Blogitilanne

Tämä rakennus sijaitsee  Lilla Skinnarviksgränd 4, Södermalmilla

Lilla Skinnarviksgränd ulottuu Bastugatanin kadulta länteen Timmermansgatanin alkuun Mälarborgenin rakennuksen luokse Mariabergetin vuorella. 

Mälarborgen

Lilla Skinarviksgrändin kujalta portaat johtavat alas Monteliusvägenin kävelyreitille. Mälarborgen/ Mälarpaltset on kulttuurisuojattu rakennus, minkä nimi oli alunperin Laurenska huset. Nykyään siinä asuu vain taiteillijoita, ja tässä upeassa palatsissa sijaitsee myös esikoulu.

Lilla Skinnarviksgrändillä on mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia kohteita.Kattfoten större korttelisto koostuu kuudesta pienemmästä 1700-luvulta peräisin olevasta puu- ja kivitalosta, jotka Tukholman kaupunginmuseo on merkinnyt sinisellä, mikä tarkoittaa, että niillä on "erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo". 1960-luvulla Lilla Skinnarviksgrändin historiallisia rakennuksia uhkasi purkaminen. Mutta Luojan kiitos se ei toetutunut. Södermalmin saaren molemmissä päädyissä on jäljellä Tukholman vanhimmat rakennukset.

Mutta se siitä...

Ajattelin tehdä blogieni tilannekatsauksen. Aikoinaan aloitin Rooma blogilla vuonna 2009 ja blogissa on ollut yllättävän paljon kävijöitä, vaikka avasin blogin vartavasten suomalaisia varten, ja siksi suomen kielellä, ainakin yritän kirjoittaa suomeksi. Minulla oli 9 kieliopissa ja ainekirjoituksessa aikoinaan, mutta 55 vuotta pois Suomesta on tehnyt tepposensa. Tässä on opeteltu muitakin kieliä ajan saatossa. Ja ikää on tullut lisää...

Mutta totta kai kaikki ovat olleet tervetulleita blogiin ja blogissa on mahdollisuus kääntää suomalainen teksti muille kielille. Olen huomannut että esim. ruotsinkielestä kääntäminen suomen kiellelle ei olekaan kovin helppoa, sillä Googlella on vaikeuksia kääntää kunnolla suomenkieltä. Johtunee siitä että suomenkieli kuuluu erittäin  harvinaiseen ja kapeaan kieliryhmään, kun taas  ruotsinkieili on germaninen kieli, ja lähellä muita eurooppalaisia kieliä.

Rooma blogissa on käynyt noin reilut puoli miljoonaa kävijää,  ja nykyään keskimäärin noin 5000-6000 per vuorokausi. Eniten kävijöitä Rooma-blogissa on ollut suuruus järjestyksessä Suomesta (kiitos siitä), USA:sta, Ruotsista ja Italiasta. Singaporesta ja Hongkongista on kävijöitä melko paljon.

Tukholma-blogi oli tarkoitus tehdä varta vasten suomalaisia ajatellen, sillä Ruotsi on yksi suomalaisten suosituimmista  matkan kohteista. Tukholma-blogin aloitin vuonna 2014 ja tähän mennessä on ollut kävijöitä tai paremminkin käyntejä noin 255000.

Tukholma blogissa on myös ollut eniten suomalaisia (kiitos siitä), toiseksi eniten USA:sta ja kolmanneksi eniten Ruotsista. Sen jälkeen Singaporesta, Hongkongista, Saksasta, Belgiasta, Venäjältä ja Ranskasta.

Joulun alla on aikomus mennä Roomaan, koska me ei joulua enää vietetä. On kuitenkin palattava jouluksi Tukholmaan, koska ollaan luvattu olla kissavahteja.

Finska kyrkan/Suomalainen kirkko

Finska kyrkan/Suomalainen kirkko Tukholmassa täytti 300 vuotta! Kirkko seisoo kuninkaallista linnaa vastapäätä Gamla stanissa. 

HUOM! Klikkaa tätä linkkiä niin saat osallistua kirkon 300-vuostis- jumalanpalveluskeen !

Kuningaspari osallistui 19. joulukuuta konserttiin Tukholman Suomen kirkossa, joka tänä vuonna juhlii 300-vuotisjuhlavuottaan.

Suomalainen kirkko, aiemmin Fredrikin kirkkona tunnettu, sijaitsee Slottsbackenissa vanhassakaupungissa ja on pitkään ollut Tukholman suomalaisen yhteisön kokoontumispaikka. Vuosipäivä 19. joulukuuta 2025 merkitsee 300 vuotta siitä, kun siitä tuli Ruotsin kirkon suomalaisen seurakunnan seurakuntakirkko.

Kirkkoa kutsuttiin Ruotsin kuninkaan Fredrik I (1676–1751) mukaan, joka oli Hessen-Kasselista kotoisin oleva saksalainen prinssi, joka seurasi vaimoaan Ulrika Eleonooraa kruunussa vuonna 1720. Hänen hallituskauttaan vapauden aikana leimasi vahva parlamentti, kun taas hänellä itsellään oli enemmän seremoniallinen rooli, vaikka hän pyrkikin vahvistamaan kuninkaallista valtaa.

Kirkolla on pitkä historia, joka ulottuu 1500-luvulle, jolloin suomalainen seurakunta perustettiin. Siitä tuli kuitenkin pysyvä seurakunta vuonna 1725 Slottsbacken 2:ssa sijaitsevassa rakennuksessa, joka aiemmin toimi kuninkaallisen hovin juhlasalina ja teatterina. Se on keskeinen osa ruotsalais-suomalaista kulttuuria Ruotsissa. Seurakunta on aina ollut osa Ruotsin kirkkoa.

Tukholman saksalainen seurakunta, saksalainen Pyhän Gertrudin seurakunta, perustettiin virallisesti 8. maaliskuuta 1571.

