Funbon kirkko kuuluu Danmark-Funbon seurakuntaan, mikä sijaitsee hyvin lähellä Uppsalaa, noin vajaat 60 kilometriä Tukholmasta pohjoiseen päin. Täällä on paikkaunta nimeltä Danmark, mikä on Tanska ruotsiksi. Ylipäätään nämä Upplannin paikkakuntien nimet ovat omalaatuisiaan.
Tuo rakennus vasemmalla on ruumishuone.
Funbon kirkko
Funbo on maaseutua missä asuu noin 300 asukasta. Funbo kuuluu Usppsalan kuntaan. Funbon pitäjä aikoinaan kuului Rasbon häradiin. En oikein teidä mitä härad on suomeksi. Luultavsti kihlakunta, mutta eikös Suomessa ole vieläkin kihlakuntia? mutta niitten tarkoitus non toinen.
Härad on pienempi asukas- ja maa-alue, jonka päätarkoitus näyttää alun perin olleen luonteeltaan oikeudellinen, eli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen.
Ruotissahan on kunnilla vieläkin itsemäärämisoikeus, joten hallitus ei pysty puuttumaan millään tavallla kuntien toimintaan. Regionet taas puolestaan ovat niin sanottuja sote-maakuntia, mitkä perustteiin jo vuonna 1862 ja missä kunnat yhdessä ovat vastuussa terveydenhuollosta, infratruktuurista ja kulttuurista.
Ruotsissa oli jo keskiajalla Landstingejä/lagsaga/laamannikunti/maakäräjiä, joissa säädettiin maakuntien lait ja säännökset. Joten ei ihme ettei ruotsalaiset tunne samanalaista kansallista yhteenkuuluvaisuutta kuin suomalaiset tuntevat. Ennen vanhaan herttuaat hallitsivat alueitaan, ja aivan alun perin Ruotsissa oli useita alueellsia kuninkaita.
Tuohon samaan häradiin kuului myös Rasboli, ja kaikilla näillä kolemella taajamalla on oma kirkkonsa vieläkin: Danmarkin, Fundbyn och Sävjan kirkot. Tällä alueella on rikas kuuttuuritarjonta mikä juonta kauaksi histroiassa. Vuonna 1025 tuli kiristinusko tälle alueelle.
Funbon kirkko on seurakunnan vanhin kirkko, mikä valmistui jo 1100-luvulla tai 1200-luvun puolella. Kirkko sijaitsi alunperin lähellä Funbon järveä mutta jääkauden aikainen maannousu jatkuu ja nyt kirkko seisoo noin puoli kilometriä järvestä. Bussit 809 ja 810 pysähtyvät melko lähellä kirkkoa. Noin reilun kilometrin päässä sijaitsee Gunstan rautatieasema, missä pysähtyy lukusia junia.
Kirkkomaalle on haudattu useita tunnettuja sukuja.
Kaikesta huolimatta on heitäkin jotka haluavat vihkiytyä kirkossa, vaikka siviilivihkimiset ovat suosituimpia. Lapsia kastetaan harvemmin enää.
Aikaisemmin olen kertonut
täällä Knivstasta, ja sen ympäristöstä, mikä kuuluu tähän erityisen historialliseen ja mielenkiintoiseen alueeseen Upplannissa.
Funbon kirkko on osa taajamaa, johon muuten kuuluu pääasiassa moderneja huviloita kirkon itäpuolella. Vuodesta 2015 lähtien Källtorpetin asutus on kuulunut asuintaajamaan. Täällä asuu nykyään noin 330 asukasta, mutta vuonna 2000 asui täällä melkein 1800 asukasta. Työpaikkojen puute on aiheuttanut kaupunkiinpaon. Täältä on Uppsalaan noin 15 kilometriä.
Mutta kylässä on kirkko ja se sijaitsee erittäin kauniilla paikalla. Bussipysäkki sijaitsee kirkon lähettyvillä. Bussi 809 kulkee Uppsalaan tästä.
Funby tunnettiin jo keskiajalla 1200-luvulla. Kirkko on rakennettu jo 1100-luvulla. Funbon seurakunta meni yhteen Danmark nimisen seurakunnan kanssa vuonna 2010. Seurakunnassa on nyt kolme kirkkoa, Funbyn, Danmarkin ja Sävjan kirkot.
Funbon kirkko rakennettiin 1100-luvun lopulla. Se oli ajallensa tilava kirkko, jossa oli sama nave, kapeampi pyhäkkö ja apsidi, jotka ovat edelleen jäljellä, vaikka nave ei ehkä ollutkaan yhtä pitkä kuin nyt.
Alttarikaappi valmistettiin Pohjois-Saksassa 1500-luvun alkupuolella ja ostettiin Funbon kirkkoon. Se on valmistettu tammesta ja siinä on 134 veistettyä hahmoa, joista 5 on hevosia.
