Sunnuntai aamuisin pidetään kirpputorai Hötorgetilla.
Ei muuta kuin suoraan laivalta Hötorgetille teekmään löytöjä!
Tukholman Hötorgetilla järjestettävä sunnuntaikirpputori on avoinna joka sunnuntai ympäri vuoden, yleensä klo 10.00–16.00. Se on suosittu ulkoilmatori Tukholman keskustassa, mistä löytyy kaikkea antiikista ja kuriositeeteista vaatteisiin ja käytettyihin tuotteisiin.
Hötorgetia pitemälle ei oikastaan kenenkään tarvitse mennä. Torin reunalla on Hötörgetin kauppahalli kun laskeutuu hissiportailla rakennuksen alle. Täällä myydään ruokaa ympäri maapalloa ja hallissa on lukuisia ravintoloita ja kahviloita.
Torin toisella sivulla Kungsgatanin kadun varrella seisoo kulttuurimerkattu rakennus missä on Kugshallen. Siinä rakennuksessa on lukuisia ravintoloita vieri vieressä ja kahviloita joka lähtöön. Täällä voi syödä ruokaa ympäri maapallon.
Torin ympärsitöstä löytyy lisää ravintoloita.
Torin sivulla seisoo Scandicin omistama Haymarket hotelli mitä on kovasti kehuttu. Hotellin pohjakerroksesta (sisäänkäynti torilta) löytyy American Coctail baari ja Gretas kahvila. Voin suositella etenkin Gretan kahvilaa! Rakennuksen nurkalla sijaitsee Pauls American-ravintola mikä kuuluu Scadic-hotellille ja se vaikuttaa korkeatasoseilta sekin. Ravintoloita on kamalan paljon näillä nurkilla.
Jos minun on valittava ruokapaikka tältä alueelta, niin valitsisin mennä kauppahalliin ja siellä Kajsan kalaravintolaan. Lounasaikaan täällä on tungosta. Varsinkin maukas kalasoppa on minun mieleeni. Suosittelen! Silakkaakaan ei enää saa kaupoista, joten silakkapihvit on toinen suosikkini.
Reimersholme on saari Södermalmin saaren läntiessä päädyssä. Tämä on keskikaupunkia ja silti erittäin rauhallista aluetta. Saarta ympäröi pohjoisessa Långholmskanalen ja etelässä Liljeholmsviken. Saari on noin 640 metriä pitkä ja 330 metriä leveä, ja sen ympärysmitta on hieman yli 1,6 km. Reimersholmenilla ja Långholmenilla asuu vain reilut 2500 asukasta, enimmäkseen keski-ikäisiä tai vanhuksia.
Reimersholme on melko pieni saari Södermlamin saaren läntisessä päädyssä. Saari kuuluu siis kekustaajamaan. Högalidsgatanin läntisestä päädystä kulkee silta saarelle.
Reimersholme, nykyään yksi pääkaupungin viehättävimmistä asuinalueista Mälaren-järven ympäröimänä, oli useiden vuosikymmenten ajan 1800-luvun lopulta lähtien täynnä saastuttavia teollisuuslaitoksia.
Rakennuksalueelle muodostui muoto, mikä muistutti aikansa Liljeholmenin hieman umpeenkasvanutta luonnetta. Tehdasrakennukset nokea tupruttavien savupiippujen kanssa, toimistorakennukset, vajat, yksinkertaiset pari-kolmikerroksiset vuokratalot, ulkorakennukset ja lankut antoivat liikuttavan, jopa sotkuisen kuvan yhteisöstä. Mutta hatuntekijä Reimers nautti kauniista puutarhastaan.
Reimers malmgården
Paikan nimiyhteyksissä Malmi viittaa useiden Ruotsin, myös Tukholman kantakaupungin, varsinaisen keskustan ulkopuolisiin alueisiin nimetäkseen kolme vanhankaupungin ulkopuolista aluetta ja yhden kaupunginosan Helsingissä.
Tukholman Malmin maatilat viittaavat 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuun rakennustyyppiin Tukholman Malmeissa. Ne olivat usein kartanomaisia ja niitä käytettiin yleensä aateliston ja porvariston kesäasuntoina tai "loma-asuntoina". Monet Malmin maatilat/Malmgårdar olivat siksi alun perin eristämättömiä.