Tukholmassa toimivat suomalaiset muusikot esittivät konsertissa muun muassa Jean Sibeliuksen ja Johan Helmich Romanin musiikkia. Solisteina olivat sopraano Emma Kajander ja viulu Cecilia Zilliacus.

Kirkko vuonna 1904

Suomalainen kirkko perustettiin olemassa oleviin tiloihin vuonna 1725, kun Tukholman suomalainen seurakunta muutti sinne. Seurakunta aloitti toimintansa vuonna 1577, ja sen oli pakko muuttaa usein, kunnes se osti pysyvän paikkansa Slottsbacken 2:ssa sijaitsevasta talosta Tukholman linnan vierestä.

Ennen kuin rakennuksesta tuli Suomen kirkko, sitä käytettiin pallourheilun urheilupaikkana ja myös teatteripaikkana muun muassa saksalaisille teatteriryhmille. Suomalainen seurakunta on yksi vanhimmista ja kestävimmistä suomeksi järjestetyistä toiminnoista Ruotsissa. Seurakunnan saarnoja pidettiin useiden vuosisatojen ajan sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta nykyään toiminnan pääkieli on suomi.

Tässä tulee pitkä kertomus kirkon historiasta:

Suomalaiset ovat aina asuneet Tukholmassa. Kun he alkoivat rakentaa Tukholmaa mereltä valloitetulle maalle, jotkut perustajista olivat luultavasti ahkeria työläisiä kuningaskunnan itäosasta. Yhdessä maanmiestensä, kauppiaiden, merimiesten ja palvelualojen edustajien kanssa he loivat Tukholmaan suomalaisen yhteisön, jonka seurakunnasta tässä tulee historiallinen katsaus.

Kun uskonpuhdistus saavutti Tukholman, suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon omaksi palvontapaikakseen. Lokakuussa 1533 todennäköisesti ensimmäinen suomenkielinen luterilainen jumalanpalvelus pidettiin luostarikirkossa nykyisen Järntorgetin reunalla.

Tukholmassa aloitettiin suomenkieliset jumalanpalvelukset ja suomi  oli virallisena kielenä. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin täällä Amund Laurentssonin kirjapainossa nykyisen Själagårdsgatan 13:n vieressä, vuonna 1543 aapinen, vuonna 1544 rukouskirja, vuonna 1548 ensimmäistä kertaa suomeksi painettu Uusi testamentti ja vuonna 1549 kirkon käsikirja. Kirjat käänsi suomalainen uskonpuhdistaja Mikael Agricola, jonka ponnistelut tekivät hänestä samalla suomen kirjakielen perustajan.

Kustaa Vaasa käski purkaa dominikaaniluostarin saadakseen tiiliä kaupungin linnoituksia varten. Suomalaisten oli muutettava Bykyrkaniin, nykyiseen Suurkirkkoon, jossa heidän oli käytettävä saarnastuolilla varustettua kappelia. Suomalaisena pappina toimi tuolloin herra Mårten, Martinus Olai. Hänen merkittävä työnsä on Kristofferin Maan lakikokoelman¨' kääntäminen suomeksi vuonna 1548. Samana vuonna julkaistiin sekä ensimmäinen suomenkielinen lakikirja että evankeliumi.

Juhana III suosi suomalaisia. Nähdessään, kuinka ahdas Bykyrkan oli, jossa suomalaiset pakotettiin pitämään jumalanpalveluksiaan, hän antoi heille Pyhän Gertrudin killtatalon kirkoksi. Kun Tukholman saksalaiset jäivät ilman omaa kirkkoa vuonna 1576, heidän sallittiin tilapäisesti käyttää entistä kiltataloa, jota jo kutsuttiin Suomalaiseksi kirkoksi ja Pyhän Henrikin kirkoksi. 

Suomalainen seurakunta oli kaksikielinen 1500-luvun viimeisinä vuosina, koska sekä suomalaisilla että suomenruotsalaisilla oli kullakin oma pappinsa. 1600-luvulla seurakunnasta tuli yksinomaan suomenkielinen. 

Järjestely jakaa kirkko saksalaisten kanssa ei ollut väliaikainen. Juhana III:n kuoleman jälkeen valtaan nousi Sigismund ja sitten Kaarle IX, jonka saksalaiset onnistuivat suostuttelemaan pakottamaan suomalaiset hylkäämään kirkon vuonna 1607 ja muuttamaan fransiskaaniluostarin kirkkoon, nykyiseen Riddarholmin kirkkoon. Suomalaisille luvattiin Pyhän Jaakobin kirkko, joka pian valmistuisi, mutta lupausta ei koskaan täytetty. Rahat loppuivat, eikä hanketta koskaan toteutettu.

Suurin osa suomalaisista asui 1700-luvun alkupuolella Södermalmilla. Suomalainen seurakunta käytti kirkkonaan Katarinan kirkkoa Södermalmilla. Jo 1600-luvulta lähtien monia suomalaisia ​​oli haudattu Katarinan hautausmaalle. Vuonna 1723 Katarinan kirkko paloi maan tasalle, ja tämäkin tarkoitti muuttoa. Holmin pienestä varuskuntakirkosta, "Tollstadius-kirkosta" Blasieholmenilla, tuli suomalaisen seurakunnan viimeinen väliaikainen asunto. Tuolloin kirkkoherrana toimi Andreas Mennander. Hänen pojastaan ​​Carl Fredrik Mennanderista tuli Ruotsin ainoa suomalaissyntyinen arkkipiispa vuonna 1775.

Kirkon kansleri Arvid Horn, yksi Ruotsin silloisista rikkaimmista herroista tuli seurakunnan suojeluspyhimys. Nyt alkoi kirkon muuttaminen sopivaan muotoon. Apua sai kuninkaallisen palatsin ylitarkastaja, suomalaissyntyinen Carl Fredrik Adelcrantz, joka muun muassa loi koko alttarirakennuksen. Vuonna 1730 tehtiin merkittäviä lahjoituksia kirkkosalille.