Arkkipiispa Nils Allesson vihki Funbon kirkon alttarin 5. joulukuuta 1301. Se oli luultavasti uudelleen vihkiminen kirkon laajan goottilaisen uudelleen rakentamisen jälkeen.
Dopfunt/Kastemalja
Kastemaljat ovat olleet aina yhdessä sakramettikaappien kanssa ensimmäiset inventaariot kirkoissa, ja niinpä tämäkin malja on 1200-luvun alulta.
Pyhän Marian äiti Anna on kuvattuna useissa vanhoissa ruotsalaisissa kirkoissa. Tässä istuu Maria ja Jeesus-lapsi Annan polvella.
Merkittävät seinämaalaukset tehtiin 1400-luvun puolivälissä. Kirjoituksen mukaan freskot on maalannut vuonna 1453 luultavasti sama ns. Mälardalenin-koulun taiteilija, joka maalasi samaan aikaan Rasbon kirkon seiniä.
Kirkon tiluksilla seisoo talli, jossa on kaide, johon hevoset voidaan sitoa. Kirkkokoulu vuodelta 1876 on nykyään koulu 1-3. Vuodelta 1776 peräisin oleva seurakuntakoti, jossa yksi sali oli köyhätalona vuoteen 1916 asti.
Aikoinaan Funbo on ollut keskiaikainen pitäjä 1200-luvulta, siis mikä on vanhanaikainen nimitys maaseutu seurakunnalle, missä seisoi kirkko keskellä kylää. Funbolla on kuitenkin pitkä histroransa.
Seurakuntaan kuuluu Funbon lisäksi Danmarkin ja Sävjan kirkot. Ruotsalsiet seurakunnat ovat muuttaneet toimintansa enempikin sosiaaliseksi kuin kirkolliseksi. Seurakunnissa keskustellaan yhdessä kaikenlaisista aiheista. Harvat nuoret käy enää rippikoulua, eikä uskonnolla, eikä uskolla ole juuri lankaan sijaa ruotsalaisessa yhteiskunassa. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa vaan kirkot ovat yksityisiä. Samoin tilanne on Italiassakin. Italiassa seurakunnissa pelataan enempi jalkapalloa kuin istutaan kirkossa ja veisataan virsiä.
Tämä on melko uusi kallotapuli, sillä se alkuperäisen vei myrsky mennessään.
Kirkkomaa ja ruumishuone
Tekeillä on oma postaus Danmarkin kirkosta! Joten kärsivällisyyttä...
Mutta Sävjan kirkosta voin manita jotain. Sävjan kirkko on moderni kirkkorakennus, mikä sijaitsee maailmankuulun botanikon
Carl von Linnéen kodin naapurina. Kirkko sijaitsee huvila-asuinalueella, Uppsalaan kulkee bussi numero 9 tästä ohitse.
Tie 255 kulkee Sävjan ohitse. Tie lähtee Märtasta, Tukholman pohjoisoasasta, ja päätyy Uppasalaan. Tien varrella on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Märstan ja Uppsalan kuntien välillä sijaitsee Knivstan kunta, josta olen kertonut aikaismemin
täällä.
Muistutan että Tukholman kunta on joutunut ahtaalle, joten se on levinnyt naapurikuntiin.
Ulkoapäin Sävjan kirkkoa ei edes tunnista kirkoksi, sillä se vosi nolla vaikka koulu tai jokin muu vastaava rakennus. . Pieni risti rakennsuken katolla kertoo kuitenkin etetä rakensnu on pyhietty rakennus. Tietsyti tällaisillakin rakennuskilla on tarkoituksensa, varsikin ajatellen hautaustomituksia.
Kirkkosali on erittäin pelkisetty. Kirkkohuone sijaitsee keskellä rakennusta ja sille on tunnusomaista kolme suurta maalausta, jotka kehystävät koko huoneen. Maalaukset ovat nimeltään Kivi, Vesi ja Kasvi. Maalausten taiteilija on Hans Lindström. Hän on myös maalannut vahvan portin kirkkohuoneeseen.
Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Helena Tallius Myhrman ja Magnus Myhrman Tukholmassa. Kirkkohuonetta voidaan tarvittaessa laajentaa kirkon aukiolla ja juhlasalilla. Seurakuntatoiminta jumalnaplveluksineen on keskitetty tänne Sevjan kirkkoon.
Salia koristaa tekstiilitaiteilija Monia Westinin iso kuvakudos, 'Sävja'. 'Det finns ett land', toiselat nimeltään.
Henkilökhotaisesti en oikein tykkää näistä 'laatikkokirkoista'', mutta makunsa kullakin. Kaipaan enmpi tunnelmaa, eikä vaan pelkkää ilmaa. Etenkin nuo tuolit huolestuttaa. Haluan vahvat jämäkät penkit kirkkoihiin.
