maanantai 16. syyskuuta 2019

Accelerator ja Tino Sehgal



Tukholman yliopistoola on halli nimeltä Accelerator, jonka tehvtävänä on yhdistää taide, luovuus ja tiede. Accelerator toimii opiskelijoille paikkana, joka herättää ajatuksia, ideoita, inspiratiota ja uusia perspektiivejä. Accelerator avattiin syksyllä 2016, jolloin ensimmäinen näyttely oli ulkoilmanäyttely. Näyttely sana tässä yhteydessä ehkä ei ole sopivin, mutta sana on käytännössä ollut ainoa nimitys luoville tapahtumille. Installaatio on parempi sana. Ensimmäinen näyttely oli multimedia installation, jonka järjesti Influence Machine & Antennae ja sen videotaidepionjääri Tony Oursler.


Lainaan Wikipediaa, koska en pysty omin sanoin selittämään: "Tony Oursler on yhdysvaltalainen video- ja mediataiteilija, joka tekee lähinnä projisoituja installaatiota.

Tony Oursler kirjoittaa amerikkalaisen persoonallisuusrakenteen psykomaisemaa, jossa yhdistyvät ”disneyfikaation” ruumillistama Mikki Hiiri ja sarjamurhaajan prototyyppi Freddy Krüger. Ourslerin taiteen perustyökaluja on amerikkalainen psykohistoria, kulttuurinen sairaus nimeltä dissosiatiivinen identiteettihäiriö, joka esiintyy erilaisina seksuaalisina ja väkivaltaisina traumoina ja syy-seuraussuhteeltaan usein käsittämättömänä draaman lakina.

Oursler tekee samaa työtä uudelleen ja uudelleen, nuket “dummies” toistuvat jatkuvasti eri muodoissa. Formaatti on usein niin sama, että itse asiassa teokset erottaa vain tekstien pohjalta. Oursler työskentelee useimmiten siten että hän kuuntelee yhdessä huoneessa samanaikaisesti samalla äänitasolla toimivia TV- ja radiokanavia ja nappaa tekstinpätkän tuutista silloin tällöin yhdistettynä omaan tajunnanvirtaansa.


Tukholmassa on Ouslerin taidetta/luovuutta esitelty aikeisemmin Magasin III:ssa, jonka omistaa juutalaisperäinen 'Tukholman taide-elämän kuningas' Robert Weil, joka on 60-vuotias monimiljönääri ja  suuri taiteen ja kulttuurin ystävä. Perheellä on oma säätiö, joka tukee ja kustantaa Ruotsin kultturi- ja taide-elämää. Magasinin johtajana tomi toinen juutalaisperäinen herra David Neuman. Tukholman kulttuurielämää on jo ikuiset ajat johtaneet maahanmuuttaja juutalaiset. Ruotsilla on ollut monella tapaa suuri hyöty maahanmuuttajistaan. Juutalaisten panos Tukholman kulttuurielämässä on aivan valtava. Juutalainen teatteri Tukholmassa on myös näitten herrojen johdossa. Teatteri on tunnettu kulttuuri-institutio Tuklholmassa.

Takaisin Acceleratoriin... paljon mahdollista, että Weil'sin perheen säätiö on kustantanut Tukholman Yliopiston Acceleratorin hallin ja kustantaa sen ylläpidonkin. Nyt tämän vuoden alusta Accelerator avasi ovensa kaikille, ei vaan yliopistolaisille. Accelerator sijaitsee entisessä maanalaisessa fsysiikan laboratoriossa Frescatissa. 

Rehtori Astrid Söderberg Widding perusti erityislaitoksen Accelerator 2015. Acceleratorin aloittajana ovat taideteollisuuden professori Margaretha Rossholm Lagerlöf ja Magasin III: n päällikkö David Neuman, apulaisprofessori ja kunniatohtori Tukholman yliopistossa.

David Neuman on syntynyt Tukholmassa ja opiskellut Tukholman ja New Yorkin yliopistoissa. Hänellä oli aikaisemmin taidegalleria New Yorkissa yhdessä taiteilija Amy Simon'in kanssa, joka on ruotsalais-amerikkalainen taidemaalari. (Hänen teoksiaan on juuri nyt näytteillä Tukholmassa Wetterlingin taidegalleriassa, Kungsträdgården 3). Neuman perusti yhdessä Robert Weilin kanssa Magasin III taidehallin vuonna 1987 ja toimii nyt sen toimintajohtajana. Hän kouluttaa ns taidekuraattoreja Tukholman yliopistossa. Hän on Tukholman yliopiston kunniatorhtori. Hän toimii myös yhteistyössä Jerusalemissa sijaitsevan taideakatemian, Bezalel Academy of Arts & Design kanssa. 

Magasin III on avannut filiaalin 1,5 vuotta sitten Tel Avivissa, Olei Zion 34, Jaffa. Neuman ja Weil kutsuvat Tel Avivia toiseksi kotikaupungikseen.  Galleria on avoinna vain kaksi kertaa viikossa,  ainakin näin alkuunsa, mutta suurten valaistujen ikkunoiden läpi voi ohikulkijat ihastella taidetta ympäri vuorokaudet.


Tino Sehgal

Accelaratorissa siis on avattu uusi instalaatio 6. syyskuuta 2019, joka on avoinna 20.lokakuuta saakka. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Robert Weil-säätiön ja Proventuksen kanssa. Instalaation järjestää Tino Sehgal, joka on nuori sakslais- englantilais-intialaien juuriltaan ja asuu Berliinissä. Missäpä muualla sillä Berliini on ollut jo monet kymmenet vuodet Euroopan taide- ja kulttuurikaupunki numero uno.

Shegal kutsuu taiteensa "konstruoituihin tilanteisiin", joissa usein mukana on yksi tai useampi ihminen, joka suorittaa Sehgalin luomia ohjeita. Sehgal opiskeli poliittista taloustiedettä ja tanssia ennen kuin työskenteli taiteilijana vuonna 2000.


Tino Sehgalin teoksesta on käyty monia keskusteluja siitä, mitä pidetään taiteena. Kun Sehgal myy taideteoksen, ostaja ei saa mitään, ei ohjeita, kuiteja, luetteloa eikä kuvia. Mitä myydään, on lupa "näyttää" hän työskentelee. Tämä tarkoittaa, että hänen taiteestaan ei ole dokumentoitu.

Yksi hänen teoksistaan on nimeltään "Tämä on uusi", mikä tarkoittaa, että teoksen esityspaikan henkilökunta kutsuu tämän päivän sanomalehden otsikoita kävijöille. Kohdassa "Tämä menestys/ epäonnistuminen" lapset leikkivät näyttelyhuoneessa.

Ruotsissa Tino Sehgalin taidetta on esitelty Way Out Westissä, Moderna museetissa, Magazine 3 Tukholmassa ja Göteborgin taidesalissa Göteborgin kansainvälisen taiteen biennaalin 2011 aikana.


Lokakuun 17. voi tavata Seghalin Acceleratorissa kello 18-20, jolloin hän pitää luennon. Ohjelmassa esiintyy myös Jenni White, joka on 'Turkin tiedon professori'. Ilmainen sisäänpääsy, mutta tilaisuuteen vaaditaan etukäteis ilmoittautumien.

Accelerator on avoinna tiistaisin kello 12-18, keskiviikkoisin kello 12-20, torstaista-sununtaihin kello 12-18. Aina ilmainen sisäänpääsy. Osoite: Frescativägen 26A, Tukholman Yliopisto. Metroasemalta Uninversitet on lyhyt kävelymatka kujaa pitkin Accelleratoriin. Bussi 50 ajaa ohitse.



Täällä on myös mukava kahvila, joka on avoinna kaikkina viikonpäivinä siinä noin kello 7.00-18.00.

lauantai 24. elokuuta 2019

Hilma Klint



Hilma af Klint (1862-1944)


Tämä postaus jäi kesken, joten nyt on jo aika...

Hilma syntyi Solnassa Karlbergin linnassa ja kuoli Danderydissä vuonna 1944. Af Klint'in aatelissuvun ensimmäinen päämies oli kihlakunnatuomari Esaias Klint (1685-1740), jonka poika Amiralitetin eversti Eric af Klint (1732–1812) silloinen kuninags aateloi. Aatelissukunimekseen hän otti af Klint. Suvussa on ollut useita armeijan palvelijoita. Eric af Klintillä oli muitakin virkoja ja titteleitä.

Hilma oli ruotsalainen taiteilija, antroposofi ja abstraktin taiteen edelläkävijä, joka tunnetaan okkultistisesta ja mystisestä taiteestaan. Af Klintin taide on saanut voimakkaita vaikutteita 1800-luvun lopun aatteista kuten teosofiasta ja antroposofiasta. Af Klint harjoitti myös spiritismiä. Hilma af Klint oli ensimmäisiä, jotka tekivät abstrakteja maalauksia. Af Klint kuului ryhmään, jota kutsuttiin nimellä De Fem. Hänen maalauksensa ja diagramminsa olivat monimutkaisten filosofisten ajatusten visuaalisia esityksiä. Af Klint suojasi testamentissaan abstraktin taiteensa 20 vuodeksi, ja se löydettiin varsin myöhään. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä vasta vuonna 1986, yli 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Af Klintin tuotanto ylsi lähes 20 000 teokseen.

Hilma af Klint aloitti 18-vuotiaana (noin vuonna 1880) opinnot Konstfackissa Tukholmassa ja sai muotokuvamaalarin koulutuksen. Hän jatkoi opintoja 1882 Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Opintojen jälkeen hän elätti itsensä maalaamalla muotokuvia ja maisemia ateljeessaan Hamngatan viidessä Tukholmassa.



Bukowskin huutokaupasta voi joskus huutaa Hilman maalauskia

Tämä maalaus myytiin Bukowskilla hintaan 5500 kruunua

Hilman isä oli meriupseeri ja siitä syystä perhe asui Karlbergin linnassa. Linnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Hilma opiskeli Taideakatemaissa Tukholmassa kun naisille annettiin lupa opiskella. Naiset saivat opiskella vain fruntimmersavdelningen/naistenosastolla. 'Fruntimme' nimitys on naisia väheksyvä nimitys nykyään. Naisille oli sopivaa maalata vain maisematauluja, niin oli määrätty.


Tästä maalauksesta on maksettu Bukowskilla 110 000 kruunua

Hilma matkusti kesäisin Sveitsiin ja tapsi sillä Rudolf Stienerin, antroposofian isän Dornachissa, jossa sijaitsi antroposofien pääpaikka. Stiener ei ollut kiinnostunut taiteesta. Hän ei ymmärtänyt lainkaan taidetta, mukamas.

Sen jälkeen Hilma elätti itseään aikansa maalaamalla portretteja ja maisemamaaluksia. Vaikuttaa siltä kuin hänen vanhenpansa ja suku ei oikein hyväksynyt Hilman elämänvalintoja ja kiinnostusta taiteeseen ja uskontoihin ja varsinkin Hilman erikoiskiinnostuksesta spiritismiin ja okkultismiin. Joten Hilma sai luvan elättää itsensä, vaikka hän syntyi rikkaaseen ja arvovaltaisen perheseeen.

Hilma af Klint aloitti uudessa ateljeessa Munsöllä vuonna 1917 ja muutti seuraavana vuonna saarelle äitinsä kanssa. Hän asui myöhemmin myös Helsingborgissa äitinsä ja antroposofiasta kiinnostuneen sairaanhoitajan kanssa. Tästä sairaanhoitajasta tuli myöhemmin af Klintin elämänkumppani. He oleskelivat 1920-luvulla usein Dornachissa Sveitsissä, missä af Klint tutustui antroposofian perustajaan Rudolf Steineriin, joka perehdytti hänet näkemyksiinsä. Af Klint muutti vuonna 1935 Lundiin, ja viisi vuotta myöhemmin hänen elämänkumppaninsa kuoli. Af Klint palasi Tukholman seudulle, missä asui serkkunsa kanssa Djursholmissa. Hilma af Klint kuoli 82-vuotiaana liikenneonnettomuuden seurauksena.


Ruotsissa naiset ovat saaneet taistella paikasta yhteiskunnassa. Suomalaiset naiset ovat huomattavasti edellä ruotsalaisia siskojaan. Suomlaiset naiset ovat kaun jo olleet perheen 'patroonoita', jotka määräävät missä kaappi seisoo. Vaikka sosiaalidemokratia pakotti Ruotsissa ennempi tai vähempi naisetkin työelämään, niin silti naisten oma vapaus ja päättämisvalta ei ole ollut Ruotsissa itsestään selvyys.

Hilma lueskeli teosofiaa ja antroposofiaa ja innostui maalaamaan lukemansa inspiroimana abstrakteja maalauksia. Mutta hän ei asettanut ainuttakaan maalausta esille, vaan hän kirjoitti että ne voidaan panna näytteille vasta 20 vuotta hänen kuolemnsa jälkeen. Vuonna 1986 asetettiin näytteille kaksi hänen maalaustaan Los Angelesissa pidetyssä näyttelyssä ja siitä alkoi Hilman kansainvälinen kuuluisuus.


