Tukholman kuninkaanlinna

Tukholman linna, Slottsbacken 1

En ole henkilökohtaisesti koskaan käynyt linnassa, mutta teen silti lyhyen pstauksen linnasta.

Tukholman linna, virallisesti Kuninkaanlinna, on sijainnut samassa paikassa Norrströmissa Stadsholmenilla 1200-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Linna on ollut Ruotsin kuinkaan virallinen asuinpaikka, mutta nykyään se on vain kuninkaan ja kuningattaren työpaikka. Victorialla on linnassa myös työhuone. 

Saksi-Puola, Tanska ja tsaari-Venäjä aloittivat vuonna 1700 suuren Pohjan sodan, joka vaati valtavasti ruotsalaisia ​​resursseja, ja sen vuoksi linnan rakennustyöt pysähtyivät kokonaan vuonna 1709. Kun Nicodemus Tessin nuorempi kuoli vuonna 1728, linnaa valmistettiin Carl Hårlemanin johdolla, joka suunnitteli kirkon sisätilat rokokoo tyylillä.

Leijonbacken on nimeltään tämä varsinainen julkisivu.

Linnan eteläinen puoli. Kuvassa taustalla näkyy Storkyrkan kirkko.

Axel Oxenstiernan palatsi,

Högvaktsterrassen 2/Vartiotalon terassi 2

Arkkitehti Jean de la Valléen, maahanmuuttaja hänkin, suunnittelema valtiovarainministeri Axel Oxenstiernalle. Kaupungin näkyvimmällä tontilla, Tre kronor-palatsin vieressä, valtiovarainministeri Axel Oxenstierna rakennutti tämän palatsin.

Oxenstiernan perhe ei koskaan asunut palatsissa

Palatsia hallinnoi Ruotsin kiinteistövirasto (SFV), ja se on ollut yhteydessä viereiseen Beijerska-taloon vuodesta 1918 lähtien.

Vuosien 1668 ja 1680 välillä palatsista tuli vastaperustetun kuningaskunnan säätypankin, myöhemmin Riksbankin, päämaja. Sen jälkeen, kun Riksbank jätti rakennuksen vuonna 1680 ja muutti uuteen Södra Bankhusetiin (vihitty käyttöön vuonna 1682. Oxenstiernskan palatsissa on sijainnut useita eri valtion laitoksia, mukaan lukien valtiovarainministeriö.

Palatsin sisätiloihin kuuluu 1 430 huonetta, joista 660:ssa on ikkunat. Kuninkaallisten asuinhuoneistojen lisäksi palatsissa on erityyppisiä edustus- ja juhla-asuntoja, kuten valtiosali, suuri vierashuoneisto ja Bernadotten asunto. Palatsissa sijaitsevat myös valtiosali, palatsin kirkko, Kustaa III:n antiikkimuseo, aarrekammio kuninkaallisine arvoasuineen, asevarasto ja Museo Tre Kronor, jossa on vanhan linnan kellariholveja. Vuoteen 1878 asti koillissiivessä sijaitsi myös kuninkaallinen kirjasto; nykyään niin kutsutussa kirjastosiivessä sijaitsee Bernadotten kirjasto. Palatsin arkisto sijaitsee kanslianviraston siivessä. Kuninkaallisella hovilla on toimitilat palatsissa, ja se on noin 200 vakituisen työntekijän työpaikka. Ylin kaarti on vartioinut palatsia ja kuninkaallista perhettä vuodesta 1523 lähtien. Palatsin pinta-ala on 42 000 m².

Vuodesta 2011 lähtien on ollut käynnissä laaja julkisivuremontti, johon kuuluu rapautuneisiin hiekkakiviyksityiskohtiin tehtyjä korjauksia. Töiden odotetaan valmistuvan vuonna 2050.

Ruotsin valtio omistaa kuninkaallisen palatsin kiinteistöhallituksen kautta, joka vastaa kiinteistöjen käytöstä ja ylläpidosta. Kuvernöörinvirasto hallinnoi kuninkaallista hallintaoikeutta.

https://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_slott