Tärkeimmät ja arvokkaimmat esineet tuotiin turvaan venäläisiltä, Ruotsin valtakunnan itäisimmästä osasta, missä Pietari nykyään sijaitsee. Lahjat koristavat edelleen kirkkoa. Seurakunnan talous turvattiin myös, kun valtiopäivät vuonna 1734 myönsivät 20 000 riikintaalarin korvauksen seurakunnalle Henrikskyrkanin menetyksestä. Kirkkoneuvoston ja kansan välinen konflikti 1730-luvulla koski kahta kirkkoneuvoston vaatimusta: Seurakunnasta piti tulla "kansallinen seurakunta" ja ruotsin kielestä seurakunnan toinen kieli. Kirkkoneuvosto sai molemmat vaatimukset läpi.

Vuonna 1739 Tukholman suomalaisesta seurakunnasta tuli "Suomen kansan kirkko", ja kuningas päätti vuonna 1741, että ruotsinkielinen jumalanpalvelus pidettäisiin joka sunnuntai suomenkielisen jumalanpalveluksen jälkeen. Siitä lähtien Tukholman suomalainen seurakunta on ollut kaksikielinen.

Vuonna 1742 seurakunnan oli otettava vastaan ​​suuria ryhmiä pakolaisia ​​virkamiehistä ja saariston asukkaista. Vuonna 1747 kirkkoneuvosto valitti, että suomalaisilta lapsilta puuttui suomenkielinen koulu, joka heillä oli ollut vuodesta 1693 lähtien. Suomalaisia ​​opettajia kuitenkin oli. Vuonna 1747 suomalaisia ​​opettajia oli yhteensä 107.

Seurakunnan kohtalo oli vaakalaudalla, kun sota ja Suomi menetettiin, sillä sotapakolaiset kasvattivat seurakunnan jäsenmäärää. Kirkkoneuvoston jäsenellä ja kauppakamarin puheenjohtajalla Gabriel Poppiuksella oli tärkeä rooli seurakunnan pelastamisessa. Vuonna 1840 kuningas määräsi seurakunnan toiminnan jatkumisen ja jäsenyyssäännöt. Vuonna 1844 valtiopäivät tunnusti suomen kielen maan alkuperäiskieleksi.

Toisen maailmansodan seurakuntaelämään kohdistuneet seurakuntalaisuudet olivat entistä voimakkaampia, kun suuria määriä sotalapsia saapui Ruotsiin ja Tukholmaan. Kirkkomme toimi sotalasten yhteyspisteenä ja huoltokeskuksena. Keskeinen hahmo oli Gottfrid Sevelius, joka valittiin kirkkoherraksi vuonna 1942. Hänellä oli myös läheiset yhteydet Tukholman sotainvalideihin. Vuonna 1945 seurakunnassa oli 1 163 jäsentä.

Sota johti suureen suomalaistulvaan. Vuonna 1950 seurakunnassa oli 5 835 jäsentä ja pari vuotta myöhemmin jo 8 397. Varsinainen joukkomaahanmuutto tapahtui vuosina 1969–70, jolloin seurakunta kasvoi yli 20 000 jäseneen, mukaan lukien kirkkoon kuulumattomat jäsenet.

Vuonna 1971 seurakunta hankki meren rannalta tontin kesäasunnoksi ja leirintäalueeksi, ja vuonna 1975 kirkon viereen valmistui Peter Celsingin suunnittelema seurakuntatalo. Samana vuonna vietettiin kirkon 250-vuotisjuhlaa Hänen Majesteettinsa Kuninkaan läsnä ollessa.

Nobelvalaistus

Eilen oli vuoden pimein päivä Tukholmassa. Koko joulukuussa on ollut vain yksi aurinkoinen tunti.

Nobelviikko

 

Nyt on vuotuinen Nobelviikko meneillään, ja huomenna on varsinainen Nobelin juhlapäivä. Nobelilla ei ole mitään tekemistä valtion tai Tukholman kunnan kanssa, vaan tämä on Nobelin säätiön juhla, jollin Nobelin säätiö jakaa palkintoja ansioituneille henkilöile. 

Alfred Nobel sääti testamentissaan että hänen varoistaan on jaettava joka vuosi palkintoja/varoja ansoituneille tiedemiehille ja -naisille ja kirjailijoille. Palkintosumma on nykyään 11 miljoonaa kruunua per palkinnonsaaja. Joten Nobelin säätiöllä on mistä jakaa!

Säätiö saa olla tyytyväinein että Nobelin viikko sattuu joulun alustalle, sillä Tukholman kapunki on juuri nyt täydessä jouluvalaistuksessaan ja tunnelma on korkealla. Tunnelma on kuin  satumaailamssa. 

Niin Nobelin juhla kuin joulukin sattuu pimeimpään aikaan. Tukholmassa ei ole lunta joten valokoritseilla on saatuu viihtyisä tunnelma aikaan. Tällä viikolla tulee Tukholmaan paljon ulkommalaisia vieraitakin ja paljon mediaa. Useat heistä tulee ottamaan Tukholmassa vastaan uuden vuodenkin. 

Tässä alla on video missä näytetään palkintojen jako ja bangetti. Video on 1,50 tuntia pitkä, joten se kysyy kärsivällisyyttä katsoa kokonaan!

Toivotan teille kaikille lähellä ja kaukana oikein hyvää ja rattoisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2026 💕!

Tukholma joulutunnelmassa

Tämä video on 'Vika och Vikan näkemys' Tukholmasta. Hän itse kertoo: "Täällä on Ruotsi! Suloinen, viihtyisä ja kaunis Ruotsi minun silmin nähtynä! Nimeni on Vika ja perheeni ja minä olemme asuneet Ruotsissa seitsemän vuotta (luultavasti venäläisiä maahanmuttajia, joita asuu melko vähän Ruotsissa).

Joka viikonloppu matkustamme ympäri Ruotsia ja vierailemme eri mielenkiintoisissa paikoissa Tukholmassa. Täällä jaan kauneutta ja hyödyllistä tietoa, josta ihmiset eivät puhu muuttaessaan Ruotsiin. Kun olemme lomalla, julkaisen kanavallani vlogeja lämpimämmistä ilmastoista."

Vuonna 2023 turistiyöpymisiä oli Tukholmassa 15,2 miljoonaa, (68,2 miljoonaa yöpymistä koko Ruotsissa). Joulunaikana turismi vastaa melkein kesäkauden turismilukuja. Tuosta videostakin huomaa että tukholmalaiset kävelee ilman päähinettä ja turistit paksut takit päällä ja myssyt päässä. Tänään on +7 astetta C Tukholmassa.

Kesä-elokuu 2024, on ollut fantastinen matkailukausi Pohjoismaissa, ja neljä maata, Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi, raportoivat ennätykselliset matkailijamäärät. Kolmessa Pohjoismaassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa, yöpymiset lisääntyivät edelliseen kesään verrattuna. 

Ruotsi houkutteli eniten turisteja lähes 29 miljoonalla rekisteröidyllä yöpymisellä (kesä-elokuu 2024). Näistä 29 miljoonasta yli 3 miljoonaa yötä (kesä-elokuu 2024) vietettiin Tukholmassa, siis noin miljoona turistia per kuukausi. Tanskassa yöpymisten määrä oli sama kuin edellisenä kesänä.

Kaikista pääkaupungeista, Kööpenhaminasta, Helsingistä, Oslosta ja Tukholmasta,  Helsingissä rekisteröitiin eniten yöpymisiä. 1,6 miljoonalla yöpymisellä kasvua oli 14 prosenttia edelliseen kesään verrattuna. Oslossa oli ennätysmäärä ulkomaisia ​​yöpymisiä, kun taas Helsinki houkutteli enemmän kotimaisia ​​turisteja kuin koskaan ennen, mikä teki siitä kaupungin historian parhaan kesän.

Meidän perheessä lopetettiin joulunviettäminen jo kauan sitten kun lapset kasvoivat täysi-ikäisiksi. Me ei saada millään konstilla sitä oman lapsuutemme joulutunnelmaa aikaan.

Me luultavasti lähdetään käymään Roomassa, mutta tullaan jouluaatoksi kotiin, koska me ollaan lupauduttu olemaan pari viikkoa  kissavahteja. 

Köpmangatan 700 vuotta

Köpmangatan on Tukholman historiallisesti Tukholman ensimmäinen nimetty katu, mikä on mainittu jo vuonna 1323. Katu on luultavasti syntynyt, koska kauppiailla oli kojujaan täällä keskiajalla. 

Keskiajalla Köpmangatan oli tärkein yhdysside Stortorgetin ja Fiskartorgetin välillä. Fiskartorget sijaitsi itäisten kaupunginmuurien ulkopuolella ja oli keskiaikaisen vanhankaupungin suurin aukio ja erityinen kauppiaiden aukio.

Kadun itäisetsä päästä on vain kivenheitto Skeppsbron'ille, mikä on perinteinen Tukholman satama. Köpmangatan täällä vanhassa kaupungissa oli siis Tukholman tärkein solmukohta.

Köpmannagatan

Jo 1600-luvun alussa Skeppsbroniin telakoitui suuria ja syväluovisia saksalaisia laivoja. 1600-luvulla Tukholmasta kehittyi eurooppalainen merkittävä pääkaupunki. Sodat olivat aluksi olleet Ruotsille erittäin kannattavia. 

Vuonna 1634 Tukholmasta tuli virallisesti Ruotsin pääkaupunki, ja kaupunkiin saapui suuri määrä tavallisia kansalaisia ​​sekä kauppiaita, poliitikkoja, virkamiehiä, sotilashenkilöstöä ja kasvavaa älymystöä. Samalla kannustettiin kauppayhtiöiden perustamista.

Skeppsbronin länsipuolella on 24 rakennusta, jotka yhdessä muodostavat Skeppsbroradel/skeppsbronaateliset. Täällä asuneet ja liiketoimintaa harjoittaneet aateliset olivat yleensä varakkaita tukkukauppiaita, joita kutsuttiin nimellä "Skeppsbroadeln". Heidän joukossaan oli useita merkittäviä laivadynastioita. Tukholmassa alettiin yleisesti puhumaan saksaa. Venäläiset tulivat Gamla staniin myymään tavaroitaan Ryssgårdenille, mikä sijaitsi Slussenilla nykyisen Kaupunungin museon edustalla, siis paikalla missä on nykyäänkin torimyyntiä.

Köpmangatan sijaitsee keskellä Gamla stania. Se kulkee Stortorgetin aukealta itään päin ja päätyy Köpmanbrinkenille, useiden kujien risteykseen. Katu on vain noin 120 metriä pitkä mutta tärkeä katu, jos haluaa päästä oikotietä Stortorgetilta Köpmantorgetille ja siitä edelleen Gamla stanin rantakadulle, Skppsbronille.

Täällä kadut ovat kapeita ja mukulakivisiä. Vanha kaupunki on pieni saari, ja täällä voi nähdä meriveden vanhojen talojen ja kujien välissä. Suurin osa taloista on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla,jotkut rakennusket 1400-luvulta. Vanhin rakennus on Storkyrkan/Suurkirkko vuodelta 1306. Vaikka ei se ole kovinkaan suuri.

Köpmangatan/Kauppiaidenkatu sijaitsee keskellä Gamla stania

Vanhakaupunki on vilkas kaupunginosa. Täällä asuu noin 3000 ihmistä ja Vanhassakaupungissa työskentelee yli 10000 ihmistä. Täällä on useita kouluja ja päiväkoteja. Se on täynnä viihtyisiä kahviloita, ravintoloita, kauppoja, aitoja käsitöitä, antiikkiliikkeitä ja gallerioita ja tietysti nähtävyyksiä. Jos näet vain Västerlånggatanin ja Stortorgetin, vanhakaupunki voi tuntua turistiselta- Mutta astu yhdelle kapeista kujista ja koe täysin erilainen tunnelma.

'Sankt Göran och draken' patsas Köpmannatorgetilla. Näitä samanlaisia patsaita on kolme, tämän lisäksi yksi Storkyrkanin kirkossa Gamla stanissa ja Kaupunginmuseossa Slussenilla. Tämä patsas kuvaa Ruotsin pelastumista Tanskalaisista, sillä Tanaska soti Ruotsia vastaan kymmenen kertaa ja halusi Ruotsin itselleen, mutta se oli hilkulla etteikö Ruotsista tullut Tanska.

Prinsessan, tämäkin patsas on kopia alkuperäisestä, mikä on myös Storkyrkanin  kirkossa Gamla stanissa.

Moderni suihkulähde Köpmangatanin loppupäässä alemmalla tasolla Österlångatanilla. Tämä kuva ei oikein ole edukseen...

Hieman parempi kuva...

Metroasema Sofia

Tukholmassa ei käytetä nimitystä metro, vaan se on Tunnelbana (tunnelilinja), puhekielessä 'tub' tai tuben'.  Tukholman metroa tullaan laajentamaan 18 asemalla ja 30 kilometrillä uusia raiteita. Tukholman naapurikuntiin, jotka saavat uuden metron, rakennetaan 130 500 uutta asuntoa. Tukholamssa ei kannata rakentaa asuntoja, jos ei sinne pääse metrolla. Metropäätös on tehtävä ensin ennen kuin alkaa suunnitella asutusta metrolinjan varrelle. Tukholman kunta on jäänyt ahtaalle naapurikuntien takia. Tukholma on rakennettu saarille joten kunnnan asutus  leviää luonnostaan kunnan rajojen ulkopuolelle.

Tällä hetkellä metrossa on noin miljoona matkustajaa tyypillisenä arkipäivänä. Tulevaisuudessa arvioidaan uusilla asemilla tulevan olemaan matkustajia on päivittäin noin 180 000.

Metroasema Sofia on vasta valmisteilla. Asema aukaistaan aikaisintaan vuonna 2030. Sofian asema tulee olemaan sinisellä linjalla, Nacka-Södertörn. Tukholmassa on 100 metroasemaa jo ennestään. Uusi metroasema ja uusi metrolinja on todellakin tarpeen sillä Södermalmin itäisellä puolella, minkä nimi on Sofia, ei ole lainkaan tunnelbana/metroasemaa. Asema rakennetaan Stigbergenin kallion sisään. Stigbergenin vuori tai mäki on hyvin jyrkkä, melkein 90 asteen nousu Slussenilta. Asema tulee sijaitsemaan Erstan sairaalan kupeessa.

Rakentaminen aloitettiin vuonna 2020.Sen on tarkoitus olla Tukholman metron syvin asema, noin 100 metriä syvä. Asemalla on nousu kahdeksalla pikahisseillä Stigbergsparkenin lippuhalliin Södermalmilla, Folkungagatnin varrella.

Stigbergsparkenin puistoalue on melko pieni. Se sijaitsee Stigbergin mäen alapuolella, Folkungatanin kadun varrella. Sofian metroasemalta tulee olemaan vain 4 minuutin matka Tukholman keskustaan.Jo oli aikakin saada metroasema tälle itäiselle puolelle Södermalmin saarta.

Tämä mertoasema tulee olemaan erittäin moderni asema. Uudella Sofian asemalla arviolta 35 000 matkustajan odotetaan nousevan metroon ja poistuvan siitä päivittäin, mikä tekee Sofiasta tärkeän keskuksen Södermalmilla. Asema sijaitsee 100 metriä maan alla, ja kahdeksan suurta pikahissiä kuljettaa matkustajat laiturille ja laiturilta pois 30 sekunnissa, mikä on  ainutlaatuinen ratkaisu Tukholman metrossa.

Matkustajien matkan sujuvuuden voittamiseksi useilla uusilla asemilla on laiturin ja lippuhallin välillä vain yksi hissi. Tämä on yleistä metrojärjestelmissä suurissa kaupungeissa ympäri maailmaa, kuten Kööpenhaminassa, Lontoossa ja New Yorkissa. Sofian metropsyäkin hissin matka tulee kestämään vain 20–30 sekunttia. Paljon nopeampi kuin liukuportaissa samassa syvyydessä.

Tungosta

Luultavsti tämä henkilö on tanskalainen, tai Tankasssa asuva maahanmuuttaja,  joka puhuu tällä videolla. Mutta siihen saa kaiketi suomalaisen tekstin.

Tukholman ruuhkavero (trängselskatt) on maksu vuodesta 2007 lähtien, joka peritään autolla ajettaessa keskustassa ja Essingeleden-moottoritiellä. Ruuhka-aikoina käytössä oleva maksu koskee autoja, jotka tulevat tai lähtevät Tukholman keskikaupunkialueelta maanantaista perjantaihin kello 6.30 ja 18.29 välisenä aikana. Ruuhkaveroa ei kerätä pyhäpäivinä, aattopäivinä eikä heinäkuussa. 

Tukholman seudun asukkaat hyväksyivät vuonna 2006 pidetyssä äänestyksessä ruuhkaverojen vakinaistamisen. Maksuja kokeiltiin samana vuonna ja tulokset ylittivät ennakko-odotukset: autoilu väheni ja ilman laatu parani kaupungin keskustassa.

Maksu peritään automaattisesti, kun ajat maksuaseman ohi ruuhka-aikaan ja se koskee myös ulkomaisia rekisterikilpiä. Maksun suuruus vaihtelee vuorokaudenajan ja vuodenajan mukaan, enimmäismäärä on 135 SEK päivässä. 

