Aspö kyrka

Tukholmasta voi ajaa pohjoista tai eteläistä reittiä Aspö'hon. Pienen  Aspön kylän valitsin kohteeksi sen sijainnin ja luonnonkauneuden takia. Matkaa tulee Strängnäsin kautta noin 60 kilometriä. Täällä asuu vaikituisesti vain noin 730 asukasta. Aspön seurakunta on peräisin keskiajalta ja se oli oma psatoraattinsa, mitä jotaa kirkkoherra. Aspön seurakunta kuuluu nykyään Strängnäsin Tuomiokirkko seurakuntaan.

Aspön saaren kautta pääsee ajamaan 55-tietä (Enköpingin  ja Strängäsin välillä) Mälaren järven pohjoiselta rannalta etelä rannalle. Aspön piiri/entinen pitäjä kattaa Tosterönin saaren  pohjoisosan (mukaan lukien Aspön), Märsön saaren itäosan, Okmön saaren ja useita pienempiä ympäröiviä saaria Mälarenjärvellä. Suurin osa piirikunnasta sijaitsee Södermanlandin maakunnassa, kun taas itäosa (Oknön ympäristö) sijaitsee Upplandin maakunnassa.

Aspöhön voi matkustaa Strängnsäin tai Enköpingin kautta. Molmepia reittejä matka on mekein yhtä pitkä, noin 95-100 km. Aspön kirkon edustalla pysähtyy Strängnäsistä lähtevä bussi 633, jää pois kyydistä Aspön kirkon pysäkillä. Varsinainen Aspön taajama on nykyään siirtynyt lähemmäksi valatatietä 55. Kirkon luota löytyy Aspö bygdegård, eräänlainen seurantalo.

Linnakierros Mälaren-järven ympäristössä on klassinen ruotsalainen retkikohde, joka tarjoaa sekoituksen kuninkaallista historiaa, barokkiarkkitehtuuria ja kauniita luonnonmaisemia. Tässä on joitakin merkittävimmistä linnoista, joissa kannattaa vierailla, usein opastetuilla kierroksilla ja kahvilavierailuilla. Reitin voi ajaa joko Aspön saaren kautta, Kvicksundin kautta tai Arbogan kautta. Suosittelen!

Halstahammar, Enköping ja Eskilstuna ovat esimerkiksi taajamia misaä asuu runsaasti ruotsinsuomalaisia. Kunnissa on on suomenkielellä tasa-arvoinen asema ruotsinkielen rinnalla.

Aspö kyrka, Aspö

Bussi 633.

 Pysäkki kirkon edustalla.

Ruotissahan on järjestetty niin että jokaisen kirkon luokse pääsee julkisella kulkuneuvolla, siis yleensä bussilla. Niinpä Aspön kirkon luokse  kulkee bussi 633. Hyppää kyytiin Strängnäsissä, mikä on jo sinällään tutustumisen arvoinen paikkakunta.  Bussi vie Arnön asuintaajaman ja Aspön kirkon kautta aina Arnön lauttasatmaan saakka.

Arnöleden lautta kulkee Oknön ja Arnön välillä Mälarenjärven länsipuolella puolen tunnin välein, mutta Arnön puoleta on aina kutsuttava/soitettava lautta hakemaan! Lauttareitin pituus on 800 metriä ja matka-aika seitsemän minuuttia. Matka maantielautalla on ilmainen. 

Aspön pitäjässä asuu noin 7000 asukasta. Aspön seurakunta on Södermanlandin pohjoisin seurakunta. Kaukana luoteessa, pienellä saarella, kohtaavat kolme lääniä ja kolme hiippakuntaa.

Jokainen aatelissuku mikä oli kustantamassa kirkkon rakentamista, sai aatelisvaakunansa kirkon seinälle.

Kirkossa on seinällä aatelissukujen 'vapen' (en tiedä ne ovat suomeksi), oliskohan se vaakuna? Nämä suvut ovat kustantaneet kirkon rakentamisen ja ovat siksi saaneet kunnian tulla haudatuiksi kirkkoon tai ainakin kirkkomaalle. Kaikki vanhat keskiaikaiset kirkot ovat aatelisten rakentamia ja he ovat saaneet oikeuden tulla haudatuiksi kirkkoihinsa.

Ruotsissa on 656 aatelissukua listattuina Ritarihuoneella. Ritarihuone on heidän ikioma kokoontumis paikkansa, eikä siellä muut saa pitää kokouksiaan. 

Suomessa sisällisodna jälkeen jäljelle jääneetkin sääty­eri­oikeudet menettivät  merkityksensä vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksessa kun säätyvaltiopäivät lakkautettiin ja tilalle tuli yleiseen äänioikeuteen perustuva eduskunta. Aateli oli käytännössä täysin ruotsinkielistä ja valtiopäiväuudistus oli ratkaiseva isku aatelin ja ruotsinkielisten yhteiselle valta-asemalle. Uudistuksen yhteydessä laadittiin myös ehdotus uudeksi ritarihuonejärjestykseksi, mutta sen vahvisti vasta Svinhufvudin senaatti vuonna 1918.

Laitan tähän listan ruotsalaisista aatelisssuvuista, jos jotain saattaa kiinnostaa. Meidän tulee muistaa että tämä on osa meidän kulttuuria ja historiaa.

Aspön pitäjällä on keskiaikaiset juuret. Aspön piiri perustettiin 1. tammikuuta 2016, ja sen laajuus on sama kuin Aspön pitäjällä. Lagnön kartano sijaitsee Aspön kaakkoisosassa. Se tunnettiin jo 1300-luvulla. Noin vuodesta 1440 lähtien kartanon omisti Erik Axelsson (Tott), joka on haudattu Aspön kirkkoon.

Erik Axelsson saapui nuorena miehenä Ruotsiin ja päätyi kuningas Kaarle Knutssonin palvelukseen. Axelssonista tuli neuvos vuonna 1449, ja hänelle annettiin Turun lääni läänityksenä vuonna 1450, mutta pian sen jälkeen Nyköpingin lääni.

Kaarle Knutsson syrjäytettiin vuonna 1457, ja Axelsson vaihtoi puolta. Vaikutelmansa ansiosta hänet nimitettiin kuningaskunnan valtionhoitajaksi yhdessä arkkipiispa Jöns Bengtssonin kanssa. Myöhemmin samana vuonna hän kuitenkin vaihtoi virkaa ja hänelle annettiin hovimiehen arvo, jota hän jatkoi Kristian I:n alaisuudessa. Kristian antoi hänelle Viipurin läänin Suomessa vuonna 1457 ja Hämeenlinnan läänin vuonna 1462.

