Värmdön kunta koostuu monen monista saarista. Oikeastaan, kunta koostuu pelkästään saarista. Värmdön kunta yhdessä Norrtäljen kunnan kanssa omistaa eniten saaria koko Ruotsissa. Kuntaan kuuluu noin 11000 saarta, johon ei ole tuskin luettu mukaan pieniä luotoja ja kalliosaaria. Värmdön kunta sijaitsee Tukholman keski-ja ulkosaaristossa.
Alue koostuu kolmesta osasta, Värmdölandet (itäinen osa), Farstalandet ja Ormingelandet, joita pitelee yhdessä kapeat kannakset. Itse Värmdön saari on Ruotsin suurimpia saaria. Suurin osa saaresta kuuluu Värmdön kuntaan, vain läntisin osa siitä kuuluu Nackan kuntaan. Värmdön keskeisin paikkakunta on Gustavsberg, jossa asuu noin 12000 henkeä.
Koko kunnassa asuu noin reilut 40 000 henkeä vuodet ympäri, joista noin 15 % on maahanmuuttajataustaisia, siis ulkomailla syntyneitä tai jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Värmdön kunta yhdessä Vaxholmin naapurikunnan kanssa ovat olleet ne kunnat joiden väkiluku on 1960-luvulta lähtien kasvanut nopeimmin koko Ruotsissa.
Koko kunnassa asuu noin reilut 40 000 henkeä vuodet ympäri, joista noin 15 % on maahanmuuttajataustaisia, siis ulkomailla syntyneitä tai jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Värmdön kunta yhdessä Vaxholmin naapurikunnan kanssa ovat olleet ne kunnat joiden väkiluku on 1960-luvulta lähtien kasvanut nopeimmin koko Ruotsissa.
Värmdön kunnantalo, Gustavsberg
Suurin osa Värmdön kunnasta kuuluu Upplantiin, vain pienempi osa eteläistä Värmdötä kuuluu Södermanlandiin. Värmdö on myös yksi Ruotsin nopeimmin kasvavista kunnista. Eikä ihme sillä Tukholman läheisyys ja kaunis saaristomeri houkuttelee monen muuttamaan tänne. Värmdön kunta on todellakin ihana kunta ja Värmdön saaret ovat kappale viihtyisää Tukholmaa.
Alue on ollut mukana monessa kuntareformissa. Vuoden 1971 kuntareformin mukaan syntyi Värmdön kunta, johon liitettiin myös Gustavsbergin ja Djurön kunnat. Värmdön kunnan distriktit/osa-alueet/piirit ovat Värmdö, Gustavsberg, Möja, Ingarö, Djurö ja Nämdö.
Värmdön kuntaan pääsee autolla, mutta ei tietysti ulkosaariston pienimmille saarille. Slussenilta Värmdöledeniä pitkin Nackan kunnan lävitse. Värmdöleden on kuusikaistainen moottoritie ja sen lisäksi sen mollemmin puolin on ns huoltokaistat. Slussenilta Gustavsbergiin on 20 kilometriä, joka on ihan normaali työmatka Tukholman alueella. Useammilla on vielä pitempi työmatka.
Asunnot ovat täällä paljon halvempia kuin monella muulla suunnalla Tukholmaa. Varsinkin jos vertaa Vaxholmiin ja Lidingön hintoihin. Useimmat kulkee 30 kilometriä edestakaisin päivittäin, joten vapaa-ajan ongelmia on harvalla tukholmalaisella, kun työpäivästä tulee todellakin pitkä. Sitä paitsi useimmissa työehdoissa on sovittu että ollaan yhdeksän tuntia työpaikalla, koska siitä on tunti omaa aikaa, jolloin saa syödä ja kahvitella tai hoitaa omia asioitaan.
Värmdö mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisesti vuonna 1314. Siihen aikaan nimi kirjoitettiin Wermdö. Mutta onhan täällä toki asuttu jo sitäkin ennen rautakaudella. Keskiajalla alkoi syntyä asutuskeskuksia niille paikoille, jotka oli noussut ensin merenpinnan yläpuolelle jääkauden jälkeen. Kalastus, hylkeenpyynti, maatalous olivat elinkeinoja näillä melko karuilla saarilla.
Värmdö ei ole vain kunna nimi vaan alueelta löytyy ikivanah asutustaajama nimeltä Värmdö. Kunnan pääpaikka sijaistee kuitenkin Gustavsbergissä jonne on Värmdöstä vain muutama kilometri. Gustavsbergissä asuu hieman enempi väkeä kuin Värmdössä.
Värmdön turistisivut!
Kirkon rakentamisen on luultavasti kustantanut Flemingin aatelissuku. Mutta kirkosta löytyy myös Baggen ja Snakenborgin aatelissukujen hautakappelit ja ritaritaulut. Värmdön ainoan keskiaikaisen rälssikartanon Norrnäsin omistajat olivat mukana kustantamassa ja kunnostamassa kirkkoa. Kartanon ja kirkon väliä on noin kaksi kilometriä. Jens Fleming omisti Norrnäsin kartanon 1300-luvulla. Hänet on haudattu kirkkoon. Norrnäsin kartanolla oli keskiajalla ns patronatsrätt, toisin sanoen lupa nimittää seurakunnan papit.
Norrnäsin kartano sijaitsee Värmdön saaren pohjoisosassa Sandövägenin varrella. Bussi 463 ajaa siitä ohitse Sandön laivalaiturin luokse ja kääntyy sieltä takaisin päin kohti Slussenia. Saaristolaivat ei enää käy tällä laiturilla. Norrnäsin kartanossa asuu vain yksi henkilö.
Alttarikaappi on valmistettu Upplannissa 1400-luvulla
Tämä alttarikaappi on myös valmistettu Upplannissa vuonna 1514.
Aatelisvaakunat seinillä ja aatelishautakappeli
Pyhä Anna, Pyhän Marian äiti
Jo keskiajalla sai asukkaat yhteisen ns pitäjäkirkon, Värmdö kyrkan. Paljon myöhemmin sai myös Möja, Djurö ja Ingarö oman saaristokirkkonsa, jotka paikalliset itse rakensivat.
Tukholman porvaristo alkoi 1800-luvulla matkustamaan saarille kesää viettämään ja höyrylaiva väylän varrelle rakennettiin toinen toistaan komeampia puutaloja. Ensimmäiset suuret kesähuvilat rakennettiin Norra Lagnön saarelle, Stavnäsiin ja Sandhamniin. Näin alkoi kesäparatiisit kukoistamaan.
Myös kuninkaallinen purjehdusseura KSSS rakensi klubihuoneen Sandhamniin. Heidän vanavedessään tuli taiteilijoita, kirjailijota ja intellektuelleja ja joukossa oli myös kirjailija ja taidenaalari August Strindberg, joka asui milloin milläkin saarella kesänsä.
Turisteille on paljon nähtävää ja koettavaa. On vaan vaikea päättää että mille saarille haluaa mennä. Minä en pysty muuta kuin tekemään pintasipaisun Värmdön kunnasta. Ehkäpä palaan myöhemmin takaisin...muodossa tai toisessa.
Visitvarmdo.se
Stockholms Archipelago!
Olen jo tehnyt yhden postauksen aikaisemmin tältä alueelta, joka koskee taidegalleria Artipelagoa.
Hyvä kartta alueesta josta löytyy infoa. Sieltä löytyy bussipysäkit ja parkkipaikat yhdellä klikkauksella. Samoin kirkot, museot ja muut nähtävyydet.