Automatisoitu järjestelmä: Kamera tunnistaa ajoneuvon rekisterikilven maksuaseman kohdalla ja lähettää laskun automaattisesti ajoneuvon omistajalle.

Maksu riippuu kellonajasta ja vuodenajasta. Se voi olla 9–35 SEK  tai 11–45 SEK per ohitus. Päivittäinen enimmäismaksu on 135 SEK. Maksu ei koske heinäkuuta, paitsi ensimmäisiä viittä arkipäivää. Vapaapäiviä ja niiden aattoja ei myöskään veloiteta.

Ulkomaille rekisteröityjen ajoneuvojen laskut toimitetaan Epass24-palvelun kautta ja ne veloitetaan useimmiten kuukausittain. 

 

Tukholmaa ei voi enää kutsua kaupungiksi vaan se on kunta.  Tukholma on rakennettu 14 suuremmalle saarelle, joitten välissä on 57 siltaa. Liikenne on aika ajoittain kaoottista koska määrttyinä alkoina kaikki haluavat ajaa samoille silloille päästäkseen töihin tai töitten jälkeen kotiin. Tunnelbana/Metro on siis ollut ehdottoman tärkeä Tukholman liikenteessä. Tukholmassa on 101 metroasemaa ja uusia on rakenteilla. Noin miljoon matkustajaa on päivittäin Tukholman metroliiksetesssä.

Gråmunkeholmen

Luostari Gråmunkeholmenilla vuonna 1524

Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella. 

Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin. 

Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.

Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. Suosittelen vierailua kirkossa!

Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen

 Gamla stanin vasemmalla reunalla

Riddarholmenin saarella on olut monta niemä, kuten Kidaskär, Gråbrödraholme ja Gråmunkeholmen on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.

Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet  valtasivat saaren. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona. Nykyään palastissa sijaitsee Svea hovrätt, siis Svean hovioikus.

Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.

Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.

Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia luostareita ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.

Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien.

Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.

Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä. 

Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli  vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.

Snakt Göran och draken patsaita on kolme, yksi Strokyrkanin kirkossa Gmala stanissa, toinen Historiallisessa museossa ja tämä kolmas (kuvassa yllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa. Tämä patsas on historiallisesti arvokas koska se symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi on joutunut sotimaan kymmenen kertaa Venäjän kanssa ja kymmenen kertaa Tanskan kanssa ja silti onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä. Ruotsi on maa mikä on sotinut eniten koko maapallolla. 

Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla. 

Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.

Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään. 

Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu  ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 metriä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanista on nykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.

Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbron ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi"/ampiaisen vyötäröksi.  Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.

Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.

Östra gynasiehuset

Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.

Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.

Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935. Kurckin suku on suomalaist aatelissukua.

Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.

Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä.

Pimeydessä vaellamme

Tukholman synkimmät kuukaudet ovat marras-ja joulukuu. Tätä ei millään kestä. Kyllä se tammikuussa jonkin verran  hellittää. Aurinko ei näyttäydy noin kolmeen kukauteen ja vettä sataa usein. Täältä pitäisi päästä valoisemmalle alueelle, jos vaan kunto kestää...

Ja sitten vielä tämä uusi Slussen kuvattuna 4 kuukautta sitten. Ei se aurinko silloinkaan paistanut.

Uudesta Slussenista ollaan monta mieltä. Meidän perheessä ei siitä kukaan ole erityisemmin tykännyt. Remontti ei tosin ole vielä valmis.

Tukholman uuden Slussenin rakentaminen aloitettiin vuonna 2016, ja sen odotetaan valmistuvan kokonaan vuosina 2027–2028. Koko remontti tule maksamaam noin 21 miljardia kruunua=2 miljradia €, mahdollisesti enempikin.

Hankkeeseen, johon kuuluu uusi liikenneympyrä, jalankulku- ja pyöräilysilta sekä sulku, on tehty viivästyksiä ja budjettia on kasvatettu merkittävästi. Uudet osat, kuten Vattentorget ja Mälartrappan, on jo avattu yleisölle. Vattentorget tulee toimimaan kohtauspaikkana. Onneksi siihen on tehty kaiteet, jotta ei humalaiset putoa mereen. Tai noh, tämä alue on osaksi Saltsjöta= Itämerta ja osaksi Mälaren järveä. Tukholmassa nimitetään  Itämerta nimellä Suolameri=Saltsjö.

Jälleenrakennustyöt tehdään turvallisemman ja houkuttelevamman kohtaamispaikan luomiseksi ja samalla Mälaren-järven veden tyhjennyskapasiteettia parannetaan merkittävästi, mikä vähentää Mälare järven tulvariskiä ja turvaa juomaveden noin kahdelle miljoonalle ihmiselle.

Norra Slusskajenin alla kulkee kaloille tarkoitettu 'kävelyreitti'. Vanha Nils Ericsonin sulkukanava on muutettu siten, että 'heikot kala uimarit voivat kävellä' Mälaren-järven ja Saltsjön välillä. Kalojen uintimatka on koristeltu erikokoisilla kivillä, jotta kalat voivat pysähtyä tyynessä vedessä ja levätä tarvittaessa. Munkbrokajenissa on kala-TV, josta voi katsella ohi uivia kaloja.

Mälaren järven alueella viimeisen jääkauden jälkeinen maankohoaminen jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että merenpinnan nousua kompensoi nykyinen nopeampi maankohoaminen.

Tästä Slusseinn perusremonttista puhuttiin jo silloin vuonna 1970 kun me muutettiin Tukholmaan, enkä ole uskonut että tätä remonttia tullaan tekemään minun elinaikanani, mutta toisin kävi.

Tervetuloa Tukholmaan!

Vaikka nyt on edessä vuoden kaikista ikävin kuukausi joulukuu Tukholmassa, niin laitan silti tähän turistimainontaa You Tuben muodossa. Tammikuussa sää helpottaa. Tervetuloa Tukholmaan!