Ennen kaikkea Malmin maatilat olivat puutarhoja, joissa kasvatettiin kaikkea eksoottisista kasveista (joita pidettiin talvella orangereissa) lääkekasveihin. Puutarhoissa oli usein huvimaja koristeena tai kesäjuhlia varten. Tukholmassa on vieläkin jäljellä lukiusia milminkartanoita.
Saaren nimi oli aiemmin Räkneholmen, mutta 24. kesäkuuta 1798 se sai nykyisen nimensä. Se on nimetty hatuntekijä ja valtuutettu Anders Reimersin (1727–1816) mukaan. Hän omisti saaren itäpuolella sijaitsevan Reimers Malmgårdin maatilan, joka rakennettiin hänen aloitteestaan 1780-luvulla. Ensimmäinen asutuskeskus sijaitsi saaren länsipuolella ja oli 1750-luvulla Långholmenin vankilan kappalaisen pieni asunto.
Tukholman saaret ovat 'holmeja'. mikä tarkoittaa saarta mikä on suurempi kuin luoto, mutta pienempi kuin saari, ja sille on usein ominaista jonkin verran kasvillisuutta ja Tukholmassa myös asutusta. Useista hommeista on sisi ajan saatossaatullut saaria, mutta ovat saanet pitää nimensä holmena.
Entinen Charlottenburg oli linnamainen rakennus. Tontilla seisoo nykyään alenpana mainistemani Senioriasuntola.
Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten. Hänen tehdastaan kutsuttiin vuonna 1779 Charlottenbourgs fabriqueksi. Nimi Charlottenburg on luultavasti peräisin Engeströmin vaimosta, Abela Charlotta Lagerbringistä. Saari oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimers ostivat kumpikin oman osan saaresta.
Senioriasuntola, vanhainkoti,
entisen Charlottenburgin malminkartanon tilalla
Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä laitos niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten.
Charelottenburgia ei enää ole. Charlottenburg (myös Charlottenborg) oli malmitila Reimersholmen länsikärjessä Tukholmassa. Maatila on tunnettu 1700-luvulta lähtien, ja sen omistajina olivat muun muassa vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, kenraaliluutnantti Johan August Sandels ja puutarhuri Daniel Müller. Rakennus purettiin vuonna 1940, ja vuonna 1980 paikalle rakennettiin Reimersudden senioriasuntola.
Reimersholmen saaren läntisessä päädyssä on tämä kaunis levähätmispaikka. Reimersholmia ympröi Riddarfjärden lahti, mikä on tavallaan salmi Itämeren/Saltsjön ja Mälaren järven välillä.
Reimersholmin hotelli, tai enempikin matkustajkoti, sijaitsee heti sillan jälkeen. Avoinna luulatvstivain kesäaikaan. Hotellissa on eri kokoisia huoneita terjolla. Bussi 54 kulkee saarelle Fridhemsplanilta (Metroasema) käsin. Hornstullissa on lähin metroasema mistä on noin 10 minuutin kävelymatka hotellille.
Reimers malmgård on tämän näköinen nykyään. Kartano on kultuurisuojattu rakennus ja se tarkoittaaa sitä että rakennuksella on erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo.
Anders Reiemer oli hattujenvalmistaja, joka oli myös raatimies, Tukholman kansanedustaja ja tukkukauppias. Raatimies toimi aiokinaan kaupungin johtoelimessä, mikä koostui porimestarista ja raatimiehistä, jotka kokoontuivat raatihuoneissa. Tukholmassa oli keskiajalla jopa kuusi porimestaria ja 30 raatimiestä.
Kaupungit olivat jo siihen aikaan itsehallinnollisia, kuten ne ovat nytkin Ruotsissa. Kaupungit ovat nykyään kuntia ja kaikki kunnatkin ovat intsehallintoalueita. Hallitus ei siis pysty kuntia ohjailemaan, vain maksamaan määrättyjä tukia kuten peruskoulutukseen ja vastaaviin.
Vuonna 1784 Reimer sosti nykyisen Reimersholmin saaren, minkä nimi siihen aikaan oli Räkneholmen. Hän teki tilastan upean malmitilan, jossa oli kartanon lisäksi ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.
Reimersholmin malminkartano.