Alue on ollut mukana monessa kuntareformissa. Vuoden 1971 kuntareformin mukaan syntyi Värmdön kunta, johon liitettiin myös Gustavsbergin ja Djurön kunnat. Värmdön kunnan distriktit/osa-alueet/piirit ovat Värmdö, Gustavsberg, Möja, Ingarö, Djurö ja Nämdö.
Asunnot ovat täällä paljon halvempia kuin monella muulla suunnalla Tukholmaa. Varsinkin jos vertaa Vaxholmiin ja Lidingön hintoihin. Useimmat kulkee 30 kilometriä edestakaisin päivittäin, joten vapaa-ajan ongelmia on harvalla tukholmalaisella, kun työpäivästä tulee todellakin pitkä. Sitä paitsi useimmissa työehdoissa on sovittu että ollaan yhdeksän tuntia työpaikalla, koska siitä on tunti omaa aikaa, jolloin saa syödä ja kahvitella tai hoitaa omia asioitaan.
Värmdö mainittiin ensimmäisen kerran kirjallisesti vuonna 1314. Siihen aikaan nimi kirjoitettiin Wermdö. Mutta onhan täällä toki asuttu jo sitäkin ennen rautakaudella. Keskiajalla alkoi syntyä asutuskeskuksia niille paikoille, jotka oli noussut ensin merenpinnan yläpuolelle jääkauden jälkeen. Kalastus, hylkeenpyynti, maatalous olivat elinkeinoja näillä melko karuilla saarilla.
Värmdö ei ole vain kunna nimi vaan alueelta löytyy ikivanah asutustaajama nimeltä Värmdö. Kunnan pääpaikka sijaistee kuitenkin Gustavsbergissä jonne on Värmdöstä vain muutama kilometri. Gustavsbergissä asuu hieman enempi väkeä kuin Värmdössä.
Värmdön turistisivut!
Värmdön kirkko, Värmdö
Avoinna ainakin sunnuntaisin kello 11 Jumalnpalvelusta varten
Avoinna ainakin sunnuntaisin kello 11 Jumalnpalvelusta varten
Värmdön seurakuntaan kuuluu noin 14000 jäsentä. Ruotsissahan voi kuulua mihinkä seurakuntaan haluaa, tai ei mihinkään. Kukaan ei enää synny johonkin seurakuntaan automaattisesti vuodesta 2000 lähtien. Siitä huolimatta reilut puolet Ruotsissa asuvista kuuluu Ruotsin kirkkoon. Ruotsin valtiokirkkoa ei enää ole olemassakaan, mutta silti entisen valtiokirkon kirkot kutsuvat seurakuntiaan yhteisnimellä Svenska kyrkan.
Värmdön surakunnalla on keskiaikainen historiansa. Kirkko on Tukholman saariston vanhin kirkko. Kirkkoa on kutsuttu nimellä saariston katedraali. Aikaisemmin Värmdön seurakuntaan kuului Södra Ljusterön, Boon, Möjan, Djurön, Ingarön ja Gustavsbergin seurakunnat.
Värmdön surakunnalla on keskiaikainen historiansa. Kirkko on Tukholman saariston vanhin kirkko. Kirkkoa on kutsuttu nimellä saariston katedraali. Aikaisemmin Värmdön seurakuntaan kuului Södra Ljusterön, Boon, Möjan, Djurön, Ingarön ja Gustavsbergin seurakunnat.
Kellotapuli ei ole alkuperäinen vaan kopio alkuperäisestä.
Kirkko on 1300-luvulta, mutta kirkon paikalla on pitänyt sijaita ns. alkuperäinen kirkko. Tämä on ainoa vanhempi kirkko Värmdön seurakunnassa. Kirkko on alunperin pyhitetty Pyhälle Olaville joka oli norjalainen. Juuri täällä Upplannissa on useita kirkkoja joissa Pyhä Olavi on kuvattu kalkkimaalauksissa ja hänestä on myös tehty puuveistoksia.
Kirkon rakentamisen on luultavasti kustantanut Flemingin aatelissuku. Mutta kirkosta löytyy myös Baggen ja Snakenborgin aatelissukujen hautakappelit ja ritaritaulut. Värmdön ainoan keskiaikaisen rälssikartanon Norrnäsin omistajat olivat mukana kustantamassa ja kunnostamassa kirkkoa. Kartanon ja kirkon väliä on noin kaksi kilometriä. Jens Fleming omisti Norrnäsin kartanon 1300-luvulla. Hänet on haudattu kirkkoon. Norrnäsin kartanolla oli keskiajalla ns patronatsrätt, toisin sanoen lupa nimittää seurakunnan papit.
Norrnäsin kartano sijaitsee Värmdön saaren pohjoisosassa Sandövägenin varrella. Bussi 463 ajaa siitä ohitse Sandön laivalaiturin luokse ja kääntyy sieltä takaisin päin kohti Slussenia. Saaristolaivat ei enää käy tällä laiturilla. Norrnäsin kartanossa asuu vain yksi henkilö.
Kirkkomaa
Seitsemän rautakautista hautakenttää sijaitsee kirkon kupeessa ja kertoo että täällä on asuttu jo esihistoriallisella ajalla.
Alttarikaappi on valmistettu Upplannissa 1400-luvulla
Tämä alttarikaappi on myös valmistettu Upplannissa vuonna 1514.
Aatelisvaakunat seinillä ja aatelishautakappeli
Pyhä Anna, Pyhän Marian äiti
Jo keskiajalla sai asukkaat yhteisen ns pitäjäkirkon, Värmdö kyrkan. Paljon myöhemmin sai myös Möja, Djurö ja Ingarö oman saaristokirkkonsa, jotka paikalliset itse rakensivat.
Torsbyssä sijaitsee Buddharama temppeli ja seurakuntatilat, pari kilometriä Värmdöstä pohjoiseen päin.
Värmdön kylässä on ostoskeskus, mutta muuten alue on huvila-asutusta ja suurin osa huviloista sijaitsee meren rannalla, missäpä muualla.
Turisteille on paljon nähtävää ja koettavaa. On vaan vaikea päättää että mille saarille haluaa mennä. Minä en pysty muuta kuin tekemään pintasipaisun Värmdön kunnasta. Ehkäpä palaan myöhemmin takaisin...muodossa tai toisessa.
Visitvarmdo.se
Stockholms Archipelago!
Olen jo tehnyt yhden postauksen aikaisemmin tältä alueelta, joka koskee taidegalleria Artipelagoa.
Hyvä kartta alueesta josta löytyy infoa. Sieltä löytyy bussipysäkit ja parkkipaikat yhdellä klikkauksella. Samoin kirkot, museot ja muut nähtävyydet.
Valtatie 222 kulkee Nackan kautta Gustavsberg'iin, joka on kunnan keskus. Tie kulkee Grisslingevikenin kautta, jossa on ihana uimaranta. Ranta on noin 300 metriä pitkä hiekkaranta. Bussit 434, 436, 437, 438, 439, 440 lähtevät Slussenin metroaseman luota ja Grisslingen pysäkki sijaitsee aivan uimarannan vieressä. Uimarannalle on noin kaksi kilomertiä Gustavsbergin jälkeen.
