Kungliga Biblioteket

  

 Kungliga Biblioteket, Kuninkaallinen kirjasto, Ruotsin kansalliskirjasto, Humlegården

Risaliitti julkisivu tekee aina vaiktuksen. Risaliitti on nuo julkisivua korostavat elementit, hieman ulkonevat osat julkisuvussa.

Humlegården on puistoalue Östermalmilla

Kuningas Magnus Ladulås/Mauno Ladonluokko lahjoitti tontin tältä alueelta Klaran luostarille 1200-luvulla. Kuningas Johan II  teki 1500-luvulla alueesta kruunun puutarhan. Täällä viljeltiin ennen kaikkea hedelmiä, mausteita ja humalaa, joka on ruotsiksi humle. Joten nimi Humlegården tulee siitä. 

Syksy Humlegården'issa

Kaunis  melkein kilometrin pitkä Karlavägen kulkee Humlegårdenin koillista reunaa. Keskellä Karlavägeniä on aikoinaan kulkenut raitiovaunut, mutta nykyään siinä on kaunis puistolehmusten reunustama allé, puistokävelykatu.

Kuningatar Ulrika Eleonora rakennutti paviljongin puutrahaan. Paviljonki oli rotundan muotoinen pyöreä rakennus jossa kuningatar istui lastensa kanssa ja vietti aikaa. Paviljonki ja puutarha avattiin kansalaisille 1700-luuvlla. Paviljongissa alettiin pitämään teatteriesityksiä. Yleinen puistoalue siitä tehtiin vuonna 1869. Puistoa alettiin kutsumaan nimellä kexburken, keksipurkki, sillä puisto oli kuulu taskuvarkaistaan. 1970-luvulla oli puisto tunnettu homoseksuaalisten kohtaaisipaikkana ja myöhemmin puistoalue tuli kuuluksi lukuisista raiskaustapauksista. Kamala kohtalo tällä niin kauniilla puistolla keskellä kaupunkia.

 Kungliga Bibilioteket, KB



Linnémonumnetet







 Humlegårdenin pustissa on srunsaasti nurmikkoa ja patsaita.

 Patsas  kirjaston sisäänkäynnissä

Tämä eteishalli ja lukusali ovat alkuepräisiä rakkennelmia. Sen sijaan kirjastorakennsuta on laajennettu rakennuksen päistä ja viimeksi on nyt ollut tekeillään maanalainen kallioon rakennettu anexi, joka on tarkoitettu opiskelijoille ja tutkijoille rauhalliseksi opiskelutiloiksi. Nyt kun ilmanvaihtosytetemikin on uusittu.

Kuninkaallinen kirjasto on valtiollinen virasto, joka toimii Opetusministeriön ja valtion kirjastonhoitajan alaisena. Kirjasto on myös humanistinen tutkimuskirjasto, joka hankkii tutkimustieteellistä kirjallisuutta monilla eri kielillä.

Kirjastossa on noin 18 mijoonaa objektia. Kirjojen lisäksi kuvia, julisteita, käsikirjoituksia ja mainospainoksia. Kirjastosta löytyy myös 7 miljoonan tunnin verraan radio- ja tv-ohjelmia sekä musiikkituotteita.

Tänne kootaan käytännöllisesti katsoen kaikki Ruotsissa painettava materiaali sitten vuodesta 1661 lähtien, myös kaikki videot, radio- ja tv-lähetykset. Mitään ei heitetä pois. Kaikki August Strindbergiä, Astrid Lindgreniä ja Dag Hammarsköldiä koskevat kirjalliset materiaalit, kuvat ja äänitteet löytyvät myös kirjaston varastoista.

Kirjaston perusteet ovat kuningas Gustav Vasan ajoilta. Kuningas antoi kirjastolle kirjoja jotka käsittelivät historiaa, luonnontieteitä ja teologiaa ja suuren määrän karttoja. Kolme häntä seuraavaa kuningastakin teki suuria lahjoituksia kirjastolle. Kuninkaat hankkivat kirjoa ulkomailtakin ja tyhjensivät luostarien kirjastot reformation jälkeen. Kuningas Gustav II Adolf lahjoitti suuren osan kuinkakallisen linnan kirjoista vuonna 1620 Uppasalan yliopiston kirjastolle. 

Siitä huolimatta Tukholman linnan kirjastossa, Bernadottebiblioteket,  on yksi Ruotsin arvokkaimmista kirjakokoelmista jäljellä. Linnan kirjastolla on oma kirjastonhoitajansakin. Kirjastossa on noin 100 000 kirjaa jotka Bernadotten suku on hankkinut. Siellä on myös puoli miljoonaa valokuvaa ja suuri määrä musiikkituotoksia. Alkuun linnan kirjasto oli kansalliskirjasto, mutta tilat kävivät ahtaiksi joten tarvvittiin uusi kirjastorakennus ja se rakenenttiin tänne Humlegårdeniin vuonna 1878. Kuninkaallisesta linnasta kuskattiin kirjoja ja muuta linnan kirjaston materiaalia saatiin varastoitua kirjaston kellariin. Vuonna 1887 sai kirjasto osittain sähkövalot, mutta koko kirjasto sai sähkönsä vasta niinkin myöhään kuin vuonna 1964.

Arkkiethti Gustaf Dahl suunnitteli kirjaston. Hän sai koulutuksensa taideakatemiassa ja hän toimi sen jälkeen Kuinkaallisen tiedeakatemian arkkitehtinä. Hän toimi myös varaprofessorina taideakatemiassa.  Dahl oli tukholmalainen, mutta hän suunnitteli paljon rakennuksia pitkin Ruotsia, kirkkoja, postitaloja, sairaaloita, synnytyslaitoksia, raatihuoneita ja huviloita. Dahl käytti uutta modernia tapaa rakentaa suuria rakennuksia kestäviksi, nimittäin valurauta tuli muotiin. Muuten rakennus on tyypiltään renessanssityylinen. Valurautaa, tiiliskiviä ja rautapalkkeja käyttäen saatiin rakennus pystyyn. 

Apostoli Jaakobin puupatsas

Uusi lasitettu porraskäytävä kirjaston seinustalla johtaa alakerroksen morderniin opiskelusaliin.

Djävuslbibeln, Codex Giags
Kooltaan 89,5x49,0 cm ja painaa 75 kiloa 

Ruotsissa on kaksi erikoista isoa vanhaa Raamattua. Toinen on ns Silverbibeln, Codex argenteus,  joka on Uppsalassa, Carolina Redivivan museossa, ja tämä ns Djävulsbibeln (paholaisenraamattu), codex giags, jota on säilytetty täällä Kuinkaallisessa kansalliskirjastossa. Molemmat Raamatut ovat sotasaaliita Prahasta kolmenkymmenvuotissodan ajalta. Djävulsbibeln on ollut lukkojen takana kirjaston varastossa, mutta nyt se aiotaan laittaa näytille, kun Skattkammaren, aarrekammari, uuskorjataan. 

Uuskorjauskia on tehty vaikka kirjasto on ollut avoinna kaiken aikaa. Suurimmat uudistukset on tehty kellarikerroksessa ja sitä varten rakennettiin erikoinen lasitettu porraskäytävä rakennuksen ulkopuolelle.

Cafe Valfrid

Noin puolet kirjastorakennuskesta on ollut korjuasten alla. Eteisaulaan on rakennettu kahvila, jossa voi käydä kahvilla tai syödä lounaan muutkin kuin vain kirjastossa vierailevat. Kahvilassa on oma nurkkaus heille, jotka haluavat syödä omat eväänsä.

Konttoritilat on tehty uudestaan. Ilmanvaihtosysteemi kirjastossa on modernisoitu, joten niin kirjat kuin  ihmisetkin voivat paremmin kirjastossa. 

Kuningas Karl XII:n sotaleiriraamattu on myös täällä Skattkammaren näyttelyssä mukana.

Sigismundin kirja

Sigismund oli Ruotsin ja Puolan kuningas 1500-1600-lukujen vaihteessa. 

Codex aureus

Sankt Görans kyrka

Sankt Görans kyrka, Welandersväg 6, Kungsholmen, 

Stadshagen'in kaupunginosa

Panoramakuvaus kirkon sisältä!

Avoinna arkipäivinä kello 11-15 ja sunnuntaisin kello 10-16.

Nykyisen kirkon suunnitteli arkkitehti Adrian Langendahl, ja se vihittiin käyttöön pääsiäispäivänä 1958. Nykyisen kirkon paikalle oli rakennettu jo vuonna 1910 kappeli, jonka suunnitteli arkkitehti Gustaf Améen. Se sai nimekseen Pyhän Göranin kirkon, luultavasti viereisen St. Göranin sairaalan innoittajana.