Tukholman malmipihalla tarkoitetaan 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuja rakennuksia Tukholman malmeille Norrmlam, Östermlam, Södermalm... Tukholmassa on vieläkin muutamai kymmeniä malminkartanoita. Usein ne ovat kartanomaisia, ja niitä käytettiin pääsääntöisesti aikansa kesäasunnoina tai "vapaa-asunnoina" aatelistolle ja keskiluokalle.
Reimersholmin silta mikä johtaa Söderalmilta Reimershomille
Reimersholmsbron siltaa kutsuttiin leikillään Kluckarnas broksi/veden kluckande- äänen silta, viittauksena osittain kaikkeen viinaan, jota saarella sijainneesta Reymersholms Spritförädlings AB:stä kuljetettiin, ja osittain Suckarnas broksi/huokuasten sillaksi, joksi Långholmsbronia aikoinaan kutsuttiin Långholmenin vankilasaarelle.
Reimersholem on oma kaupunginosansa vaikka se on vain 640 x 330 metriä kooltaan. Täälläa suu noin 24000 henkeä. Saari kehittyi Riemresholmen malminkartanon ympärille. Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hattujenvalmistaja Anders Reimerin mukaan. Reimers sai vuokrata saaren itäosan vuonna 1782 ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimer muokkasi alueen malminkartanoksi, jossa oli kartanon lisäksi ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.
Charlottenburg
Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas typpihapon tuotantoa varten. Holmen oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimer ostivat kukin oman osan saaresta. Gustaf von Engeström oli ruotsalainen mineralogi ja kaivosteollisuuden virkamies.
Ruotsissa ei ole ollut vuorineuvoksia eikä muitakaan neuvoksia enää miesmuistiin. Titteleitä ei Ruotsissa ole käytetty pitkiin aikoihin. Ruotsissa vuorineuvos titteli oli toiseksi korkein virkamiehen arvonimi Vuorikollegiumissa, toiseksi presidentin jälkeen.
Vuorineuvos-titteli otettiin käyttöön vuonna 1713 j atittelin haltijoita oli alun perin kaksi, mutta vuonna 1756 se nostettiin kuuteen ennen kuin se palasi kahteen vuonna 1766. Titteli katosi lopullisesti vuonna 1857, kun työt siirrettiin Kauppakollegiolle, mikä vastaa ulkomankaupasta.
Reimersholmen malmgården
Reimersholmin malminkartano lakkautettiin vuonna 1798 ja sen Valtionmuseo on kultuurimerkannut, mikä trakoittaa että "rakennuksella on arvioitu olevan erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo".
Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hatuntekijä Anders Reimersin mukaan. Vuonna 1782 Reimersille myönnettiin vuokraoikeus saaren itäosaan, ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimers oli taitava liikemies ja hänestä tuli pian kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja useiden julkisten laitosten jäsen. Hänet mainittiin myös tukkumyyjänä.
Andres Reimersvägenin kadun varrella on ihastuttva pieni puistoalue nimeltä Vindragarparken/Viininveturinn puisto, mikä on säilynyt hyvin. Se on 1940-luvulta peräisin oleva kaupunginosapuisto. Puistossa on vanhoja tammia, pyöreä leikkikenttä ja koristeellisesti suunniteltu kukkapuutarha, kaikki yhdessä muodostavat todellisen helmen.
1800-luvulla Reimersholme muuttui kesän hauskuudesta ja puutarhoista teollisuusmaisemaksi. 1870-luvulla L.O. Smith perusti tislaamon saaren eteläosaan. Vindragarparken on nimetty Vindragarien mukaan, jotka työskentelivät tislaamossa pullottaen, varastoiden ja jakellen viiniä ja väkeviä alkoholijuomia. 1930-luvulla teollisuus suljettiin.
Alueen asemakaavan laati Bauhaus-arkkitehti Fred Forbat, joka puolitti kaupungin ehdottaman asuntojen määrän paremman ilman, valon ja vehreyden hyväksi. Maisema-arkkitehti Ulla Bodorff johti kaavoitusta HSB:n puolesta.
Tukholmassa on nykyään siellä täällä tämmöisiä uima-ja auringonottolaitureita.
Kungsträdgårdenin kirsikkapuut ovat yksi Tukholman kuuluisimmista nähtävyyksistä keväällä. Puutarha sijaitsee Tukholman keskustassa ja on suosittu retkikohde sekä turisteille että tukholmalaisille. Yksi vuoden kohokohdista monille tukholmalaisille on puiden kukinta aikaisin keväällä. Jos aurinko paistaa, voit istua alas ja nauttia jälkidrinkin jossakin puutarhan ulkoilmakahviloista/ravintoloista.
Kunsgträdgården/Kuninkaanpuutarha siihen aikaan kun kuinkaallinen hovi vietti kesäaikaa linnassa js ne puutrahssa.
Kungsan kuten tukholmalaiset kutsuvat tätä kotoista puistoaan on melko suuri. Se on pinta-alataan 3,3 hehtaaria=33000 neliömetriä.
Makalös linna
Tämä oli aikoinaan Makalösin linnan paikka. Tuolloin puisto oli aidattu puutarha, johon vain hovilla oli pääsy. Aseistetut vartijat seisoivat porteilla.
Makalös oli tavallinen nimi Kungsträdgårdenissa sijaitsevalle De la Gardien suvun palatsille. Makalösin palatsi oli Ruotsin puhutuin palatsi ja yksi Pohjoismaiden rikkaimmista koristeellisista yksityispalatseista. Sanaa makalös tukholmalaiset käyttää usein kun he haluavat kertoa että jokin on 'valtavan suuri'.
Myöhemmin kuinkaallinen hovi vietti kesäaikaa palattissa ja sen puistossa. Myöhemmin Makalösin linna paloi ja alueesta tehtiin suuri puistoalue kansalaisten käyttöön.
Kirsikkapuut kukkivat yleensä huhtikuun alussa tai puolivälissä toukokuun alkuun säästä riippuen. Kukinta-aika on melko lyhyt, yleensä vain muutaman viikon, ja tänä aikana puut ovat peittyneet vaaleanpunaisiin kukkiin. Tämä tarkoittaa, että monet ihmiset suuntaavat Kungsträdgårdeniin ottamaan kauniita kuvia kauniista väreistä.
Kungsträdgården on Tukholman keskeisin puisto ja avoinna kaikille ympäri vuoden. Vuoden aikana järjestetään puistossa yli 200 tapahtumaa, aina festivaaleista luisteluun ja lukuisiin urheilu- ja kulttuuri aktiviteetteihin.
Kungsträdgården sijaitsee kaupungissa paikassa, jolla on hyvin monipuolinen historia. 1700-luvulla puisto oli barokkityylinen puutarha, joka muutettiin luonnonmukaisemmaksi puistoksi, jossa oli laajat nurmikot, 1700-luvun lopulla. 1800-luvun puolivälissä luotiin suuri sorakenttä, joka peitti koko puiston alueen, ja 1900-luvulla puistoa modernisoitiin vaiheittain. Kaupungin puistoja käsittelevillä verkkosivuilla voit lukea lisää Kungsträdgårdenin suunnittelusta ja historiasta.
Kungsträdgårdenin Thelins Grand Café-kahvila on avannut kesäkaudelle
Aikaisemmin tämä erittäin suosittu kahvila sijatsti puuistoalueen itäisessä päädyssä, mutta siellä ei ollut sisätiloja, joten nyt kahvlla sijatsee puiston pohjoisella reunalla, Kungsträdgårdsgatan 13. Nykyään tämä toimii myös lounasravintolana. Heillä on oma leipomokin.
Thelins Grand Café: "Nauti lasillinen samppanjaa kukkivien kirsikkapuiden alla keväällä, jaa leikkeleet kesän kuumuudessa ulkoterassillamme tai nauti lämmin juoma Kungsträdgårdenin luistinradalla ajelun jälkeen. Lämpimästi tervetuloa! Aukioloajat: maanantai – sunnuntai: 09:00 – kunnes vieraat ovat tyytyväisiä."
John Scott, Hamngatan 19
Puiston pohjoisessa päädyssä Hamngatan 19, sijiatsee John Scotts niminen ravintola, mikä on 4000 neliömetriä suuri. Ravintola sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn ja erittän keskeisen kadun varrella, vastapääää PK:n ja NK:n tavarataloja. Tämä on ihan tavallienen ja kohtuuhintainen korttelisto-lounas-ravintola ja suosittu bubi/baari. Kesäaikaan baari on avoinna kello neljään saakka yöllä.
Tämän omistaa Kopparbergin olutpanimo, mikä om börssinoteerattu firma. Suosio on ollut valtava sen jälkeen kun panimo otti pari vuotta sitten haltuunasa tämän jo ennestään suositun hegailupaikan.
Maaliskuun puolesta välistä lähtien Tukholmassa alkaa olla tarpeeksi lämmintä istua ulkoilmakahviloissa. Tukholman pinta-alasta on noin 40 % puistoaluetta.
Kungsträdgårdenin kahvila on yksi perinteisimmistä ja keskeisimmistä sekä suosituimmista ulkoilmakahviloista Tukholmassa. Kungsträdgården on yksi kaupungin tärkeimmistä kohtaamispaikoista kesäaikaan, ja sen historialliset juuret ulottuvat 1400-luvulle.
Pusitoaleeun reunoilla on bussipysäkkejä, Hamngatanilla pysähtyy bussi 69 ja raitiovaunu S7. Kumgsträdgådsgatanin puolella pyäshtyy monta bussia muun muassa 2, 57 ja 76 (Silja linjan satamsta). Strömgatanilla pysähtyy bussi 65 ja Jussi Björlningin katu on jalankulkukatu.
Jussi Björlingin kadun varrella seisoo Sankt Jakobs kyrka/Pyhän Jaakobin kirkko, Jakobs torget, on aiaiksemmin ollut avoinna yötä päivää. Tarkoituksena oli että kuka vaan ja koska vaan saattoi tulla kirkkoon hakeman tukea ja rauhaa elämälleen. Siellä oli jokin henkilö/pappi? öisinkin, jonka kansssa sai helpotusta ahdistukseen. Mutta kirkkoa ei voitu pitää auki koska päihteiden myyntiä alkoi tapahtua kirkon tiloissa. Kirkko on ollut pari vuotta peruskorjausten takia suljettu. Nykyiset aukiolot löytyy täältä!
Kirkon pääsisäänkäynti on kaunis renesanssi tyylinen portaikko, jonka valmisti saksaalinen Magnus Heber 1600-luvulla. Siihen aikaan kuinags haki ulkomialta koltuettua väkeä, arkkitehtejä ja kuvanveistäjiä, koska omasta takaa ei ollut koulutettua väkeä.
Ruotsin suurvallan ajalla (1116-1721) Pyhän Jaakobin kirkko oli porvariston ja kulttuurieliitin kirkko, ja nykyään sen perintöä jatkaa laaja musiikkielämä. Keskiajalla Pyhän Klaran kirkossa asui nunnia, jotka hoitivat kaupungin sairaita. Nykyäänkin siellä harjoitetaan intensiivistä monipuolista sosiaaliaputoimintaa.
Nykyään kirkon musikkitapahtumat on siirretty Santa Klaran kirkkoon, mikä sijiatsee Klara Östra Kyrkogatan 7-9. Tämäkin kirkko on ollut aikaisemmin myöhään yöhön avoinna mutta nykyään se suljetaan jo noin kello 17.00.
Kungsträdgården on tunnettu Kirsikapuistaan.Tukholmassa vieetteään jopa Kirsikkapuun kukkajuhlaa. Tänä vuonna se pidettiin 16 päviä Huhtikuuta kello 13.00-27.00. (Valokuva yllä on aikisemmalta vuodelta.)
Karl XII pylväs, jonka tilasi ja rakennutti Kaarle XIV Johan. Kaarle XIV Johan oli Kaarle XIII:n adoptiolapsi, ja patsas paljastettiin hänen adoptionsa vuosipäivänä.
Molinin suihkulähde on omasta mileestä puiston kaunein katseltava. Tietysti puut, pensaat ja kukkaistustukset kesäaikaan tekee pisitosta viihtyisän.Suhkulähd eisjaistee pusiton itäsiesä päädyssä, mikä on puiston kauenin ja rauhllsin alue.
Molin fontän suihkulähde mikä sai nimensä valmisitajan mukaan Johan Peter Molin, joka oli taitava kuvanveistäjä 1800-luvulla. Vuodesta 1853 hän oli opettaja Kuvataideakatemiassa ja kaksi vuotta myöhemmin hänestä tuli siellä kuvanveiston professori.
Molinin suhkulähde nähtynä toisesta vinkkelistä. Tuskin edes Rooamssa, mikä on suihkulhteiden kotikaupunki,,löytyy näin kaunsiat suihkulähdettä