Värmdön kunta sijaitsee keskellä Tukholman suurta saaristoa. Pohjoisin osa kunnasta kuuluu Upplannin maakuntaan ja eteläisin osa Södermanlandin maakuntaan. Koko Värmdön kunta on merisaaristoa. Noin kolmas osa Tukholman merisaaristosta kuuluu Värmdön kuntaan. Kunta on kuulunut viiteen seurakuntaan, Djurö, Ingarö, Möja, Nämdö ja Vämdö. Vuoden 2016 alusta Värmdösssä on vain neljä seurakuntaa. Djurö, Möija ja Nämdön seurakunnat ovat yhtyneet.
Farsta slott, Farstaviken, Gustavsberg
Gustavsberg oli aikaisemmin nimeltään Farsta. Nykyinen Farsta niminen paikka sijaitsee Tukholman kunnan eteläosissa. Gabriel Oxenstierna muutti paikkakunnan nimen vuonna 1640 isänsä kunniaksi, jonka nimi oli Gustav Oxenstierna. Siitä nimi Gustavsberg. Alue oli nimeltään Gustavsbergin maalaiskunta vuoteen 1902 saakka, kunnes se liitettiin Värmdön kuntaan.
Venäläiset polttivat aluperäisen linnan 1740-luvulla, kute he tekivät muuallakin pitkin Tukholman rannikkoa.
Farsta slott on tietääkseni nykyään privaatti vanhainkoti.
Gustavsbergin porsliinitehdas vuonna 1870
Bussi 474 Slussenilta Tukholmasta kulkee noin viisi kertaa tunnissa. Matka kestää noin 25 minuuttia. Bussit ajaa viking linjan sataman ohitse. Pysäkin nimi siinä kohtaa on Londonviadukten. Museo löytyy heti Farstavikenin bussipyäkin lähettyviltä (kartalla oikeassa yläkulmassa). Museossa on myös myymälä.
Niin kuin kartalta näkyy, niin siinä on Iittalan Outlet, Orrefors Kosta Bodan myymälä ja Gustavsbergin Taidehalli. Hotelli Blå Blom jossa voi yöpyä, useampia ravintoloita ja ihatuttava kahvila nimeltä Café Tornhuset. Antikhuset Gustvasberg AB on myös mielenkiinttoinen myymälä, jossa voi tehdä retrolöytöjä.
Kesäaikaan (juhannuksen jälkeiseltä viikolta lähtien kaksi kuukautta eteenpäin) tänne voi tulla myös Strömma Kanalbolagetin saaristolaivalla Nybrokajen varrelta Tukholmasta. Matka on edestakainen. Laiva odottaa siellä perillä ja siinä jää hyvin aikaa tutustua kohteisiin. Perilläoloaikaa jää noin reilut 5 tuntia, muistaakseni. Edestakainen matka maksaa 205 kr. Laivallla on ravintola/kahvila palvelu täysin oikeuksin.
Sama laiva kuljettaa vierailijoita myös Artipelagin taidemuseoon joko yhteen suuntaan tai edestakaisin. Hinta on 200-280 kr. Sama laivayhtiö tekee monenlaisia saaristomatkoja. Pisin yhteisreissu kestää 11 tuntia ja on nimeltään Tuhansien saarten risteily. Lisää täällä.
Saariston normaaalista laivaliikenteestä pitää huolen Waxholmsbolaget. Tämä on halvempi vaihtoehto. Nämä laivat kuuluvat Tukholman paikallisliikenteeseen. Matkalipun voi ostaa laivassa ja maksaa Visa-kortilla. Säilytä lippu sillä se pitää näyttää kun jää pois kyydistä.
Toinen mahdollisuus on ostaa ennen matkaa ns Access-kortti, johon ladataan matkakassa. Se on kätevä varsinkin jos hyppii laivasta toiseeen, saarelta saarelle. Myytävänä on myös ns viidenvuorokauden matkalippu, jolla voi matkustaa vaapaasti viisi vuorokautta saarelta toiselle. Täällä on linjakartta! Kannattaa tolki varata yöpymispaikat etukäteen, varsinkin kesäaikaan. Tarjolla on monenlaisia yöpymismahdollisuuksia.
Muitakin maksutapoja löytyy, kysy infoa SL-Centereistä tai Waxholmsbolagetin omasta infosta, joka sijaitsee Strömkajenin varrella Balasieholmilla, Grand Hotellin edustalla. Pitää ottaa aina huomioon että muutksia on saatettu tehdä ajan saatossa. Muun muassa Access-kortin käyttö tullaan lopettamaan! Kätevin tapa on ostaa matkalippu aluksella.
Infopiste löytyy myös Vaxholmaissa ja Stavsnäsissä. Vaxholmsbolaget ei tee ryhmämatkoja. Täällä on listattu kaikki kohteet ja aikataulut, jonne Vaxholmsbolaget kulkee. Samoilta sivuila löytyy turisti-infoakin ja ladata Abb. Laivalipulla saa 50% alennusta Gustavsbergin porsillinimuseon sisäänpääsyhinnasta. Noh jaa, museon sisäänpääsy ei maksa kuin 70 kr.
Muitakin maksutapoja löytyy, kysy infoa SL-Centereistä tai Waxholmsbolagetin omasta infosta, joka sijaitsee Strömkajenin varrella Balasieholmilla, Grand Hotellin edustalla. Pitää ottaa aina huomioon että muutksia on saatettu tehdä ajan saatossa. Muun muassa Access-kortin käyttö tullaan lopettamaan! Kätevin tapa on ostaa matkalippu aluksella.
Infopiste löytyy myös Vaxholmaissa ja Stavsnäsissä. Vaxholmsbolaget ei tee ryhmämatkoja. Täällä on listattu kaikki kohteet ja aikataulut, jonne Vaxholmsbolaget kulkee. Samoilta sivuila löytyy turisti-infoakin ja ladata Abb. Laivalipulla saa 50% alennusta Gustavsbergin porsillinimuseon sisäänpääsyhinnasta. Noh jaa, museon sisäänpääsy ei maksa kuin 70 kr.
Gustavsbergin porsliinitehdas on ollut tulonlähde monelle värmdöläiselle. Suunnittelijat Lisa Larsson, Stig Lindberg ja monta muuta muotoilijaa ovat tulleet tutuiksi monelle juuri Gustavsbergin porsliinitehtaan myötä. Gustavsbergin Taidehalli on myös mielenkiintoinen kohde. Ilmainen sisäänpääsy.
Gustavsbergin Porsliinitehdas on kuin Arabia suomalaisille. Nykyisistä Gustavsbergin suunnittelijoista on ehkä kuuluisin prinssi Carl Philip, joka luo yhdessä Oscar Kylbergin kanssa esineitä.
Hieman kauenpana sijaitsee melko uusi ja innovatiivinen taidehalli nimeltä Artipelag, josta olen kertonut jo aikaisemmin. Bussi 468 Gustavsbergistä vie Artipelagiin. Bussi kulkee kerran tunnissa perille muutamassa minuutissa, mutta kävellen tänne on liian pitkä matka. Talviaikataulu.
Gustavsbergin Porsliinitehdas on kuin Arabia suomalaisille. Nykyisistä Gustavsbergin suunnittelijoista on ehkä kuuluisin prinssi Carl Philip, joka luo yhdessä Oscar Kylbergin kanssa esineitä.
Hieman kauenpana sijaitsee melko uusi ja innovatiivinen taidehalli nimeltä Artipelag, josta olen kertonut jo aikaisemmin. Bussi 468 Gustavsbergistä vie Artipelagiin. Bussi kulkee kerran tunnissa perille muutamassa minuutissa, mutta kävellen tänne on liian pitkä matka. Talviaikataulu.