Vuosina 1882-1887 hän maalasi 200 abstraktia maalausta, useat niistä valtavan suuria. Näin ollen hän oli ensimmäisiä abstraktin tyyllin taidemaaalareita yhdessä Wassily Kandinskyn kanssa.

Hilma kiinnostui myös spiritismistä, teosofiasta ja antroposofiasta. Tukholmassa vaikutti 1600-17000-luvun vaihteessa Emanuele Swedenborg joka oli filosofi,  teosofi ja kristitty mystikko. Kuolmensa jälkeen perustivat hänen hengenheimolaiset  Swedenborgilaisen likkkeen josta kehkeytyi eräänlainen uskonto. Tukholmasta löytyy heidän kirkkonsa, Tegnérlunden 7.


Hilma af Klint jätti jälkeensä yli 1200 maalausta, akvarelleja ja luonnoksia, jotka Hilma testamenttasi veljelleen. Erik af Klintille, joka puolestaan lahjoitti malaukset pojalleen Johan af Klintille. Johan perusti säätiön Hilman nimissä.  Ensimmäinen kerta maalauksia näytettiin 20 vuotta Hilman kuoltua. 

Moderna Museet Tukholmassa halusi museolle kaikki Hilman maalaukset mutta säätiö ei siihen suostunut. Moderna Museet'in retrospektiivinen näyttely vuonna 2013 on museon historian kansainvälisesti eniten kirjoitettu näyttely. Se näytettiin useissa paikoissa Euroopassa, mutta ei Yhdysvalloissa. Nykyään Moderna Museetin tiloissa on Hilman teoksilla oma huone, jossa vaihdetaan teoksia säännällisin välein.




Mutta nyt on Hilman taide hyväksytty muuallakin ympäri maapalloa. Mutta silti on sääli Hilmaa sillä Hilma aivan varmasti kärsi siitä ettei kukaan hänen taidettaan ymmärtänyt, sitä ei hyväksytti. Sitten se on eri asia kuka tykkää abstraktista taiteesta ja kuka ei, mutta Hilman taideteoksilla on oma arvonsa kaikesta huolimatta.

Kerrotan että Hilma olisi elänyt yhdessä jonkun miehen kanssa, mutta mitään varmaa tietoa asiasta ei taida olla. Hilmalla ei ollut lapsia ja kaiken kukkuraksi Hilma kuoli auto-onnettomuudessa. Södertäljen lähellä Järnassa Antroposofit ovat suunnittelleet perustaa oman Taidehallin Hilman töille. Hänen malauksensa ovat isoja ja niitä on paljon, joten teoksia varten tarvitaan suuret  tilat.



"Hilma af Klint – Mundos Possiveis" näyttely oli esillä Associacao Pinacoteca Arte e Cultura São Paulossa, Brasiliassa, 3/3 – 16/7 2018.

Hilma af Klint'in 160 taideteosta on nyt näytteillä Solomon R. Guggenheim Museumissa  New Yorkissa, ajalla 12 /10 – 27/1 2019. 

Tämä Guggenheimin näyttely sai aikaan todellisen Hilma hysterian. Ruotsalaisetkin matkustavat New Yorkiin melkein vain nähdäkseen näyttelyn, ruotsalaiset jotka eivät ole juuri koskaan olleet kovinkaan kiinnostuneita taiteesta. Hilma näytteelyt on jopa päässeet Ruotsin hallituksen kultuuriministeriön sivuille. Merkillinen ilmiö...

Lisätietoa Hilma af Klintinstä:  hilmaafklint.se ja modenamuseet.se 

Täällä kerrotaan olleista näyttelyistä ja myös tulevista Hilma Klintin näyttelyistä! Tuo Millesgprdenin näyttely 5/10.2019-1/3 2020 tulee olemaan Miessgårdenissa, Tukholmassa. Miellesgården on yksi Ruotsin ihanimmmista taidemuseoista, ehdottmasti! Täällä olen aikaisemmin kertonut Millesgårdenista.

Tukholmanssa elokuvatetateri Folkets Bio näytetään 4.10.2019 lähtien elokuvaa "Bortom det synliga", joka kertoo Hilman elämästä ja taiteesta. 


perjantai 16. elokuuta 2019

Synagoga


Tukholman Suuri synagoga, Wahrendorffsgatan 3, Norrmalm

Suuri Synagoga on yksi kolmesta synagogasta jotka kuuluu Tukholman juutalaiselle seurakunnalle. Fredrik Wilhelm Scholander suunnitteli Tukholman Suuren synagogan, joka rakennettiin vuosina 1861-1870. Synagogan paikaksi valittiin Berzelii park/Berzeliin puisto Norrmalmilla. Synagoga siis sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla. Puisto sai nimensä tunnetun kemistin Jöns Jakob Berzeliuksen mukaan. Se oli hän joka keksi kemialliset merkit ja keksi myös useita uusia alkuaineita.


Bukowski, Berzelii Park

Wahrendoffsgatan on melko lyhyt kadun pätkä Kungsträdgårdenin puiston molemmin puolin ja Kungsträdgårdenin puiston ja Berzelin puistojen välillä. Tälle alueelle ja Östermalmin kaupunginosankin puolelle on kasaantunut valtava määrä erittäin rikkaita frimoja ja useita juutalaisia firmoja on jo alunperin sijainnut tällä alueella, kuten Bukowskis

Tämä on Tukholman kapitaalikeskus ja täällä on Wallenbergienkin Investor AB:n rakennus. Investor AB on Ruotsin suurin sijoitusyhtiö ja suurin osakeyhtiö Tukholman börssissa. Investor AB omistaa suuria osakemääriä suurimmissa ruotsalaisissa frimoissa kuten ABB, Atlas Copco, lääkefirma Astra Zeneca, AB Electrolux, L.M. Ericsson, Husquarna AB, Saab AB ja SEB pankki. Investorilla on lukuisa määrä tytäryhtiöitäkin. 

Katollisen Sankta Eugenia seurakunnan tilat ja kirkko sijaitsee seinätysten Synagogan kanssa. Alunperin katu oli yksityisen omistama katu, jonka omisti vapaaherra Martin Von Wahrendorff ja ravintolan omistaja Wilhelm Davidson. Molemmat omistivat useita rakennuksia alueella. Wahrendoff omisti ns Wahrendosffska huset jossa perhe asui. Rakennuksesta ei ole enää juuri mitään jäljellä. Samalla hajoitettiin myös viereinen rakennus, jossa sijaitsi Hotel du Nord nimien ravintola ranskalaisen mallin mukaan. Ravintola kuului yhteen kuninkaallisen Dramaten teatterin kanssa. 

Wahrendorffien palatsin tilalle muutti myöhemmin Stockholms Enskilda Banken joka sai sisäänkäynnin Kungträdgårdsgatanin puolelta. Pankin omistaa vieläkin Wallenbergit. SEB-pankki on suurelta osin teollisuuspankki, ei siis mikään kenenkä tahaansa pankki.

Martin von Wahrendorff toimi hovimarsalkkana, mutta hän oli myös teollisuusmies ja keksijä sekä dipolomaatti. Hän oli maahanmuuttajan poika Mecklenburgista. Isä Joakim Daniel Wahrendorff toi rikkaudet tuleessan Tukholmaan, aivan kuten moni muukin maahanmuuttaja on tehnyt. Hän osti Åkes Styckebrukin ruukin tilukset Strängnäsistä ja hänestä tuli myöhemmin useamman muunkin ruukin omistaja, kuten Länna, Skeppsta, Aspa, Vedevåg, Bjurfors, Siljansfors, Garpenberg... Martin von Wahrendorfin pojanpojan mukaan sai siis tämä katu Blasieholmenilla nimensä.



Bukowskis vasemmalla, Bezelii Park'in puiston ja Wahrendorffsgatanin kulmauksessa, Juutalaisen seurakunnan tilat oikealla ja keskellä kuvaa häämöttää Synagoga.

Bukowskis perusti liettualainen aatelisherra nimeltä Henryk Bukowski, joka oli oikeastaan puolalaista aatelissukua. Hän tuli suuren puolalaisen maahanmuuttovirran mukana Tukholmaan. Puolasta on aina ja jatkuvasti tullut maahanmuuttajia Ruotsiin ja varsinkin Tukholmaan ja Ruotsin itärannikolle. He ovat yksi Ruotsin suurimmista maahanmuuttaja kansallisuuksista, jos lasketaan ajan saatossa tänne muuttaneet. Joukossa on ollut aatelisia ja juutalaisia sekä ihan tavallista väkeäkin. Vuonna 1873 Bukowski teki suurimman huutokauppansa myydessään kuningas Karl VX:n kokoelman. Yksi suurimmista ostajista oli Wilhemina von Hallwyll, joka asui Hallwyllin palatsissa, josta olen kertonut täällä.

Bukowskis on nykyään yksityinen osakeyhtiö jonka suurin osakkenomistaja on Lukas Lundin, joka kuuluu yhteen Ruotsin rikkainpaan sukuun, joka omistaa Lundin Mining ja Lundin Petroleum AB:n. Lundinit omistaa useita kaivoksia ympäri maapalloa ja nostaa öljyä ja kaasua Norjassa. Lundinit ovat yksi Euroopan rikkampia sukuja, joiden pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Varoja on levitetty ympäri maapalloa nykyään. Lukas Lundinilla on kesäasunto La Speziassa Italiassa, jossa hän elää luxuselämää. Pääsijainen asunto sijaitsee Genevessä Sveitsissä.


Tämän pääsynagogan Adat Jeshurun lisäki on Tukholmassa Adat Jisrael seurakuntahuoneisto Sant'Paulsgatanin varrella. Kolmaskin seurakuntahuoneisto sjaitsee jossain päin Tukholmaa. 

Tukholmassa haudataan kaikki samoille hautausumaille uskonnosta riippumatta, aivan kuten Italiassakin. Kukin uskonto saa oman osuutensa hautausumailla. Hautapaikkoja vaan ei tahdo enää riittää kenellekään, joten useimmat joudutan polttohautaaman muistolehtoihin ja kolumbariumeihin.

Tukholmassa on pienempiä vanhoja juutalaisia hautausmaita kesikaupungilla, kuten Aaronsbeg  ja Kronoberg, molemmat Kungsholmenilla.


Tämä synagoga vihittiin käyttöön vuonna 1870. Lauantaisin pitävät reformistiset juutalaiset oman jumalanpalveluksensä tässä synagogassa.








Uusi Juutalainen museo avattiin vastikään Själagårdsgatan 19 Gamla Staniin. Se on aivan mahtava museo. Museo sai uudet tilat Tukholman vanhimmassa 300-vuotta vanhassa synagogassa. Historiallinen museo antoi jopa siirtää alkuperäisen saarnastuolin takaisin omalle paikalleen synagogaan.



Aronsbergin juutalainen hautausmaa, Kungsholmen


Aronsberg


Aronsberg



Konobergin juutalainen hautausmaa, Kungsholmen



 

Tässä videossa kerrotaan eteä saarnastuoli oli Nordiska museet'ssä, mutta seei  pidä paikkaansa. Se oli Historiallisessa museossa, kuten kaikki kirkolliset ja uskonnolliset esineet uskonnosta riippumatta on säilytetty.

lauantai 10. elokuuta 2019

Gustav III:s Antikmuseum/ Gustav III:n Antiikkimuseo


 Sisäänkäynti, Slottsbacken

Avoinna kesäaikaan 27/4-30/9 maanantaista sunnuntaihin kello 10-17, siis samaan aikaan kuin linnakin.

Sisäänpääsymaksu Gustav III:n antiikkimuseoon ja linnaan:

Tukholman liinnaan aikuisilta 160-180 kr, opiskelijoilta ja lapsilta 80-90 kr, alle 7-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy. Sisäänpääsylippu sisältää myös käynnin Antiikkimuseossa ajalla 27/4 -30/9. 



Bénigne Gagnerauxin maalaus jossa Paavi Pius VI/Gionanni Angelico Braschi (1717-1799) näyttää Ruotsin kuningas Gustav III:lle Vatikaanin museota. Taulu löytyy Tukholman Kansallismuseosta.


Gustav III/Gustav III av Holstein-Gottorp (1746-1792)

 Hän oli Holstein-Gottorpin ruhtinassukua.

Hän oli kuningas Adolf Fredrikin ja kuningatar Lovisa Ulrikan poika,  Karl XIII:n veli, Gustav IV Adolfin isä, ja serkku  Venäjän keisarinna Katarina II:n  serkku. Gustav avioitui  Köpenhaminassa Christianborgin linnan kirkossa Tanskan prinsessa Sofia Magdalena Oldenburgin kanssa, joka oli Tanskan kuningas Fredrik V:n tytär. Gustav III:n isä Adolf FredrikH olstein-Gottorp syntyi Gottorpin linnassa Pohjois Saksassa.

Nykyinen Tanskan kuningatar Margrethe vietti ensimmäiset elinvuotensa  Glücksburgin linnassa, joka sijaitsee Pohjois Saksassa, aivan Tanskan rajalla. Margrethen isä oli kuninags Fredrik IX, joka kuului Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburgin ruhtinassukuun, joka on osa Oldenburgin suurta ruhtinassukua. Kesät Marghrete vietti äitinsä ja siskonsa kanssa Tukholmassa. Hänen äitinsä oli Ruotsin kuningas Gustav VI Adolfin tytär prinsssa Ingrid. Gustav III:n siskosta Johanna Elisabetistä tuli Venäjän keisarinna Katarinan II:n äiti.

Kuningas Gustav III:n suuren kulttuuri kiinnostuksensa vuoksi häntä kutsutaan "Teatteri kuinkaaksi". Hän perusti muun muassa erittäin arvovaltaisen Ruotsin Kuninkaallisen akatemian. Vain Ranskassa ja Espanjassa on kuninkaallinen akatemia. Mutta vain Ruotsin kuninkaallinen akatemia toimii melkein prikulleen samoilla ehdoilla ja säännöillä, jotka kuningas Gustav II sääti.

Akatemian ensisijainen tehtävä on vaalia ruotsinkieltä ja kirjallisuutta. Siihen aikaan 1700-luvulla akatemia kustannettiin kuninkaan varoilla/veroilla, mutta demokratian ajalla se ei käy päinsä. Kuninkaallista Akatemiaa sponsoroi suuret ruotsalaiset firmat. Akatemialla on valtavat varat, noin 1,7 miljardia kruunua, joita jaetaan erilaisilla kirjallisuus/media/kulttuuri stipendeillä ja palkinnoilla. Kuninkaallisia akatemioita on ties kuinka monta, mutta niillä ole mitään tekemistä yliopistollisten akatemioitten kanssa.

Gustav III palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790). Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.

Tukholman linna on Ruotsin kuninkaan residenssi, mutta ei heidän asuntonsa. Suuri osa monarkian edustustilaisuuksista ja juhlallisuuksista järjestetään kuitenkin Tukholman linnassa. Lsäksi suuri osa linnasta on avoinna yleisölle vuodet ympäri.

Lisäksi linna toimii kuningasparin ja kuninkaallisen hovin työpaikkana. Kuninkaanlinna on ainutlaatuinen Euroopan kuninkaallisten residenssien joukossa, koska rakennuksessa kuninkaallinen residenssi ja työpaikka yhdistyvät kulttuurihistorialliseksi monumentiksi.

Linna on rakennettu barokkityyliin arkkitehti Nicodemus Tessin nuoremman suunnitelmien pohjalta. Se tuo mieleen roomalaisen palatsin. Linnassa on yli 600 huonetta seitsemässä kerroksessa. Paraatihuoneet ovat kaupungille ja pienemmät asuinhuoneet linnan sisäpihalle päin. Täällä on useita nähtävyyksiä: aarrekammio, jossa säilytetään valtakunnan regaaleita, kolmen kruunun museo, jossa kerrotaan linnan keskiajalle ulottuvasta historiasta ja mahtavat paraatihuoneet sekä linnan kirjasto ja kirkko. Kustaa III:n antiikkimuseo ja linnan kirkko ovat avoinna kesäkuukausina. Vahdinvaihto ja linnan myymälä ovat suosittuja vierailijoiden keskuudessa.

Saatavana on yhdistelmälippu, jolla pääsee myös Riddarholmenin kuninkaalliseen hautauskirkkoon, josta olen kertonut aikaisenmin täällä.

En ole sen kummemmin tutustunut Tukholman linnaan, mutta linnassa on useita mielenkiintoisia museoita, kuten Gustav III:s Antikmuseum, joten jo oli aika käydä tutustumassa.


Tämä on Euroopan vanhin museo, joka avattiin vuonna 1794. Tämä on luonnollisestikin myös  Ruotsin vanhin museo ja samalla Ruotsin vanhin taidemuseo.


Kuvaus museon avajaisista

Taiteesta ja antiikista kiinnostunut kuningas Gustav III (1748-1792) osti suurimman osan museon veistoksista Italiaan matkallaan 1800-luvun lopulla. Vatikaanin museon vierailu Vatikaanissa Gustav III:n italialaisen matkan aikana 1783-1784 sai prinssin innostamaan ostamaan antiikin patsaita ja perustamaan museon muinaisista kokoelmistaan.

Pian Gustav III:n kuoleman jälkeen päätettiin, että kokoelmat, jotka  koostuivat yli 200 veistoksesta, esitettäisiin kuolleen kuninkaan muistoksi. Kokoelman oli tarkoitus ensin koristella kuninkaan Haga-linnaa. Mutta kun taideteokset tulivat Tukholmaan niin huomattiin että kokelma sisälsi parisataa teosta. Niille oli mahdottomuus löytää paikkaa Hagan linnasta.

Näyttelytilat koostuvat kahdesta eri galleriasta. Veistokset sijaitsevat gallerioissa juuri niin kuin ne alun perin asetettiin. Museon kokoelmissa on mm kuningas Gustav III:n suuri kokoelma antiikiin aikaisia veistoksia, jotka kuningas hankki Italian matkallaan vuosina 1783-84. Nyt modernilla ajalla kuullostaa oudolta että kuningas on saanut ostaa valtavan määrän vanhoja antiikin aikaisia esineitä ja patsaita Italiasta Ruotsiin. Syy siihen on että taide ja arkeologia alkoi kiinnostamaan ihmisiä vasta 1700-luvulla Eurooppassa mutta vielä silloin ei osattu antaa kansallista arvoa oman maan esineille. 

Nyt tänä päivänä on taas antiikkiesineet ja huonekalut suht koht halpoja. Tarjontaa on enempi kuin kysyntää. Nyt saa rokokoo huonekaluja ja esineitä samalla hinnalla kuin moderneja uusvalmisteisia huonekaluja. Juuri 1700-luku oli ruotsalaisen huonekalusuunnittelun kulta-aikaa.

Kuningas Gustav III (1746-1792) syntyi kultalusikka suussa melkein kirjaimmellisesti. Hän kuului erittäin arvovaltaiseen Holstein-Gottorpin aatelissukuun, joka on euroopplaisen Oldenburgin hallitsijasuvun sukuhaara. Tämän korkea-arvoisempi ei yksikään kuinkallinen voi nykypäivänäkään olla. Tanskan nykyinen hallitseva kuingatar Marghrete on suorassa sukulinjassa 'oldeburgilianen' ja näin ollen ehkä yksi korkeimmalle arvostetuista kuninkaallisista nykypäivänä. 

Kuningas Gustav III oli myös sukua Vasan kuningassuvun kanssa. Gustav III kaappasi aatelissäädyiltä vallan takaisin itselleen, edisti kulttuuria ja soti Venjää vastaan. Aaateliset solmivat keskenään salaliiton kuninagsta vastaan ja tappoivat hänet. Mutta Gustav III ehti istua kuninkaan istuimella 21 vuotta. 

Koskaan sitä ennen eikä sen jälkeenkään, ole Ruotsissa ollut niin promeaa kuningasta, joka pukeutui kultaan ja hopeaan ja kantoi kallisarvoista viittaa ja kultaketjuja. Hän oli erittäin kiinnostunut kultuurista, varsinkin teatterista ja Italiasta. Hän perusti Svenska Akademin, joka on samanlainen laitos kuin Ranskan ja Espanjan kuninkaalliset akademiat. Hän perusti kuinkallisen teatterin, teatterin myös Drottningholmin linnaan ja kuninkaallisen oopperan. Kuningas keksi myös ruotsalaisen kansallisasun, josta oli eri muutoksia. Niin uudempia kuin vanhojakin kuinkaallisia asuja on vaikka millä mitalla nähtävänä Tukholman linnan Livsrustkammaren näyttelyssä.

Museon on avoinna vain kesäkaudella toukokuusta syyskuuhun. Talviaikaan ei kannata palkata väkeä töihin linnaan, koska kävijöitä on vähän. Kesäaikaan yliopiston opiskeiljat ottavat kesähomman mielellään linnassa. Vierailu linnan eri museoissa sisältyy Tukholman linnan sisäänpääsymaksuun. Linna on kuitenkin avoinna vuodet ympäri, jolloi saa nähdä edustusasunnot, Skattkammaren ja Tre Kronor museon.