Säbyn herraskartano, on ollut säätykartno, minkä on sääntöjen mukaan kuljettava suvussa. Kartanossa asuu nykyään Af Ugglasin pariskunta.

Säbyn kartano Säbyvikenissä Aspön länsipuolella. Päärakennus on peräisin 1630-luvulta ja sai nykyisen ulkoasunsa vuonna 1835. Vuosien 1712 ja 1977 välillä Säby oli Wrangel af Lindebergin paronisuvun omistuksessa ja oli tuolloin suvun uskottu omaisuus.

Wrangel on baltiansaksalaista alkuperää oleva baltialainen aatelissuku, joka todennäköisesti tuli Liivinmaalle miekka- tai saksalaisen ritarikunnan mukana ja joka haaroittui laajasti Ruotsiin, Suomeen, Baltian maihin, Saksaan ja Venäjälle

Pronssikaudelta on hajanaisia ​​hautoja. Suurin osa jäännöksistä on kuitenkin myöhäisrautakaudelta ja sijaitsee noin 50 tältä ajalta peräisin olevalla hautausmaalla. Alueella on myös neljä muinaista linnoitusta ja neljä riimukiveä, joiden joukossa on niin kutsuttu Gisslen kivi, viikinkiajalta peräisin oleva riimukemppu.

Aspön kirkko

Kirkko seisoo yksin, vain yksi maatila on naapurina. Arnön saarelle kulkevan tienvarressa. Kauppa sijaistee 55-tien varressa. Ja siinä saa myös tankata autonsa. Puodissa myydään ihan vaikka mitä. Siinä on myös pysäkki missä voi yöpyä jos kulkee  matkavaunu muknaan.

Aspö nimisiä saaria on lukuisia Ruotsissa. Aspön saari on kasvanut yhteen Tosterön kanssa jääkauden jälkeisen  maanpinnan nousun takia.

Tässä on kyse Mälaren järvessä Strängnäsin kunnassa sijaitsevasta Aspön saaresta. Yhteisö sijaitsee noin 14 kilometrin ajomatkan päässä Strängnäsin keskustasta ja nykyään alue kuuluu Strängnäsin kuntaan.   Saaren sijainti on aivan ihana. 

Aspö oli aikoinaan oma pitäjänsä ja se kuului Sälebon häradiin/kihlakuntaan. Siihen aikaan Aspön taajama oli kirkonkylä.

Aspön piirikunta sijaitsee Strängnäsin kunnassa. Piirikuntaan kuuluvat Tosterönin pohjoisosa (mukaan lukien Aspön), Märsönin itäosa, Oknön ja useita pienempiä ympäröiviä saaria Mälarenjärvellä. Täällä asuu vain noin reilut tuhat asukasta vaikituisesti, mutta kesäaikaan enempi. Lähimmät leirilalueet löytyy kartalta! Uimarannat täällä! Matkustajakodit/gesthem täällä! Aluetta halutaan suojella. Mutta patikkaretkiä voi tehdä kunhan muistaa käyttäytymissäännöt.

Aspön kirkkoa pidetään avoinna kesäaikaan heinäkuussa mutta tarkista täältä ensin! Opastustakin on tarjolla! Kirkko on nähtävyys, vaikka osa vanhimmasta kalustosta on Historiallisessa museossa Tukholamassa, missä on mahtava kirkkomuseo osasto!  Käykää ihmeesä tustumassa.

 Vanha alttarikaappi

Alttarikaaapi on vuodelta 1472.

Gisslen suvun riimukivi

Kulttuuri

Inglehartin vertailevassa maailmankulttuurikartassa Ruotsi on kartan oikeassa yläkulmassa, jossa itseilmaisu on vahvinta, eikä uskonnollisista tai perinteisistä arvoista enää välitetä. Ruotsalaiset eivät elä perinteiden mukaan, kaukana siitä. Ruotsalaisilla on erittäin vahva itsetunto ja halu elää omalla tavallaan, toteuttaa itseään.

Kulttuuritutkija Geert Hofstede on analysoinut maailman arvoja viidellä kulttuuriarvo ulottuvuudella. Hän on osoittanut, että ruotsalaiselle kulttuurille on ominaista hyvin matala valtaetäisyys, vahva individualismi, maailman alhaisimmat maskuliinisuuden arvot, alhainen epävarmuuden välttäminen ja suhteellisen heikko pitkän aikavälin suuntautuminen. 

Valtaetäisyys=Valtaetäisyys kuvaa yhteiskunnan vähävaltaisimpien suhtautumista vallan epätasaiseen jakautumiseen yhteiskunnassa. Korkean valtaetäisyyden maissa jokaisella on osansa hierarkiassa, eikä asemaa kyseenalaisteta. Yhteiskunnissa, joissa on matala valtaetäisyys, kuten Ruotsi, ihmiset kyseenalaistavat vallanjakoa ja heillä on halu tasapuolistaa vallan jakautumista.

Matala valtaetäisyys tarkoittaa, että ruotsalaiset odottavat vallan jakautuvan tasaisesti, ihan luonnostaan, ihan itsestään. Ruotsalaisen kulttuurin erottuvin ulottuvuus, alhainen maskuliinisuus, tekee Ruotsista maailman feministisimmän maan.

Ruotsalainen kulttuuri pitää kilpailua, kunnianhimoa ja aineellista kasautumista hyvin alhaisina ilmiöinä, kun taas ihmissuhteita ja elämänlaatua arvostetaan erittäin korkealle. Samaan aikaan ruotsalainen kulttuuri on vahvasti individualistinen eli ei-kollektivistinen, yksilöiden ei odoteta toimivan ryhmien jäseninä.

Sosiologi Ronald Inglehart on luokitellut maailman arvot kahteen ulottuvuuteen World Values ​​​​Surveyn tietojen perusteella. Toinen ulottuvuus edustaa asteikkoa sekulaari-rationaalisista perinteisiä arvoja. Toinen asteikkoa itseilmaisun arvoista selviytymisarvoihin. Ruotsalaiset arvot näyttävät kartalla ainutlaatuisilta tai jopa äärimmäisiltä. Ruotsalaiset arvostavat maailman toiseksi vahvimpia sekulaari-rationaalisia (ei perinteellisiä) arvoja, sekä maailman vahvimpia itseilmaisun arvoja. 

Nämä elinarvot sijoittaa ruotsalaiset äärimmäiseen pisteeseen maailman etnisten ryhmien joukossa, mutta heidän arvonsa ovat hyvin lähellä muita Länsi-Euroopan protestanttisia maita. Sekulaari-rationaalististen arvojen osalta ruotsalaiset ovat kauimpana Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Lähi-idästä. Lähimpänä Ruotsia ovat protestanttiset ja kungfuselialaiset maat. Itseilmaisun arvot sijoittavat ruotsalaisen kulttuurin kauimpana Afrikan, entisen Neuvostoliiton ja Lähi-idän maista ja lähimpänä länsimaiden maita.

Ruotsalaiselle kulttuurille on ominaista tasa-arvo, individualismi ja luontokeskeisyys. Se on sekoitus historiallista perintöä, kuten fika-kahvipaussi ja Nobel-palkinnon voittajat, sekä modernia luovuutta musiikissa, muotoilussa ja teknologiassa. Keskeisiä käsitteitä ovat kohtuullisuus, avoimuus ja vahva kunnioitus henkilökohtaiselle koskemattomuudelle. Yksilöiden odotetaan pärjäävän omillaan, yksilöiden ei odoteta toimivan ryhmien jäseninä.

"Jante-laki" vaikuttaa edelleen joihinkin sosiaalisiin vuorovaikutuksiin, eikä pidä ajatella olevansa muita parempi. Yksityisyyttä ja henkilökohtaista koskemattomuutta kunnioitetaan syvästi.

Ydinarvoihin kuuluu lagom= "juuri sopivasti" (ei liikaa, ei liian vähän), täysi luottamus viranomaisiin ja politiikkoihin, sekä korkea rehellisyys. Fika-kulttuuri (=kahvikulttuuri) on erittäin keskeistä, samoin kuin moderni, luova teollisuus maailmanluokan musiikkineen ja luovuuksineen.

Herkkähipiäiset kansallisaatteen kannattaja suomalaiset, omia kansallisten arvojen ylpelijät, ei voi varmasti ymmärtää että Ruotsissa on neljä ulkomaita käsittävää museota: Etnokrafiska-, Medlehavs-, Värdlskultur- ja Östasitsika-museo.

Laitan tähän linkin Ruotsin kulttuurijärjestön sivuista, mistä löytyy tietoa kulttuurillista kohteista, ajatellen kesälomaa Ruotsissa. Ikävä kyllä sivuja ei ole suomenkiellellä.

Stefanskyrkan

 Stefanskyrkan, Stefanoksen kirkko, Frejgatan 20, Vanadislunden

Avoinna joka päivä kello 11-16. 

Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00.

 Erikois-Jumalanpalveluja on silloin tällöin. 

Kirkossa on aina kirkko-opas, diakooni tai pappi vastaamassa kysymyksiin tai muuten vaan keskustelemassa. Samalla he tarjoaa kupin kahvia. On vammaisten pysäköintialue hissillä, mikä vie kirkkosaliin, ja siellä on vammaisten wc. Kirkossa on myös erilaista toimintaa lapsille.

Kirkko nähtynä takaapäin. Kirkko on rakennettu mäen kumpareeseen.Taustalla  näkyy Johanneksen kirkon torni.

Alueen nimi oli aiemmin Ormträskhöjden. Ormträsket oli järvi, joka sijaitsi nykyisen Wenner-Grenin keskuksen paikalla. Se oli Tukholman köyhä laitakaupunki, jota kutsuttiin myös Siperiaksi. Nykyään puisto on yksi Tukholman suurimmista, ja ihmiset kerääntyvät tänne piknikille kesällä.

Stefanskyrka/Stefanoksen kirkko sijaitsee kauniissa Vanadislunden/Vandislehto nimisessä puistossa joka on melkoinen mäen kumpura Vasastan'issa. Puistoalueella on lapsille kaksi leikkialuetta ja maauimalakin löytyy,

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Stafanokselle, protomarttyyrille, joka kuoli ensimmäisen kristillisen marttyyrikuoleman. Pyhä Stefanos on unkarilaisten suojeluspyhimys.

Keskellä puistolaluetta seisoo vedenkeräys rakennus

"Flicka i aftonsol", Anders Jonssonin valmistama patsas

Vanadisbadetin uimala

Uimalan yhteydessä sijaitsee myös 'selkäreppu väelle' hotelli, Sveavägen 142, lähin bussipysäkki Frejgatan missä pysähtyy bussit 515 ja 595. Samat bussit kulkee toiseen suuntaan Odenblanille ja Centralenille, missä sitten on useita busseja ja metroasemakin valittavana.

Tätä aluetta Vasastanissa alettiin kutsumaan nimellä Siberien/Siperia. Tänne nimittäin rakennettiin hätasuntoja lapsiperheille 1800-luvun lopulla. Nykyään tämä alue on erittäin suosittu asuinalue, missä asuu melko varakasta väkeä. Sitä paitsi tämä alue on keskikaupunkia ja silti melko rauhallinen nurkkaus. Asunnot tällä aluella ovat melko korkeahintaisia.

Ensimmäinen Stefanskyrkan oli puukirkko, kappeli, jonka oli suunnitellut Erik Otto Ulrich. Kappeli vihittiin käyttöön vuonna 1900. Kolmen vuoden päästä alettiin rakentamaan tätä jugend tyyppistä kivikirkkoa samalle tontille. 

Carl Möller, joka oli aikaisemmin suunnitellut Johanneksen kirkon tähän melko lähelle, toimi myös Stefanon kirkon arkkitehtinä. Oli heitäkin jotka tykkäsivät ettei tänne ns Siperiaan tarvita mitään kirkkoa, mutta nykyään ollaan tyystin toista mieltä. Tämä kirkko on kaunis, sijaitsee rauhallisella ja kauniilla paikalla ja kävijöitä riittää.

Entinen puukirkko monteerattiin kasaan ja kuskattiin Aspuddeniin. Nyt se seisoo siellä ja sen nimi on Sankt Sigfrids kyrka.

Alttarikaapin on Einar Forseth vamistanut vuonna 1926

Einar Forseth on ennen kaikkea tullut kuuluksi kun hän valmisti kultamosaiikista seiniä Tukholman kaupungintaloon. Hän käytti 18,6 miljoonaa lasin ja kullan palaa kattakseen Gyllene Salen juhlasalin seinät kapungintalossa. Sen työn hän sai valmiiksi vuonna 1923. Hän teki monumentaalisia töitä ja hän oli mestari tekemään värjätystä lasista ikkunoita ja lasiseiniä kirkkoihin ja julkisiin rakkennuksiin. 

Mälaren ympäri

Kuten kartalta näkyy niin on kolme mahdollisuutta ajaa Mälaren järveä ympäri. Ensimmäinen reitti on Enköping-Sigtuna, toinen on Kvicksundin kautta ja kolmas Köping-Kungsörin kautta. Linnat joissa voi vierailla on merkattu kartalle erityisillä linnamerekillä.