Cafe Tornhuset, Oldersbergsväg 11, Gutsvasberg
Tätä kahvilaa ei voi ohittaa, jos sattuu olemaan Gustavsbergissä käymässä. Kahvila sijaitsee tuossa tornitalon oikealla seinustalla puitten ja pensaiden keskellä. Talviaikaan sisätiloissa.
Farsta slott/Farstan linna, Slottvägen 1, Gustavsberg
Linna puistossa voi käydä kävelemässä, mutta linnaan ei pääse tuskin sisälle.
Farsta slott/Farstan linna
Mainitsin jo aikaisemmin tuolla ylenpänä tästä linnasta. Tätä linnaa ei pidä sotkea Farstan kartanon kanssa. Linna oli monet vuodet prosliinitehtaan tirehtöörin Wilhelm Odelbergin asunto. Nykyään linna on yksityinen vanhusten koti. Oldenberg ei ollut vain tehtaan tirehtööri vaan hän istui myös eduskunanssa. Hänellä oli monta muutakin virkaa siinä sivussa.
Keskiajalla rakennettiin monta kartanoa Farstavikenin rantaan. Fasrtavikenin lahti on kapea lahti, joka on osa isonpaan Itämeren lahtea. Gustavsberg sijaitsee myös Farstavikenin rannalla. Aatelisrouva Ebba Banéer asui viereisessä kartanossa nimeltä Gottholma, mutta venäläiset sytyttivät niin kartanon kuin linnankin palamaan vuonna 1719. Kartanoa ei rakennettu uudestaan, mutta linna uuskorjattiin ja nykyinen linna on siltä ajalta.
Villa Bråvalla, Farstaviken
Linnan vireeen rakennettiin samalle rannalle useita kesähuvioita 1780-luvulla. Villa on ykistyinen asunto.
Farsta Udde, Farstaviken
Villa Strandvik, Farstaviken
Villa Strandvik
Lillsved Urheilukorkeakoulu, Lillsvedsvägen 100
Tämä urheilukoulu sijaitsee erittäin kauniilla paikalla. Täällä on aivan ihana kahvila nimeltä Café Sjöstugan.
Café Sjöstugan
Kun kävelee kahvilan ohitse rnaantietä pitkin niin sieltä löytyy saaristolaivan laituri. Laivat kulkee täältä Trångholmenin laituriin. Trångholmen on pieni saari, mikä kuuluu Värmdön kuntaan, mutta sijaitsee enempi itäänpäin. Saarella ei ole mitään erikoista nähtävää, kuin herraskartano, jonka on yksityisomistuksessa. Luultavasti kartanon omistaja omistaa koko saaaren. Mutta tämä reitti on ainoa reitti päästä Trångholmin saarelta Gustavsbergiin ja edelleen Tukholmaan.
Lillsvediin kulkee nimittäin Tukholman paikallisliikenteen bussi 437, jolla pääsee Tukholmaan Slussenille. Bussi kulkee Siggestan kartanon, Värmdön kylän kautta edelleen Grisslingeen, jossa bussi pysähtyy uimarannan kohdalla. Värmdön ostoskeskuksen jälkeen bussi kulkee moottoritietä pitkin eikä se tule pysähtymään kuin muutaman kerran ennen Slussenia ja silloinkin vain Lillsvediin päin ajettaessa.
Bussi pysähtyy Londonviadukten pysäkillä Viiking linjan sataman kohdalla ja siitä voi nousta kyytiin ja ajaa Gustavsbergiin tekemään ostoksia Gustavsbergin porsliinitehtaan myymälässä tai uimaan Grisllingen uimarannalla, tai ajaa perille saakka Liilsvedin ja nauttia merimaisemasta kahvitellessa Café Sjöstuganin kahvilassa. Gustavsbergissä voi vaihtaa bussia ja ajaa Arkipelagin taidegalleriaan.
Tosiaan, unohdin mainita että Gustavsbergin Porsliinitehtaan myymälä on vieläkin jäljellä Gustavsbergissä. Täällä myydään joitakin prinssi Carl Philipin ja hänen muotoilukaverinsa Oscar Kylbergin tuotteitakin. Kaikki esineet joita täällä mydyään on hyvä investointi tulevaisuuden varalta. Suosittelen!
Café Sjöstuga
Lisa Larssonin Lucia-asetelma on melkein jokaisessa ruotsalaisessa kodissa.
Stig Linbergin säästöpossu-koira on myös useimmille ruotsalaisille tuttu.
Stig Lindbergin kahvikupeista on moni ruotsalainen juonut kahvinsa
Gustavsbergista kehittyi Tukhoman alueen ensimmäisiä brukssamhälle/ruukki. Bruk'in/ruukin ympärille sitten kasvoi kokonainen kyläyhteisö. Bruk'issa kehittyi myös omalaatuinen ruukkiyhteiskunnan menttaliteetti, joka oli hierarkinen. Itse brukspatron/ruukinptaroona oli patrialkaalinen henkilö kylässä. Hänen sanansa oli laki. Bruk'issa töissä olevat saivat työpaikkasuntolasta asunnon.
Inlärt hjäplöshet/opittu avuttomuus, on psykologien termi, mikä kuvaa niitä elinolosuhteita, josssa työläiset asuivat ja elivät ja työskentelivät patroonan alaisina. Ruukkiyhteiskunnassa oli työpaikka ja yhteisö yksi ja sama asia. He elivät eristettyä ja suljettua elämää. Useimmat toimivat kuin vankilassa.
Tällaista ruukkiyhteiskuntaa pidettiin yhteiskunnallisena malliesimerkkinä siihen aikaan. Ehkäpä siltä ajalta on peräisin hyvin yleinen sanonta että "du ska inte tro att du är någonting"/"älä luule että olet jotain". Tämä on vieläkin ensimmäinen ehto ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Tällaista ruukkiyhteiskuntaa pidettiin yhteiskunnallisena malliesimerkkinä siihen aikaan. Ehkäpä siltä ajalta on peräisin hyvin yleinen sanonta että "du ska inte tro att du är någonting"/"älä luule että olet jotain". Tämä on vieläkin ensimmäinen ehto ruotsalaisessa yhteiskunnassa.
Janten laki on voimassa Ruotsissa hyvin vahvasti vieläkin. Ruotsalaisten maltillisuuden ja vaisun käytöksen on moni suomalainen tulkinnut ylpeydeksi, mutta sitä se ei ole. Ruotsalaiset eivät ole ylpeitä, koska ylpeyttä pidetään perussyntinä. Vaan he yrittävät käyttäytyä ihmisiksi, käyttäytyä sivistyneesti, yrittävät näyttää olevansa lojaaleja auktoriteettejä kohtaan, vaikka he eivät hevillä tottele tai nöyrry, mutta tekevät sen mukisematta. Ruotsalaiset välttelevät ristiriitoja. Maltillisella puheella tulee paremmin toimeen. Ruotsalaisten kanssa on helppo tulla toimeen.
Ruukkiyhteiskunnista on ollut myös positiivista vaikutusta. Esimerkiksi Ruotsiin on kehittynut paljon taajamia/kaupunkeja, mitkä eivät jää suurkaupunkien varjoon, vaan päin vastoin. Asukkaiden vahva yhteenkuulumisen tunne ja yhteinen vastuuntunto on hyvin tyypillinen piirre ruotsalaisten parissa. Välitetään toisista ja luotetaan toisiin. Harvalla on ennakkoluuloja kenestäkään. Yhteiskunta/yhteisö on vahva ja kaikki ovat valmiita ratkaisemaan ongelmat yhdessä ja puhaltamaan yhteiseen hiileen.
Ruukkiyhteiskunnista on ollut myös positiivista vaikutusta. Esimerkiksi Ruotsiin on kehittynut paljon taajamia/kaupunkeja, mitkä eivät jää suurkaupunkien varjoon, vaan päin vastoin. Asukkaiden vahva yhteenkuulumisen tunne ja yhteinen vastuuntunto on hyvin tyypillinen piirre ruotsalaisten parissa. Välitetään toisista ja luotetaan toisiin. Harvalla on ennakkoluuloja kenestäkään. Yhteiskunta/yhteisö on vahva ja kaikki ovat valmiita ratkaisemaan ongelmat yhdessä ja puhaltamaan yhteiseen hiileen.
Useimmissa ruukkiyhteiskunnissa on ollut myös rikas kulttuurielämä. He kasvoivat veden, metsän ja kauniin luonnon ympäröiminä. Arkkitehti Ralph Erskine suunnitteli Gästrike Hammarby nimisen ruukkiyhteisön kaikki rakennukset. Ersike tuli 30-luvulla Englannista Ruotsiin. Hän on suunnitellut mm asuntoja, puhelinkioskeja, tehtaita ja Sandvikeniin edellä mainitsemani ruukkiyhteiskunnan.
Ruotsissa on ollut ruukkiyhteiskuntia ties kuinka paljon. Useimmat ruukit keskittyivät rautamalmiin, tiiliin, lasinvalmistukseen, puuhun tai veteen. 1800-luvulla oli Smålannissa jopa sata lasiruukkia, joissa valmistettiin lasiesineitä. Ensimmäiset ruukkiyhteiskunnat perustettiin jo 1500-luvulla. Vielä tänäkin päivänä Ruotsista löytyy noin lähemmäs sata ruukkiyhteiskuntaa, kuten Gimo ja Österbybruk.
Gustavsbergin ruukkiyhteiskunnasta tuli lopulta jopa oma kuntansa vuonna 1902. Vasta vuonna 1919 muodostettiin ammattijärjestö, koska olosuhteet olivat olleet tavallista suotuisemmat. Muualla oli ammattijärjestöt jo toimineet yhden sukupolven ajan.
Gustavsbergin ruukki myytiin Koperativaförbundet/osuuskuntajärjestölle, josta oli 1930-luvulla tullut Gustavsbergin suurin asiakas. Missään muualla Ruotsissa ei osuuskuntaliike tullut olemaan yhtä vahva kuin Gustavsbergissä. Osuuskuntajärjestön oma arkkitehti Olof Thunström suunnitteli uudet asunnot työläisille. Hän suunnitteli myös uuden talousporsliinitehtaan. Gustavsbergissä valmistettiin myös kylpyammeita, lavuaareja ja vessanpönttöjä sekä tiiliskiviä. Työläisasuntoihin asennettiin luonnollisestikin uudet modernit vessanpöntöt, lavuaarit ja kylpyammeet.
Ruotsissa on ollut ruukkiyhteiskuntia ties kuinka paljon. Useimmat ruukit keskittyivät rautamalmiin, tiiliin, lasinvalmistukseen, puuhun tai veteen. 1800-luvulla oli Smålannissa jopa sata lasiruukkia, joissa valmistettiin lasiesineitä. Ensimmäiset ruukkiyhteiskunnat perustettiin jo 1500-luvulla. Vielä tänäkin päivänä Ruotsista löytyy noin lähemmäs sata ruukkiyhteiskuntaa, kuten Gimo ja Österbybruk.
Gustavsbergin ruukkiyhteiskunta
Gustavsberg, ruukkiväen asuntoja
Gustavsbergin ruukki myytiin Koperativaförbundet/osuuskuntajärjestölle, josta oli 1930-luvulla tullut Gustavsbergin suurin asiakas. Missään muualla Ruotsissa ei osuuskuntaliike tullut olemaan yhtä vahva kuin Gustavsbergissä. Osuuskuntajärjestön oma arkkitehti Olof Thunström suunnitteli uudet asunnot työläisille. Hän suunnitteli myös uuden talousporsliinitehtaan. Gustavsbergissä valmistettiin myös kylpyammeita, lavuaareja ja vessanpönttöjä sekä tiiliskiviä. Työläisasuntoihin asennettiin luonnollisestikin uudet modernit vessanpöntöt, lavuaarit ja kylpyammeet.
Lopulta Gustavsbergissä alettiin valmistamaan myös muoviastoita. Varmaan jokaisessa tukholmalaisessa perheessä on Gustavsbergin astioita, niin porsliinisiä kuin muovisiakin. Useimmilla on myös Gustavsbergin vessanpöntöt, lavuaarit ja ammeet. Niin meilläkin.
Muotoilijat ja taiteiljat alkoivat myös valmistamaan emaljista esineitä, astioita ja tauluja. Vuoden 1975 jälkeen asuntojen rakentaminen melkein pysähtyi ja ammeita, vessanpönttöjä ja lavuaareja ei tarvittu samoissa määrin. Myös talousporsliinin myynti laski, sillä ulkomaalaiset halvat porsliinit ja muoviastiat möivät paljon paremmin. Gustavsberg AB on yrittänyt sen jälkeen kaikkensa. Firma on paloiteltu ja myyty sinne ja tänne, ja taas uudestaan myyty eteenpäin. Tuotantoa muutettiin ulkomaille, maihin joissa oli halpaa työvoimaa, kuten Romaniaan, Unkariin ja Thaimaahan.
Muotoilijat ja taiteiljat alkoivat myös valmistamaan emaljista esineitä, astioita ja tauluja. Vuoden 1975 jälkeen asuntojen rakentaminen melkein pysähtyi ja ammeita, vessanpönttöjä ja lavuaareja ei tarvittu samoissa määrin. Myös talousporsliinin myynti laski, sillä ulkomaalaiset halvat porsliinit ja muoviastiat möivät paljon paremmin. Gustavsberg AB on yrittänyt sen jälkeen kaikkensa. Firma on paloiteltu ja myyty sinne ja tänne, ja taas uudestaan myyty eteenpäin. Tuotantoa muutettiin ulkomaille, maihin joissa oli halpaa työvoimaa, kuten Romaniaan, Unkariin ja Thaimaahan.
Gustavsberg myytiin Wärtsilälle, joka oli oastanut myös Rörstrandin porsliinitehtaan ja Arabian. Osa Wärtsilää meni konkurssiin ja tehtaat myytiin Hackmannille, joka oli ostanut myös Arabian. Sekään ei ollut kannattavaa, joten lopulta Gustavsergin työläiset ostivat firman ja he valmistivat enimmäkseen koriste-esineitä.
Vuodesta 2013 omistaa Gustavsbergin tehtaat ja tontit IKEA:n asuntofirma Ikano Bostad. Ikea nimittäin on rakentanut asuinrakennuksia jo monet vuodet alueelle. Ikealla on myös ollut jo kauan oma Ikano pankki. Nyt tehtaita on hajoitettu ja Ikea rakentaa uusia asuintaloja tontille.
Kunnantalo valmistui vuonna 1954 on nykyään kunnan kirjasto
Gustavsberg sijaitsee Farstavikenin lahdessa, joka äkkiseltään näyttää järveltä, mutta se on Itämeren kaukainen lahti.
