maanantai 11. joulukuuta 2017

Finsta


Finstan rautatieasema ja Birgitan muistokivi

Finsta on pieni asutustaajama Norrtäljen kunnassa valtatie 77 varressa. Tietä kutsutaan myös nimellä Finstavägen. Tukholmasta on sinne matkaa vajaat 50 kilometriä. Norrtäljestä vajaat 10 kilometriä. Tämä kylä näyttää melko autiolta äkkinäkemältä. Useita autioita rähjäisiä asuinrakennuksia ja latoja. Pari omakotitaloa, isompi maalaistalo ja laajoja peltoalueita. Ihan idyllinen kylä loppujen lopuksi. Täälä asuu reilut 200 henkeä. 


Eihän tänne kukaan lähde vain Pyhän Birgitan takia, mutta jos sattuu ajamaan ohitse niin kannattaa pysähtyä ja katsella ympärilleen. E18 tieltä on vain pari kilometriä 77 tietä pitkin Finstaan. Kesäaikaan täällä pidetään paikallisia menoja ja juhlia, joihin voi kaikki kiinnotuneet osallistua.

Finstassa on yksi ruokamyymlä jonka yehteydessä on kylän ainoa ruokailupaikka.  Mutta täältä löytyy butiikki nimeltä Tusenting, jossa voi ehkä tehdä löytöjäkin. Myynnissä on kaikenlaista roinaa maan ja taivaan väliltä.

Finstan kautta on kulkenut 1800-luvun lopulla junanrata Lännasta Norrtäljeen. Vuosina 1700-1721 miehitti venäläinen armeija alueen ja uhkasi rautaruukkitoimintaa Upplannissa. Lännaan rakennettiin masuuni rautamalmin käsittelyä varten. Ruukki osti suuret metsäalueet, jotta ruukki sai käyttöönsä puuhiiltä. Tavallinen grillihiili on puuhiiltä. Puuhiiltä voi käyttää moneen tarkoitukseen. Ruukki oli toiminassa 200 vuotta. Lännasta kuskattiin rautamlamia Norrtälejn satamaan juuri ruukkia varten rakennettua rautatietä pitkin. Matkan varrelle rakennettiin joitakin asemia, jotta maaseudun väki pääsi käymään asioilla Norrtäljen kaupungissa. Mitään junaliikennettä ei tällä radalla enää ole, mutta usemmaat asemrakennuksset ovat vileäkin jäljellä. Finstan asemarakennus toimii paikallisen Finstansäätiön tiloina. 


Ruotsissa on useilla pienemmilläkin paikkakunnilla tämmöisiä viittapylväitä opastamassa vierailijoita. Pylväissä opastetaan tärkeimmät nähtävyydet ja paikkakuntien  sisarpaikkakuntien sijaintien ilmansuunnat. Usein pylväissä on myös jokunen suurempi metropolikin otettu mukaan, kuten täällä Finstassa on viitta, joka osoittaa Roomaan päin.


Viitoituksesta ei ainakaan ole pula kylässä.



 Finsta gårdin kartano on tunnettu jo 1200-luvulta lähtien

Itse kylä on saanut nimensä Finstan kartanon mukaan. Pyhä Birgitta on syntynyt Finstan kartanossa, jonka hänen vanhenpansa omistivat. Finsta on perinteisesti kuulunut Skederidin pitäjään, joka on nykyään yksi Norrtäljen kunnan distrikteistä/osa-alueista. Skederid on Finstan eteläpuolella sijaitseva maa-alue nimeltään. Finsta nimistä kirkkoa ei ole mutta, Skederidin kirkko kuului alunperin Finstan kartanolle. Kirkko sijaitsee parin sadan metrin päässä kartanosta ja kahden kilometrin päässä sijaitsee toinen kirkko nimeltä Husby-Sjuhundra.

Vuonna 1950 osti Tukholman läänin landsting/Tukholman läänin maakäräjät Finstan kartanon. Kartanossa sijaitsee Naturbruksgumnasium, siis lukiokoulu, jossa opiskellaan kaikkea maatalouteen kuuluvaa. Ruotsissa ei erotella lukioita ja ammattikouluja toisistaan, vaan molemmat kulkevat nimellä gynasium.


