Ingarö

Ingarö

Ingarön saari on suurimpia saaria Tukholman saaristossa, entinen Ingarön pitäjä, joka sijaitsee melko lähellä keskustaa, mutta silti täällä asuu vähän väkeä. Luultavasti se johtuu siitä, ettei Värmdön kunta ole sallinut tonttien myyntiä. Mutta yksi uusi asuinalue on syntynyt, Norra Ingaröstrand.

Kuten kartalta näkyy niin Värmdön kunnassa riittää saaria...

Värmdöläiset kutsuu kuntaansa saariston kohtauspaikaksi, eikä turhaan, sillä Värmdön kunnan saaristo sijaitsee Tukholman saariston sydänalueella. Värmdön saaristoon kuuluu Tukholman saariston suosituimmat saaret, kuten Sandhamn, Möja, Runmarö, Grinda, Ingarö, Svartsö, Nämdö, Harö, Djurö/Vindö, Eknö...

Värmdön kuntaan kuuluu noin tuhat saarta. Kunnassa on enempi saaria ja luotoja kuin missään muussa Ruotsin kunnassa. Värmdön kuntaan kuuluu Tukholman sisä-ja ulkosaariston saaria. Kunnassa sijaitsee noin 14000 kesäasuntoa, vaikka itse kunnassa asuu vain noin 39000 asukasta. Kesäaikaan kunnan väkiluku kasvaa turistien myötä noin 100 000 henkeen. Ingaröhön tullaan ennen kaikkea luonnon takia, ja myös Artipelagin gallerian takia.

Tukholmaan on vain 20 kilometriä matkaa. Värmdö sijaitsee suurkapupungin ja villin luonnon välimaastossa. Se on juuri luonto ja meri mitkä houkuttelee ihmisiä tänne. Tänne rakennetaan kovaa vauhtia uusia asuintaloja, koska asuntopula Tukholmassa on aivan valtava. Värmdö on nykyään yksi Ruotsin nopeimmin kasvavista kunnista.

Ingarö kuuluu Värmdön kuntaan, kuten naapurisaaret Fågelbolandet, Vindö, Runnarö ja Nämdö, kaiken kaikkiaan noin sata suurenpaa ja pienenpää saarta. Ingaröllä on oma seurakuntansa, johon kuuluu Beatelund, Brunn, Långvik, Fågelvikshöjden, Ingaröstrand, Fågelvik, Björnö ja Ingarön kirkot. Värmdön kuntaan liitettiin vuonna 1974 Gustavsbergin ja Djurön kunnat.

Täällä olen aikaisemmin kertonut Värmdön kunnasta.

Hieman parantuneet bussiyhetydet on saanut aikaan sen että tänne on alkanut muuttaa viime vuosina väkeä. Tukholmassa on 22 uutta metroasemaa rakenteilla tai suunittelu asteella. Yksi niitsä on metrolinja Gustavsbergiin. 

Läheskään kaikille suurimmille saarille ei pääse autolla perille, mutta Ingarön saarelle pääsee siltaa pitkin, mutta siitä ei sitten enää eteenpäin. Ingarön saareelle ei kuitenkaan pääse saaristoliavoilla, mutta joitakin ykistysiä laitureita löytyy saarelta, kuten Artipelagin taidehallin laituri.

Artipelag on parasta mitä Tukholmassa on tapahtunut viime vuosina kuttuuririntamalla, jos ei oteta lukuun Kansallismuseon täydellistä uudistusta. Ehdoton päiväretki kohde!!! Artipelag muuttuu ja muokkautuu kaiken aikaa. Sisätilat ovat muuttaneet ulos ja ulkotilat sisään, voisi sanoa. Myös kesäkauden paras kohde. Täällä olen kertonut Artipelagista aikaisemmin.

Gustavsbergiin pääsee mm bussilla 425 Slussenilta. Gustavsberg Centrum pysäkillä vaihda bussiin 468, mikä ajaa Artipelagin edustalle ja kääntyy siitä takaisin Gustavsbergiin.

Artipelagiin pääsee kesäaikaan myös saaristolaivalla.