Kuoria hallitsee Einar Forsethin suuri al secco-alttarimaalaus, jonka keskellä on kolme tyhjää ristiä. Lisäksi hyvää paimenta ympäröivät neljä evankelistasymbolia ja sivuille on ryhmitelty Jeesuksen elämästä kertova kuvasarja, jonka alttarissa on marmorinen kansi ja alaosa kalkkikiveä. 

Alttarihopea, mikä koostuu krusifiksista ja kuudesta kynttilänjalaasta, on taiteilija Birger Haglundin säveltämä kirkon avajaisia ​​varten vuonna 1958.

Vanhasta kirkosta jääneessä tornissa ripustetaan kaksi kirkonkelloa, jotka löytyivät myös vanhasta kirkosta.

Kirkko vihittiin vuonna 1958. Kirkosta tuli basilkan mallinen, ajaton ja silti klassisen tyylikäs kirkko. Kirkko on kulttuurisuojattu rakennus.

Sankt'Göransparken on aivan ihana puistoalue kirkon ympärillä.  Kuten kuvasta näkyy niin puistossa on lapsille myös leikkipaikka.

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Yrjölle, Sankt'Göran ruotsiksi ja  San Giorgio italiakasi. Vieressä sijaitseva sairaalakin on saannut nimensä Sankt'Göranin nimestä, sekä asuinalue. Sankt'Göran oli roomalainen sotilas, joka kuoli marttyyrikuoleman keisari Diocletinauksen vainoissa. Sankt'Göranista on tullut erittäin suosittu ja tunnettu pyhimys ympäri Eurooppaa. Hänet kuvataan usein miten taistelemassa lohikäärmettä vastaan miekka heiluen.

Sankt'Göran ja lohikäärme patsas löytyy muun muassa Tukholman kaupungintalosta. Storkyrkanin kirkossa Gmala Stanissa on myös Snankt'Göranin patsas, samoin Köpmannatorget nimisellä torilla Gamla Stanissa on iso patsas, mikä kuvaa Snakt'Görania taistelemassa lohikäärmeen kanssa. Täällä Sankt'Göranin kirkossa on vain reliefi, joka kuvaa Sankt'Görania.

Isot valoa-antavat ikkunat ja ihana puisto ikkunojen takana antaa tunnelmaa kirkkosaliin.

 Saarnastuoli, David Wretlingin käsialaa

Alttraitaulu on koko seinän kokoinen. Se on kalkkimaalus al-secco tyylin mukaan ja sen on maalannut Einar Forseth.  Saarnastuoli on asetettu "väärälle" sivustalle johtuen kaiketi siitä että alttarin vasemmalla puolella on lehteri  ja kastekappeli.

Kirkossa on ollut koko kesän usein iltaisin musiikkia, ilmaisia konsertteja. Kirkolla on kolme omaa kuoroa, lapsille, nuorisolle ja aikuisille. Musiikkikoulun lapset käyttävät kirkkoa esiintymissalinaan. Vauvoille on erikoista vauvarytmiikkaa vanhempiensa kanssa.

Kolumbarium

Kolumbariumin eteishalli

 Täällä on useampia erilaisia tuhkalehtoja.

Kulttuurikoulun päättäjäistilaisuus kesän alussa pidetään kirkossa. Ruotsissa vanhemmat saavat valita koulun peruskoulunkin lapsilleen. Peruskouluissa on valittavana erilaisia erikoiskoulutuslinjoja, kuten musikkia, taidetta, kulttuuria, teatteria, urheilua ym vastaavaa, ja niitten lisäksi tietysti koululaissa määrätyt perusaineet.

Samoin jokainen aikuinen henkilö saa valita seurakunnan tai olla valitsematta. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa, joten kukaan ei Ruotsissa synny kirkon jäseneksi. Kun lapsi syntyy niin synnytysairaala tekee ilmoituksen Verovirastoon, minkä tehtävänä on pitää laskentaa väkiluvusta ja kirjoilla olopaikasta. Tilastoa ei tehdä uskontojen mukaan lainkaan, koska uskonto on täysin henkilökohtaien asia Ruotsissa.  Verovirastosta tulee lappu, mihin vanhemmat saa kirjoittaa lapsen nimen. Siinä se. Hyvin harvat kastaa enää lapsiaan, ja vielä harvempi lapsi käy rippikoulun.