Ei vaan Ikea rakenna täällä asuntoja vaan Wallenbergin suvulla on oma asuntofirma. Gustavsbergistä tulee uusi "metropoli" Suur Tukholman aluelle.
Gustavsbergs kyrka, Värmdögatan 1
Tämä kirkko on vuodelta 1907.
Tämä kirkko on vuodelta 1907.
Gustavsbergs kyrka
Saaristolaiva Värmdö'ssä. Värmdön kunnan saarista on Värmdön lisäksi Sandhamn, Grinda, Svartsjö, Nämdö, Runnarö, Gällnö, Fågelbrolandet ja Möja suosituimmat kohteet, varsinkin kesäaikaan. Tässä samalla pitää sanoa että Värmdön kunnan saaristo on vain osa Tuholman saaristosta.
Sandhamn on erittäin suosittu kohde kesäaikaan
Sandhamnin saarella ei ole katuja, vaan täällä kuljetaan kapeita polkuja pitkin talojen välistä. Tänne ulkosaaristoon kestää matkan teko reilun tunnin, mutta Sandhamn on avoinna talvellakin. Täällä on kesäaikaan paljon venelijöitä ja purjehtijoita. Isot vierassatamat, useita ravintoloita ja hotelleja ja myymälöitä. Täällä on paljon aktivitettiä sataman tienoilla, täällä ikään kuin eletään laitureilla, mutta muuten saari on erittäin rauhallinen.
Stavsnäsin talvisatama sijaitsee myös ulkosaaristossa, mutta sinne pääsee autolla tai bussilla. Stavsnäsistä pääsee Sandhamniin talvellakin. Bussi 433 lähtee Slussenilta, Tukholman keskustasta, Stavsnäsin talvisatamaan.
Stavsnäs on söötti asuinalue pienine mökkeineen, kahviloineen ja myymälöineen. Siellä on kesäsatama ja talvisatama erikseen. Stavsnäs on aikoinaan ollut erityisesti tukholmalaisten taidemaalareiden kesänviettopaikka. Juuri se seikka, että tänne on auto ja bussiyhteydet on tehnyt Stavsnäsistä ja koko Fågelbolandetista erittäin suositun kesämökkialueen. Täällä asuu myös paljon väkeä ympäri vuoden. Monella julkkiksella on kesäasunto täällä.
Stavsnäsin talvisatama sijaitsee myös ulkosaaristossa, mutta sinne pääsee autolla tai bussilla. Stavsnäsistä pääsee Sandhamniin talvellakin. Bussi 433 lähtee Slussenilta, Tukholman keskustasta, Stavsnäsin talvisatamaan.
Stavsnäs on söötti asuinalue pienine mökkeineen, kahviloineen ja myymälöineen. Siellä on kesäsatama ja talvisatama erikseen. Stavsnäs on aikoinaan ollut erityisesti tukholmalaisten taidemaalareiden kesänviettopaikka. Juuri se seikka, että tänne on auto ja bussiyhteydet on tehnyt Stavsnäsistä ja koko Fågelbolandetista erittäin suositun kesämökkialueen. Täällä asuu myös paljon väkeä ympäri vuoden. Monella julkkiksella on kesäasunto täällä.
Sandhamn
Sandhmanin saarella kulkee polkuja pitkin ja poikin. Tunnissä pääsee tänne ulkosaaristoon nauttimaan rauhasta ja raikkaasta meri-ilmastosta. Sandhmanin itäpuolella aukeaa avomeri.
Sandhamn sijaitsee Tukholman ulkosaaristossa ja täällä on yksi Tukholman saariston suurimmista laivalaitureista. Tämä on erittäin suosittu saari, varsinkin purjehtijoiden keskuudessa. Sadhamnissa pidetään kesäisin useampiakin regattoja. Täällä asuu vakituisesti vajaat sata henkeä.
Sandhamnin kappeli
Venäläisten riehuntojen ajalla 1700-luvulla hajoittivat venäläiset asuintalot saarella. Venäläisillä oli tapana tuikata tuleen kaikki mikä vain paloi. Joten venäläisillä ei vieläkään ole hyvä maine Tukholman saaristossa. Sen verran pahaa he ovat saaneet aikaan, jotta Venäjästä tuli vihankohde numero yksi.
Kahvila Strindberg
Sandhamnin purjehdushotelli/Sandhamns seglarhotell
Sandhamnin edustalla sijaitsee useita pieniä saaria. Yksi niistä on nimeltään Lökholmen, jossa on vanha vartiotorni, josta tiirailtiin venäläisten alusten liikuntaa Tukholman saaristossa. Lökholmenin saari on nykyään Kuninkaallisen purjehdusseuran saari. Facebook!
Viereisellä Telegrafholmenin saarella oli autiota vielä vähän aikaa sitten. Nyt sinne on tuotu 40 valmisrakenteista kesämökkiä. Saaristolaivakin on alkanut kulkemaan sinne. Facebook!
Sitten on saaria minne ei saa nusta lainkaan, ei edes ankkuroida baattiian. Joillakin saarilla on karjaa ja jotkut saaret ovat lintujen hallussa. Luonnonsuojelulaki ei sitä salli!
Strömma kanal sijaitsee Värmdön saaren ja Fågelbrolandin saaren välillä. Muutama kilometri Värmdöstä Stavsnäsvägeniä kaakkoon. Strömma kanal on eräälainen saaristolaisten kohtauspaikka, sillä moni ajaa moottoriveneellään juuri Strömman kanavan kautta Tukholmaan, Värmdöstä Stavsnäsiin tai vielä siitäkin eteenpäin. Väylä on melkein kymmenen kilometriä pitkä ja hyvin kapea.
Strömma kanal/kanava on kapea pullonkaula. Nykyään on kanavassa kaksi sulkua, vanha ja uusi.
Strömma Kanalbolaget on se laivayhtiö, joka kuljettaa väkeä saarelta saarelle. Monta erilaista risteilyä on myös valittavana.
Strömman kanavan varrella sijaitsee suosittu baari ja ravintola
Tänne kulkee bussi 433 ja 434 Tukholmasta Slussenilta, samat bussit jotka jatkavat matkaansa Fågelbrolandin kautta Stavsnäsiin ja Djurön saarelle.
Stavsnäs sijaitsee Fågelbrolandetin alueella kunnan itäisellä laidalla. Venäläiset polttivat koko kylän 1700-luvulla. Stavsnäs on tärkeä satama sillä se toimii alueen satamana talvellakin. Stavsnäsistä pääsee myös autotietä Tukholmaan. Stavsnäsissä siis voi asua aivan hyvin talviaikaankin, koska täältä pääsee omalla autollakin liikenteeseen. Asutus täällä on enimmäkseen pieniä huviloita ja kesämökkejä, jotka on kunnostettu talviasuttaviksi.
Stavsnäs, Höl niminen pieni kylä, minkä kautta pääsee Hölön niemelle.
Stavsnäsin kotileipomo ja kahvila
Stavsnäsin uimaranta
Stavsnäs
Tämä silta sijaitsee Fågelbrolandetin ja Djurön välillä. Djurössä asuvatkin pääsevät mukavasti omalla autollaan Tukholmaan. Täällä asuu noin tuhat henkeä vuodet ympäri. Slussenilta lähtee bussit 434 ja 433 (joka toinen bussi ajaa Stavsnäsiin ja ja joka toinen Djuröhön, joten se on huomioitava). Matka kestää tunnin.