Finsta gård





Pyhä Birgitta syntyi täällä Finstan kylässä vuonna 1303. Taustalla  näkyy Birgittan luola jossa hän kävi hiljentymässä ja rukoilemassa.

Birgitta oli korkea-arvoisen Upplannin ensimmäisen lakimeiehen Birger Perssonin (kuoli 1327) ja hänen vaimonsa Ingeborg Bengtsdotterin tytär. Birger oli myös ritari, kuten hänen isänsäkin oli ollut.  Birger toimi myös valtioneuvoksena ja Upplannnin ensimmäisenä lakimiehenä. 

Ritari oli kuninkaallisen armeijan ratsuväkisotilas. Aikaisella keksiajalla kuninkaat  tarvitsivat sotilaita ja armeijan. Kuninkaat löivät ritareiksi määrätyt ratsumiehet. Myöhemmin  kuninkaat alkoivat aateloida monet sotilaspalvelussa olleet herrat. Näin syntyi rälssi niminen yhteiskuntaluokka. Rälssiläiset saivat erikoisia etuuksia, kuten verovapauksia, kninkaallisia lahjoituksia, suuria rälssikartanoita isoine tiluksineen. 1500-luvulla rälssiluokasta tehtiin aatelissäädyt. Tätä ennen oli jo ollut olemassa ns perusaatelisia. Aaatelsiet voidan Ruotsissa jakaa kolmeen ryhmään, aateliset,  ritarit ja rälssiläiset. 

Ingeborg puolestaan oli lakimies Bengt Magnussonin ja Sigrid den fagran tytär. Ingeborg siis kuului kuninkaalliseen Bjällbon sukuun ja suvun lakimieshaaraan. Ingebrorgin äiti Sigrid den fagra kuoli nuorena. Sigridin kuoleman johdosta  Birger Persson meni uusiin naimisiin Ingeborg Bengtsdotterin kanssa. He saivat seitsemän lasta, joista kaksi ensimmäistä ja neljäs ja viides lapsi kuolivat heti syntymänsä jälkeen. Eloon jäi kolmas lapsista, joka oli poika nimeltä Israel Birgersson. Kaksi viimeistä lasta oli tyttäriä, Katarina ja Birgitta, jotka jäivät myös eloon. 


Tyttäret naitettiin kahden veljeksen kanssa, Magnus ja Ulf Gudmarsson, jotka syntyivät Ulvåsa nimiseen rälssisukuun. Ulvådsan suvun linna ja tilukset sijaitsivat Motalan kunnassa Itägötanmaalla. Birgitta oli vain 13-vuotias kun hänet naitettiin ja hän muutti miehensä luokse Ulvåsaan. Avioliitto kesti 20-vuotta kunnes Ulf Gudmarsson kuoli. He ehtivät saada kahdeksan lasta. Vain viisi vuotta miehensä kuoleman jälkeen matkusti Birgitta Roomaan ja eli siellä kuolemaansa saakka. Hänen ruumiinsa tuotiin kuitenkin Birgitan veljen toimesta Vadstenan luostariin ja hänen Pyhät jälkeenjäännöksensä ovat Vadstenan luostarikirkossa. 

Ulvåsan linna on kuulunut monille eri aatelissuvuille ja nykyään sen omistaa viisi serkusta, jotka kuuluvat kahteen eri aatelissukuun niemltä von Essen ja Horn af Åminne. Linnaan ei pääse sisään, mutta puistoalue on avoin kaikille. Puistossa sijaitsee ns Birgittas udde, eräänlainen luonnonvarainen hiljentymispakka, jonne ei pääse autolla, vaan sinne on käveltävä. Matkaa on 2,5 kilometriä parkkipaikalta.

Finstan kartanossa asui alunperin Fintan suvun jäseniä, jotka sitten möivät kartanon serkulleen Birger Perssonille. Finstan suku oli upplantilanien rälssisuku, ja suvun sukukartanona toimi Finstan kartano. Suvun pämies oli nimeltään Israel, joka kuoli jo 1200-luvun alussa. Hänen poikansa Jakob Israelsson oli arkkipiispa Uppsalan hiippakunnassa ja hänen pojanpoikansa Israel Erlandsson toimi piispana Västeråsissa. 