😍

PS. Tammikuussa on lentoliput halpoja. Norwegialla on melkein ilmaista (noin 26 € yhteen suuntaan) lentää Tukholmaan. Eikä lentomatka kestä kuin tunnin. Matka lentokentältä Flix-bussilla reilussa puolessa tunnissa Tukholmaan (=8,2 €).

Piperska muren

Piperska muren, Schelegatan, Kungsholmen,

 Bussin 61, pysäkki nimeltä Rådhuset

Rakennus on nykyään konfrenssikeskus.

Perfekti paikka rentoutua hetken kahvikupin äärellä. Nauti kauniista kukka-asetelmista, patsaista ja suihkulähteistä sekä Piperska Murenista, 1600-luvulta peräisin olevasta komeasta malmitilasta.

Kreivi Carl Piper osti malmitilan täältä vuonna 1694. Nicodemus Tessin nuorempi ja Johan Hårleman palkattiin puutarha-arkkitehteiksi.

Hänen vaimonsa Christina viimeisteli työn ja rakennutti myös korkean muurin Roslagenin hiekkakivestä, minkä ansiosta paikkaa kutsutaan Piperska Mureniksi/Piperin muuri. Hän ei koskaan nähnyt puutarhan valmistumista, koska hän oli pitkäaikaisessa Venäjän vankeudessa Poltavan jälkeen ja kuoli vuonna 1716.

Piperska Muren oli 1600-luvun lopulla yksi Tukholman kauneimmista malmitiloista. Se oli alun perin kreivi Carl Piperin kesäasunto. Carl Piper oli yksi kuningas Kaarle XII:n lähimmistä neuvonantajista, joka osti vuonna 1694 tämän tontin 9000 kuparikolikolla.

Vuonna 1700 kreivi Carl Piper seurasi kuingas Kaarle XII:ta Pohjansotaan, mutta ei koskaan palannut takaisin. Hän kuoli Venäjän vankeudessa vuonna 1716. Hänen leskensä Christina otti johtaja aseman ja sai päätökseen heidän yhteiset suunnitelmansa perustaa barokkityylinen huvipuisto ja pystytti korkean muurin kiinteistön ympärille. Muuri ulottui korttelin päässä nykyisestä puistosta molempiin suuntiin Scheelegatanilla ja aina Kronobergsparkeniin asti, josta se sai nimen "Piperska Muren".

Piper on ruotsalainen aatelissuku, josta on elossa oleva kreivihaara. Gustav Adraham Piper (1692-1761) esitteli sukunsa Ritarihuoneella ja siitä lähtien suku on ollut aatelinen. 

Vänrikkinä Carl Piper osallistui Kaarle XII:n Venäjän-kampanjaan vuonna 1708 Suuren Pohjan sodan aikana. Venäjän Pietari suuri halusi Baltian alueen takaisin ja sai Puolan liittoumaan mukaan lupaamalla Liettuan. Tanska halusi vain Skånen alueen takaisin Ruotsilta. Sota alkoi kun Puola hyökkäsi Liettuaan. Ruotsi lähetti nopeasti suomalaisia joukkoja valtaamaan Riikaa, jonka jälkeen puolaiset vetäytyivät Liettuasta. 

Sodassa Ruotsia vastaan taistelivat Tanska, Puola ja Venäjä. Ruotsi voitti Tanskan ja Puolan, mutta hävisi Venäjälle. Ruotsi halusi ennen kaikkea Venäjän itsellen. Ruotsi on sotinut kymmenen kertaa Venejää vastaan.

 

(Muuten... kruununprineessa Victoria on  nykyään fänrik/vänrikki. Hän kävi armijan osissa koska hän ei voinut olla poissa kotoaan ja työstään pitempiä aikoja lastensa ja virkansa puolesta).

Kreivi arvonimitys on Ruotsin korkein aatelistitteli. Kreivejä on Ruotsissa 47 sukua, mutta Ruotsissa ei ole lainkaan kreivikuntia. Ruotsin aatelisto koostuu noin 28000 jäsenestä 656 suvusta, joista 46 on kreivejä ja aatelisten omistuksessa on upea Riddarhuset/Ritaritalo.

Piperin suvun vanhin tunnettu esi-isä on Berendt Piper (kuoli vuosina 1633–1635), joka oli kauppias ja Viborgin pormestari, mutta jonka on perinteisesti katsottu syntyneen Lyypekissä. Hänen vaimonsa nimi oli Maria Henriksdotter Strålman, ja hänen kanssaan hänellä oli kolme poikaa, Henrik, Carl ja Peter Piper. Suvulla on useita linnoja ja pari palatsiakin omistuksessaan, sekä yksi säätykartanokin. Tämä Piperska muren on vieläkin suvun omistuksessa. 

Johannes van den Aveelen syntyi vuonna 1650 Leidenissä Alankomaiden tasavallassa, kuoli vuonna 1727 Tukholmassa, oli hollantilainen kupariseppä, etsaaja ja piirtäjä. Hän suunnitteli Piperin suvun malminkartanon upean barokintyylisen puutarhan vuonna 1730.

Ruotsi on ollut jo 1600-luvulta lähtien monikansallien valtio. Se on tiedettyä että ilman maahanmuuttajia ei Ruotsista olisi koskaan tullut suurvaltaa (1611–1721). Vasta 1900-luvun loppupuolella alkoi Ruotsiin tulla pakolaisia maista joissa oli syttynyt sota. Ruotsin teollisuudella oli työvoimapula, ja työvoimaa tuli muun muassa Suomesta, Kreikasta, Italiasta ja Jugoslaviasta. Tämä maahanmuutto oli Ruotsille selvästi kannattavaa eikä aiheuttanut ongelmia.