PS: Palasin takaisin kertomaan leirialueista, sillä kesäaikaanhan on ihan ok yöpyä leirialueilla. Laitan tähän kartan, minkä voitte sitten hakea 'mälaren camping' haulla kännykästänne tai tietokoneelta! 

PS: Palasin uudestaan kertomaan että suosittelen erityisesti että pysähdytte Strömsholm ja Tidön idyllisellä alueella. Voisitte tehdä vaikka alueesta kesälomakohteen! 

Aluetta kutsutaan nimellä Bergslagen. Alueella on sijainnut vähintäin 30 ruukki-yhteiskuntaa!

Minun omasta mielestä on luonnollista lähteä Tukholmasta pojoiselle rannalle ja  palata Tukholmaan eteläistä reittiä pitkin. Mutta valintahan on vapaa!

Matka Mälaren järven ympäri on noin 300 kilometriä. Tutustu Mälarin laaksoon seitsemän päivän automatkalla Mälarenjärven ympäri, mikä on matka täynnä viehättäviä kaupunkeja, kulttuuria, luontoa ja ihania pysähdyspaikkoja matkan varrella. Voihan matkan tehdä nopeaminkin jos, ei pysähdy usein katseelmaan nähtävyyksiä. Kesällä kannattaa pulahtaa välillä Mälaren järveen virkistymään.

Mälarslott on kokoelma Mälaren-järven ympärillä olevia linnoja, jotka ovat avoinna vierailijoille. Kaikki linnat toivottavat tervetulleiksi ryhmiä ja useimmat myös yksittäisiä vierailijoita. Näihin linnoihin pääsee veneellä, mikä on ollut yleisin kulkuväline niiden rakentamisaikana. Katso kartalta osoitteita www.malarslott.se mitkä linnat ovat avoinna (yleensä kesäkaudella) vierailijoille!

Mälaren järven pohjoispuoli kuuluu Upplannin ja Västmalandin maakuntiin ja eteläinen puoli Södermanlandiin. Järven rannoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä elää lähes kaksi miljoonaa asukasta. Pääosa heistä asuu rantojen kaupungeissa tai keskustaajamissa. Mälarenin rannalla sijaitsee edelleen Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna. Taajamien ulkopuolella asuvat asukkaat elävät 65 kunnassa, jotka sisältyvät neljään lääniin. Vuosisadan loppuun mennessä arvellaan alueen väkimäärän kasvavan viiteen miljoonaan.

Ajattelin tehdä postauksen ensi kesälomia ajatellen. Maaailma on muuttunut monella tapaa varaalliseksi turisteillekin. On sotaa, terroria, luonnonkatastrofeja ja ampumisia kaikialla maapallolla. Maaseudulla on kuitenkin rauhallisinta ja turvallisinta.

Rauhallisimpia ja turvallisempia sekä viihtyisimpiä kohteita on lukuisia, kuten Etelä-Ruotsissa Österlenissä, mikä on ruotsalaisten mielestä kauneinta ja viihtyisintä Ruotsia. Österlen ja Gotlannin saari ovat ehdottomasti parasta mitä Ruotsilla on tarjottavana!

Mutta kovin pitkälle Tukholman kekustasta ei tarvitse mennä kun löytyy erittäin viihtyisä alue, Mälaren järven ympäristö. Tietysti Tukholman saariston 30 000 saarta on myös kokemus. Omasta mielestän Itämeren tai Saltsjön kuten ruotsalaiset kutsuvat Tukholman edustan merialuetta, on erittäin antoisa kokemus. Hyvällä säällä voisin istua tunti tolkulla jollakin saarista ja nauttia meri-ilmasta ja lintujen seurasta.

Mutta kuitenkin, Tukholmaa ei olisi ilman Mälaren järveä, sillä järvi on Tukholman 'selkäydin'. Historiallisesti Mälaren järvi 'synnytti' Tukholman ja järvi on vieläkin erittäin tärkeä Tukholmalle.

Linnoja ja herraskartanoita on mahdoton määrä Ruotsissa. Usein on vaikea eroittaa linnat herraskartanoista. En osaa sanoa kuinka monta linnaa löytyy, mutta eiköhän niitä ole arviolta Södermanlandissa noin 400 ja Upplannissa melkein yhtä monta.

Skånessa on ehdottomasti eniten linnoja ja mahdoton määrä herraskartanoita, ja siihen on tietysti syynä se, että Skåne, Halland, Blekinge, Bohuslän, Jämtland ja Härjedalen kuuluivat aikoinaan Tanskalle. Joten Ruotsissa ei ole yhtenäistä kulttuuria. Jo kaisella maakunnalla on omat tavat ja oma kulttuurinsa. Useimmat linnat rakennettiin Tanskan vallan ajalla (1397–1523), joten edellä  mainitsemissa maakunnissa tavat ja kuulttuuri on enempi tanskalais tyyppistä. 

Tanska jatkoi vaikutusvaltansa käyttämistä kymmenensodan ajan, mutta Ruotsi varmisti itsenäisyytensä Vasa-kuinkaiden kaudella.

Mälaren järven ympärillä on yksitoista linnaa, joissa voi käydä tutustumassa, loput linnoista ovat yksityisomistuksessa. Eslövin pienessä kunnassa Skånessa, missä asuu vain 3500 asukasta, on jopa yhdeksän linnaa!

Monet niistä ovat yksityisten käytössä, jotkut ovat turistikohteita ja loput omistaa valtio, kunnat tai suuret firmat. 

Mälaren-järvi on Ruotsin kolmanneksi suurin järvi ja tärkeä yhteiskunnan resurssi. Mälaren järvi muun muassa toimittaa juomavettä yli kahdelle miljoonalle ihmiselle ja yli miljoona ihmistä ui ja kalastaa järvessä. Erittäin suosittua on ajaa Mälaren järven ympäri kesäkaudella ja siihen kannattaa varata viikon verran aikaa. Täältä löytyy Mälaren järven uimarannat! Täältä löytyy Mälaren järven alueen leirintäalueet!

Mälaren-järvi eristettiin Itämerestä (tukholmalaiset kutsuvat Itämerta nimellä Saltsjö=suolameri, erottaakseen sen Mälaren järvestä) ja siitä tuli vähitellen järvi 1100- ja 1200-luvuilla, kun Norrströmin vedet tulivat yhä lähemmäksi vedenpintaa maankohoamisen vuoksi.

Voit myös ajaa "Mälaren-Hjälmaren-Vättern-järvet-runt", jolloin olet hieman kauempana Mälarenista etelään.

Matkan varrella on useita kuntia (kaupunki nimitystä ei Ruotsissa ole, vaikkain Tukholman kunta kutsuu itsepäisesti kuntaansa kaupungiksi.Matkustaminen Mälaren-järven ympäri on kuin aikakoneella ajamista edestakaisin, risteilyä Ruotsin historian halki. 

Mälaren-järven ympäristössä on monia kiinnostavia paikkoja, jotka tarjoavat historiaa, kulttuuria ja luontoa, kuten historiallisia linnoja, kuten Skokloster ja Gripsholm, viikinkikaupunki Birka, suurin hautakumpu Anundshög, Ruotsin vanhin kaupunki Sigtuna ja viihtyisiä kaupunkeja, kuten Mariefred ja Eskilstuna. Voit tutustua näihin paikkoihin matkustamalla autolla, veneellä, polkupyörällä Mälardalsledeniä pitkin tai junalla ja kokea kaikkea muinaisista nähtävyyksistä kauniisiin puistoihin ja luontoelämyksiin.

Historialliset ja kulttuuriset nähtävyydet:

Täältä löytyy Tukholman kunnan museokartta.

Mälaren-järven linnat: Järven ympäristössä on useita majesteettisia linnoja, kuten hyvin säilynyt barokkityylinen Skokloster-linna, kaunis Gripsholmin linna ja vaikuttava Sundbyholmin linna.

Birka–Viikinkikaupunki: Tee veneretki muinaiseen viikinkikaupunkiin Björköön ja koe ainutlaatuinen osa Ruotsin historiaa.

Anundshög: Vieraile Ruotsin suurimmalla hautakummulla ja laajalla muinaisjäännösalueella aivan Västeråsin koillispuolella. Ne todistavat viikinkiajan merkityksestä Mälardalenin laaksolle.

Sigtuna: Tutustu Ruotsin vanhimpaan kaupunkiin Sigtunaan, joka on historiallinen helmi ja suosittu retkikohde, jonne pääsee veneellä ja autolla.

Luonto- ja ulkoiluaktiviteetit:

Mälardalsleden: 440 km pitkä pyöräilyreitti, joka tarjoaa mahdollisuuden kokea Mälarenin satulasta käsin ja joka kulkee Sundbyholmin, Torshällan ja Eskilstunan kaltaisten kaupunkien läpi.

Ui ja nauti: Useat paikat Mälarenin ympäristössä tarjoavat upeita uintimahdollisuuksia, mukaan lukien Mälarenin pisin hiekkaranta Sundbyholmissa.

Vaellus ja melonta: Pyöräilyn lisäksi on myös upeita mahdollisuuksia patikointiin ja melontaan, esimerkiksi Sigtunan alueella.

Kaupungit ja muut nähtävyydet:

Kaupungit, jotka houkuttelevat: Vieraile viehättävissä asuintaajamissa, kuten Mariefredissä, joka tunnetaan linnastaan ​​ja viihtyisistä asuinalueistaan, ja ruotsinsuomalaisten kaupungista Eskilstuna ja Munktellstadenin museoalueesta. 

Munktellstaden sijaitsee keskeisellä paikalla Eskilstunassa kuohuvan vesistön, siltojen ja luonnon lähellä. Paikka tarjoaa teollisuushistorian lisäksi urheiluaktiviteetteja, kulttuuritapahtumia, hyvää ruokaa, jännittäviä museoita, koulutusta, innovatiivista yrittäjyyttä ja hotelleja.

Munktellstadenista löydät kaikkea kaupungin historian näyttelyistä kaupunginmuseossa, taidemuseon taidenäyttelyistä vauhdikkaisiin urheilukokemuksiin Munktell Arenalla ja ruotsalaisen insinööritieteen historiaan Munktell-museossa. Täältä löydät sekoituksen ravintoloita, tapahtumia ja historiaa. 

Taxinge-Näsbyn linna: Suosittu retkikohde suuren linnan kahvilan, kauniin, kansainvälisiä vaikutteita saaneen puiston ja upeiden Mälaren-järven näkymien ansiosta.

Anundshög: Anundshög on yksi Ruotsin suurimmista muinaisjäännöksistä ja oli viikinkiajan kaupan keskus koko Mälaren järven laaksossa...

Upplannissa on 170 keskiaikaista kirkkoa, Södermnalandissa 97 kirkkoa ja Västmanlandin kirkkojen määrästä ei ole tietoa, mutta niitä on runsaasti. Koko Ruotsissa on noin 30 000 kirkkoa!

Kesäaikaan pidetään kirkkoja avoimina ohikulkevien turistien takia. Kesäkirkkoja kutsutaan myös nimellä Vägkyrkor. Täältä löytyy lista kirkoista mitkä ovat kesäkaudella avoinna, tai ainakin kesäloma-aikoina, kuten juhannuksesta heinäkuun loppuun. Sivulla voi tehdä haun! Täällä on kartalta haku! Tässä avoinna olevien kirkkojen haku Mälaren ympärillä!

Tähän kaikkeen tutustuminen veisi takuulla koko elämän, koska kohteita on todellakin paljon.

Ja sitten nämä lukuisat linnat Mälaren järven ympärillä, niitä on noin 20: Ekebyhovin linna, Engsön linna, Fiholmin linna, Gripsholmin linna, Grönsön linna, Mälsåkerin linna, Rosersbergin linna, Skoklosterin linna, Strömsholmin linna, Sundbyholmin linna, Taxingen linna, Uppsalan linna, Wenngarnin linna ja Västeråsin linna... joista en ala tekemään postausta. Jotkut olen jo maininnut aikasempien postausten yhetydessä.

Laitan tähän linkin mistä voi lähemmin tutustua linnoihin ja laitan linkin missä kerrotaan avoimista linnoista.

Svenskt Tenn ja Valand

Svenskt Tenn, Strandvägen 5, Östermalm

Facebook!

Avoinna: 10.00-18.00.

 Lauantaina suljetaan tuntia aikaisemmin ja sunnuntaisin kaksi tuntia aikaisemmin.

Ruotsissa on luokkajako, rikkaat ja köyhät/työläisväki ja niin tulee aina olemaankin. Luokkajako ei kuitenkaan aiheuta minkäänlaista kauteutta tai kaunaa, vaan tähän on totuttu jo satojen vuosien aikana, oikeastaan tuhannen vuoden aikana. 

Rikkaat omistaa firmoja, suuria firmoja ja tarjoaa töitä köyhemille ja kaikki tapahtuu sulassa sovussa. Tukholmassa ei ainakaan huomaa eroa rikkaiden ja köyhien välillä, sillä rikkaat ei mitenkään ole olevinaan, vaikka heistä monet yksityiselmässään elävätkin eri tavalla kuin tavikset. Näin se on kaikissa monarkioissa. 

Kaikissa monarkioissa ei sentään rikkaat omista firmoja ja anna työpaikkoja kuten on Ruotsissa, Tankassa ja Norjassa. Pakolaiskriisin ajalla nämä rikkaat nappsivat kukin satoja pakolaisia firmoihinsa töihin. Rikkaillla ei ole mitään  maahanmuuttajia ja pakolaisia vastaan, päin vastoin. Maahnmuutajien jukoss aon runsasti kolutetua väkeä, joten he voidaan työllistää melko nopeasti.

Tavikset ja rikkaat käy Ikealla ostoksilla ja mutta vain rikkaimmat käy ostoksilla Svenskt Tennin myymälässä, Ösetermalmilla. Ruokaa rikkaat ostaa Östermlanin kauppahallista. Noh jaa, kyllä Svensk Tennin myymälässä käy myös turisteja ostamassa matkamuistoja, ruotsalaista muotoilua parhaimmillaan. 

Vuodesta 1975 lähtien Svenskt Tennin on omistanut Kjell ja Märta Beijers-säätiö, mikä tukee tieteellistä tutkimusta ja opetusta, ruotsalaista kodin sisustusta, arkkitehtuuria ja muotoilua sekä edistää erilaisia ​​kulttuuriprojekteja. Beijerit on yksi vanhoista erittäin rikkaista suvuista Ruotsissa, jotka satsaa varojaan yhteiskunnan hyväksi, antaa työpaikkoja ja jakaa varoja hyväntekeväsyyteenkin.  He maksavat veronsa narisematta. Vuosina 2019-2020 Svenskt Tenn osallistui 65,5 miljoonalla kruunulla tieteelliseen tutkimukseen sekä ruotsalaisen käsityön ja kulttuurin edistämiseen.

Estrid Ericson (1894 – 1981) oli juuri täyttänyt 30, kun hän perusti Firma Svenskt Tennin. Vuosi oli 1924, ja siihen aikaan hän oli kouluttautunut piirustusopettajaksi Teknilliseen korkeakouluun (nykyinen Konstfack) Tukholmassa. Hänellä oli myös työkokemusta lukukaudesta piirustusopettajana kotikaupungissaan Hjossa sekä työntekijänä sisustusliikkeissä Svensk Hemslöjd ja Vackrare Vardagsvara.

Itävaltalainen arkkitehti ja suunnittelija Josef Frank on tehnyt syvän vaikutuksen Ruotsin historiaan. Huolimatta siitä, että hän oli lähes 50-vuotias tullessaan Ruotsiin, häntä pidetään nykyään yhtenä maan kaikkien aikojen tärkeimmistä suunnittelijoista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Josef Frankista on tullut tunnetuin tavarmerkki Svenk Tennin myymälässä.

Häntä veti puoleensa vapaampi, taiteellisempi tyyli-ihanne ja kehitti ajan myötä omantyylisen modernismin, jossa ihminen oli keskiössä ja painopiste oli mukavuudessa, viihtyisyydessä ja värikkyydessä.

Minun täytyy tunnustaa ettei ruotsalaiset ole kovinkaan ihastuneita värillisiin ja kuviollisiin kankaisiin tai asusteisiin, mutta jonkun kuviollisen tyynyn tai pöytäliian he voivat ostaa. Mutta Svensk Tennistä löytyy yksiväristäkin tavaraa ja erinomaisia huonekaluja ja koriste-esineitä sekä lasia.

Konditoria Valand, Syrbrunnsgatan 48

Useimmat kahvilat Tukholmassa ovat konditoria tyyllisiä, sisi kahvloita joiden yhteydessä on leipomo.

Tukholman Surbrunnsgatanilla sijaitseva Konditori Valand, joka suljettiin vuonna 2018, tunnettiin hyvin säilyneestä 1950-luvun tyypillisestä ruotsalaiesta sisustuksestaan. Sisätiloissa käytettiin tiikkipaneeleita ja tyypillisiä ruotsalaisia ​​tinavalaisimia, jotka loivat klassisen tunnelman avaamisesta vuonna 1954 aina sulkemiseen asti. Kahvila/oknditorialla oli asma omistaj pariskunta 60 vuotta, ja omistaja rouva Magdalena Åström, sakasalainen pakolainen,  leipoi kaikki mitä kondiotrsassa myytiin 60-vuoden aikana. Vielä 84-vuotiina hän leipoi kaikki konditoriassa myydyt leipomatuotteet.

Kirpputori

Sunnuntai aamuisin pidetään kirpputoria Hötorgetilla.

Ei muuta kuin suoraan laivalta Hötorgetille teekmään löytöjä!

Tukholman Hötorgetilla järjestettävä sunnuntaikirpputori on avoinna joka sunnuntai ympäri vuoden, yleensä klo 10.00–16.00. Se on suosittu ulkoilmatori Tukholman keskustassa, mistä löytyy kaikkea antiikista ja kuriositeeteista vaatteisiin ja käytettyihin tuotteisiin.

Hötorget on historiallinen aukio, Tukholman keskeisn alue,mikä tunnetaan päivittäisistä hedelmiä ja vihanneksia myyvistä markkinoistaan. Aukiota hallitsevat Tukholman konserttitalo, Hötorgshallen ja viisi tyypillistä Hötorgsskraporna-tornirakennusta. Siellä on myös samanniminen metroasema, Gröna linjen.

HUOM! Vihreää linjaa jatketaan Odenplanilta Arenastadeniin. Uudella haaralla on kolme uutta asemaa Tukholmassa ja Solnassa. Tämä mahdollistaa uuden asumisen ja lisää matkustusvaihtoehtoja joihinkin Tukholman nopeimmin kasvaviin alueisiin. Liikenteen on määrä alkaa vuonna 2028.

Hötorgetia pitemälle ei oikastaan kenenkään tarvitse mennä. Torin reunalla on Hötörgetin kauppahalli kun laskeutuu hissiportailla rakennuksen alle. Täällä myydään ruokaa ympäri maapalloa ja hallissa on lukuisia ravintoloita ja kahviloita.

Kungshallen, Kungsgatan 44

Torin toisella sivulla Kungsgatanin kadun varrella seisoo kulttuurimerkattu rakennus missä on Kugshallen. Siinä rakennuksessa on 15 kansainvälistä ravintololaa ja kahviloita joka lähtöön. Täällä voi syödä ruokaa ympäri maapallon. 

Torin ympärsitöstä löytyy lisää ravintoloita.

Torin sivulla seisoo Scandicin omistama Haymarket hotelli mitä on kovasti kehuttu. Hotellin pohjakerroksesta (sisäänkäynti torilta) löytyy American Coctail baari ja Gretas  kahvila. Voin suositella etenkin Gretan kahvilaa! Rakennuksen nurkalla sijaitsee Pauls American-ravintola mikä kuuluu Scadic-hotellille ja se vaikuttaa korkeatasoseilta sekin. Ravintoloita on kamalan paljon näillä nurkilla.

Jos minun on valittava ruokapaikka tältä alueelta, niin valitsisin mennä kauppahalliin ja siellä Kajsan kalaravintolaan. Lounasaikaan täällä on tungosta. Varsinkin maukas kalasoppa on minun mieleeni. Suosittelen! Silakkaakaan ei enää saa kaupoista, joten silakkapihvit on toinen suosikkini. 

Jos tarvitset akuutisti lääkäriä niin menr Holländargatanille, katu mikä on Kungshallenin rakennuksen vieressä, niin  sieltä löytyy heti Cityakuten, missä on erikoistuneita lääkäreitä, laboratorio ja röntgenit sun muut tarvittavat. Se on avoinna vuorokaudet ympäri. Holländergatanilta käsin pääsee myös Kungshalleniin ja kadun varrelta löytyy muutakin mukavaa. 

Holländergatan on rauhallinen katu. Katu sai nimensä 1600-luvun puolivälissä hollantilaisen Drink Didrickssonin, Drottningatanilla sijainneen kartanon omistajan mukaan.

Ruotsissa ei ole oikeastaan esiintynyt rasismia juuri lainkaan. Nykyään sitä kuulema esiintyy kapakoiden sisäänpääsyjonoissa ja yökerhoissa. Johtuen kai siitä että ruotsalaist päihtyvät kun taas 'muun maalaiset´, varsinkin tummaihoiset, eivät käytä alkoholia. Ruotsidemokraatisessa  puolueesa  oli rasismia aikoinaan muslimeja kohtaan, mutta nyt ei hekään ole maininnut msulimeja moniin vuosiin. Ruotsidemokraatit ovat toiseksi suosituin puolue.

Reimersholme

Reimersholme on saari Södermalmin saaren läntiessä päädyssä. Tämä on keskikaupunkia ja silti erittäin rauhallista aluetta. Saarta ympäröi pohjoisessa Långholmskanalen ja etelässä Liljeholmsviken. Saari on noin 640 metriä pitkä ja 330 metriä leveä, ja sen ympärysmitta on hieman yli 1,6 km. Reimersholmenilla ja Långholmenilla asuu vain reilut 2500 asukasta, enimmäkseen keski-ikäisiä tai vanhuksia. 

Reimersholme on melko pieni saari Södermlamin saaren läntisessä päädyssä. Saari kuuluu siis kekustaajamaan. Högalidsgatanin läntisestä päädystä kulkee silta saarelle.

Reimersholme, nykyään yksi pääkaupungin viehättävimmistä asuinalueista Mälaren-järven ympäröimänä, oli useiden vuosikymmenten ajan 1800-luvun lopulta lähtien täynnä saastuttavia teollisuuslaitoksia.

Rakennuksalueelle muodostui muoto, mikä muistutti aikansa Liljeholmenin hieman umpeenkasvanutta luonnetta. Tehdasrakennukset nokea tupruttavien savupiippujen kanssa, toimistorakennukset, vajat, yksinkertaiset pari-kolmikerroksiset vuokratalot, ulkorakennukset ja lankut antoivat liikuttavan, jopa sotkuisen kuvan yhteisöstä. Mutta hatuntekijä Reimers nautti kauniista puutarhastaan.

Reimers malmgården

Paikan nimiyhteyksissä Malmi viittaa useiden Ruotsin, myös Tukholman kantakaupungin, varsinaisen keskustan ulkopuolisiin alueisiin nimetäkseen kolme vanhankaupungin ulkopuolista aluetta ja yhden kaupunginosan Helsingissä.

Tukholman Malmin maatilat viittaavat 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuun rakennustyyppiin Tukholman Malmeissa. Ne olivat usein kartanomaisia ​​ja niitä käytettiin yleensä aateliston ja porvariston kesäasuntoina tai "loma-asuntoina". Monet Malmin maatilat/Malmgårdar olivat siksi alun perin eristämättömiä. 

Ennen kaikkea Malmin maatilat olivat puutarhoja, joissa kasvatettiin kaikkea eksoottisista kasveista (joita pidettiin talvella orangereissa) lääkekasveihin. Puutarhoissa oli usein huvimaja koristeena tai kesäjuhlia varten. Tukholmassa on vieläkin jäljellä lukiusia milminkartanoita.

Saaren nimi oli aiemmin Räkneholmen, mutta 24. kesäkuuta 1798 se sai nykyisen nimensä.  Se on nimetty hatuntekijä ja valtuutettu Anders Reimersin (1727–1816) mukaan. Hän omisti saaren itäpuolella sijaitsevan Reimers Malmgårdin maatilan, joka rakennettiin hänen aloitteestaan ​​1780-luvulla. Ensimmäinen asutuskeskus sijaitsi saaren länsipuolella ja oli 1750-luvulla Långholmenin vankilan kappalaisen pieni asunto.

Tukholman saaret ovat 'holmeja'. mikä tarkoittaa saarta mikä on suurempi kuin luoto, mutta pienempi kuin saari, ja sille on usein ominaista jonkin verran kasvillisuutta ja Tukholmassa myös asutusta. Useista hommeista on sisi ajan  saatossaatullut saaria, mutta ovat saanet pitää nimensä holmena.

Entinen Charlottenburg oli linnamainen rakennus. Tontilla seisoo nykyään alenpana mainistemani Senioriasuntola. 

Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten. Hänen tehdastaan ​​kutsuttiin vuonna 1779 Charlottenbourgs fabriqueksi. Nimi Charlottenburg on luultavasti peräisin Engeströmin vaimosta, Abela Charlotta Lagerbringistä. Saari oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimers ostivat kumpikin oman osan saaresta.

Senioriasuntola, vanhainkoti,

 entisen Charlottenburgin malminkartanon tilalla

Länsiosan, tulevan Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla kaivosneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä laitos niin sanotun lusikkaveden (typpihapon) tuotantoa varten.

Charelottenburgia ei enää ole. Charlottenburg (myös Charlottenborg) oli malmitila Reimersholmen länsikärjessä Tukholmassa. Maatila on tunnettu 1700-luvulta lähtien, ja sen omistajina olivat muun muassa vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, kenraaliluutnantti Johan August Sandels ja puutarhuri Daniel Müller. Rakennus purettiin vuonna 1940, ja vuonna 1980 paikalle rakennettiin Reimersudden senioriasuntola.

Reimersholmen saaren läntisessä päädyssä on tämä kaunis levähätmispaikka. Reimersholmia ympröi Riddarfjärden lahti, mikä on tavallaan salmi Itämeren/Saltsjön ja Mälaren järven välillä.

Reimersholmin hotelli, tai enempikin matkustajkoti, sijaitsee heti sillan jälkeen. Avoinna luulatvstivain kesäaikaan. Hotellissa on eri kokoisia huoneita terjolla. Bussi 54 kulkee saarelle Fridhemsplanilta (Metroasema) käsin. Hornstullissa on lähin metroasema mistä on noin 10 minuutin kävelymatka hotellille.

Reimers malmgård on tämän näköinen nykyään. Kartano on kultuurisuojattu rakennus ja se tarkoittaaa sitä että rakennuksella on erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo.

Anders Reiemer oli hattujenvalmistaja, joka oli myös raatimies, Tukholman kansanedustaja ja tukkukauppias. Raatimies toimi aiokinaan kaupungin johtoelimessä, mikä koostui porimestarista ja raatimiehistä, jotka kokoontuivat raatihuoneissa. Tukholmassa oli keskiajalla jopa kuusi porimestaria ja 30 raatimiestä.

Kaupungit olivat jo siihen aikaan itsehallinnollisia, kuten ne ovat nytkin Ruotsissa. Kaupungit ovat nykyään kuntia ja kaikki kunnatkin ovat intsehallintoalueita.  Hallitus ei siis pysty kuntia ohjailemaan, vain maksamaan määrättyjä tukia kuten peruskoulutukseen ja vastaaviin.

Vuonna 1784 Reimer sosti nykyisen Reimersholmin saaren, minkä nimi siihen aikaan oli Räkneholmen. Hän teki tilastan upean malmitilan, jossa oli kartanon lisäksi  ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.

Reimersholmin malminkartano.

Tukholman malmipihalla tarkoitetaan 1600- ja 1700-luvuilla rakennettuja rakennuksia Tukholman malmeille Norrmlam, Östermlam, Södermalm... Tukholmassa on vieläkin muutamai kymmeniä malminkartanoita. Usein ne ovat kartanomaisia, ja niitä käytettiin pääsääntöisesti aikansa kesäasunnoina tai "vapaa-asunnoina" aatelistolle ja keskiluokalle.

Reimersholmin silta mikä johtaa Söderalmilta Reimershomille

Reimersholmsbron siltaa kutsuttiin leikillään Kluckarnas broksi/veden kluckande- äänen silta, viittauksena osittain kaikkeen viinaan, jota saarella sijainneesta Reymersholms Spritförädlings AB:stä kuljetettiin, ja osittain Suckarnas broksi/huokuasten sillaksi, joksi Långholmsbronia aikoinaan kutsuttiin Långholmenin vankilasaarelle.

Reimersholem on oma kaupunginosansa vaikka se on vain 640 x 330 metriä kooltaan. Täälläa suu noin 24000 henkeä. Saari kehittyi Riemresholmen malminkartanon ympärille. Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hattujenvalmistaja Anders Reimerin mukaan. Reimers sai vuokrata saaren itäosan vuonna 1782 ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimer muokkasi alueen malminkartanoksi, jossa oli kartanon lisäksi  ulkorakennuksia, englantilainen puisto ja puutarha.

Charlottenburg

Charlottenburgin alueen, vuokrasi 1770-luvulla vuoristoneuvos Gustaf von Engeström, jolla oli täällä tehdas typpihapon tuotantoa varten. Holmen oli tuolloin kruunun omistuksessa, mutta vuonna 1786 Lithander ja Reimer ostivat kukin oman osan saaresta. Gustaf von Engeström oli ruotsalainen mineralogi ja kaivosteollisuuden virkamies.

Ruotsissa ei ole ollut vuorineuvoksia eikä muitakaan neuvoksia  enää miesmuistiin. Titteleitä ei Ruotsissa ole käytetty pitkiin aikoihin. Ruotsissa vuorineuvos titteli oli toiseksi korkein virkamiehen arvonimi Vuorikollegiumissa, toiseksi  presidentin jälkeen.

Vuorineuvos-titteli otettiin käyttöön vuonna 1713 j atittelin haltijoita oli alun perin kaksi, mutta vuonna 1756 se nostettiin kuuteen ennen kuin se palasi kahteen vuonna 1766. Titteli katosi lopullisesti vuonna 1857, kun työt siirrettiin Kauppakollegiolle, mikä vastaa ulkomankaupasta.

Reimersholmen malmgården

Reimersholmin malminkartano lakkautettiin vuonna 1798 ja sen Valtionmuseo  on kultuurimerkannut, mikä trakoittaa että "rakennuksella on arvioitu olevan erityisen korkea kulttuurihistoriallinen arvo".

Reimersholmen saari ja malmitila on nimetty hatuntekijä Anders Reimersin mukaan. Vuonna 1782 Reimersille myönnettiin vuokraoikeus saaren itäosaan, ja vuonna 1784 hän rakennutti ensimmäisen rakennuksen. Anders Reimers oli taitava liikemies ja hänestä tuli pian kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja ja useiden julkisten laitosten jäsen. Hänet mainittiin myös tukkumyyjänä.

Andres Reimersvägenin kadun varrella on ihastuttva pieni puistoalue nimeltä Vindragarparken/Viininveturinn puisto, mikä on säilynyt hyvin. Se on 1940-luvulta peräisin oleva kaupunginosapuisto. Puistossa on vanhoja tammia, pyöreä leikkikenttä ja koristeellisesti suunniteltu kukkapuutarha, kaikki yhdessä muodostavat todellisen helmen.

1800-luvulla Reimersholme muuttui kesän hauskuudesta ja puutarhoista teollisuusmaisemaksi. 1870-luvulla L.O. Smith perusti tislaamon saaren eteläosaan. Vindragarparken on nimetty Vindragarien mukaan, jotka työskentelivät tislaamossa pullottaen, varastoiden ja jakellen viiniä ja väkeviä alkoholijuomia. 1930-luvulla teollisuus suljettiin.

Alueen asemakaavan laati Bauhaus-arkkitehti Fred Forbat, joka puolitti kaupungin ehdottaman asuntojen määrän paremman ilman, valon ja vehreyden hyväksi. Maisema-arkkitehti Ulla Bodorff johti kaavoitusta HSB:n puolesta.

Tukholmassa on nykyään siellä täällä tämmöisiä uima-ja auringonottolaitureita.