Pyhän Birgitan isä siis kuului Finstan sukuun. Finstan kartanon on omistanut lukuisat aattelissuvut. Aivan sataprosenttisen varmaa ei ole että Birgitta olisi syntynyt Finstassa, vaikka hänen vanhempansa omistivat siiihen aikaan kartanon. Mutta Vadstena luotarissa on muistiinpanoja, jossa silloinen abbedissa on kirjannut, että Pyhä Birgitta syntyi Finstan kartanossa.


Finstan kylässä lähellä kartanoa sijaitsee Birgitan luola, jossa kerrotan Birgitan käyneen rukoilemassa.



 Skederids kyrka

Skederids kyrka kuuluu Rimbon pastoraattiin. Kirkko sijaitsee noin puoli kilometriä etelään päin Finstan keskustasta. Siellä ei ole muuta kuin kirkko ja entinen pappila suurten viljapeltojen keskellä. Kahden kilometrin päässä sijaitsee Husby-Sjuhundran vielä täätkin vanhmpi kirkko 1100-luvulta. Skederidin kirkon on luultavasti Birgitan isä Birger Persson rakennuttanut ja kirkko on kuulunut ensisijaisesti Finstan kartanolle. 





Kirkon ympäristön on idyllisen rauhallinen paikka.

Kirkkoa pidetään avoinna kesäaikaan 3.heinäkuuta -14.elokuuta välisenä aikana joka päivä kello 10-18. Kirkosta tuli jo 1300-luvulla pyhiivaelluskohde. Tämä kirkko on tunnettu laajemmaltikin ulkomaita myöten.




Pyhän Birgitan patsas 1400-luvulta. Alkuperäinen patsas sijaitse Tukholmassa Historiallisessa museossa. Historiallisessa museossa on pari muutakin puuveistosta täältä Skederidsin kirkosta.


Alttarikaappi 1400-luvulta löytyy Tukholmasta Historiallisesta museosta


Husby-Sjuhundaran kirkko

Husby-Sjuhundran kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itäänpäin Finstasta. Tämä kirkko on yksi Upplannin vanhimpia kirkkoja. Kirkko  on 1100-luvulta. Se seisoo myös yksinään viljapeltojen keskellä maaseudun rauhassa. 

Kirkkoa pidetään avoinna kesäakudella 3.heinkuuta-31.elokuuta välisenä aikan joka päivä kello 10-18. Kirkko sijaitsee valtatie 77:n Husby kyrkväg nimisen sivutien varressa. Kirkko näkyy valtatielle, koska alueella on vain suuria avaria viljelyspeltoja.


Nimi Husby tai Hysaby kertoo siitä että täällä on ollut kuninkaankartano.  Kuninkaankartanoissa kuninkaat yöpyivät matkoillaan ympäri valtakuntaansa. Kuninkaankartanoissa viljeltiin hovin tarpeisiin ja navetassa oli lehmiä, sikoja, kanoja ja lampaita. Kerrotan että kuninkaalla olisi alunperin ollut oma lehtari kirkossa. Aikoinaan kirkko sesoi vesireitin varrella, mutta maanpinnan nousu on saanut aikaan sen, että jäljellä ä on vain erittäin kapea ja melkein kuiva puron uoma noin 200 metriä kirkosta etelään päin. Kirkko on tunnettu myös monista kauniista riimukivistään. Kirkkosalissa on useita vanhoja puuveistoksia ja ikivanha krusifiksi seinällä. Kivistä voi lukea että paikalla on sijainnut kristitty rukoushuone jo 1000-luvulla viikinkien ajalla.









 Rimbo kyrkan, Rimbo

Finstasta 4-5 kilometriä länteen päin sijaitsee Rimbo. Rimbon kirkko on 1400-luvulta. Kirkon kalkkimaalaukset ovat näkemisen arvoiset. Kirkko on avoinna joka päivä 3. heinäkuuta - 31. elokuuta välisenä aikana kello 9-16.


Rimbon kirkosta on viety lukuisia 1200-1400-luulta peräisin olevia puuveistoksia Tukholmaan Histroialliseen museoon. Kirkkoon on jäänyt kuitenkin kaksi krusifiksia ja pari muuta puuveistosta, jotka ovat alunperin vanhasta alttaritaulusta.

Rimbon pastroraattiin kuuluu viisi seurakuntaa. Kaikki kirkot ovat vanhoja ja  kauniita ja myös omalla tavallaan erikoisia. Kirkot ovat avoinna kesäaikaan kaikki suurin piirtein samoihin aikoihin, joten jos ketä kiinnostaa niin suosittelen tehdä kiertokäynnin. Kirkon sijaitsevat suhtkoht lähekkäin mutaman kilomterin säteellä. 


Märsta


Märsta

Märsta on Sigtunan kunnan keskustaajama, joka sijaitsee Upplannin maakunnassa, Tukholmasta luoteeseen, E4 eruooppatien varressa. Sigtunasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Tämä on erittäin historiallista aluetta, josta olen kertonut Sigtuna yhteydessä. Märsta tosin on ollut maanviljeyaluetta alunperin. Maa-alueet oli jaettu isojen kartanoiden kesken. Aluella on erittäin runsaasti muinaismuistoja, joita löytyy eniten kirkkojen ympäristöstä ja kirkkojen sisältäkin.


Märstan nimi tulee nimestä Maerdhastadher, joka tarkoittaa merta nimistä kalapyydystä, Mjärde ruotsiksi. Märsta sijatsi aikoinaan Mälaren lahden rannalla. Mälaren lahden ranta on nykyään hyvin kapea juuri tällä kohtaa. Märstan keskustasta on kuitekin vain 2 kilometriä rantaan. Täällä sijaitsi kestikievari, jossa hevosella kulkevat saivat ruokailla ja yöpyä. Kestikievari tarvittiin myös postinkulkua varten. Posti ja postinkuljettaja  Uppsalaan "yöpyi" Märstan kestikievarissa. Sigtunan ja Tukholman välillä kuljettiin myös hevoskyydillä. Bussilija tuli tänne vuonna 1920.

Märsta ei ole koskaan edes ollut kauppala vaan osa Husby-Ärlingshudran pitäjää, myöhemmin osa Husby-Ärlingshundran maakuntaa vuoteen 1952 saakka, jolloin Märsta sai nimityksen Märstan maakunta. Vuonna 1971 vuoden  suuren kuntareformin mukaan tuli Märstasta osa Sigtunan kuntaa.

Husby-Ärlingshundran kirkko sijiatsee 4 kilomteriä kolliseen Märstan keskutasta. Ärlingshundra oli aikoinaan paikka, jossa tinget kokoontui. Siis käräjäpaikka, josta myöhemmin syntyi Ärlingshundran kihlakunta.

Arlandan lentokenttä sijaitsee linnuntietä kahden kilometrin päässä Märstasta. Lentoknetällä ja junanradalla on ollut suuri merkitys Märstan kehityksessä. Märstan Golfkenttä sijatsee aivan käveleymatkan päässä Märstan keskustasta. Märsta on kasvanut ja kehittynyt pikkuhiljaa eläväksi yteiskunnaksi. Alkuun se oli nukkumakaupunginosa aivan liian kaukana Tukholmasta, monen mielestä.


Tukholmasta Märstaan on 34 kilometriä. Paikallisella sähköjunalla matkaan kuluu noin 32 minuuttia. Märstassa asuu noin 42 000 asukasta. Märsta on myös kolmanneksi nopeimmin kasvava asutustaajama Suur-Tukholman alueella. Märsta on suomenkielen hallinto-alue. 

Sigtunan kunta on monituhatvuotinen maanviljelysalue. Sigtuna oli Ruotsin valtion ensimmäinen kaupunki, jonka perusti kuningas Erik Segesäll vuonna 980. Jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu aiheutti sen että vuosien 6000 eaa-800eaa nousi joitakin korkeimpia paikkoja Sigtunan alueelta meren  pinnan yläpuolelle. Stramossen, Lindskrog ja Gröndal olivat esimmäisiä asuinalueita. Lindskrogin alueelta löydettiin luurankoja kun kolmatta Arlandan lentokentän liukurataa alettiin rakentamaanaan. Nykyään siinä on Arlandan lentokentän parkkipaikka.

Odensalan kirkon tontti on toiminut kulttipaikkana ennen kuin siihen rakennettiin kristitty kirkko. Odensala oli alunperin nimeltään.  Othinsharg, joka viittaa Oden jumalaan ja siksi nykyisessä paikannimessäkin on Oden jumalan nimi mukana. Täältä on löydetty 66 hautakenttää ja useita linnavuoria. 

Kansainvaellusten ajalta noin 500 eaa on useita kartanoita sijainnut aluella, joiden nimet päättyivät -sta,-by ja -inge päätteisiin. Mälaren järveltä Uppsalaan saakka oli alue polittiselta, uskonnolliselta ja sosiaaliselta kannalta merkittävää aluetta.

Vendelinajalta  ja viikinkien ajalta (noin 550 eaa -1000 eaa) lähtien kehittyi maanviljelys. Ensimmäiset kirkot rakennettiin alueelle vuonna 1080 jaa. Täällä olen kertonut Vendelistä.

Vasta 1800-luvun alussa tulee Märsta kuvaan mukaan. Märsta sai ensimmäisenä Ruotsissa puhelinlinjan ja pian sen jälkeen myös Uppsala. Vuonna 1866 sai Märsta junanradan Tukholmaan ja vuonna 1906 sai junanrata tuplaradan. Märstan kartanossa avattiin gästgiveri/kestikievari. Märstan kartano on nykyään nimeltän Broby gård, joka on rälssikartano.


Märstan asema

Märstan juna-asema sijaitsee Märstan asuinalueen reunalla, joten monet Märtassa asuvat jotuvat ottamaan bussin päästäkseen kotiin. Olisi ehkä ollut viisaanpaa jo viihtyvyydenkin takia vetää junanrata Märstan lävitse vaikka kulkemaan montussa. Märstan asemalla on melkoista hässäkkää aika ajoittain sillä monet Arlandan lentokentällä töissäkäyvät ja myös lentomatkustajat kulkevat Märsan aseman kautta. Arlandaan kulkee luonnollisestikin Expressjuna Tukholmasta ja myös lentokenttäbusseja, mutta tämä reitti Märstan kautta on melko noepa ja kaikista halvin tapa. Tästä sitten pääsee Arlandaan bussilla  loppumatkan. Muutenkin aseman kautta kulkee monen monta bussia.

Märstan ostoskeskus Centrum sijaitsee noin 700 metrin päässä asemalta, sekin Märstan reunalla. Märsta on rakennettu melko hajalleen ja jätetty paljon viheralueita rakennusten väliin. Asutus on matalaa suurimmalta osin.


Vapunviettoa Märstassa










 Johannes kirkko, Valstavägen 80

Tämä on syyrialais-ortodoksinen kirkko. Märstassa sijaitsee myös Märstan moskeija, joka sijaitsee kaiketi aivan Märstan rautatieasemaa vastapäätä, ihan tavallisessa asuinrakennuksessa. Syyrialaisilla on jopa oma jalkapalloseuransa täällä Märstassa.


Vihkijäiset


 Sankt Franciskuksen kirkko, Stockholmsvägen 50
 Katollinen kirkko.



Steninge slott Mälaren rannalla sijaitsee noin parin kilometrin päässä Märstasta. Olen jo aikaisemmin kertonut tästä linnasta täällä. Steningen linna on yksityisasunto mutta myös retkikohde, jossa on monenlaista toimintaa. Pian avautuu jolumarkkinat Steningessä.

Ruotsin hoville kuuluva Rosersbergin linna sijaitsee myös Märstan lähellä, noin 4-5 kilometriä lounaaseen Mälaraen järven rannalla. Täällä olen kertonut Rosersbergin linnasta.




Uusi puutarhakaupunginosa Steningehöjden on rakenteilla Märstaan Steningen linnan tiluksille.


 

Rosersbergin linna


Märstasta löytyy myös Ruotsin ensimmäinen ns biologinen ulkoilmauimala. Vesi puhdistetaan biologisten metodien avulla, ei kemikaalien. Sigtuna kunta on kokonaisuudessaan  eko-kunta jossa tähdätään kaikessa ekolokisiin tuotteisiin ja ekologiseen tomivuuteen. Ekologinen tarkoittaa suomeksi luultavasti luomutuotteita ja luomutoimintaa, mitenkä sen nyt sanoisi.

Märsta kyrka

Märsta kyrka, Ängsvägen 13

Panoramakuvaus!

Märstassa sijaitsee neljä seurakuntaa. Husby-Ärlingehundran seurakunta on suurin seurakunnista ja se sijaitsee Märstan keskustan alueella. Valstan seurakunta on monikulttuurillinen, jossa on vilkasta toimintaa. Valstassa sijaitsee Märstan modernein kirkko. Norrsunda ja Skepptuna seurakunat sijaitsevat maaseutumaisemassa Märstan laitamailla, joissa kirkolla on vieläkin tärkeä keskeinen roolinsa. Täällä sijaitsee kaksi erittäin vanhaa keskikaikaista kirkkoa. Skepptunan seurakunnassa sijaitsee ehkä Märstan ja koko Upplannin komein keskiaikainen kirkko, Vidbon kirkko.

Märstassa siis sijaitsee yhdeksän luteraanilaista kirkkoa ja yksi kappeli, joista seitsemän on keskiaikaisia.

Märsta kyrka ext4.jpg

Kun Märstan asunialuetta alettiin rakentamaan niin samalla syntyi tarve rakentaa kirkko asuintaajamaan, sillä lähinpään kirkkoon oli matkaa reilut kaksi kilometriä. Märstan kirkon suunnitteli arkkitehti Helena Tallius Myhrman. Sisar Marianne Alsiken luostarista lahjotti lasimaalauksen kirkolle vuonna 1965. Taiteilija Pi Eriksson on suunitellut alttaritaulun ja symboolitaulut, joita on pitkin kirkon seiniä siellä täällä. Kastemalja on tehty Steningen linnassa sijaitsevassa lasivalmistamossa.


 Valstan kirkko, Bragegatan 3


Valstan kirkossa on suomenkielistä toimintaa.




Odensala kyrka

Odensala kyrka, Odensala

Bussi 574 Märstan asemalta. Jää pois kyydistä Odensalan kirkon pysäkillä. Turvallisuussyistä ei kirkkoa voi pitää avoinna kovinkaan usein. Kesäaikaan 2.heinäkuuta-6.elokuuta on kirkko avoinna joka päivä kello 12-16.

Panoramakuvaus 1 ja panoramakuvaus 2.

Odensalan kirkko on tunnettu Albertus Pictorin kalkkimaalauksista. Hän on maalannut monessa kirkossa mutta juuri täällä on eniten hänen kalkkimaalauksiaan. Maalaukset ovat erittäin hyvässä kunnossa, koska ne eivät ole koskaan ollet peitetty valkosiella kalkilla. Se on harvinaista, sillä kuinkalliselta taholta reformation jälkeen kävi käsky peittää kalkkimaalaukset maalaamalla valkoista kalkkiväriä maalausten päälle. Mutta jostain syystä niin ei tehty täällä Odensalassa. Yksi syy voi olla kirkon syrjäinen sijainti. Kukaan ei sattunut tulemaan tarkistamaan asiaa.


 Kirkon vanhimmat osat ovat 1100-luvulta.


Odensala kyrka int01.jpg


Odensala kyrka

Odensala kyrka


Alttarikaappi vuodelta 1514, Histroiallinen museo Tukholma


  Krusfiksi 1400-luvulta


Krusifiksi 1500-luvulta

Odensala kyrka int03.jpg

Kalkkimaalaukset 1480-luvulta

Odensala kyrka int02.jpg



Odensala kyrka

Odensala kyrka

Skånela kyrka i juli 2010

 Skånelan kirkko, Rosersberg

Skånela kyrka, Skånelaholmin linnan lähettyvillä, kapean maantien vareessa, asumattomalla syrjäisellä alueella. Skånelaholmin linnasta olen aikaisemmin kertonut täälläBussi 577 Upplands-Väsbyn asemalta tai Märstan asemalta.

Skånelan kirkko sijaitsee lähellä erittäin linturikasta Fysingen järveä, E4 tien itäisellä puolella. E4 tien länsipuolella sijaitsee kuninkaallinen linna nimeltä Rosersberg, joka on avonna kaikille vierailijoille. Linnasta olen kertonut täällä.





Kyrkorum

Kirkko on rakennettu kuningas Magnus Ladulåsin tiluksille 1200-luvun lopulla. Upplannissa on neljä kirkkoa joiden torni on rakennettu kirkon itäiseen päätyyn ja tämä on yksi niistä kirkoista. Toisin sanoen, torni seisoo alttarin ja kuorin päällä, ei sisäänkäynnissä, jossa sijaitsee yleensä myös asehuone. 

Kirkko on päivitetty  vuonna 1160, mutta siinä kirkossa oli vain päälaiva ilman poikkilaivaa. Luultavasti rakennusmestareina tomi saksalaiset, jotka rakensivat myös Lundin tuomiokirkon. Siistä syystä kirkon nimi on Skånela, joka tulee Skånen maakunnan nimestä.

Kirkko paloi 1600-luvulla jolloin kirkko sai uuden muotonsa. Kirkko sai 1700-luvulla ns Jenninska suvun sukukappelin. Kirkko paloi taas 1800-luvulla. Vuonna 1957 otettiin valkoisella kalkilla peitetyt kalkkimaalaukset esille pesemällä sisäseinät. Kirkon ylpeys on Madonna kuva vuodelta 1505.

Skånela kyrka int02.jpg

Kirkossa oli upea alttarikaappi aikoinaan, jonka kirkko möi Upplasan tuomiokirkolle.











Norrsunda kyrka i juli 2010

Norrsunda kyrka, Rosersberg

 Panoramakuvaus!
Norrsundan kirkko sijaitsee van noin kilometri Rosersbergin linnan juna-asemalta. Alue on erittäin vanhaa historiallista aluetta. Kristinusko sai jalan sijaa täällä erittäin varhaisessa vaiheessa, noin 1000-luvuun lopulla. Alueella on runsaasti isoja riimukivia, jotka kertovat varhaisesta kristillisestä ajasta. Kirkon asehuonessa seisoo riimukivi, joka on riimukiven ja hautalaatan välimuoto. Kirkko valmistui 1100-luvun lopulla ja sitä ennen on aivan varmasti seisonut puinen kirkko samalla paikalla.


Täällä sijaitsee aatelissuku Sparren hautakappeli, joka näkyy pääsisäänkäynnin vieressä, sen oikealla puolella. Kappelissa lepää Johan Sparre ja hänen vaimonsa Ebba Guistavsdotter Oxenstierna af Eka och Lindö.  Aatelisuku Oxenstriena af Eka och Lindön vaapaherrasuku on numero 1 aateliskalmterissa. Suvusta tuli yksi Ruotin arvovaltaisimpia sukuja joila oli suuri valta Mäklaren järven ympäristössä. He omistivat yhteen aikaan Steningen linnan ja mpnta muutakin linnaa.

Sparren suku on ollut yhtä arvovaltainen suku kuin Oxenstierna af Eka och Lindön sukukin. Sparren suku on numero 11 aateliskalenterissa. Suku jakaantui useanpaan haaraan omistamiensa linnojen tilusten mukaan,  kuten mm Sparre af Sundby,  Sparre af Söfdeborg, Sparre af Tofta, Sparre af Vi ja Sparre af Hjulsta och Ängsö. Sparren suku elää vieläkin. Suku on omistanut kolme palatsiakin Tukholmassa.

Interiör

Norrsunda kyrka

Norrsunda kyrka


Norrsunda kyrka

 Sparren suvun kappeli

Norrsunda kyrka

Norrsunda kyrka


Skepptuna kyrka i juli 2012

Skepptuna kyrka, Östa

Skepptna kirkko sijaitsee melko kaukana Märstasta.


Skepptuna kyrka

Rosettfönster in Skepptuna kyrka.jpg


Kyrkorum



Skepptuna kyrka

Skepptuna kyrka


Skepptuna kyrka

Vidbo kyrka ext02.jpg

Vidbo kyrka, Vidbo

Panoramakuvaus!



Vidbo kyrka int02.jpg

Vidbo kyrka int03.jpg




Vidbo kyrka int09.jpg

 



Lunda kyrka

Lunda kyrka

Panoramakuvaus!

Klockstapeln

Lunda kyrka int02.jpg

Lunda kyrka

Lunda kyrka int01.jpg

Lunda kyrka int04.jpg

Lunda kyrka int05.jpg

Lunda kyrka int09.jpg