Talviaikaan on luonnollisetsikin parempi ja halvenpaakin pitää aktiviteetit uudessa modernissa rakennuksessa. Vaikka Tukholman talvi ei ole synkkä. Yhtä jokapäiväistä pimeyttä, sumua ja loskaa monta kuukautta.
Hallkvedin herraskartano on säätykartano, siis kartano mikä kulke sukupolvesta toiseen meislinjalla, eikä karatanoa saa perinteisesti sääntöjen mukaan myydä. Kartno on ollut jonkin aikaa myös kuninkaankartano. Kuninkaalliset maatilat toimittivat hoville tuoreita vihanneksia, munia, maitoa ja lihaa. Lisäksi he tarjosivat matkustaville kuninkaallisille majoituksen ja hyvää ruokaa.
Kuinkaankartanoita nimitetään puhekielessä nimellä Kungens skafferi/Kuninkaan ruokakomero. Nykyään 20 kuninkaallista kiinteistöä on edelleen valtion omistuksessa, joista pitää huolen valtion kiinteistövirasto.
Nykyisellä kuninkaalla on oma kartano Stenhammars slott, missä hänellä on useita 'rotulehmiäkin', jotka hän sai syntymäpäivälahjaksi siskoiltaan. Kuningas on aikaisemmin ollut töissä kesäisin maatilallaan, mutta hän tuskin enää kykenee ajamaan traktoria. Kuningas ja Silvia olivat koko pandemian ajan maatilalalan, ja heidän seuranaan siellä oli kuninkaan sisko prinsessa Brigitta.
Hallkveds Ätten/suku tai ätten Spänne, oli alempaa rälssisukua. Suku tunnetaan 1400-luvun alusta ja kuoli sukupuuttoon noin 1455.
Ennen vanhaan kuninkaat matkustivat maakunnissa ja asuivat kuninkaan kartanoissa. Nykyinen kuningas tekee niin sanottuja 'eriksgataneja', mikä tarkoittaa ihan samaa kuin edellä mainiut kuninkaiden matkata maakuntiin, sillä erolla että kuningas asuu jossin muualla kuin kuinkankartanoissa. Vuonna 2023 kuningas Kaarle XVI Kustaa juhli 50-vuotisjuhliaan tekemällä eriksgatanin maan kaikkiin 21:een residenssi kapunkeihin/lääninhallitus kaupunkeihin. Mahtava saavutus, keikan muun työ ohessa!
Upea uusrenessasin tyylinen kartano minkä omisti alueen lääkri Ernst Westerlund ja myöhemmin kreivi Leo Tolstoi nuorempi (kirjailija Leo Tolstoin poika), naimisissa Westerlundin tyttären Doran kanssa. Leo Tolstoin nuorimman pojan Paul Tolstoyin poika omistaa kartanon nykyään.
Pronssikaudelta löytyy hajallaan olevia kivikertymiä ja sirpaleita. Rautakaudelta löytyy noin 35 hautausmaata ja kahdeksan muinaista linnaa! Kaksitoista riimukiveä on löydetty.
Lähellä sijaiteee myös
Linnés Hammarby, siis Carl von Linnéen koti. Jokainen kai tietää ja tuntee hänet. Itsekin sain kerätä kesällä mahdottoman määrän kasveja, kuivata ne ja hakea niille nimet, ja sitten opetella jopa ne latinankieliset nimetkin. Tuskin enää lapset tarvitsee moista hommaa tehdä, ja vielä kesäloman aikana.
Itse Japanin kerisari Akihito on käynyt Hammarbyssä. Keisari Akihito on aina ollut suuri Linnéen ihailija ja erittäin hyvä ja läheinen ystävä Ruotsin kuningsperheen kanssa. Keisari ei juuri koskaan matkustellut ulkomaille, mutta Ruotsissa hän kävi useamman kerran ja tutustui perin pohjin moniin paikkoihin.
Kruununprinsessa Victoria piipahtaa silloin tällöin tervehtimässä keisariperhettä, kun Victorilalla on työreissu Aasiaan. Japanin keisari pitää Ruotsin kuninkaallisia korkea-arvoisimipina kuninkaallisina. Ja tottahan se on. Vain Tanskan kuningatar Marghrete on edellä Ruotsin kuningasta arvoasteikolla, nyt hänen poikansa kuningas Fredrik. Marghrete ei uskaltanut lentää, joten hän ei osallistunut kukinkaallsiin menoihin.
Kun Akihito deputoi keisarin virastaan ja uusi keisari kruunattiin niin kuningas Carl Gustav ja kruununprinsessa Victoria olivat arvovaltaisimmat vieraat tilaisuudessa. He saivat saapua paikalle viimeisinä, istua keisarin vieressä ja kunniapaikalla tilaisuudessa. Ruotsin monarkia on yksi maapallon vanhimmista, mutta ei voi tietsyti verrata Japanin keisaraikunnan kanssa, mikä on maapallon vanhin keisarikunta.