Ingarö on ehkä eniten luonnonvaraisin Värmdön asuinalueista. Gustavsbergiin kulkeva valtatie 222 on hvyässä kunnossa ja siitä sitten erinomaisen hyvässä kunnossa olevaa Ingarövägeniä pitkin Ingarön saarelle. Slussenilta Tukholmasta on Ingarön saarelle noin 20 kilometriä. Ingarön saaren eteläiseen kärkeen on kuitenkin 32 kilometriä matkaa, koska saari on suht koht suuri. 

Ingarön kirkko on ensimmäisiä rakennuksia vasemmalla jonka kohtaa kun saapuu erittäin kapean meriväylän ylitse Ingraön saarelle. Alueen nimi on Brunn. Alueella sijaitsee pieniä omakotitaloja ja mökkejä. Alueelta Eknäsvägenin varrelta löytyy myös palveluja. Kirkko sjaitsee kauniilla paikalla Kolström nimisen kapean vesiväylän varrella. Väylä kulkee mantereen ja Ingarön välillä ja jonka ylitse kulkee myös tie ja silta Ingarön saarelle.

Kolström on erittäin kaunis ja kapea vesiväylä, mikä kulkee Farstalandetin ja Ingarön välillä Värmdössä, ja mitä kautta pääsee pienemmät aluksen Itämerelle. Veneäläiset aikoinaan 1700-luvulla käyttivät tätä vesiväylää päästäkseen Tukholmaan, jolloin väylässä oli enempi vettä. Siihen aikaan venäläiset seilasivat pitkin Ruotsin rannikoa, varastivta herraskartnoista kaiken minkä saivat irti ja sitten tuikkasivat rakennukset tuleen. Tätä aikaa kutsutaan nimellä rysshärjningar. Täällä olen kertonut venäläisten ryöstöretkistä!

Ingarön kirkko, Ingarö kyrkväg,  on täyttänyt 232-vuotta

Kirkkoa alettiin rakentamaan vuonna 1790 ja se vihittiin käyttöön kaksi vuotta myöhemmin. Arkkitehti Ragnar Hjort (1887-1971) laati piirustukset ja suunnitteli kirkon. Kirkko on kulttuurisuojattu rakennus. Kirkko kuuluu Gustavsberg- Ingarön seurakuntaan. Kirkossa pideteään siunaustilaisuuksia ja kirkkosmaalle haudataan heitä joilla on siihen lupa, usimmat sukuhautoihin. Kirkossa pideteää joskus konserttejakin, muuten kirkkoon pääsee käymään, kun soittaa ja sopii seurakunnan kanssa ajasta.

Saarella ei ollut edes nimeä ennen kuin vuonna 1740, jolloin saari sai jopa oman koulun. Koulumestarina toimi pappi Samuel Ödmann. Hänestä tuli myös saaren ensimmäinen komministeri, sen ajan pappi. Koulumestari nimtystä käytettiin keskiajalla ennen kuin rehtori nimitys tuli yleiseksi.

1600-luvulla koulumestari nimitystä alettiin käyttämään opettajista.1800-luvulla opettajien status laski huomattavasti ja kuka tahansa, jopa lukutaitoinen sotilas sai toimia opettjana. Opettajien status Ruotsissa on aina ollut melko kehno. Ruotsissa kutsustaan vieläkin naisopettajia nimellä fröken/neiti ja miesopettajia, joita on hyvin vähän, nimellä magister/maisteri. Muuten ei maisteri nimitystä ole lainkaaan käytössä. Opettajista on valtava pula nytkin, sillä harva haluaa sitä hommaa itselleen. Kouluissa on kova opettajapula ja paljon epäpäteviä henkilöitä opettajina. Insinöörit ottaa usein lisähommkseen matematiikan tuntiopetuksen.

Kellotapuli

Kirkkoa kutsuttiin alkuun nimellä Pilhams kapell. Barooni Anders Cederström asui Beatelundin säätykartanossa Gustavsbergin alueen puolella ja hän kustansi kirkon rakentamisen. 

Beatelundin kartano on nykyään yksi Ruotsin parhaiten säilyneistä Karoliinisen aikaisista (1654-1718) rakennuksista. Beatelund näytetään ryhmille ilmoittautumisen jälkeen, mutta muuten ei ole avoin yleisölle. Beatelundin kartanon omistaa Sten Westerberg & Co AB, kun taas läheisen Beatelundin maatilan omistaa Peder Wallenberg. Tilaan kuuluu päärakennus ja sitä ympäröivä puisto, kun taas Beatelundin tilalla on lähellä talli ja metsää. 

Ajanjaksoa kutsutaan  Karolingien aikakaudeksi kolem Karl-nimisen kuninkan mukaan, jolloin Karl X Gustav, Karl XI ja Karl XII, kukin vuorostaan ​​olivat Ruotsin valtionhallintoja. Karolingien aikakausi kattaa suurvaltakauden jälkimmäisen puoliskon, jolloin Ruotsi oli mukana useissa suurissa sodissa Tanskaa ja erityisesti Venäjää vastaan. Ensin Karl X Gustavin Tanskan sota (1655-1661), sitten Skånen sota (1675-1679) ja lopulta Suuri Pohjansota (1700-1721).

Barooni Anders Cederström asui Beatelundin herraskartanossa ja hänen varoillaan saatiin kirkko pystyyn. Cederströmin suku on ostanut myös kristallikruunun kirkkoon 1700-lopulla. Kirkossa on neljä rokokoo tyylistä kynttellinjalkaa. Kirkko omistaa myös hopeiset ehtollisastiat ja muuta irtaimistoa.

Cederström istui eduskunnassa ritarien ja aatelisten kammarissa koko aikuisen ikänsä. Beatelundin kartanossa on hevostallit nykyään ja sen vieressä iso Stroängudd'en  luonnonsreservaatti.

Barooni aatelistitteliä ei ole virallisesti Ruotsissa, mutta puhekiellesä se on sallittua käyttää ja siksi Adelnäsin säätykartanon omistaja  käyttää barooni titteliä.

Saarnastuoli oli alunperin sijoitettu pääalttarin taakse, jonne pääsi sakristian puolelta. Pääalttarinkin siirrettiin myöhemmin kirkkosalin itäiselle seinustalle. Alttaritaulun on maalannut tunnettu tademaalari Einar Forseth. Nuo kaksi tuolia saarnastuolin edustalla on varrattu kuningasparille tai Victorialle ja Danilelille, jos he sattuu tulemaan kirkkoon. Victoria ja Daniel lapsineen asuvat naapuri niemellä Fågelbolandetilla, lähellä Golfkenttää. Heidät on nähty alueen kahvilassa.

Saarella eletään rauhallista elämää. Täällä on ainakin parikymmentä pientä järveä, suoaluetta ja suuri golfkenttä sekä Ruotsin ensimmäinen nudistiranta.

Lillemor och Björn Jakobson perustivat muutama vuosi sitten Artipelag nimisen taidehallinmeren rantaan tänne Ingarön saarelle. Täällä olen siitä kertonut aikaisemmin. Jakobsonit omistavat Babybjörn nimisen firman ja vanhoilla päivillään he halusivat toteuttaa unelmansa rakennuttamalla modernin taidehallin luonnon keskelle. Tänne kulkee bussi bussi Gustavsbergistä ja kesäaikaan myös sisävesilaiva käy satamassa. Täällä on myös yksityis-satamapaikkoja. Kuningas ja kuningatar käyvät täällä silloin tällöin.

Artipelagin katolla

Artipelagissa on ravintola, missä tarjoillaan kesäbuffettia ja sen lisäksi  löytyy kahvilakin. Täällä leivotaan  paikanpäällä.

Björnö

Björnö gård sijaitsee Ingarön saaren eteläkärjessä, yksityisalueella Björnön lahden rannalla. Björnön laiturille kulkee Gustavsbergistä bussit 428 ja 429. Busseilla on kätevää tulla tänne. Ensin Slussneilta bussilla 422, 425 tai 474 Gustavsbergiin, jossa bussin vaihto. 

Björnön kartanon uusi omistaja on avannut kartanoon myymälän ja kahvilan.

Björnössä tien päässä sijaitsee Björnön laituri ja siinä on myös Bistro. Bussipysäkiltä voi sitten lähteä vaeltamaan Björnön niemelle,  mikä on osa Ingarön saarta, mutta siellä ei asu ketään, vaan se on luonnonreservaatti aluetta. Siksi sinne ei kulje bussitkaan. 

Siinä on ensialkuun Vassvikin laituri ja Kajakeriet, josta voi vuokrata kajaakkeja. Siinä on myös kuusi uimarnata lähekkäin, mm Klippsandin uimaranta ja autojen parkki. Vähän matkan päässä sijaitsee toinen iso hiekkaranta. Tämä on todellinen uimaparatiisi. Tätä Ingarön eteläistä rantaa kutsutaankin Björkvik'enin rivieraksi.

Ingarö havscamping/Ingarön merileirialue sijaitsee Gamla Ingaröväegn 12. Leirialueelle on käännyttvä ennen Ingarön siltaa. Tämä leirialue on erittäin suositt ja kehuttu. Tänne on omalla autolla vain 20 minuutia Tukholman keskustasta. Useimmat leiriytyjät vuokraa asuntovaunilleen paikan koko sesongin ajaksi. Mutta vapaita paikkoja saattaa löytyä, mutta paikat ei yhtä muvaia kuin heillä jotka vuokraa paikkaa koko kesäkauden.  Uimaranta on ihana ja lapsille löytyy leikkipaikka varjosta.

Luonnonresevaatissa on myös autolla kuljettavia teitä jonkin verran, mutta tänne on muuten autolla ajo killetty. Vain hätätilassa saa ambulanssi tai poliisit ajaa. Reservaatissa on neljä teltta-aluetta ja useita grillauspaikkojakin löytyy. Ramsvikenissä sijaitsee yhteinen yleinen tupa, jossa voi laittaa ruokaa ja käydä vessassa ja levähtää. Kyltit opastaa alueella.

Norrvikenissä sijatsee torppa, jota voi vuokrata Skärgårdsstiftelsen/Tukholmna saaristosäätiö, jonka vastuulla ovat kaikki luonnonrservaatit Tukholman alueella. Torppa sijaitsee noin 2 km parkkipaikalta ja Bistro kilometrin päässä. Bistron luona sijaitsee myös kioski ja leipomo. Avoinna vain kesäkaudella. Täällä reservaatista Lääninhallituksen sivuilla! Täällä Naturkartan.se! Näiltä sivuila löytyy myös kävelypolut ja kartat.

Björön kartano omisti alueella neljä torppaa 1600-1700-luvilla. Pankkiiri ja politikko Knut Wallenberg osti 1800-luuvlla suuert  alueet Svartlösan pitäjästä. Vuonna 1981 osti Skrägårdstiftelsen Björnön ja teki siitä luonnreservaatin.

Viereisellä saarella nimeltä Munkholmen sijaitseee yökerho.

Säby Säteri/Säby säätykartano, Säby Ekenäsvägen, Ingaröstrand

Sankt Johannes kyrka

Sankt Johannes kyrka, Johannesgatan 21

 Kirkko on avoinna tiistaista lauantaihin kello 10-16

HUOM! Joka lauantai klo 10 alkaen 28. kesäkuuta 2025 voi osallistua jännittävälle opastetulle kierrokselle kauniiseen Pyhän Johanneksen kirkkoon. Toivottavasti tänäkin kesänä 2026!

Kirkon vahtimestari Mikael, jolla on paljon mielenkiintoisia tarinoita hihassaan, johdattaa kirkon kiehtovan historian läpi. Meidät opastetaan ympäröivien talojen, hautausmaan kuuluisimpien hautojen ja kirkon koristeiden läpi sekä ulkona että sisällä.

Tämä erittäin kaunis roomalais-katolinen Pyhälle Johannekselle omistettu kirkko sijaitsee Brunkebergsåsen/Brunkebergin harjulla, keskellä kaupunkia, Johannesgatan 21, Norrmalmilla.

Muuten...roomalais-katolisten määrä on Ruotsissa kasvanut kaikista  eniten. Johtunee eteläamerikkalaisten maahanmuutosta Ruotsiin.

Tukholman harju kulkee keskeltä Tukholmaa pohjois-etelä suunnassa. Malmskillnadsgatan kulkee harjun päällä ja se erottaa kaupungin malmien välillä, Norrmalmin Östermalmista. 

Tukholman keskustan osa-alueita kutsutaan nimellä malmi, siis kaupunginosa, kuten Östermalm ja Norrmalm.

Malmskillnadsgatan lähtee Brunkebergin torilta, Sergels Torget'in läheltä, kerrosta ylenpää. Malmskillnadsgatan päättyy suoraan Sankt Johanneksen kirkon luokse. Malmskillnasdgatanille pääsee Sergels Torget'ilta portaita ylös.

Johanneksen kirkon ympärillä on asutusta ja kukapa ei haluaisi asua täällä harjulla näin kauniin kirkon naapurina. Kirkkomaata käyttää moni tukholmalainen oikopolkunaan. Kirkkomaan ympärillä ei enää ole rauta-aitausta, mutta Kammargatanin puolella on melko korkea muuri.

Sankt Johannes kyrka, Johannesgatan 21, Norrmalm

Sisäänkäynnin molemmin puolin on patsaat jotka kuvaavat Pietaria ja Paavalia. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1890. 

Panorama! Kirkon omistaa Tukholman katollinen hiippakunta.

Kirkon ympärillä sijaitsee vanha kirkkomaa, missä kasvaa vaahteroita, saarni- ja kastanjapuita. 

Tuhkahautausmaa

Muistolehto, mihin saa luvan laittaa anonyymisesti tuhkat ilman merkattua hautapaikkaa.

Kirkko on uusgoottinen tiiliskivikirkko. Kirkkosali on korkea ja tilava. Kirkossa on useita suuria lasi-ikkunoita joissa on kauniit lasimaalaukset. Kirkon torni on 70 metriä korkea ja tornissa on neljä kelloa jotka lahjoitti kirkolle silloinen Ruotsin kuningatar Victoria, Victoria av Baden. Hän oli naimisissa kuningas Gustav V:n kanssa, tai Kurra Femman, kuten ruotsalaiset ovat kuningasta kutsuneet.

Sankt Johanneksen  kirkko on ehdottomasti kauneimpia kirkkoja Tukholmassa. Sijaintikin on ihanteellinen. Sillä on siro ja harmooninen ulkokuori. 

Leveät ja korkeat graniitista valmistetut portaat johtavat puistoalueelta kirkon pääovelle. Puistoon on sisäänpääsy kaikilta ympäröiviltä kaduilta.  

Vuonna 1877

Alunperin kirkko oli rakennettu  puusta, joka toimi enimmäkseen hautakappelina sillä tontilla sijaitsi jo sitä ennen Brunkerbergsåsens hautausmaa. Hautausmaa on peräisin 1200-luvulta, ajalta jolloin Magnus Ladulås perusti Sankt Örjanin hospitalin siihen lähettyville. 

1600-luvulla alettiin harkitsemaan kivikirkon rakentamista samalle paikalle. Kuningas Gustav III:n toimesta rakennettiin 1770-luvulla uusi kirkko klassisen tyylin mukaan. 

Jean Eric Rehn sai tehtäväkseen suunnitella Sankt Johanneksen kirkon. Rakentaminen pantiin alulle mutta kun kuningas palasi takaisin Italian matkaltaan ja näki matkallaan uusia kirkkoja, tykkäsi kuningas, että Rehnin suunnitelma oli aivan liian vanhanaikainen. Rehn toimi myös kruununprinssi (myöhemmin kuningas) Gustav III:n ja hänen veljiensä piirustusopettajana.

Rehn teki myös sisätöitä kuningatar Louisalle Drottningholmin linnassa. Myöhemmin, vuonna 1779, hän valvoi Gripsholmin linnan ja Tukholman linnan muutoksia, jotka kuningas Kustaa III oli määrännyt. Rehn sai kunnian saada Tukholmaan oman nimikko katunsakin, Rhensgatan. 

Kuningas vaihtoi arkkitehtiä. Hän oli tavannut Roomassa ranskalaisen arkkitehdin Leon Dufournyn, joka sai piirtää uudet suunnitelmat. Dufourny halusi valmistaa kirkon ilman ikkunoita vanhan roomalaisen tyylin mukaan. Kuningas ei ollut ihastunut ajatukseen. Sen sijaan vanha puukirkko korjattiin uuteen uskoon. 

Kirkon julkisuvu on todella kaunis

1800-luvun lopulla alettiin taas suunnittelemaan kivikirkkoa. Tällä kertaa kuningas pani kilpailun käyntiin ja sen voitti arkkitehti Carl Möller. Sankt Johannes kirkosta tuli ensimmäinen Carl Mölllerin suunnittelema kirkko. Kieltämättä hän otti mallia Kölnin tuomiokirkosta. Hän kävi jopa tutustumassa Kölnin tuomiokirkkoon paikan päällä. Möller oli erittäin koulutettu herra ja teki useita opiskelumatkoja Eurooppaan. Hänestä tehtiin Rakennushallituksen johtohenkilö. Hän oli mukana useimmissa sen ajan järjestöissä ja kuului Tukholman seurapiireihin. 

Möllerin suunnitelma hyväksyttiin ensimmäisellä kertaa. Helluntaina vuonna 1890 kirkko vihittiin ja paikalla oli kuningas Oskar II:n lisäksi Tukholman hiippakunnan silloinen arkkipiispa. 

Sankt Johanneksen kirkko tuli muistuttamaan tuomiokirkkoja. Korkea tornikin muistuttaa Uppsalan tuomiokirkon tornia. Kirkko rakennettiin erikoisella tavalla. Kirkon torni seisoo eteläisellä reunalla ja pääalttari sijaitsee pohjoisessa, eikä itäisellä puolella kirkkoa, kutan oli tapana kristillisissä kirkoissa.

Sankt Johannes kirkossa ei pidetä perinteisiä jumalanpalveluksia vaan piispa Eva Brunnerin ehdotuksesta pidetään yhteisiä hetkiä sunnuntai-iltaisin. Sankt Stefanin kirkossa on saman tyylinen ohjelmisto ja nämä kaksi kirkkoa toimivat melko paljon yhteistuumin. Ohjelmassa voi olla käytännöllisesti katsoen melkein mitä vaan. Esimerkiksi jazzorkesteri saattaa esiintyä. Kirkossa järjestetään myös taidenäyttelyjä, esitetään teatteria ja lauletaan.

Kirkko pääsee edukseen koska se ei ole joutunut ahtaalle asuinrakennusten väliin, kuten monelle muulle kirkolle on käynyt Tukholmassa. Upea kellotapulikin pääsee esille. Kauniit puut ja ruohikko antaa kirkolle viihtyisät puitteet. Kirkon pusitoaluelta löytyy lasten leikkipuistokin. 

Klockstapeln/kellotapuli on peräisin vuodelta 1692 ja se on peruskorjattu vastikään.

Kellotapuleita on esiintynyt ajan saatossa monenlaisia. Tapuli on tyypillien skandinaavinen keksintö. Myös Saksassa ja Hollannissa niitä näkee. Eteläisessä Euroopassa tapulien tilalla on kampaniili, joka  on aivan oikea korkea kirkontorni, mikä on joko kirkossa kiinni tai se seisoo kirkon vieressä, kuten Italiassa on ollut tapana.

Kirkon isot ja kauniit ikkunat ovat todella ihastuttavat. Ikkunat valmistettiin Munchenissä Saksassa.

Alttarikaapin on suunnitellut Theodor Lundberg goottisen tyylin mukaan.

Kirkkomaa on peräisin 1600-luvulta ja sijaitsee Brunkebergin harjun korkeimmalla kohdalla. Tämä on luultavasti Tukholman vanhimpia ja laajimpia kirkkomaita. Ihastuttavan kaunis kesäaikaan ja rauhallinen paikka.

Vanhojen tarinoiden mukaan paikka oli pelätty alue missä kummitteli ja jossa tapahtui 'kamalia asioita'. Vielä tänäkin päivänä nämä tarinat kulkee tukholamlaisten kertomuksissa. Vieressä sijaitsee kaksi koulua, Tukholamn kansainvälinen koulu ja Ranskalainen koulu, jotka käyttävät kirkon hautausmaata ja puistoa ikään kuin koulun pihana. Toinen ranskalainen koulu sijaitsee Essingen saarella.

Georg Carl von  Döbel on haudattu Johannenksen kirkkomaalle.

Georg Carl von Döbeln (1758 Segerstad, Ruotsi – 16. 1820 Tukholma) oli ruotsalainen kenraali, joka taisteli muun muassa Suomen sodassa.

Döbeln palveli 1780-luvulla Ranskan armeijassa ja osallistui sotaan esimerkiksi Itä-Intiassa. Vuosina 1788–1790 käydyssä Kustaa III:n sodassa kotimaahansa palannut Döbeln haavoittui päähän ja joutui käyttämään loppuelämänsä mustaa sidettä otsallaan. Suomeen hän muutti vuonna 1807, kun hänet oli nimitetty Uudenmaan rykmentin varakomentajaksi.