lauantai 28. lokakuuta 2017

Rånäs slott



Rånäs kuuluu Norrtäljen kuntaan. 

Lähes kaikki on kaunista Rånäsissä. Mylly, empirelinna ja upea navetta kutsuvat kaikki hakemaan kameran! Täällä Skedviken Roslagenin kauniin luonnon syleilyssä ja kauniissa ruukki- ja linnaympäristöjä, ovat kuin tehty kahdenkeskeistä romanttista  retkeä ajatellen.


Rånäsin kylä syntyi Rånesin rautaruukin ympärille 1700-luvulla. Täällä on aatelisuvut Oxenstierna, Stenbock ja Reuterskiöld omistaaneet suuret tilukset jo 1300-luvulla. Rånäsin linnan rakennutti  Reuterskiöldit 1800-luvulla. Nykyään Rånäsin kylässä asuu noin reilut 400 asukasta.

Ekerön kunnassa Mälaren saarilla Adam Reuterskiöld toimi kunnanjohtajana. 

Ekerön kunta on yksi Ruotsin rikkaimpia kuntia. Ruotsin kuningas ja kuninagatar asuvat myös täällä Ekerön kunnassa. Kunnanvaltuusto on päättänyt ettei kuntaan oteta montakaan pakolaista. Kerron tämän vaan siksi että useimmat erittäin rikkaat ruotsalaiset jakavat varoja hyväntekeväisyyteen ja sijoittavat varojaan yhteiskunnalliseen hyötyyn. Monet rikkaat aatelisherrat palkkaavat mielellään maatiloilleen pakolaisia töihin ja antavat myös asunnon. Näin on myös mm Italisssa. Ekerön kunnassa ollaan aivan liian ylpeitä ja omahyväisiä ollakseen ruotsalaisia. Itse kunnanjohtaja asuu upeasti Stafsundin linnassa Ekerössä.

Reuterskiöldeillä on täällä ruukkialueella siis ollut hyvät oltavat. Hovimarsalkka Axel Didrik Reuterskiöld, Axel Didrik Lagersparren poika, aateloitiin vuonna 1826. Lagersparren lapset saivat kuitenkin ottaa Reuterskiöldin nimen sukunimekseen, vaikka heidän isänsä Axel Diedrik Lagersparre menetti aattelistittelinsä.  

Mutta hänen poikansa Axel asui perheensä kanssa täällä Rånäsin linnassa. Axel sai yhdeksän lasta, joista jotkut tomivat myös eri ruukkien patruunoina. Useammssa sukupolvessa Reutersköldit ovat olleet ruukin patruunoita.  Suku on alunperin Hollannista, kuten monet muutkin ruukkisuvut, siis suvut jotka ovat perustaneet rautaruukkeja Ruotsissa. Heistä kuuluisin suku on De Geerin suku. Ruukkeja on ollut Ruotsissa monia satoja ja täällä Upplannissa oli enimmäkseen juuri rautaruukkeja. Rautruukkien liski  puutavararuukit olivat eriitäin yleisä, mutta myös lasia ja porsliinia on valmsiettu ruuekissa käyttötavraksi.

Reuterskiöldit kehittivät oman paloviinasortin Rånäs brännvin, jota myydään vieläkin viinakaupoissa. Rånäsin linna orangeriessa viljeltiin pomeranssia ja siitä saatiin mauste viinalle. Rånäsin viina on myös maustettui sitruunalla, lakritsilla ja konjakilla. Linnassa valmistettiin viina suuremmisssa määrin Rånäsin liannassa, jossa on valmistettu myös juustoa, joka on maustettu Rånäsin paloviinalla. Juustoa saa maistella linnan ruokasalissa.



Rånäsin linna, Rånäs

Norrtäljen postauksen yhteydessä mainitsin ohimennen Rånäsin linnan. Rånäsin linna sijaitsee Rånäsin pienessä kylässä, Skedvikenin järven rannalla. Rånäsin kylä on noin viidensadanhengen taajama Gavel-Långsjö nimisen pitkulaisen järven rannalla. Kylästä on noin kilometri linnaan, joka puolestaan sijaitsee Skedvikenin järven rannalla. Rånäsissä sijaitsi aikoinaan Rånäsin rautaruukki, ja sitä varten rakennettiin jopa paikallinen rautatiekin kulkemaan Länna ja Norrtäljen väliä. Nykyään kulkee Tukholman liikennelaitoksen bussi 648 alueella. Kätevintä tietystikin on tulla tänne omalla autolla.

Tämä on Upplannin maakunnan sydän aluetta ja maanviljeyslaluetta kuten suurin osa Upplannistakin. Rånäsiin voi ajaa Tukholmasta joko E4 tai E18 teitä, sillä molemmilta teiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka Rånesin linnaan. Rånäsiin voi ajaa myös kapeita maanteitä pitkin jos niin huvittaa. Esimerkiksi Vallentunan kautta ja siitä edelleen Orkestan ja Ekskogenin kautta. Orkestan pikkukylässä sijaitsee 1100-luvulla valmistunut Orkestan kirkko, joka on näkemisen arvoinen. Matkan varrella sijaitsee myös vanha kaunis Kårstan kirkko.

Kårstaan saakka pääsee Roslagenin paikallisjunalla Tukholman Itäiseltä rautatieasemalta. Rånäsin linnaan ei pääse junalla, mutta bussi 648 kulkee linnan ohitse. Bussi lähtee Rimbosta, joka on useamman tien risteyspaikka. Rimbo'on pääsee buseeilla Uppsalasta, Norrtäljestä, Halstavikistä ja Tukholmasta bussilla 639 Teknisen korkeakoulun edustalta.


Rånäsin linna on nykyään moderni linnahotelli jossa voi pitää konferensseja, juhlia häitä tai syntymäpäiviä, viettää viihtyisä viikonloppu tai vaikka kokonainen lomaviikko. Mitään halpaa lystiä tämä ei ole.

Linna on renessanssilinna, jonka rakennutti valtionmarsalkka Karl Olsson Sparre av Tofta (noin 1317-1417). Hän oli ritari, valtiomies ja kihlakunnantuomari, sekä äidinisä 1400-luvun ruotsalaiselle kuninkaalle Karl Knutssonille. Karl Olsson Sparre av Tofta oli siihen aikaan yksi ainoita henkilöitä joka osasi kirjoittaa. Hän kävi Pariisissa saakka opettelmassa kirjoitustaidon. Hän opetteli jopa kirjoittamaan kaunokirjoitusta. Toftan aattelsisuvun sukukartano Tofta sijaisti Adelsön saarella Mälaren järvellä. Hänet on haudattu Vadstenan luostariin, Vätternin järven rannalla. Vadseta on yksi parhaimmista kohteista mitä Ruotsilla on tarjottavanaan! Aivan ihan paikkakunta ja ihana luostarialue. Varatkaa yksi viikko kesälomasta Vadstenaa varten. Täältä löytyy halpojakin yöpymispaikkoja sekä mukava leirialuekin. Kerron Vadstenasta toisten lisää. 

Karl toimi myös aikansa kuningas Albrekt Mecklenburgilaisen  marsalkkana. Karl möi linnansa Uppsalan hiippakunnalle vuonna 1388. Linnan osti 1500-luvulla Gabriel Kristiernsson Oxenstierna, joka oli syntynyt Steningen linnassa. Hän oli vaapaaherra ja valtioneuvos. Herra Oxenstierna nimittäin omisti toisen linnan Skedvikenin järven rannalla, Mörbyn linnan, joka on nykyään raunioitunut.

Hovimarsalkka Ludwig Adolf Wilhelm von Lützow oli preussilainen vapaaherra joka oli Mecklenburgilaista sukua, jotka ovat Saksan vanhin ruhtinassuku ja joilla on vieläkin valtaa. Von Lüzow teki Rånäsin linnasta rälssikartanon, kunnes erittäin korkea-arvoinen kreivi Magnus Stenbock osti Rånäsin ja Mörbyn linnat vuonna 1704.Eräästä  Stenbockin aatelissuvun sukuhaarsta elää vieläkin tämä kreivillien sukuhaara. 

Kreivi Stenbock toimi aikansa Skånen genraalikuvernöörinä/maaherrana. Ei mennyt kauaakaan kuin Gimon ruukin patroona Reuterskiöld  osti linnan ja rakennutti lisää linnaa. Nykyinen linna on siltä ajalta. Arkkitehti Per Axel Nyström (1793-1868) suunitteli Rånäsin nykyisen linnan. Nyström oli Tukholman kaupunginarkkitehti ja suunnitteli monen monta hienoa pytinkiä ja useamman kirkonkin. Axel Didrik Reuterskiöld käytti Rånäsin linnaa kesäasuntona. 

Vuodesta 1931 lähtien linna tomi Tukholman kaupungin mielisairaalana. Vuodesta 1999 kun mielisairaalat lakkautettiin tehtiin linnasta konferenssihotelli. Mutta linnan tiluksilla on veiläkin mielenterveydellien hoitokoti, jonka omistaa yksityinen sairaanhoitofirma Aleris, joka on yksi johtavista yksityisistä terveyspalveluista Ruotsissa. Aleriksen suurin osakkeenomistaja on Wallenbergin suvun investointifirma Investor. Parhaillaan ollaan rakentamssa aivan uutta Rånäsin hoitolaitosta. Ruostissahan ei ole enää mieleisairaaloita, eikä ketään saa lukita lukkojen taakse. Vaaralliset henkilöt saa laittaa eristykseen erikois luvalla kolmeksi vuorokaudeksi. Muuten kaikki psykiatrinen hoit, kuten kaikki muukin sairaanhoito, toimiin henkilön omilla ehdoilla ja omasta halusta. Täällä on hoidossa monia erilaisia henkilöitä. Täällä saa myös terapiaa. Aleriksella on myös terveyskeskus ja vanhainkoti Rånäsissä.







Rånäsin ruukki sijaitsi aivan linnan kupeessa. Täällä pidetään taidenäyttelyjä.











  Sauna ja porealtaat ja Spa.



Rånäs kapell, toiselta nimeltään Fastena lillkyrka

Kappeli on rakennettiin vuonna 1908 puusta ja se on kerran peruskorjattu. Kappeli seisoo Fastenan vanhan hautausmaan vieressä. Hautausmaa on entinen kirkkomaa, jonka vieressä on sijainnut Fastenan kirkko, josta ei ole mitään jäljellä.






 Mörbyn linnan  rauniot

Huom! Raunioalue on suljettu aitauksella

Tuossa ylenpänä kerroin jo hieman tästä Mörbyn linnasta, joka on raunioitunut. Linna sijaitsee Skedvikenin järeven länsirannalla, noin neljä kilometriä Rånäsin linnasta kapeaa maantiteä pitkin. Bussi 648 kulkee tästä ohitse. Pysäkki sijaitsee Fasterna kirkon luona. 




Fasterna kirkko bussipysäkin luona

Kirkko toimi Rånäsin ruukin kirkkona 1700-luvulla. 


Gabriel Kristiernsson Oxenstirena ja hänen vaimonsa Beata Eriksdotter Trollen hauta. 

torstai 26. lokakuuta 2017

Norrtälje


Norrtäljen kunta

Norrtäljen kunta on saaristokunta, joka sijaitsee Roslagenissa, Upplannin maakunnan rannikolla. Norrtäljen ja Värmdön kunnassa on kaikista eniten saaria.Kummassakin kunnassa on noin 11000 saarta. Norrtäljen kuntaan kuuluu monta asutustaajamaa. Kunta on pinta-alaltaan erittäin laaja ja haja-asuuttua aluetta. Kunnassa asuu noin 60000 asukasta, joista itse Norrtäljessä noin 20000. 

Norrtälje on valittu Ruotsin viidenneksi kauneimmaksi kaupungiksi. Se on erittäin suosittu kesäkaupunki. Vain Trosa, Vadstena, Hunnebostrand ja Visby ovat valitsijoiden mukaan kauniinpia. Trosasta olen kertonut aikaisemmin täällä, joka sijaitsee joten kuten lähellä Tukholmaa, noin 68 kilometrin päässä. 

Mariefred ja Sigtuna pääsevät myös kymmenen kauneimman kaupungin joukkoon ja ne sijaitsevat myös melko lähellä Tukholmaa. E 18 tie kulkee Tukholmasta Norrtäljeen.

Norrtälje on suomen kielen hallitoalue. Se tarkoittaa sitä että täällä on kunnan velvollisuus tarjota palveluja suomen kielellä.

Norrtälje sai kuningas Gustav II Adolfilta kaupunkioikeudet vuonna 1622, mutta täällä on ollut kauppapaikka jo 1200-luvulla. Norrtälje on tominut saaristolaisten kaupantekopaikkana kautta aikojen. Täältä on ollut muinoin yhteydet myös Suomeen. Nykyään laivaliikenne Suomesta tulee Kapellskäriin, jonne on 24 kilometriä Norrtäljestä. Kapellskär sijaitsee Rådmansön saaren niemen kärjessä. Tukholman on noin 90 kilometriä. 

Kappelskär on aina elänyt satamastaan. Kuninags Valdemarin purjehdusreitti kulki juuri Kapellskäristä. Valdemar Birgersson (noin 1238-1302) oli Birger jarlin poika, joka meni naimisiin Tanskan prinsessan Sofia Eriksdotterin kanssa. Kuninags Valdemar toimi 25 vuotta Ruotsin kuninkaana. Se oli täältä kun Valdemar seilasi Revaliin, nykyiseen Tallinnaan, jonka oli Tanskan kuningas Valdemar Sejr vuonna 1219 valloittanut. Hän seilasi Ahvenanmaalle ja Turkuun sekä pitkin Ruotsin itäistä rannikkkoa. 

Kappellskärin alueen omisti rälssikartano nimeltä Riddersholm, joka kuului Rådmansön pitäjään. Riddersholmissa sijaitsi myös siihen aikaan 14 kartanoa, jotka venäläiset polttivat tuusan nuuskaksi. Peter Soldan nimisen miehen kuningas aateloi ja Peter otti nimekseen Riddersstad. Nykyisen kartanon rakennutti Peter Riddertad. 

Muonamiesten asuinrakennuskessa sijaitse nykyään matkustajakoti, tai paremminkin hostelli, ja joka sijaitsee Kapellskärret niemeissä vapaa-ajan kylässä. Siellä on myös leirialue. Kylä tarjoaa myös virassataman.

Koko Riddersholmin kartanon alue on nykyään luonnonresevaatti aluetta, joka kuuluu nykyään Skärgårdstiftelsen säätiölle. Tänne pääsee Tukholmasta Teknisen Korkeakoulun luota ensin bussilla 676 ja sitten Norrtäljessä vaihto bussiin 631, mikä kulee Kapelskärin sataman kautta. Jää pois kyydistä Ridderholms gårdin pysäkillä. Kappelskärin satamaan ja laivoille taitaa olla omat bussit Tukholmasta.

Venäläiset polttivat Norrtäljen kaupungin vuonna 1719. He tuikkasivat tuleen monet kymmenet kylät ja kartanot 1700-luvulla Tukholman rannikolla ja ryöstivät kaiken minkä irti saivat. Tulipalon jälkeen 1700-1800-luvuilla rakennettin tänne silti matalia puutaloja, joita on runsaasti Norrtäljen keskustassa. Kaupungin keskusta on tyyliltään keskiaikainen kiemuraisine kujineen. Kalastuksesta tuli pääelinkeino 1800-luvulla. Vuonna 1770 asui täällä vain 700 henkeä, joista useimmat olivat kalastajia.


Tämä on muistomerkki, joka on Societetsparken puistossa, Norrtäljen lahden rannalla. Nimittäin toisen maailamnsodan aikana tuli Norrtäljeen veneillä noin 8000 pakoalaista idästä päin, enimmäkseen virolaisia.


Vuonna 1844 rakennettiin joen rannalle Societetshus ja Societetsparken puisto. Näin Norrtäljestä tuli kesäkapunki jonne saapui Tukholmasta sosieteettiä viettämään kesää. Puisto on vieläkin jäljellä. 




 Raatihuone, Stortorget 1

Raatihuone on vuodelta 1721.

Raatihuoneet on kunnissa kuunan johdon toimipaikka. Raatihuone oli paikallisen tuomioistuimen paikka siihen aikaan, jolloin porimestari toimi raatihuoneen tuomioistuimen tuomarina. Porimestari oli korkein virkamies kunnissa. Raatihuone tuomioistuimia ei enää ole olemassa, mutta sen tilalle on tullut kaikkiin kuntiin käräjäoikeus/tingsrätt.

Aikaisemmin raatihuoneessa sijaitsi turistitoimisto, mutta nykyään siinä pidetään siviilivihkimisiä ja pienempiä juhlia. Turistitoimisto sijaitsee nykyään Lilla Brogatan 3. Raatihuone ei ole mikään nähtväyys, mitä nyt ulkoapäin sitä voi ihailla. Iltaisin ja öisin raatihuone on valaistu erittäin kaunisti. Raatihuoneen edustalla on usein torimyyntiä.

Kuningas Gustav II Adolf perusti asetehtaan tänne 1600-luvulla ja sinne haettiin työväkeä Saksasta. Aseenvalmistus lopettetiin vuonna 1840. Teollisuutta kuitenkin alkoi syntyä alueelle 1800-luvun lopulla. 

Norrtälje sijaitsee Norrtäljevikenin lahden perukasssa. Lahti on 20 kilometriä pitkä hyvin kapea lahti, joka on osa Ahvenanmerta. Norrtälje lahteen juoksee Norrtäljen joki. Satama sijaitsee Kapellskärissä, jonne on Nortäljestä matkaa noin 20 kilometriä. Tänne kulkee Viking linjan aluksia Naantalista ja Paldiskistä Virosta. 


 Wallinska gårdarna, Lilla Torget

Tälje niminen kylä sijaitsi juuri tällä kohdalla 1290-luvulla. Vuonna 1622 perusti kuningas Gustav II Adolf Norrtäljen kaupungin. Vuonna 1719 poltti venäliset melkein koko kaupungin.



Stadshotellet/Kaupunginhotelli, jota norrtäljeläiset kutsuvat nimellä Statt

Stadshotellet/Kaupunginhotellin uuskorjauset pysähtyivät kun urakoitsijoilta otettiin oikeudet jaktaa työtään. Hotelliin piti rakentaa asunto-oikeusauntoja, mutta nyt he jotka ovat maksaneet käteismaksun voivat menettää sen.

Ruotsissahan on vain oikeus asua, ei omistaa huoneistoa, mutta asumisoikeudesta pitää maksaa. Tarvittaisiin ninimittäin 50 miljoonaa lisää varoja että rakennus saataisiin valmiiksi ja rakennusfirma on menossa konkurssiin ja oikeuteen. Tämmöistä tämä maailman meno on nykyään.


  Stadshotellet

Norrtäljeläiset ovat aina olleet ylpeitä kaupungistaan. Sanovat että vi är inte Stockholm/me ei olla Tukholma, on vanha sanonta Norrtäljessä. Mutta vanha Norrtälje on häviämässä pois kuvasta. Teollisuusrakennukset on hajoitettu tai raknnettu uuudestaan asunnoiksi tai konttoreiksi ja vanha kaupunginhotellikin on muuttumassa asunnoiksi.


 Stadshotellet



 Stadshotellet



Roslagsmuseet, Hantverkargatan, sijaitsee entisessä asetehtaassa, jossa saksalaiset valmistivat pistooleja ja kiväärejä hoville. Rautamalmi haettiin Ortalan rautaruukista. Ortalan ruukki sijaitsi noin 30 kilometriä Norrtäljestä pohjoiseen. 

Juuri nämä ruukkiyhteiskunnat olivat tyypillisiä Roslagenin ja ylipäätään Upplannin alueen historiassa 1600-luvulla. Ruukkeja oli yhteen aikaan sadoittain. Tämä rakennus on ns Zetterstenska gården, kartano jossa ruukinpatroona asui aikoinaan. Tätä museota pyörittää paikallinen kotiseutusäätiö.


Kärleksudden/Rakkauden niemen uimaranta






Norrtäljeå on vain vajaat kaksi kilometriä pitkä joki, joka laskee vetensä Norrtäljen lahteen. Joen ylitse kulkee kaksitoista siltaa.


Kunnan alueella on runsaasti muinaismuistoja, kolme linnavuortakin on sijainnut nykyisen asutustaajaman alueella ja monia kymmeniä Norrtäljen taajaman ulkopuolella.


 Sikahällen 

Upplannissa on noin 1500 kalliopiirrosta ja 1330 riimukiveä, siis noin kolmasosa kaikista Ruotsista löydetyistä kalliopiirroksista ja riimukivistä. Yksitään vanhan kaupungin alueelta on löydetty 225 muinaismuistoa.

Norrtäljen nimi kirjoitettiin 1200-luvulla in Telgium ja 1400-luvulla Norra Taelgha. Latinankielen vaikutus johtui siitä että Ruotsi oli katollinen valtio siihen aikaan.


 Campus Roslagen

Täällä on korkeakoulu ja yliopistolinjoja, sekä ammattikoulutustakin.




 Norrtälje on saaristokunta ja sen huomaa kaikkialla ja kaikesta.

Täältä löytyy Norrtälje camping/leirialue, mikä taitaa olla avoinna vuodet ympäri. Leirialue sijaitsee keskeisellä paikalla. Lundmakargatanin kadun varresta löytyy matkustajakoti, Vhilan Vandarhem. 

Turistiopastetta löytyy Lilla Brogatan 3. Mökkejä vuokrattavana. 


Norrtäljeen muutti runsaasti pakolaisia tässä kahden menneen vuoden aikana. Sitä ennen täällä oli jo noin 14 % väkiluvusta maahanmuuttajia. Norrtäljen asukkaat sanoivat että heillä useimmilla on kesämökki ja ne ovat autioina suuren osan vuodesta, joten pakolaiset saavat asua niissä.

Ruotsissa ei ole vastaanottokeskuksia. Ruotsissa on aina vaadittu että pakolaiset hankkivat asuntonsa itse, jos heillä on rahaa tänne tullessaan. Kaikki ei ole rutiköyhiä, jotka ovat paennet Ruotsiin. Siitä kertoo historiakin. 

Aviopuolisot saavat puolisonsa ja lapsensa tänne, mutta täällä asuvan puolison on taattava asunto ja ylläpito, ennen kuin lupa annetaan. Muuten Ruotsiin on vaikea muuttaa, sillä siihen vaaditaan, että henkilöllä on vaiktuinen työpaikka ja asunto valmiina hankittu kotimaasta käsin.

Ruotsissa on menneiden vuosien valtavat pakolaisjoukot saanut aikaan sen ettei heille ole ollut asuntoja. Heitä on paikalliset ohjanneet leirialueille, kesämökkeihin, tyhjiin rakennuksiin ja parakkeihin, joita on nopasti kyhätty kasaan. 

Toisaalta noin puolet on jo saaneet kielteisen vastauksen ja palautettu lähtömaahansa. Noin 80000 henkeä odottaa kotiinpalautusta ja se ei ole ihan heti toteutettu. Osa lähtee omin päin, osa odottaa että heidät viedään ja osa on lukkojen takana odottamassa karkoitusta.

Ruotsi on erittäin suosittu maa, mihin halutaan muuttaa. Ruotsalaisilla on hvyä maine olla ystävällistä väkeä. Tanskalaiset, norjalsiet ja suomalaiset ovat muuttaneet Ruotsiin silloin kun oli paljon töitä tarjolla.


Missään muussa Ruotsin kunnassa ei taida olla niin monta vierassatamaa kuin Norrtäljen kunnassa. 



Norrtäljen kunnassa sijaitsee useampiakin linnoja ja herraskartanoita, kuten Rånäsin ja Ekebyholmin linnat.


Viikinkikylä Storholmen, Svanberga, Varjavägen 1

Avoinna:
 vain kesäaikaan 17.heinäkuuta-4.elokuuta
 maanantaista perjantaihin kello 12-16


Norrtäljestä pohjoiseen päin 76-tietä pitkin noin 15 kilometriä Erken nimisen järven luokse.




Norrtäljen kunnassa sijaitsee 14 luonnonreservaattia ja yhdestä niistä olen jo kertonut aikaisemmin täällä. 


Svenska Högarna on saariryhmä Norrtäljen kunnassa, mikä on luonnonreservaatti aluetta, mikä sijaitsee ulkosaaritstossa. Svenska Högarna on melko eristäytynyt alue missä kuitenkin asuu jonkin verran väkeä, mutta tänne ei ole vakituista laivayhteyttä. Tänne voi tulla omalla veneellä, ryhmässä tai venetaksilla. Suurimmalla saarella on suojaisa luonnonsatama. 

Saariryhmä sijaitsee kaukana ulkosaaristossa, noin 80 kilometriä Tukholmasta. Tänne pääsee silloin kun sääolosuhteet sen sallivat. Usein talviaikaan ei kuukausiin ole yhteyttä mantereelle. Saaret ovat kuitenkin mahtava luontokokemus. 

Saarella asuu pariskunta jotka hoitavat sääasemaa ja majakkaa. Joitakin mökkejä on vuokralla. Ota runsaasti juomaa ja ruokaa mukaan, koskaan kun ei tiedä, että koska pääsee takasin matereelle, jos sää heikkenee. Lämmin villatakki, hyvät kävelykengät ja sadetakki on myös hyvä ottaa mukaansa.


Norrtäljen kirkko, Kyrkogatan 4

Avoinna joka päivä kello 10-15

Norrtäljen kunnassa sijaitsee 21 seurakuntaa. Norrtäljen taajamassa on vain kaksi kirkkoa, Norrtäljen ja Malstan kirkot. Norrtäljen kirkko on 1700-luvulta, siis melko moderni kirkko ollakseen upplantilainen kirkko.


Juuri ennen Viikikikylää sijaitsee Estunan kylä. Estunan kirkko sijaitsee noin 10 kilometriä Norrtäljestä pohjoiseen. Kirkon on Uplannin maakunnan vanhin ja merkillisiin kirkko. 


 Estunan kirkko

Estunan kirkko sijaitsee valtatie 76:n varressa. Kirkko on Upplannin vanhin ja  omalaatuisin. Kirkko on rakennettu noin vuonna 1200. Arkeologit ovat tutkineet kirkon pala palalta.






Kalkkimaalaukset ovat vuodelta 1463