Täältä on mahdollisuus vuokrata kesäasunto, jos on hyvissä ajoin asialla. Täällä rakennetaan paljon uusia asuntoja sen jälkeen kun tuo silta saattiin valmiiksi. Djurö vaikuttaa viihtyisältä alueelta, jossa vanha ja uusi asutus kohtaa ja silti on vielä villiä luontoa ympärillä.
Djurö on melko suuri saari jonka itäpuolella aukeaa suuri Kanholmsfjärdenin lahti, joka on yksi suurimmista Tukholman saariston lahdista. Djurö ei kuulu suosituimpien saarien joukkoon, vaikka ei saaressa ole mitään vikaa. Se on vaan hieman yksitoikkoinen ja ikävystyttävä, koska siellä ei ole mitään aktivitettiä tarjolla. Mutta kun silta saatiin saarelle, niin tonttien osto alkoi heti.
Kolströmmen on hyvin kapea väylä, joka kulkee Farstalandetin ja Ingarön saaren välillä, Gustavsbergin eteläpuolella. Nämä kapeat kanavat häviää ajan kanssa, koska jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu jatkuu.
Beatelunds herrgård, on nykyään juhlahuoneisto. Herraskartanon ympärillä on suuri luonnonreservaatti. Beatelund sijaitssee Kolströmmenin salmen läntisessä päädyssä, Itämeren lahden rannalla.
Cales Rålam rekennutti tämän herraskartanon perheelleen kesäasunnoksi. Hänen vaimonsa nimi oli Beate Soop, joten hän antoi kartanolleen nimen vaimonsa nimen mukaan.
Kartano sijaitsee hieman sivussa ja sinne on hieman vaikea löytää. Gustavsbergistä lähdetään ajamaan eteläänpäin Gustavsbergsvägeniä ja siltä sitten oikealle Beatelundsvägeniä pitkin, mikä johtaa Beatelundiin.
Beatelund on kulttuurihistoriallinen rakennus karoliiniselta ajalta. Puutarha on erittäin huolella hoidettu, samoin päärakennus. Venäläiset sytyttivät Beatelundin kartanonkin palamaan vuonna 1719, mutta kartano rakennettiin uudestaan muutaman vuoden sisällä.
Beatelundiin johtava tie
Beatelund
Beatelundin privaatti laituri
Sjölidens kapell, Hemmestan asuinalueella, Värmdön saarella
Kappelin kellotapuli
Kappeli on alunperin ollut asuinrakennus
Vaikka Ingarö on saari niin tänne pääsee Värmdöstä Gustavsbergin tietä pitikin autolla ja busseilla. Slussenilta bussit 428 ja 430 sekä Gustavsbergistä bussi 467. Ingarön saari on melko suuri saari, jossa on useampikin asutustaajama joissa asutaan pysyvästi. Ingarön saarella sijaitsee lukuisia pieniä järviä. Täällä sijaitsee myös leirialue nimeltä Ingarö Havscamping, Södersvedissä, jossa on aivan ihan uimaranta ja pieniä mökkejä vuokrattavana.
Ingarön eteläisemmällä rannalla Björkvikenissä on neljä ihanaa uimarantaa! Parkkipaikalta autolla pääsee melko lähelle uimarantoja. Bussit pysähtyy parkkipaikan edustalla. Brjörkvikenin uimarantaan pääsee bussilla perille saakka ja sieltä bussit 428 ja 429 kääntyvät takaisin Gustvasbergiin, missä sitten bussin vaihto Slussenille.
Gällnön saari sijaitsee pienten saarten ryhmässä Värmdön pohjoispuolella. Kuten kartalta näkyy niin saari on korkeintaan noin kilometrin leveä, paikka paikoin jopa kapeampikin. Täällä on runsaasti pieniä privaatteja kesämökkeja.
Gällnön saarelle pääsee vain saaristolaivoilla 11, 13, 14 ja 34. Gällnön itärannalla sijaitsee myös laivalaituri, johon kulkee saaristolaivat 11 ja 14.
Gällnö
Gällnö on ihaantellinen kesäanviettopaikka, jos kaipaa kaunista luontoa, rauhaa ja viihtyy yksinkrtaisissa melko luonnonvaraisissa olosuhteissa. Useimmat tulee tänne päiväseltään eväitten kanssa. Täällä ei sijaitse 'sosieteettin' isoja kesähuviloita, vain muutamia isompia maalaistaloja. Täällä on matkustajakoti missä voi yöpyä, ja puoti mistä voi ostaa ruokatarpeita, juomia ja hedelmiä. Baari ja kahvilakin löytyvät. Suosittelen! Lisätietoa tulee lähempänä kesäsesonkia.
Saarella on alue mikä on varattu telttailua varten.
Gällnönäsin laitui jossa käy saaristolaivat. Tuo laiturilla seisova pylväs on kipparia varten,. Jos joku haluaa että alus tulee satamaan, niin on tuo pyöreä osa on ajoissa käännettävä kohti alusta, jotta kippari ei tule satamaan turhan takia. Jos haluaa jäädä pois juuri tällä laiturilla, niin siitä on kerrottava ajoissa kipparille tai matkalipunmyyjälle. Useimmilla laitureilla alukset käyvät aina.
Gällnö Söderby
Gällnössä on kaksi saaristolaivalaituria ja useita ankkuripaikkoja omalle veneelle.
Gällnö, Gällnönäsin laivalaituri
Gälnössä on aika pysähtynyt. Gällnön saari on koukeroinen saari tai saariryhmä, joka sijaitsee Björnön pohjoispuolella. Tänne pääsee saaristolaivalla 1,5 tunnissa Tukholmasta, mutta lähin laivamatka on Värmdön saarelta kahdelta laiturilta, Boda ja Lillsved. Suosittelen Bodaa! Omalla autolla tai Slussenilta bussilla 438 Bodaan.
Täällä on kuin olisi kaukana muusta maailmasta. Täällä on vain vanhoja pieniä maalaistaloja ja torppia ja täällä on kotieläimet ulkona suuren osan vuodesta.
Gällnössä on erinomaiset mahdollisuudet vuokrata yöpaikkoja ja kesäauntoja. Tarjolla on enimmäkseen punaisia torppia, mutta myös hyvin pieniä majoja. Gallno Cabins on ysi mahdollisuus.
Keväällä saarella on täysin hiljaista jolloin saari on kauneimmillaan. Kesällä tulee kesävieraita, jotka asuvat saaren matkustajakodissa tai kesämökeissään. Useimmat tulevat tänne omilla veneillään. Talveksi pysähtyy melkein kaikki toiminta. Matksutajakoti, kahvila ja leipomo sulkeutuu, ja myös saaristoputiikki sulkee ovensa. Matkustajakoti on saannut parhaan matksutajakodin maininnan koko Ruotsissa, joten viihtyisä se on.
Gällnö
Gällnön laivalaituri
Gällnössä sijaitsee erittäin suosittu matkustajakoti, mikä sijaitsee noin kilometrin päässä Söderbyn laiturista.
Gällnö
Siggersta Gård, Värmdön saaren pohjoisosassa
Orangeriet joka toimii ravintolana
Minigolfrata Siggestassa
Lilla Nassa
Stora Nassa
Värmdön saaren pohjoisinpaan niemeen, nimeltä Shägga, pääsee vain saaristoliavoilla nuemro 11, 12, 13 ja 14. Mutta Slussenilta lähtevä bussi 437 kulkee Siggerstan kartanon ohitse ja ajaa Lillsvediin josta kerroin jo tuolla aikaisemmin.
Facebook!
Tämä on mukava rentoutumispaikka, jossa voi myös yöpyä. Kartanossa on monenlaista aktiviteettiä kaikenikäisille. Kartano on peräisin 1300-luvulta. Pitäjän ensimmäinen kirkko on sijainnut myös Siggesta'ssa. Tällä alueella on asuttu jo noin 800 eaa. Kartanon pihalla seisoo 900 vuotta vanha tammipuu.
Keskiajalla kartano kuului Vasan kuningassuvulle, ja he lahjoittivat sen kirkolle, mutta reformation jälkeen se joutui taas Vasan suvun haltuun. Kuningas Erik XIV lahjoitti kartanon Baggen suvulle ja he omistivat sen 1600-luvulle saakka.
Kartanon omistajien nimilistalla on myös sellaisia sukuja kuin Svinhuvud, Flemming ja von Scheven. Svinhuvud sukua on niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Luin juuri että Suomessa on nyt 48 henkilöä, joilla on Svinhuvud sukunimenä. Ruotsissa on 27 henkilöä tällä hetkellä, jotka kantaa tuota sukunimeä. Fleming on suomalainen aatelissuku, josta olen jo aikaisemminkin maininnut. Fellmingin sukua joutui myös Tanskaan. Suku on alunperin falaamilaista perua, vaikkakin heidän vaikutusvalta oli laaja Skandinaviassa.
Kartanon sai 1700-luvulla haltuunsa henkilö nimeltä Gabriel Cronstedt, joka oli Carl Gustav Armfeldtin armeijan upseerinakin. Ruotsalainen talousmies Olof Stenhammar omitaa vuodesta 1990 lähtien kartanon. Hän teki siitä konferenssihotellin. Tiloissa toimii myös ratsastuskoulu. Vaikuttaa aivan ihastuttavalta tämä kartano ja sen ympäristökin.
Orangeriet joka toimii ravintolana
Minigolfrata Siggestassa
Möjan saari siajitsee tuolla vasemmassa yläkulmassa, jonka isoimmat kylät ovat Långvik ja Berg. Nuo saaret tuossa Möjan ja Sandhamin välissä ovat melko asumattomia saaria. Useimmilla saarilla asuu kuitenkin joitakin sinnikkäitä joilla on lampaita ja lehmiä elätettävänään. Kesäasuntoja on alettu rakentamaan tännekin. Tällä alueella on täysin yksityisiä saaria ja jokusen saaren omistaa toiset kunnat, kuten Björkskärin saaret, jotka omistaa Lidingön kaupunki. Saaret sijaitsee noin 8 kilometriä Möjasta itään päin avomerellä. Mitä kauemmaksi ulkomerelle mennään sitä karummaksi saaret muuttuvat.
Björnskär
Björnskär
Björnskär
Lilla Nassa
Stora Nassa
Takaisin Möjan saarelle.
Möjan saari sijaitsee ulkosaaristossa. Möjan saariryhmää kutsutaan nimellä Möja arkipelagen. Aikoinaan venäläiset hajoittivat saarta pahasti. Möja tunnetaan ennen kaikkea juhannusjuhlistaan.
Täällä on koulu, urheiluhalli, ruokatavaramyymälä, useita ravintoloita, vierassatama, kirkko, kotiuseutumuseo, saaristogalleria, matkustajakoti ja tanssilava.
Möjan saari sijaitsee ulkosaaristossa. Möjan saariryhmää kutsutaan nimellä Möja arkipelagen. Aikoinaan venäläiset hajoittivat saarta pahasti. Möja tunnetaan ennen kaikkea juhannusjuhlistaan.
Täällä on koulu, urheiluhalli, ruokatavaramyymälä, useita ravintoloita, vierassatama, kirkko, kotiuseutumuseo, saaristogalleria, matkustajakoti ja tanssilava.
Möjan matkustajakoti
Möjaan pääsee vain saaristolaivoilla. Täällä on useampikin satama. Möja kuuluu ehdottomasti Tukholman saariston suosituimpien ja kauneimpien saarten joukkoon.
Möja
Hostel Grundet, Rögrund, Nämdö
Nämdön saari tai Nämdön saaret, joita on kaiketi sata pientä saarta, sijaitsee Värmdön kunnan eteläisimmässä osassa. Varsinainen Nämdön saari on yksi Tukholman saariston suurimmista saarista. Nämdö sijaitsee ikäänkuin Tukholman edustalla avoimmassa kohdassa. Täällä asuu noin 120 henekä vuodet ympäri, heistä 35 varsinaisella Nämdön saaarella ja loput hajanaisesti 18:lla ympärillä sijaitsevilla saarilla. Saarilla taitaa olla enempi lampaita kuin ihmisiä.
Laivaliikenne tänne kulkee Saltsjöbadenista ja Stavsnäsistä.
Nämdön saariin kuuluu lukuisia pinempiä saaria kuten Biskopsö, Boskapsö, Bullerö, Byttan, Ekholmen, Gillinge, Hallskär, Jungsfruskär, Långviksskär, Mörtö, Orrön, Rågskär, Rögrund, Uvön ja Villlinge.
Fredriksborgs fästning, Oxdjupet, Vårmdön ja Rindön saarten kapessa salmessa.
Linnake rakennettiin 1700-luuvulla koska venäläiset tunkivat kaiken aikaa Tukholman saaristoon, ryösti kaiken minkä saivat irti ja tuikkasivat tuleen rakennukset. Näitä hyökkäyksiä on kutsuttu nimellä rysshärjningar/venäläisten riehunnaksi. Linnake jätettiin omaan rauhansa sen jälkeen kun 1800-luvulla rakennettin Vaxholmin kastelli hieman pohjoisenpaan.
Ingarö kyrka/Ingarön kirkko kuuluu samaan seurakuntaan Gustavsbergin kirkon kanssa. Ingarön kirkko valmistui vuonna 1792. Kirkon rakentamisen kustansi Beatelundin herraskartanon silloinen omistaja Anders Cederström.
Kirkon saaranstuoli on kirkon vanhinta kalustoa. Alunperin se oli kiinnitetty alttarin yläpuolelle seinään.
Björkviks gård
Tämän kartanmon sai Axel Oxenstierna läänityksekseen vuonna 1580. Venäläiset polttivat kartanon vuonna 1719, joten tämä nykyinen on uusrakennettu. Nykyään kartanon ympäriltä on pilkottu tontteja myytäväksi.
Rumnarö
Rumnarö on kuten Nämdökin oikeastaan itse pääsaari Rumnarö ja noin sata pinempää saarta. Stavsnäsistä pääsee tänne vuodet ympäri saaritsolaivalla. Rumnarön saarella on lampaanhoito ja herkkusienien kasvatus on pääelinkeino.
Djurö kyrka, Djurviken
Tämä kirkko seisoo todellakin kauniilla paikalla aivan veden äärellä kauniissa pienessä puistossa. Djurvikenin asuinaluekin on idyllien. Siellä on melkein kaikki rakennukset perinteisesti maalattu punaisella faluröd/falupunaisella värillä, vaikka ne ovat uusia moderneja rakennuksia.
Lindalssundet,Värmdön pohjoisosassa
Lindalssundet
Hjälmö on pieni saariryhmä Värmdön saaren pohjoispuolella. Osa saarista on luonnonreservattia.
Lopuksi vielä Gällnö...minun suosikkini.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti