Aspön saaren kautta pääsee ajamaan 55-tietä (Enköpingin ja Strängäsin välillä) Mälaren järven pohjoiselta rannalta etelä rannalle. Aspön piiri/entinen pitäjä kattaa Tosterönin saaren pohjoisosan (mukaan lukien Aspön), Märsön saaren itäosan, Okmön saaren ja useita pienempiä ympäröiviä saaria Mälarenjärvellä. Suurin osa piirikunnasta sijaitsee Södermanlandin maakunnassa, kun taas itäosa (Oknön ympäristö) sijaitsee Upplandin maakunnassa.
Aspöhön voi matkustaa Strängnsäin tai Enköpingin kautta. Molmepia reittejä matka on mekein yhtä pitkä, noin 95-100 km. Aspön kirkon edustalla pysähtyy Strängnäsistä lähtevä bussi 633, jää pois kyydistä Aspön kirkon pysäkillä. Varsinainen Aspön taajama on nykyään siirtynyt lähemmäksi valatatietä 55. Kirkon luota löytyy Aspö bygdegård, eräänlainen seurantalo.
Linnakierros Mälaren-järven ympäristössä on klassinen ruotsalainen retkikohde, joka tarjoaa sekoituksen kuninkaallista historiaa, barokkiarkkitehtuuria ja kauniita luonnonmaisemia. Tässä on joitakin merkittävimmistä linnoista, joissa kannattaa vierailla, usein opastetuilla kierroksilla ja kahvilavierailuilla. Reitin voi ajaa joko Aspön saaren kautta, Kvicksundin kautta tai Arbogan kautta. Suosittelen!
Ruotissahan on järjestetty niin että jokaisen kirkon luokse pääsee julkisella kulkuneuvolla, siis yleensä bussilla. Niinpä Aspön kirkon luokse kulkee bussi 633. Hyppää kyytiin Strängnäsissä, mikä on jo sinällään tutustumisen arvoinen paikkakunta. Bussi vie Arnön asuintaajaman ja Aspön kirkon kautta aina Arnön lauttasatmaan saakka.
Arnöleden lautta kulkee Oknön ja Arnön välillä Mälarenjärven länsipuolella puolen tunnin välein, mutta Arnön puoleta on aina kutsuttava/soitettava lautta hakemaan! Lauttareitin pituus on 800 metriä ja matka-aika seitsemän minuuttia. Matka maantielautalla on ilmainen.
Aspön pitäjässä asuu noin 7000 asukasta. Aspön seurakunta on Södermanlandin pohjoisin seurakunta. Kaukana luoteessa, pienellä saarella, kohtaavat kolme lääniä ja kolme hiippakuntaa.
Jokainen aatelissuku mikä oli kustantamassa kirkkon rakentamista, sai aatelisvaakunansa kirkon seinälle.
Kirkossa on seinällä aatelissukujen 'vapen' (en tiedä ne ovat suomeksi), oliskohan se vaakuna? Nämä suvut ovat kustantaneet kirkon rakentamisen ja ovat siksi saaneet kunnian tulla haudatuiksi kirkkoon tai ainakin kirkkomaalle. Kaikki vanhat keskiaikaiset kirkot ovat aatelisten rakentamia ja he ovat saaneet oikeuden tulla haudatuiksi kirkkoihinsa.
Ruotsissa on 656 aatelissukua listattuina Ritarihuoneella. Ritarihuone on heidän ikioma kokoontumis paikkansa, eikä siellä muut saa pitää kokouksiaan.
Suomessa sisällisodna jälkeen jäljelle jääneetkin säätyerioikeudet menettivät merkityksensä vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksessa kun säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta. Aateli oli käytännössä täysin ruotsinkielistä ja valtiopäiväuudistus oli ratkaiseva isku aatelin ja ruotsinkielisten yhteiselle valta-asemalle. Uudistuksen yhteydessä laadittiin myös ehdotus uudeksi ritarihuonejärjestykseksi, mutta sen vahvisti vasta Svinhufvudin senaatti vuonna 1918.
Laitan tähän listan ruotsalaisista aatelisssuvuista, jos jotain saattaa kiinnostaa. Meidän tulee muistaa että tämä on osa meidän kulttuuria ja historiaa.
Aspön pitäjällä on keskiaikaiset juuret. Aspön piiri perustettiin 1. tammikuuta 2016, ja sen laajuus on sama kuin Aspön pitäjällä. Lagnön kartano sijaitsee Aspön kaakkoisosassa. Se tunnettiin jo 1300-luvulla. Noin vuodesta 1440 lähtien kartanon omisti Erik Axelsson (Tott), joka on haudattu Aspön kirkkoon.
Erik Axelsson saapui nuorena miehenä Ruotsiin ja päätyi kuningas Kaarle Knutssonin palvelukseen. Axelssonista tuli neuvos vuonna 1449, ja hänelle annettiin Turun lääni läänityksenä vuonna 1450, mutta pian sen jälkeen Nyköpingin lääni.
Kaarle Knutsson syrjäytettiin vuonna 1457, ja Axelsson vaihtoi puolta. Vaikutelmansa ansiosta hänet nimitettiin kuningaskunnan valtionhoitajaksi yhdessä arkkipiispa Jöns Bengtssonin kanssa. Myöhemmin samana vuonna hän kuitenkin vaihtoi virkaa ja hänelle annettiin hovimiehen arvo, jota hän jatkoi Kristian I:n alaisuudessa. Kristian antoi hänelle Viipurin läänin Suomessa vuonna 1457 ja Hämeenlinnan läänin vuonna 1462.
Säbyn kartano Säbyvikenissä Aspön länsipuolella. Päärakennus on peräisin 1630-luvulta ja sai nykyisen ulkoasunsa vuonna 1835. Vuosien 1712 ja 1977 välillä Säby oli Wrangel af Lindebergin paronisuvun omistuksessa ja oli tuolloin suvun uskottu omaisuus.
Wrangel on baltiansaksalaista alkuperää oleva baltialainen aatelissuku, joka todennäköisesti tuli Liivinmaalle miekka- tai saksalaisen ritarikunnan mukana ja joka haaroittui laajasti Ruotsiin, Suomeen, Baltian maihin, Saksaan ja Venäjälle
Pronssikaudelta on hajanaisia hautoja. Suurin osa jäännöksistä on kuitenkin myöhäisrautakaudelta ja sijaitsee noin 50 tältä ajalta peräisin olevalla hautausmaalla. Alueella on myös neljä muinaista linnoitusta ja neljä riimukiveä, joiden joukossa on niin kutsuttu Gisslen kivi, viikinkiajalta peräisin oleva riimukemppu.
Aspön kirkko
Kirkko seisoo yksin, vain yksi maatila on naapurina. Arnön saarelle kulkevan tienvarressa. Kauppa sijaistee 55-tien varressa. Ja siinä saa myös tankata autonsa. Puodissa myydään ihan vaikka mitä. Siinä on myös pysäkki missä voi yöpyä jos kulkee matkavaunu muknaan.
Aspö nimisiä saaria on lukuisia Ruotsissa. Aspön saari on kasvanut yhteen Tosterön kanssa jääkauden jälkeisen maanpinnan nousun takia.
Tässä on kyse Mälaren järvessä Strängnäsin kunnassa sijaitsevasta Aspön saaresta. Yhteisö sijaitsee noin 14 kilometrin ajomatkan päässä Strängnäsin keskustasta ja nykyään alue kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saaren sijainti on aivan ihana.
Aspö oli aikoinaan oma pitäjänsä ja se kuului Sälebon häradiin/kihlakuntaan. Siihen aikaan Aspön taajama oli kirkonkylä.
Aspön piirikunta sijaitsee Strängnäsin kunnassa. Piirikuntaan kuuluvat Tosterönin pohjoisosa (mukaan lukien Aspön), Märsönin itäosa, Oknön ja useita pienempiä ympäröiviä saaria Mälarenjärvellä. Täällä asuu vain noin reilut tuhat asukasta vaikituisesti, mutta kesäaikaan enempi. Lähimmät leirilalueet löytyy kartalta! Uimarannat täällä! Matkustajakodit/gesthem täällä! Aluetta halutaan suojella. Mutta patikkaretkiä voi tehdä kunhan muistaa käyttäytymissäännöt.
Aspön kirkkoa pidetään avoinna kesäaikaan heinäkuussa mutta tarkista täältä ensin! Opastustakin on tarjolla! Kirkko on nähtävyys, vaikka osa vanhimmasta kalustosta on Historiallisessa museossa Tukholamassa, missä on mahtava kirkkomuseo osasto! Käykää ihmeesä tustumassa.
Gisslen suvun riimukivi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti