torstai 26. tammikuuta 2023

Bussi ilman kuskia


Bussi 549 ilman kuskia kulkee Barkarbyn ja Brakarbyn Ikean väliä.

Barkarbyhyn pääsee Tukholmasta parhaiten paikallisella Kungsängeniin kulkevalla sähköjunalla. Barkarbyssä sijaistee suosittuu ostoskeskus, Barkarby Handelsplats. Mistä löytyy melkein kaikki tunnetuimmat firmat, myös IKEA. 

Barkabyn juna-asemlata lähtevät bussit 550 ja 567 pysähtyvät ostoskeskuksen edessä. Tukholmasta ensin paikallisella sähkäjunalla/pendeltåg Barkarbyn asemalle ja siitä sitten busseilla loppumatka. Kävellen tulee matkaa noin vajaa kaksi kilometriä, ja tottumattoamell vaiek alöytää suorin reitti. 

Ostoskesukseen on melkein lyhempi matka Jakobsbergin juna-asemalta, vaikka sitä kautta on vielä vaikeampi löytää kävellen perille, joten suosittelen bussia! Jakobsberg on seuraaava juna-asema Barkarbyn jälkeen. Jakobsbergin bussiterminalista lähtee julmetun paljon busseja joka suuntaan. Muun muassa bussit 552H, 567, 552V, 267 kulkevat Jakobsbergista Barkarbyn ostoskeskukeen. Useimmat bussit taitaa kulkea Barkarbyn ja Jakobsbergin väliä ja siinä välimaatossa sijaitsee Barkarbyn Handelsplats.

Olen aikoinaan kauan sitten, noin 45 vuotta sitten, asunut tällä suunnalla, mutta alueet ovat muuttuneet niin paljon etten tunnista enää niitä. Suurtukholma on kasvanut vauhdilla.

Kuskittomia sähköjunia on ollut Euroopssa on ollut jo kauan, mutta nykyään on bussejakin mitkä kulkee ilman kulsettajaa. Ruotsissa on näitä busseja useamalla paikkakunnalla, mutta Suurtukholmassa sai Barkarby ensimmäisenä tällaiset bussit.

Bussifrima Nobina oli ensimmäinen bussifrima Skandinaviassa, mikä aloitti bussiliikenteen  ilman kuljettajia vuonna 2017. Mutta vielä on paljon kehitettävää jotta saadaan liikenne tomimaan tyydyttävällä tavalla, jota siitä olsi hyötyä useammallekin. Nyt bussi on tilattava koska se ei liiku aikataulun mukaan, ainakaan vielä, ja sillä  on vain yksi ainoa reitti, mitä se pystyy kulkemaan. 

Liikenne kulkee  Barkarbysta linjaa  Stora torget – Löjtnantsgränd –Korpralsvägen – Barkarbyn ostsokeskus itään päin ja päinvastoin. Siis melko lyhyen reitin.

Sen sijaan, että menee pysäkille ja nousee bussiin aikataulun mukaan, tilataan bussi Res i Barkarby-sovelluksen kautta. Tilauksessa valitaan, minkä osoitteiden välillä haluaa matkustaa, ja sovellus näyttää sitten mitkä nouto- ja palautuspaikat ovat lähimpänä osoitteita. Barkarbystadenissa on alusta alkaen noin 30 nouto- ja palautuspaikkaa, joista lähin on korkeintaan muutaman minuutin päässä antamastasi osoitteesta. Nouto- ja palautuspaikat näkyvät vain sovelluksessa, ja niitä tulee vähitellen enemmän ja ne kattavat suuremman alueen.

Bussit ovat liikenteessä arkisin noin klo 06.30-09.00 ja 12.30-19.00 ja lauantaisin noin klo 11.30-19.00. Bussiin mahtuu kerrallaan 11 matkustajaa. Nopeus on rajoitettu enintään 15 km/h.

Hyvää matkaa!

tiistai 24. tammikuuta 2023

Dramaten


Dramaten, Kungliga Dramatiska teatern, Nybroplan

Näin Wikipedia esittelee Dramatenin :"Dramaten, muodollisesti Royal Dramatic Theatre, on Ruotsin kansallinen puhutun draaman näyttämö." Nyt on tunnettua että Google kääntää päin seiniä usein miten suomen kielen. Harmillista. Ruotsin kielen Google pystyy kääntämään erittäin hyvin. Johtunee siitä että englannin kieli ja ruotsin kieli ovat läheistä sukua keskenään, melkein kuin saman kielen kaksi eri murretta.

Ruotsissa ei ole kansallisteatteria lainkaan, vaikka monet kutsuvat Dramatenia kansallisteatteriksi. Dramatenin omistaa valtion omistama osakeyhtiö. Hallituksen sivuilta voi luke aseuraavaa: "Dramatenin tulee vaalia ja edistää ruotsin kieltä ja kansallista kulttuuriperintöä teatterin alalla. Teatterin tarjonnan tulee olla monipuolinen ja sisältää sekä ruotsalaisia ​​että kansainvälisiä klassikoita ja moderneja teoksia. Draaman historia ulottuu Kustaa III:n ajoille ja sillä on aina ollut läheiset siteet valtioon. Vuodesta 1975 lähtien yhtiö on ollut valtion omistama osakeyhtiö."

Ruotsissa ei ole tarvetta teattereista, ei edes kansallisteatterista. Kulttuurista ei tavalliset työläiset välitä, vain ryhmä kulttuurialan ihmisiä harrastaa kulttuuria. Useat teatterijohtajat Ruotsissa ovat olleet suomalaisia. Kultturialalla ylipäätään on melko paljon suomalaisia. Dramatenin johtajana on toiminut muun muassa Lasse Pöysti.

Tiedän että moni asia Ruotsissa on suomalaisten vaikea ymmärtää, aivan yhtä vaikeaa kuin ruotsalaisten ymmärtää suomalaisia ilmiöitä. Suomalaiset näkee Ruotsin suomalaisin silmin ja näin ollen erehtyy luuleman että Ruotsi olisi samanlainen maa ja ruotsalaiset samanlaista kansaa kuin suomalaiset, mutta erothan ovat aivan valtavan suuret.

53 vuoden maasta poissaolon jälkeen huomaan ettei Suomi ole enää sama kuin se oli aikoinaan. Selaan kerran päivässä kahta suomalaista mediaa nykyään, kun pandemian ajalla on eläkeläisillä ollut aikaa, ja huomaan että suurin osa artikkeleista sisältää outoja asioita, joita en käsitä, enkä ymmärrä vaikka kuinka yritän. Suomen kieli on muuttunut erittäin rumaksi ja suorastan sivistymättömäksi, sillä mediakaan ei välitä olla asiallinen ja tarkka, vaan panee aina överiksi, siis liioittelee. Melko ärsyttävää, kun on tottunut lyhyeen ja ytimekkääseen realistiseen kielenkäyttöön Ruotsissa.

Suomalainen media uutisoi Ruotsin tapahtumista siihen tyylin että jätetään tärkein pointti kertomatta. Näin saadaan suomalaiset lukijat kehittämään erilaisia ennakkoluuloja Ruotsista ja lukijat sitten värittävät ruotsalaiset uutiset omalla mielikuvituksellaan. Kaipaan puhdasta realismia suomlaiseen raportointiin!


Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Kulttuuritalon yhteydessä ja se saa enempikin toimia kansallisteatterina, vaikka se ei sitä ole. Kaupunginteatteri on toiminut huonosti viime vuosina kun teatterinjotaja otti hengen itseltään työerimielisyyksien takia. Näyttää siltä kuin teatteri olisi elänyt jonkilaisessa suljetussa kuplassa, mistä ei saanut tihkua sanaakaan ulospäin. Nykyinen ja sitä edeltänyt kaupunginteatterin johtajat ovat suomalaisia.

Dramatenin johtajistakin on muutamat olleet suomalaisia, koska näköjään tämä ala ja varsinkin johtajuus ei kiinnosta ruotsalaisia. Luultavasti Suomessa luullaan että Dramaten on jotain  aivan erikoisen hienoa, koska se on kuninkaallinen, mutta ei siinä ole mitään erikoista muuten kuin itse rakennus. Alunperinhan Dramatenin teatteri oli vain ylimystöä varten, vaikka sitä ei ilmaistu ääneen. Tavikset eivät olisi kehdanneet edes nousta portaita ylös. NIin jyrkästi ruotsalainen yhteiskunta on ajan saatossa jakautunut kasteihin. Hienosto väki pukeutuu tavisten tyyliin ettei he eroa katukuvassa. Tästä jakautumisesta ei kuitenkaan ole aiheutunut kireää ilmapiiriä, vaan se on luonnollista ruotsalaislle.

Siitä ei ole kauakaan aikaa kun Ruotsin valtiopäivillä oli kaksi kammaria. Vuonna 1966 aateliston, papiston, porvareiden ja maanviljelijöiden säätyparlamentti lakkautettiin samana vuonna ja korvattiin kaksikamarisella parlamentilla. Toiseen kammariin pääsi edustajaksi ja äänestäjäksi jos oli  miespuolista sukupuolta, jolla oli huomattavat tuloa tai suuret omaisuudet. Ensimmäiseen kammamriin vaadittiin vielä suurempaa varallisuutta, mutta tulo- tai varallisuuskynnyksen ylittäneet naiset saivat äänestää ensimmäisen jaoston vaaleissa. Eduskunnan toinen kamari lakkautettiin vasta vuonna 1971.

Ruotsissa ei olla erityisemmin kiinnostuneita teattereista tai kultuurista ylipäätään. Useimmat käy vain joskus elokuvissa ja se riittää monelle kulttuuritapahtumaksi. Kulttuuritoiminta on jonkinlaista pakkopullaa Ruotsissa, mistä päättää paikalliset politikot. Joillakin paikkakunnilla on syntynyt kulttuurisotia, kun politikot ja kulttuuriväki eivät ole olleet yhtä mieltä mistään.


Ruotsin kuninkailla on ollut pitkä perinne jakaa mitalleja kulttuurialalla kauan toimineille henkilöille. Luultavasti se oli kuningas Gustav III, joka pani alulle tämän mitallien jaon kulttuuriväelle ja nykyään se on  perinne, minkä tarkoitusta ei kukaan tule edes ajatelleeksi. Melko varmasti tästä syystä kulttuuri on kansan kesken kahtiajakautunut ilmiö. Ruotsissa on niin sanottu 'finkultur' ja 'taviskulttuuri', mitkä ei millään tavalla kohtaa koskaan toisiaan. 

Ruotsin erittäin pitkäaikainen historia on jakanut kansan kahtia. Kumpikin ryhmä elää ikään kuin ei sitä toista ryhmää ole olemassakaan. Herrasväki yrittää näyttää ulospäin taviksilta, pukeutuu ja käyttäytyy samalla tavalla kuin tavikset, sillä Ruotsissa on kirjaamaton sääntö, ettei saa luulla olevansa jotain. Se on suurin synti mikä Ruotsissa tiedetään!

Useimmat ovat polittisesti melko samaa mieltä kuin ruotsalaiset yleensä. Mutta yksityiselämässä kumpikin ryhmä elää omilla tavoillaan ja  tottumuksillaan. Näin on syntynyt kaksi kulttuuria, kaksi teatteria, Tukholman Kuninkaallinen draamateatteri 'Dramaten' ja enempi tavisten tyylinen Stadsteater/kaupunginteatteri.

Ruotsissa ei ole tarvittu sotia sisällissotaa, sillä on pystytty aina sopimaan yhdessä konsensuksella. Porvareiden aloitteesta päätettiin että säädetään 'Kansankoti periaate' ohjenuoraksi yhteiskunnalle. Aate pätee melko hyvin vieläkin. Folkhemmet on metafora yhteiskunnalle, mikä on poliittisesti organisoitu sisältämään kaikki kansalaiset.

Ruotsissa folkhemmet/kansankoti käsite on alettu liittämään Ruotsin sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen ja Per Albin Hanssoniin, joka lanseerasi sen käsitteenä vuonna 1928 tarkoittaen yhteiskuntaa, mikä on koti koko kansalle, ja sille on ominaista yksimielisyys ja tasa-arvo, siitäkin huolimatta että ollaan kahtiajakautuneita ja erimieltä ilman että sitä millään tavalla esitetä julkisesti.  Mutta tämä konsensus toimii, uskoka tai älkää.

