde kansallissankariksi Gustav Vasan rinnalle.

Karl Kuntsson Bonde  syntyi Suomessa vuonna 1408 ja kuoli Tukholman linnassa vuonna  1470. Hänet on haudattu Tukholmaan Riddarholmin kirkkoon. Hän makaa silelä kunniapaikalla Magnus Ladulåsin vierellä tombassa.

Karl Knutsson halusi sitoa Suomen vahvemmin Ruotsiin joten hän matkusti Viipuriin ja kruunasi itsensä kuninkaaksi. Vuosi sen jälkeen hän kruunautti itsensä myös Norjan kuninkaaksi, mutta ei kestänyt kauaakaan, kun Tanskan kuningas Kristian I pudotti Karl Knutssonin pois pallilta ja kruunasi itsensä Norjan kuinkaaksi. Siitäkös Karl Knutsson suuttui. Hän matkusti Skåneen ja varasti sieltä kalleuksia, kaikkea mitä ikinä irti sai. Siihen aikaan Skåne kuului Tanskalle. Mutta Tukholmaan saavuttuuan hän sai paljon kritiikkiä joten hän pakeni Preussiin. Tukholmaan palattuuan hänen oli pakko luopua kruunustaan joten hän matkusti Suomeen ja otti siellä isot läänit hallintaansa. Hän asui Turun linnassa ja välillä Viipurin linnassa. 

Rymättylän kirkossa on kalkkimaalus jossa kuvataan Karl Knutsson Bonde istumassa hyvin surullisen ja väsyneen tuntuisena. Kaikissa muissakin kuvissa hänet kuvataan samalla tavalla surumielisenä. Mutta 1400-luku oli keskiaikaa ja hyvin väkivaltaista aikaa, jolloin kukaan ei luottanut keneenkään. Suuria ennakkoluujoja ja luulosairautta potivat monet herrat ja kaikilla oli halu päästä toistensa niskan päälle.

Spånga kyrka 2012e.JPG

Bonden aatelissuku on yhdessä Bielken ja Natt och Dag sukujen kanssa Ruotsin vanhimmat aatelissuvut. Sitä paitsi hän kuului sen ajan arvovaltaiseen Sparren sukuunkin. Joten eihän se ihme että Karl Knutsson Bonden päässä kihahti. Siihen aikaan 1400-luvulla suuruudenhulluutta ei pidetty sairautena vaan merkkinä siitä että herra oli todellakin korkea-arvoien ja hänellä oli siksi täysi oikeus  olla  mahtava ja julma.

Bondes suku ei ole kuollut sukupuuttoon vaan nykyäänkin vielä he kuuluvat Ruotsin rikkaimpien sukujen joukkoon. Suku on numero 11 aateliskalenterissa. Bonden sukua on kolme eri haaraa, varsinaiset Bondet aluneprin Laihela'sta Suomesta, Bonde af Björnö (Trolleholmin omistajat, ns Trolle-Bonde) ja Bonde af Säfstaholm (Säfstaholmin omistajat).

Spånga kyrka 2012d.JPG

Spånga kyrka 2012b.JPG

 Kirkon sisäänkäynti

Spånga kyrka 2012c.JPG

 Sisäänkäynnin yläpuolella, asehuoneen päällä, on tämä aurikokello


Bonden hautakappeli on  avoin ja toimii osittain kirkon kuorina


Spångan seurakunta on keskiaikaista perua. Seurakunnan pappilassa tarjoillaan joka maanantai kahvit ja pullaa kello 11-14. Tarjolla on myös soppaa ja voileipiä. Sitten en tiedä jos siitä maksetaan jotain mutta luultavasti se on ilmaista. Kuuluu hyväntekeväisyyteen. Onhan sillä Bonden suvulla varaa tarjota kahvit.


  Pääalttarin takana näkyy hautakappeli ja hautakappelin alla sijaitsee krypta




Hautakappelin kattokupoli


Kirkossa on runsaasti kalkkimaalauksia jotka on maalattu vuosien 1300-1900-välisellä ajalla, kuudella eri aikajaksolla. Siitä ei ole tietoa että ketkä täällä ovat käyneet maalaamassa.


Kirkkosali on kaunis ja viihtyisä. Tyypillinen romaaninen tyyliltään, jollaisia rakennettiin ympäri Europpaa vuosina 1000-1250. Tynnyriholvi keskilaivassa ja tyypilliset pyöreähköt holvikaaret. Freskomaalaukset seinillä ja katossa kielii myös tyylistä. Sakasti rakennttiin vasta 1300-luvulla ja asehuone 1400-luvulla.


Spånga kyrka

Spånga kyrka int4.jpg

Spånga kyrka int2.jpg

Spånga kyrka int6.jpg

Spånga kyrka 2012g.JPG

Spånga kyrka 2012f.JPG

U 63, Spånga kyrka.JPG

Kirkon pihalla ja vanhalla kirkkomaalla on useita riimukiviä. Osa on muurattu kirkon muuriin.

Spånga Kyrka, detalj2.jpg

Spånga Kyrka, Vy kyrktorn 4.jpg

 Vanha kirkkomaa

Spånga Kyrka, träkors.jpg



Spånga Kyrka, sidobyggnad.jpg

U Fv1953; 266, Spånga kyrka.JPG

U 62, Spånga kyrka.JPG

U 61, Spånga kyrka (baksida).JPG







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti