Hellasgården

Olen aikaisemmin kertonut Erstavikin kartanosta täällä. Af Petresenin aatelissuku on omistanut jo 1700-luvulta lähtien tämän rälssitilan, mihin on kuulunut laajat maa-alueet ja kartanon lisäksi kymmeniä muita kartanoita ja rakennuksia sekä suuret metsä-alueet. Suku on kuitenkin myynyt ja jopa lahjoittanut useanpaan kertaan osia tiluksistaan ja nyt he haaluaa päästä irti koko kartanosta. Mutta sääntöjen mukaan rälssikartanoita ei saa myydä, vaan niitten on kuljettava suvussa sukupolvesta toiseen. 

Omistajapariskunta kuoli vuonna 2018 ja heidän jälkikasvuaan oli ala-ikäiset kaksoset. Joten sukulaiset halusivat myydä kartanon tiluksinneen. Af Petersensin perhe muutti mieltäään ja he haluaa että 2 100 hehtaarin laaja Erstavik on jatkossakin yhtenäinen maatalous- ja metsäkiinteistö. Myös luvallinen julkinen  ulkoilualue pysyy ennallaan.

Hellasgårdeniin sisäänkäynti  Ältavägen 101, Källtorp

Tässä pysähtyy bussiit 401, 840 ja 821, maksullinen autoparkki löytyy. 

Hellasgårdenin alue sijaitsee Nackan kunnan rajojen sisällä, mutta sillä on kaksi omistajaa, Tukholman kunta ja Erstaviks Gård. Tukholman kaupunki omistaa ja hallinnoi länsiosaa, mikä on muodollisesti suojelualue.

Erstavikin kartano sijaiset kartalla tuossa Solsidanin eteläpuolella sijaitsevassa lahdessa.

Erstavikin fideikomissio tilasi Tukholman kaupungin vuokraamaan kolme suurta maa-aluetta Nackan ja Erstavikenin välillä. Nämä alueet muodostavat laajan viheralueen Nacka reservaatin, Erstavikin ja läheisen Saltsjöbadenin välillä. Vuonna 1976 Erstavikin omistajat ja Nackan kunta pääsivät sopimukseen suurimman osan omaisuuden säilyttämisestä luonnonsuojelualueena.

Erstavik tarjoaa maastoa uimiseen (Erstaviksbadet ja Strålsjöbadet), vaellusreitteihin kuten Sörmlandsleden ja luonnonsuojelualueisiin  kuten Nackareservatet ja Strålsjön-Erstavikin alueet. Ertsavikin aleuisiin kuuluu Sandasjö, Trehörningen, Knipträsket, Källtorpssjö, Strålsjö, Öringesjö. Lundsjö, Dammsjö ja Hellasgårdenin aluekin on aikoinaan kuulunut Af Petersenin suvulle.

Jokaisen, joka nauttii ulkoilusta, suosittelen mennä Hellasgårdenin ulkoilualueelle. Hellasgårdeniin pääsee Slussenista 20 minuutissa. Siellä on pyöräteitä, vaellusreittejä, juoksuratoja ja uima-alue, jossa on hiekkaranta ja uimalaituri. Jumppaa sisällä ja ulkona. Saunoa muitten kanssa yhdessä tai tilata privaatti saunatunti. Siellä on myös mahdollisuus pelata molenlaisia pelejä, rantalentopalloa, kalastusta,  tennistä, meloa ja osallistua joogaistuntoihin. Talvella tarjolla on luistelua, useita hiihtoreittejä ja mahdollisuus pulahtaa avantoon... 

Hellasgården on portti Nackan luonnonreservattiin, minkä alueeseen Hellasgården sisälttyy. Jos lähtee  Slussenilta Södermalmin saaren itäisestä päästä kohti kaakkoon niin ei tarvitse mennä kuin muutaman metrin on jo luonnon keskellä.  Skaprnäckiin kulkeva metrolinja linja ajaa osittain Nackareservaatin alueella. Jo Sickla-puistossa Hammarby Sjöstadissa voit astua Tukholman Nackare-suojelualueelle. Sieltä voit kävellä Sickla-järveä pitkin Lilla Sicklan kulttuurimaiden kautta ja ulos suurelle Nackare-suojelualueelle. Suojelualue koostuu myös Björkhagenin ja Skarpnäckin rehevistä sisäänkäyntialueista.

Tukholma on monella tapaa uskomaton kaupunki. Sitä  ei me kauan (meikäläinen noin 50 vuotta) Tukholmassa asuneet tulla ajatelleeksi, sillä meille se on itsestään selvä asia. Merta, järveä, rantaa ja luonnonvaraista aluetta on joka puolella mihin vain päänsä kääntää. Kuitenkin täällä asuu noin 2,5 miljoonaa asukasta, vaikka sitä ei ehkä heti äkkiseltään huomaa.

Mutta tässä me liikutaan Hellashårdenin alueella, maantie 260 varrella,  mikä lähtee Värmdöledeniltä Sicklan kohdalta etelään päin.  Hellasgården on suosittu retkikohde koko Tukholman alueella. Alueella on muun muassa pallokenttiä, tenniskenttiä, vaellusreittejä, sähkövalopolkuja, liikuntapolkuja, ulkokuntosali, ulkouima-allas Källtorpssjönissä ja Söderbysjönissä, kalastusvesi ja 9-reikäinen golfkenttä jalkapallogolfia varten. 

Storstugan tarjoaa sekä leivonnaisia ​​että kevyitä lounaita, ja valikosta löytyy myös kasvisruokia. Täällä järjestetään myös juhlia.

Herkkuja on monenlaisia. Lounas kello 11-16.

 

Vuokrattavat mökit sijaitsee aivan vastaanoton vireressä. Sänkyvaatteet sisältyy hintaan.

Tämä uimaranta Erstaviksbadet sijaitsee melko lähellä Erstavikin tiluksia. Erstavikin uimarannalla on oma junapysäkki Saltsjöbadenin junareitin varrella, mutta junanvaihto on Igelbodan pyskillä. 

Erstavikin herraskartano

Erstavik, Erstaviksvägen 1

Tällä hetkellä kartanon omistaa fideikomissarie Johan af Petersens, joka haluaa myydä kartanon. Fideikomissi on aatelisten sääntöperintötila, jonka perinnnöstä on erikoiset säännöt. Maatilaa ja kartanoa ei voi myydä eikä jakaa perillisten kesken, vaan sen on kuljettava suvussa eteenpäin ja tavallisesti vanhin lapsista, joka saa tällaisen rakennuksen omistukseensa. Tällainen rakennus ja maatila kasvaa arvossaan ajan myötä. 

Suomessa on nämä sääntöperinnetilat lakkautettu, mutta Ruotsissa ne elää vieläkin omaa elämäänsä, mutta sääntöjä on hieman muutettu. Yleensä nämä tilat joutuvat valtion omisteukseen, kuten esimerkiksi Italiassa on tapana. Koko fideikomissi systeemi on roomalainen alunperin.

Ätt, suomeksi sukuperä, tarkoittaa Ruotsissa kuninkaallisia ja attelisia sukuja. Tavalliset ihmiset kuuluu taas sukuihin, släkt. Ruotissahan elää vieläkin runsaasti aatelisukuja/ätter joista melko monet olivat Saksasta, Hollannista, Virosta tai Suomesta maahanmuttaneita sukuja, jotka sitten kuningas aateloi. On myös perinteisiä ikivanhoja aatelissukuja, perusaatelisia. Nämä maahanmuuttaneet suvut olivat kauppiaita, puutarhamestareita, arkkitehtejä, pankkiireja jne. hovin palvelusväkeä, etenkin kuninkaan sotilaita.

Kuinkaat eivät ole atelisia, vaan ihaa omaa sakkiaan. Kuninkaat jakoivat aatelisttiteleitä omalle henkilökunalleen. Ruotsin eduskunta kielsi kuninkaan aateloimasta vuonna 1974. Aatelisia koskee samat lait ja säännökset kuin muitakin kansalaisia, mutta aateliet, siis suvun päämimes saavat pittää tittelisnä. Rouvia kuitenkin kutsutaan usein miehensä arvosteen mukaan.

 

Tällaisen aatelissuvun jäsentä kutsutaan nimellä ättling, mikä tarkoittaa 'jäljessätulevaa'. Monet aatelissuvut asuvat vieläkin linnoissaan tai herraskartanoissaan. Vaikka nykyään voi kuka vaan ostaa linnoja ja herraskartanoita ja vielä melko halvalla. Herraskartanoiden tarjonta on jopa huomattavasti suurempi kuin kysyntä. 

Kukaan ei osaa sanoa kuinka monta linnaa Ruotsissa on, mutta kuinkaallisella hovilla on 12 linnaa. Ruotsissa on ehkä noin 250-300 linnaa. Harvat linnat ja herraskartanot ovat fideikommisseja. Linnoissa asuminen on hankalaa ja kallista. On oltava jotain lisätienestiä, kuten metsää, maanvilejyä tai karjataloutta, jotta pystyy asumaan linnassa.

Ruotsissa on vieläkin noin 40 fideikommissia kuten Eriksberg ja Erstavik Södermanlandissa, ja Revelsta ja Sjöö Upplannissa, kaikki neljä Tukholman läänissä.

Af Petersens aatelissuku on numero 2071 aateliskalenterissa. Ensimmäinen suvun jäsen aateloitiin vunna 1770. Ensimmäinen suvun jäsen joka muutti asumaan Erstavikin kartanoon oli Johan Abraham Petersen, mutta se oli hänen isänsä Herman joka kirjoitti fideikomissin perintösääännöksen jälkeläisilleeen. 

Petersenska Huset Gamla Stan'issa, Lilla Nygatan 2, kuuluu Peterska fideikomissioon. Palatsia kutsutaan myös nimellä Piperska palatset, Carl Piperin mukaan, joka oli oli kreivi ja valtionmies, ja asui aikansa palatsissa. Piperit olivat alunperin saksalaista sukua, joka muutti ensin Suomeen, sieltä Viipuriin ja sitten lopulta Tukholmaan. Palatsi on kuulunut aikansa myös kuningatar Kristinalle, joka antoi sen sulkulaiselleen Adolf Johan af Pfalzille. Monen monta muuta on omistanut palastin lyhyen ajan.

Lopulta palatsin osti Herman Petersen, joka oli Ostindiska kompaniet, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppnanian  päätirehtööri ja se oli hän joka teki palatsista ja Erstavikin kartanosta fideikomission. Palatsi siis on vieläkin Petersensin suvun omistuksessa. Palatsissa kokoontui ns Lilla Sällskapet, herrojen klubi. Nykyisellä klubilla on 21 jäsentä ja he  enimmäksen keskittyvät ruokakulttuuriin. Joukossa on nykyään muutamia naishenkilöitäkin.

 
Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsi klassinen ravintola nimeltä Källaren Aurora. Ovessa lukee nykyään Monks. Se on kahvila/olutbaari/Wiskey kellari.

 Erstavikbadet, Erstavikin uimaranta

Erstavikin alueen kartta

Erstavikin alueella vallitsee jokamiehenoikeus. Erstavikin alueella saa kävellä ja pyöräillä, käydä uimassa ja syödä eväänsä. Kunhan ei heitä roskia maahan, koske puihin tai kasvillisuuteen, ei sytytä nuotiota tai heittele tupakan tumppeja maastoon.  Uimaranta on lähellä linnaa mikä on avoinna kaikille.

Noin 1,5 miljoonaa henkeä käy tällä kuvassa yllä olevalla alueella vuosittain. Alue sijaitsee sen verran lähellä Tukholman keskustaa että tänne on helppo tulla. Mutta busseja ei toki kulje alueelle, sillä kartanon alue on privaattialeutta, eikä täällä ole mitään sen erikoisenpaa turisteille tarjottavana, kun kaunista luontoa ja upeita maisemia. Omalla autolla, mopedilla eikä moottoripyörällä saa ajaa privaattiteillä, joten kulkuvälineet on jätettävää Slatsjöbadenin tien varteen, taikka jollekin parkkipaikalle ja käveltävä ne neljäkilometriä kartanoon. 

Erstavikin tiluksien länsipuolella sijaitsee valtavan suuri Nackareservatet. 

Saltsjöbadeniin kulkee Slussenilta oma juna joka pysähtyy Tippen nimisellä asemalla. Siitä on noin 700 metrin kävelymatka kartanoon Kvarntorpsvägeniä pitkin golfkentän ohitse. Minun setä (äidin veli) asui Tippenillä aikoinaan.

Erstavikenin uimaranta on aivan ihana ranta. Erstaviken on osa Itämerta.

Junanrata jakautuu kahteen Igelbodan asemalla, josta toinen rata kulkee Saltsjöbadeniin ja tonien Solsidaan'iin. Solsidan voi olla jollekin tuttu TV:stä, saman nimisestä sarjasta. Sarja on filmattu Solsidan'issa. Solsidan'iin menevän radan varrella on pysäkki nimeltä Erstaviksbadets Station, Erstavikin uimarnnan pysäkki. Jää siinä pois kyydistä ja kävele uimarannalle ja siitä sitten voi kävellä edelleen Erstavikiin merkattuja teitä pitkin.

Alueella suositellaan noudattamaan opastuskylttejä ja säästämään luontoa ja eläinkantaa. Parasta on siis kulkea merkattuja polkuja ja antaa niin kasvillisuuden, villien eläinten kuin kartanon eläintekin olla rauhassa. Kartanon maatila sijaitsee Nackareservaatin ympäröimänä. 

Arkkitehti Jan Erik Rehn suunnitteli päärakennuksenv1760-luvulla. Tila on kuitenkin tunnettu jo 1300-luvulta lähtien ja täällä on asunut monet suvut kuten Björnram, Fargalt, Kyhle, Bielkenstierna, Leijonhufvud ja Törnflycht. 

Herman Pedersen sai vuonna 1763 kuinkaalta luvan ostaa Erstavikin. Kuninkaan lupa tarvittiin koska maa-alue oli ns frälsejord, ts maatila jonka sai vain aateliset omistaa. Herman Pedersen kuoli vuonna 1765 vain 51 vuotiaana, eikä hän ehtinyt näkemään uuskorjattua linnaansa. Hänen lapsensa aatteloitiin vuonna 1779 ja he ottivat sukunimkseen af Petersens.

Hyvin erikoinen tapahtuma Erstavikin historiassa oli kun vuonna 1774 saapui nuori Oldenburgin prinsessa laivaalla Ruotsiin mennäkseen avioliittoon herttuas Carlin kanssa. Pariskunnasta sittemmin tuli kuningaspari, kuningas Karl XIII ja kuningatar Hedvig Eilisabet Charlotta. 

Nuori Oldenburgin prinsessa tuli laivalla Saksasta Erstavikiin. Koko Ruotsin hovi oli Erstavikissä ottamassa vastaan prinsessaa. Musiikkiorkesteri soitti ja Carl Michael Bellman luki tätä tilaisuutta varten sepittämänsä runon "Över ankomsten till Erstavik".Silloinen Ruotsin kuningas Gustav III seisoi ensimmäisenä vatsaanottajien joukossa. Koko porukka lepäsi Ertsavikin kartanossa muutaman päivän ennen kuin he jatkoivat matkaa Tukholmaan.

Alueella liikkuu hirviä, peruoja, kauriita, jäniksiä, kettuja, hanhia, ankkoja, ja villisikoja. Tämä erittäin kaunis luonnonvarainen alue sijaitsee lähellä keskikaupunkia, vain 6 kilometriä kuninkaan linnasta.

Af Petersensinen sukuhauta Nackan kunnan eteläisellä hautausmaalla.

PS.Tulin jälkenpäin kertomaan että suku riitautui perinnönjaossa.  

Sukupolvien ajan Petersenien aatelissuvun omistuksessa ollut Erstavikin kartano koostuu noin viidestätoista Tyresön kunnan saaresta, Nackassa runsaat 2000 hehtaarin laajasta maa-alieesta, mikä vastaa 20 prosenttia koko kunnan pinta-alasta. Lisäksi perhe omistaa komean kiinteistön Petersenska palatset Gamla Stanissa Tukholman keskustassa.

Kuolinpesä on aina ollut ns. fideicommissiona, eräänlainen lainmukainen perhesäätiö, jossa vanhin poika perii kaiken ja tyttäriltä riistetään heidän perintöoikeutensa. Aatelisperinteen (fideicommission) mukaan tyttäret yritetään naittaa niin rikkaisiin sukuihin kuin mahdollista, ja siksi tytöt ei saa lainkaan perintöä isältään.

Erstavikin tilusten omaisuuden arvoa on vaikea laskea, mutta se on yli miljardi kruunua, eikä ole lainaa lainkaan. Sisarusten isä Magnus af Petersens oli viimeisinä vuosinaan halunnut lakkauttaa fideicommissio-lain, joka oli täysin sopusoinnussa valtuuston jo vuonna 1964 päättämän likvidaatiolain kanssa. Fideicommissen otettiin käyttöön Ruotsissa 1600-luvulla ja nykyään se on lopetettu useimmissa maissa.

Kun Magnus af Petersens kuoli vuonna 1994, hänen viimeinen tahtonsa oli, että kaikki hänen lapsensa perivät kartanon. Hän testamentaa suurimman osan omaisuudesta vanhimmalle Johanille, mutta myös hänen poikansa Erik ja tytär Eva saisivat osuuden perinnöstä. Mutta niin ei käynyt. Johanin veli ja sisko ja heidän lapset ei saa penniäkään perinnöstä. 

Silloinen kulttuuriministeri Marita Ulvskog teki muutaman vuoden ja Fideicommiss nämndenin valmistelun jälkeen päätöksen Erstavikin fideicommissatin jatkamisesta. Näin kumottiin isän testamentti.

Johan on asunut ja ylläpitänyt kartanoa ja tiluksia isänsä kuoleman jälkeen. Johan af Petersens kuoli vuonna 2015, minkä jälkeen hänen poikansa Carl af Petersen on asunut kartanossa. Häntä on kutsuttu 'Saltsin kuninkaaksi', siis lähellä sijaitsevan erittäin rikkaiden asuintajaa Saltsjöbadetin kuninkaaksi.

Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun aatelisperheissä toimitaan lakien vastaisesti.