Kansankoti idea tuli kuitenkin porvareilta, jotka halusivat sivistää työväkeä saksalaisen tyyliin mukaan, opiskelemalla, lukemalla kirjallisuutta ja osallistumalla yhteiskuntatoimintaan.  Suurin osa hyvinvointi uudistuksista 1930-1950-luvuilla tapahtui poliittisen yksimielisyyden avulla yli luokkarajojen. Näin syntyi vahva yhteiskunta, mikä on jatkunut ruotsalaisena hyvinvointivaltiona.

Kuningas Gustav III kutsuttiin teaetterikuninkaaksi, sillä hän istui melkein jatkuvasti teatterissa ja hänet otettiin jopa hengiltä Tukholman Ooperassa. Tuskin ainoakaan tavallinen kuolevainen astuu jalallaan ooperasaliin.


Dramaten avattiin vuonna 1788!

Dramatenissa on pidetty monia kriisikokouksia ja nyt yritetään kaikin keinoin houkutella kävijöitä teatteriin. Skandaalejakin on ollut monta mutta suurin skandaali Dramatenissa oli vuonna 2017, jolloin yli 400 naista todisti häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Vuosi 2017 oli vuosi, jolloin kulttuuri murskattiin lopullisesti, sanoi silloinen Dramatenin mediajohtaja. Dramaten oli pakko sulkea joksikin aikaa, jotta saatiin uusi johtaja ja tarpeeksi henkilökuntaa.

Norjalainen Eirik Stubø toimi teatterijohtajana 2015-2019. Hän sai potkut riitojen ja valehtelun takia. Dramatenin varajohtaja Maria Groop Russel otti johtajuuden, nähtävästi vain tilapäisesti. Dramatenin uudeksi johtajaksi tuli Mattias Andersson  vuonna 2020. Dramaten oli suljettuna kaksi pandemia vuotta jolloin ei johtajaa tarvittu. 

Vaikenemisen kulttuuri vallitsee Ruotsissa, ja varsinkin kulttuurialalla. Naiset ei saa rooleja teatteriesityksiiin tai naislaulajat konsertteihin muuten kuin seksin avulla. Alan seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kertonut 456 naisnäyttelijää, joista Dramatenissa on työskennellyt 78. Dramatenissa on jaettu ulkopuolista tukea psykologin ja asianajajan muodossa. Puhutaan myös whistleblower-toiminnon käyttöönotosta, jotta työntekijät voivat lähettää ongelmista nimettömästi.

Ruotsi on ollut asuttua noin tuhat vuotta, vähintäin, sen aikaisemmasta ajasta ei tiedetä paljoakaan. Ruotsi on ollut kaiken aikaa kuningaskunta ja tulee sitä olemaan luultavasti hamaan ikuisuuteen saakka. Ruotsin historiaalinen perinne on aivan valtava ja se on vaikuttanut kansalaisten persoonallisuuteen ja kulttuuriin. 

Ruotsi on kahtiajakautunut maa, missä on erittäin rikas yläluokka, epävakaa keskiluokka ja köyhempi työväenluokka. Kulttuurillisesti on Ruotisi myös jakutunut kahtia, joten Ruotsissa on aina ollut niin sanottu 'fin kultur' ja muu kulttuuri on paikallista maakunta- tai työväen kulttuuria.

Nykypäivän hienokulttuurin voidaan sanoa olevan sama asia kuin kulttuurin esteettinen käsite. Konsepti luotiin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja siitä tuli porvariston kulttuuria. Lyhyesti sanottuna finkultur/hienokulttuuri määrittelee kulttuurin muodon, mikä perustuu esteettisiin ja perinteisiin kriteereihin.

Prinssi Eugen (1865-1847) oli kuningas Oscar II:n nuorin veli. Prinssi Eugen oli kuvaamataiteija ja käytti suurimman osan ajastaan maalaukselle. Prinssi Eugen oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Hän paneutui niin taiteelleen ettei hän koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Syyksi on myöhemmin kerrottu se että hän viihtyi paremmin miesseurassa.