Ruotsi on ollut suuremmassa määrin maahanmuuttomaa 1930-luvulta lähtien. Toisen maailmansodan jälkeen ja 1970-luvun puoliväliin asti Ruotsissa oli pääasiassa työperäistä maahanmuuttoa. Viime vuosina yhä useammat ihmiset ovat tulleet tänne hakemaan turvapaikkaa sodan runtelemista maista.

Vuodesta 2012 lähtien erityisesti Syyriasta tulevien turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut jyrkästi. Vuonna 1995 lähes kymmenellä prosentilla Ruotsin väestöstä oli maahanmuuttajatausta, mikä tarkoittaa, että lähes miljoona ihmistä oli maahanmuuttajia.

1800-luvun lopulla Piperska Veranda oli tunnettu majatalo, ja 1980-luvulla täällä toimi tanssikerho. Verannan mainitaan olevan osa vanhaa laitosta, jonka historia ulottuu 1600-luvun lopulle, ja laitos tarjoaa modernia teknologiaa historiallisessa ympäristössä.

Vuonna 1999 tämän päivän ravintoloitsija otti majatalon haltuunsa ja tässä palveluhengessä Piperska Murenilla jatketaan konferenssien, illallisten ja yksityistilaisuuksien pitoja historiallisessa tyylissä ympäri vuoden.

Piperska Muren-puiston omistaa ja hallinnoi Arla Coldinu-ritarikunta. Valitettavasti tämä on nyt yksityinen eikä avoin yleisölle. Puistoterassilta on kuitenkin mahdollista katsoa puistoon, kun terassi on avoinna. Portilta ja aitauksen läpikin näkee melko hvyin jalkakäytävältä käsin.

Piperinsuvulla on oma puistokin Brunnsvikenin lahden rannalla, Tivolipuiston vieressä. Tivolin niemimaalla voi nähdä vilauksen maisemasta, jonka Kustaa III halusi luoda Brunnsvikenin ympärille 1780-luvulla. Tivolin nimi on saanut inspiraationsa kuninkaan Italian-matkasta vuosina 1783–84. 1780-luvulla Tivoli vuokrattiin Pariisin suurlähettiläälle Gustav Philip Creutzille, joka suunnitteli tänne asuinrakennuksen ja huvipuiston. Hagan puiston puutarha-arkkitehti Fredrik Magnus Piper palkattiin suunnittelemaan puisto samaan englantilaiseen maisematyyliin kuin Haga.

Piperska palatset, Munkbron 11

Ivar Lon puisto

Ivar Lon-puisto sijaitsee Södermalmilla

Tänne löytää parhaiten kun lähtee metrolla Slussenille ja siitä sitten kävelee Bastugatania pitkin ylös mäen päälle. Bussit 55 ja 57 pysähtyvät Hornsgatanilla,jää pois kyydistä Slussnein psykäillä ja kävele hieman eteenpäin jyrkkien portiden luokse ja nouse portaita pitkin ylös Bastugatanin alkupäähän.

Varsinkin kesäiltoina auringonlaskun aikaan on täällä runsaasti väkeä.

Monteliusvägen kävelypolku kulkee puistoalueen alapuolelta ohitse. Puistoalueen aitauksessa on aukko, mistä pääsee portaita pitkin Monteliusvägenin kävelypolulle. Polku kulkee Bastuvägenin kanssa samaa linjaa itäsuunnaalta Kattgrändeniltä ja päätyy Bastugatanin alkupäähän lähelle Slussenia. Täällä pari videota Montelisuvägenistä omasta blogistani. Monteliusvägen on melkein pakollinen kohde turisteille.

Bastugatanilla on Mariaberget niminen kahvila mitä voin suositella. Avoinna kello 11-18. Keskikesällä se on suljettu lomien takia. Ostakaa omenakakkua vanijakastikkeen kanssa!

Mariatorgetin metroasemalta voi myös nousta ylös Mariabergetin vuorelle Bläcktornsgrändiä pitkin. Ota bussi 57 ja jää pois kyydistä Mraiatorgetin psyäkillä ja siitä sitten Bläcktornsgrändin kujaa pitkin ylös psuitoalueelle. Bläcktorngrändin kuaj on yhtä ylämäkeä aj siellä tulee vastaan jyrkät portaat, joten tämä reitti vaatii kuntoa. 

Polun varrella sijaitsee Söderhöjdskyrkan kirkko, Blecktornsgränd 13, mikä on nykyään babtistikirkko. Se on avoinna arkipäivinä kello 9-12, missä on kahvilakin. 

Portaissa on Magnolia niminen aasialais-ravintola/kahvila, ja portaiden yläpäässä on tuo suosittelemani Mariabergetin kahvila.

Siinä lähellä Bellmansgtanilla sijaitsee erittäin suosittu pubi The Bishops Arms, missä voi kesäiltoina istua ulkosallakin.

Ivar Lo-Johanssonin puisto on tämä Tukholmassa sijaitseva puisto, mikä on saanut nimensä kirjailija Ivar Lo-Johanssonin mukaan. Puisto sijaitsee osoitteessa Bastugatan 26 Mariabergetillä Södermalmilla ja sieltä on myös uloskäynti Monteliusvägenille.

Ivar Lo-Johansson on yksi suurimmista työläiskirjailijoistamme. Hän eli vuosina 1901–1990. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Ruotsin työläisten kurjien olojen kuvauksistaan.

Ivar Lo asui Bastugatanin kadun vastapäisellä reunalla koko aikuisikänsä kuolemaansa saakka. Nyt asunnossa on Ivar Lo-museo.

Suosittu paikka viettää kesäiltoja eväitten kanssa. Tukholmassa on lailla kielletty alkoholin juonti luonnossa, piknikilläkin.

Täältä Mariabergetin vuorelta tai paremminkin mäeltä on mahtavat näkö-alat keskikaupungille.

Puistosta löytyy kirjailija Ivar Lo'n pystykin

Alueelta löytyy myös lasten lekkipuisto nimeltä Mariatäppan.  Siihen viereen rakennettiin teemapuistokin.