Hän oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän osallistui mielipidekokouksiin juutalaisten ja poliittisten pakolaisten puolesta. Hän otti aivan julkisesti osaa natsismia vastaan, eikä hän pitänyt nationalismistakaan/kansallisaattesta. Luuultavasti Eugen ei koskaan viihtynyt prinssinä.

Prinssi Eugen oli tavallinen maltillinen ruotsalainen luonteeltaan ja asenteiltaan. Ruotsin kuninkaat jo varhaisessa vaiheessa olivat demokraattisia, ei tippaakaan kansallismielisiä, mutta kulttuuri silti on aiheuttanut suurimmat ristiriidat ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
 
Takaisin Dramateniin...

Dramatenin sunnittei arkkitehti Fredrik Liljekvist ja Dramaten vihittiin käyttöön vuonna 1908. Teatteri esittää noin tuhat esitystä vuodessa kuudella näyttämöllä, ja lisäksi Dramatenin esitykset kiertävät säännöllisesti Ruotsissa ja kansainvälisestikin. 

Ensialkuun teatteriesitykset pidettiin ranskan kielellä. Uusi kansallisteatteri luotiin ulkomaisten mallien mukaan, esimerkiksi Pariisin Comédie-Francaise teatterin ja Kööpenhaminan kuninkaallinen teatterin mallin mukaan. Ajatuksena oli luoda näyttämö ruotsinkieliselle puhedraamalle, jota ei siihen asti yksinkertaisesti ollut olemassa. Kansallinen näyttämö vaikuttaisi myös ruotsin kieleen normatiivisesti, ja näin kieli päätyi Ruotsin kuninkaallisen akatemian valvonnan alle. Näillä kuninkaallisilla akatemioilla, joita on Ruotsissa 18, ei ole mitään tekemistä korkeakoulujen kanssa. Kuninkaallisia akatemioita on vain Ranskassa ja Espanjassa Ruotsin lisäksi, mutta vain Ruotsin kuninkaallisessa akatemiassa on aktiivista toimintaa.


Rakennuksen ulkopuoli on saanut vahvasti vaikutteita wieniläisestä jugendista, missä on runsaasti koristeellisia julkisivuja. Julkisivu on valkoista Ekeberg-marmoria Närkestä, minkä ovat työstäneet useat johtavat kuvanveistäjät, kuten Carl Milles ja Christian Eriksson.

Arkkitehti Bruno Lilljekvist sai tehtäväkseen  vuonna 1901 peruskorjata rakennuksen. Näin Dramatenista tuli Ruotsin komein jugendtyylinen rakennus.


Dramatenista on puuttunut hissi 113 vuotta, mutta vuosi sitten ilmestyi hissi Dramatenin portaisiin, joten nyt pääsee  liikuntavammaisetkin teatteriin. Jo oli aikakin.




Kuninkaallinen  aitio



Sisääntulon aula


Marmorifoajéessa tarjoillaan juomia tauon aikana.



Oma pieni kabinetti erikoisvieraille, kuten kuningasperheen jäsenille. Täällä passaa kuninkaan ja Silvian nautiskella kaikessa rauhassa champanjaa ennen teatteriesityksen alkua ja taulolla.



Dramatenterassen on nimeltään teatterin yhteydessä sijaitseva ravintola, mutta ravintolalla on aivan oma sisäänkäynti kadulta, Nybroplan 2. Juuri nyt se on tauolla ja se avataan vasta kesän alussa 2023. Tämä terassi on yksi suosituimmista illanviettopaikoista Tukholmassa kesäkaudella.
 

Dramatenin suuren teatterisalin yhteydessä tarjoillaan juomia tauolla Marmorifuajéessa. Sieltä jostain löyty myös kahvila. 

Dramatenin bakficka/'takatasku' on nimeltään Frippe, Nybrogatan 6, missä voi ruokailla päivällisen ennen kuin teateriesitys alkaa. Vaatii pöytävarauksen! 

Dramatenin teatterin sisällä on  myös niin sanottu Lilla scenen/pienempi teatterisalis, minkä yhteydessä sijaitsee myös ravintola ja foajeessa tarjoillan juomia tauolla.

sunnuntai 22. tammikuuta 2023

Östra Rydin kirkko

Östra Ryds kyrka

Olen aikaisemmin maininnut tästä kirkosta, kun tein postauksen ihastuttavasta Österåkerin kunnasta. Östra Ryd kuuluu Österåkerin kuntaan, koska Östra Rydillä ei ole omaa kunnanvaltuustoa. Östra Rydin asukasluku on vain noin 44 000. Österåker jakantuu neljään pitäjään, Östra Ryd, Ljusterö, Roslags-Kulla ja Österåker. 


Rydbyholms slott

Östra Rydissä sijaitsee Rydboholmin linna, minkä tilukset vie suurimman osan alueen pinta-alasta. Rydboholmin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä.  Linnan kupeessa sijaitsee niin sanottu Englantilainen puisto, mihin on vapaa pääsy. 

Östra Ryd sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Alueella on oikeastan vain yksi asuintaajama Rydbossä, minkä kautta kulkee Roslagsbanan paikallisjuna Åkersbergaan ja  Österåkeriin.

Rydbosta on noin 25 minuutin matka Stockholms Östra/Tukholman itäiselle asemalle, missä sijaitsee myös metroasema Kungliga Tekniska Högskolan ja bussien 4, 667 ja 94 kohtauspaikka. Tästä lähtee myös bussi 676 Norrtäljeen. Kapellskärissä sijaitsee satama, mistä pääsee autolautalla Marianhaminan kautta Naantaliin. Siitä lähtee autolautat myös Paldiskiin Viroon. Norrtäljesstä on satamaan noin 40 kilometriä.

Tukholmasta E 18 Eurooppatietä ja siltä oikealle kädelle 274 tielle, mikä johtaa Vaxholmiin.

Bussilla 670 Tekniska högskolanin metropysäkiltä Östra Rydin kirkon luokse. Kirkon luona pysäkin nimi on Östra Ryds kyrka. Pysäkiltä on noin 350 metriä matkaa kirkon luokse. Ja jos jatkaa kävelyä edelleen, niin tulee Rydboholmin linnan luokse. Siinä on Englantilainen puisto ensin, missä saa liikkua vapaasti, mutta kovin lähelle linnaa ei pääse.

Östra Rydin pitäjä on keskiajalta. Östra Rydistä tuli myöhemmin vuonna 1952  kunta ja myöhemmin vuonna 2016 tuli Österåkerista ja Östra Rydistä yhteinen distrikti. 

Östra Rydin seurakunta on yhtynyt Österåkerin ja Åkersbergan kirkkojen kanssa yhteen. Östra Rydin ja Äkersbergan taajamissa asuu noin 40 000 asukasta, joista suurin osa asuu Äkersbergassa. Rydbossa vain vajaa 600 asukasta. 

Rydboholmin linna ei ole antanut lupaa rakentaa uusia tajaamia alueelle. Tai tarkalleen sanottuna Statens Fastighetsverk/Valtion Kiinteistölaitos ei salli mitään muutettavan Rydbossa ja linnan alueella. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta. 

Östra Rydin kirkko, Österåker

Kirkko on avoinna: 

maanantaina kello 11.00-18.00

tiistaista perjantaihin kello 10.00-19.00

(suljettu lounasaikaan 12.00–13.00)

lauantaina  kello 10.00-15.00 

sunnuntaina kello 12.00-15.00

Nykyisen kirkon rakentajana pidetään Anund Sturea (kuollut 1434), joka omisti Rydboholmin vuonna 1430. Anund Sture oli ritari ja valtioneuvos. Ruotsissa valtioneuovos/stadsråd on nimitys hallituksen jäsenille, siis tarkalleen käännettynä stadsråd tarkoittaa valtineuvosta, mikä on poliittinen virka, eikä mitään muuta. 

Kunnissa nimitys on kommunalråd/kunnallisneuvos mikä sekin on poliitisen viran nimitys. Suomessahan nämä ovat presidentin myöntämiä arvonimiä, mutta Ruotsissa ei ole sellaista perinnettä lainkaan. Ruotsissa yritetään päästä irti titteleistä ylipäätään. Se kuullostaa Ruotsissa suorastaan hassulta käyttää titteleitä.  Ruotsissa ei käytetä sanaa "arvo" juuri missään yhteydessä. Arvo/värde voi olla esineellä, kuten värdesak/arvoesine, mutta ei juuri missään muussa tapauskessa. Riittää kun kutsuu henkilöä hänen nimellään. 

Ruotsissahan ei myöskään teititellä vaan täällä sinutellaan. Vain kuningasta ja muita kuningasperheen jäseniä puhutellaan heidän virkanimillään, heitä ei sinutella eikä teititellä.

Anund Sturen kuoleman jälkeen Rydboholmin omisti Vasa ja vuoden 1515 jälkeen Brahen aatelissuku 1690-1693, jolloin Nils Brahe hallitessaan linnaa, kirkko sai nykyisen ilmeensä. Laajennusten arkkitehti oli mahdollisesti Jean de la Vallée. 1700-luvun lopulla maalaukset kalkittiin kansliaholvissa olevia maalauksia lukuun ottamatta.




Johanens Iwan on vähemmin tunnettu kalkkimaalari. Hän maalasi Upplannissa muutaman kirkkoonkalkkimaalauksia 1400-luvulla. Östra Rydin kirkon lisäksi, Vendelin, Lenan ja Alundan kirkkoihin.













Entinen alttaritaulu 1300-luvulta




sunnuntai 15. tammikuuta 2023

Täbyn kirkko


Olen aikaisemmin tehnyt postauksen Täbystä täällä. Tällä kerta keskityn vain Täbyn kirkkoon. Yritän keskittyä, vaikka minulla on tapana levitä vähän muuallekin aiheen ulkopuolelle.  

Aikiasemmin olen tehnyt postausken Täbyn kunnasta täällä ja postauksen Täbyn kunnassa sijaitsevista riimukivistä täällä.


Täbyn kirkko sijaitsee lähellä Täby gårdenin kartanoa, mikä kuluu seurakunnalle. Täby'hyn pääsee paikallisella yksityisellä Roslagsbanan junalla. Pysäkin nimi on Täby kyrkby. Nimittäin vanhin osa Täbystä on nimeltään Täby kyrkby vieläkin, siis Täbyn kirkonkylä. 

Busseja kulkee Vikingavägenillä, mitkä kulkee Täbyn kartanon ohitse. Itse kirkko sijaitsee Kyrkävgenillä mikä on Vikinavägenin sivutie. Bussipysäkin nimi on Täby kyrka, vaikka pysäkki ei sijaitse kirkon edutalla, kuten Tukholamassa on tapana. Bussit 610, 611, 616, 687 ja 690 pysähtyvät tässä. Lähin metroasema sijaitsee Danderydin sairaalan luona ja Odenplanilta pääsee suoraan bussilla Täby kyrkby'hyn.


Tuo 265 tie Norrutsleden kulkee E4 ja E18 teiden välillä.


Täbyn kirkko on yksi Tukholman kaunemmista kirkoista, ainakin sisältä.  Se rakennettiin 1200-luvun puolivälissä ja lisäyksiä tehtiin 1300- ja 1400-luvuilla. Siis kattollisella ajalla!

Kirkko tunnetaan parhaiten Albertus Pictorin 1480-luvulla tekemistä hyvin säilyneistä kalkkimaalauksista. Pictoruskella oli oppipoikia jotka ovat varmasti ollet mukana auttamassa Albertusta, sillä kirkon sisus on täpösen täynnä kalkkimaalauksia.

Avoinna:
 Keskiviikkona 13.00-16.30
Torstaina ja Perjantiana  8.00-16.30
Lauantaina 10.00-17.30
Sunnuntaina  9.00-16.00

Yleisiä vierailuaikoja voi olla vaikea suositella, koska kasteita, häitä ja hautajaisia järjestetään joka päivä. Turvallisinta on soittaa vahtimestarille aamulla (arkisin) 8.00-9.00, puh. 580 035 82 saadaksesi selville, mitä kirkossa sinä päivänä tapahtuu. Suurempien ryhmien on tilatava aika etukäteen puh. 08-580 035 05.

Täbyn kirkko on erittäin suosittuu kohde, koska kirkko on kulttuurisuojattu rakennus. 

Täbyn kunnassa on eriitääin paljon muinaisjäännöksiä. Täällä alkoi jo pronssikaudella syntyä yksinkertainen viljelykulttuuri. 1000-luvulta lähtien Täby esiintyy paikannimenä Jarlabankenin  viikingin ajan riimukivessä, Täbyn kirkko sijaitsee yhdessä Upplandin muinaisjäännösten rikkaimmista seurakunnista, mikä viittaa varhaiseen asukastiheyteen. 

Nykyään on Täbyn seurakunta väkirikkain seurakunta koko maassa.Seurakuntaan kuuluu Täbyb kirkon lisäksi Gribbylundin kappeli, Näsbyparkin kirkko, Pyhän Olofin kirkko ja Tibblen kirkko. Täbyn kirkko on eniten käytetty, vaikka se on puolen kilometrin päässä nykyisestä kaupungin keskustasta, se kuuluu Ruotsin erikoisimpiin ja kuuluisimpiin kirkkoihin. 


Stigporten oli keskiajalla melkein jokaisen kirkon edustalla, mutta nykyään niitä näkee harvoin. Portin lävitse kannettiin ruumiit kirkkomaalle. Portista pääsi luonnollisesti myös kirkkoon, vaikka portin varsinainen merkitys on ollut ruumita varten. Englanissa portteja on kutsuttu jopa nimellä ruumisportti, minkä läpi ruumiit tuotiin kirkkomaalle haudattaviksi.




Täbyn kirkon saarnatuoli on Karl XI:n lahja 1690-luvun alussa ja luultavasti valmistettu 1630-luvulla. Se oli aiemmin Tre Kronorin linnan linnakirkossa, mikä paloi muutamaa vuotta myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että saarnatuoli on yksi harvoista vanhasta linnakirkosta säilyneistä esineistä.



Kaksi kattokruunuista on 1600-luvulta ja kolmas 1800-luvulta. Suuri katosta roikkuva 1600-luvun kruunu, mikä on lähinnä kansliaa, on valmistettu messingistä. Se on noin metrin korkea ja siinä on 14 säteilevää, ylöspäin nousevaa 'käsivartta'.

Ne ovat antaneet kirkkoon aikanaan seurakuntalaiset: Ebba Sparre, Anna Maria von Balthazar ja Samuel Helding ja kertovat jotain historiasta. Ebba Sparre (1660–1715) asui Näsbyn kartanolla Täbyssä miehensä paroni Carl Falkenbergin kanssa.


Alttarikaappi on 1400-luvun lopulta ja siinä on kuvattu muun muassa Jeesus ristillä ja kaksitoista opetuslasta. Se on kaappi ovilla, joita voit avata ja sulkea. Se on valmistettu tammesta ja sen korkeus on 186 cm ja leveys 342 cm.

Joka vuosi pyhän viikon yhteydessä, mikä  on pääsiäistä edeltävä viikko, kaappi suljetaan ja maalaussarja ilmestyy taakse. Siinä on neljä aihetta: viimeinen ehtoollinen, paavi Gregorin messu, Marian kuolema ja taivaaseenastuminen sekä Marian kruunaus.


 Alttarikaappi suljettuna näyttää tältä.



Saarnatuolia lähinnä olevassa ikkunassa, Täbyn kirkon pohjoispuolella, roikkuu pienoislaiva, joka on varustettu tykeillä ja muilla tarvikkeilla. Se on niin kutsuttu votiivilaiva (votive tulee latinan sanasta lupaus) tai kirkkolaiva, kuten sitä myös kutsutaan. Samanlaisia ​​laivamalleja roikkuu monissa Ruotsin kirkoissa.

Tämän tyyppisellä lahjalla on pitkät perinteet, ja se oli jo olemassa kreikkalaisten ja roomalaisten keskuudessa. Mutta useimmat ruotsalaisten kirkkojen votiiviastiat ovat 1600- ja 1700-luvuilta.


Täbyn kirkon kellotorni sijaitsee kukkulalla kirkon pohjoispuolella ja se pystytettiin vuonna 1736.


Döden spelar schack/kuolema pelaa shakkia. Maalaus inspiroi Ingmar Bergmania kohtaukseen elokuvassaan Seitsemäs sinetti vuodelta 1957.

Bromman kirkon yeheydessä len kertonut Albertus Pictorista aikaisemmin täällä.