keskiviikko 24. joulukuuta 2014

God Jul!


Gud Jul!

Ajattelin aloittaa tämän Tukholmablogin joulutervehdyksellä. 


Skeppsbron, Gamla Stan

Tukholman suurin joulukuusi seisoo joka vuosi Skeppsbron varrella. Kuusi nostetaan ja koristellaan ensimmäiseksi adventiksi, niin kuin muutkin joulukuuset Tukholmassa ja useimmat tukholmalaisetkin kantavat jolukuusen sisään juuri ensimmäisenä adventtina. Siitä se joulunvietto sitten alkaa.

Yksi Ruotsin rikkaimmista herroista, jo edesmennyt, Jan Stenbeck pani aluelle tämän Skeppsbron joulukuusiperinteen joskus 90-luvulla. Stenbeck omistaa osake-enemmistön Kinnevik nimisessä börssinoteeratussa firmassa, joten kuusta on alettu nimittämään Kinnevikkuuseksi. Kinnevik on tunnettu siitä että se investoi varansa ostamalla osakkeita muista osakefirmoista. Kinnevikillä on suuret osakkeet non 30 firmassa noin 80 eri maassa. Tunnettuja firmoja joissa Kinnevikillä on osake-enemmsitö ovat mm Zalando, Millicom, Tele2, Rocket Internet, Global Facion Croup, MTG...Siis mikään köyhä firma tämä ei todellakaan ole. 

Cristina Stenbeck peri isänsä kuoltua firman. Cristina Stenbeck oli mehensä Alexnader Fizgibbonin kanssa itsestään selvät vieraat prinssi Oscarin kastajaisissa. Muutamat Ruotsin rikkaimmat aatelissuvut kuten Klingsborg ja von Horn puolestaan omistavat osakkeita Kinnevikissä. Samoin suuri eläkeläisfirma Alecta ja neljä Ruotsin suurinta pankkia Nordea, Swedbank, Handelsbanken ja SEB omistavat myös huomattavat osat osakkeita Kinnevikissä.

Kinnevikin joulukuusi seisoo luonnollisestikin Kinnevikin pääkonttorin edustalla. Joulukuusen pystyttäminen, rakentaminen ja koristelu vie viikkoja. Kun kuusi on saatu pystyyn ja koristeltua niin sen äärellä lauletaan joululauluja, nautitaan glögiä ja syödään piparkakkuja ja lussepuulia. Lapsillekin on järjestty joka vuosi jotain mukavaa. Yhteen aikaan kerrottiin että tämä jolukuusi olisi maailman korkein, mutta tuskinpa enää.


Skeppsbro jonakin talvisena päivinä. Tuon vahan tullirakennuksen edustalta lähtee Ånedin Linjan risteilylaivat ja sen edustalla siinä on kahvilakin. Heti sen jälkeen on toinen vahan tullirakennus jossa sijaitsee yksi Tukholman suosituimmista ja suurimmista ravintoloista, Mister French. Se on oikeastaan monia erilaisia ravintoloita yhdessä ja sen valtavan laajassa ulkoilmaosiossa on baari ja ruokaosio erikseen. Täällä voi syödä ehkä Tukholman suurimmasta jolupöydästä, jos satutte olemaan joulunaikaan Tukholmassa. Mikään halpa paikka tämä ei ole.


Skeppsbron

Skeppsbron varrella seisoo myös Ånedin Linjan omistama laiva Birger Jarl, joka on ravintola ja hostelli.  Tällä haavaa se on vain hostelli mutta kesäksi se ehkä lähtee taas risteilemään saaristoon. Tämä Birger Jarl laiva aikoinaan liinkennöi Tukholman ja Helsingin väliä vuodesta 1953 lähtien.


Kinnevikin pääkonttori sijaitsee Gamla Stanissa Skeppsbron varrella, tässä erittäin kauniissa rakennuksessa, joka oli aikaisemmin 1700-luvulla palatsi. Joulun aikaan on tämä rakennuskin jouluvalaistu.

 

Skeppsbron on rantakatu, jonka varrella seisoo pitkä rivi upeita rakennuksia, aatelissukujen, ns "Skeppsbron aateliset", rikkaiden laivayhtiön omistajien palatseja ja kauppiaiden palatseja, joista tulen kertomaan myöhemmin.


Skeppsbro aikoinaan 1700-luvulla. Tässä sijaitsi nimittäin Tukholman satama siihen aikaan ja tullirakennus. Rahtiliikenne oli erittäin vilkasta Tukholman ja sakalaisten satamien välillä. Tiuhaan laivoja kulki myös Tallinan, Rigan ja Gdanskin välillä. Tallinna, Riga ja Gdansk olivat parisataa vuotta (siinä 1500-1700-luvuilla) Ruotsin hallintovallan alaisia.


Tyypillinen ruotsalainen adventtikynttelikkö, jossa on neljä kynttilää. Ensimmäinen kynttilä sytytetään ensimmäisenä adventtina, toisena adventtinä sytytetään ensimmäinen ja toinen, kolmantena ensimmäinen, toinen ja kolmas ja neljäntenä adventtina sytytetään kaikki neljä kynttilää. Useimmat ruotsalaiset peruskoululapset veistävät tällaisen adventtikynttelikön veistotunneilla. Näitä on tietysti monen mallisia. Nykyään jopa sähköisäkin.


Perinteinen Luciakynttelikkö, jonka on suunnitellut Lisa Larson. Tähtipoika, Lucia, Tärna ja Tonttu. Lisa Larsonin "figuriinit" ovat suuressa huudossa nykyään. Hän oli töissä Gustavsbergin porsliinitehtaassa vuosina 1954-1980. Tehdas valmisti enimmäkseen tavallista "kotitalousporsliinia" ja vessanpönttöjä, ammeita ja lavuaareja. Wärtsilä osti tehtaan, mutta osa Wärtsilää meni konkurssiin joten tehdas päätettiin lakkauttaa. Ikano Bostad, Ikean rakennusfirma osti tontin ja Ikea rakentaa nyt tontille asuntoja. Yksi rakennuksista säästettiin ja Värmdön kunta rakentaa siihen eräänalaista Kulttuuri- ja kokmeuskeskusta, saman tyypiistä kuin Sicklassa sijaitseva Dieseverkstad tai Liljeholmenilla sijaitseva Färgfabriken.

Luciajuhlinta on hyvin yleistä Tukholmassa. Luciaa juhlitaan kaikissa kouluissa, päiväkodeissa, eläkeläiskodeissa, pankeissa, tavarataloissa, työpaikoilla, kodeissa...Lucian päivä on toki tavalllinen arkipäivä, jos se nyt ei satu sunnuntaiksi.


Joulukuusi Tukholman kaupungintalon sisäänkäynnin vieressä. Harmi vaan että Tukholmassa on jouluna harvoin lunta. Lumi sataa vasta siinä Tammikuun puolessa välissä, eikä se kauaa kestä kun se on jo sulanut pois. Siis nollakeli tai pari plussa-astetta on tavallisin sää talvella Tukholmassa. Se on kaksi kuukautta pimeydessä ja kosteassa sumussa vaeltamista, kun ei ole lunta joka valaisisi. Heti uudenvuoden aaton jäkeen sää hieman kylmenee, sataa ehkä lunta ja alkaa valisemmat ajat.


Joulumarkkinat Sergelin torilla

Första advent i Stockholm

Useimmat Tukholman keskustan kaduista ovat jouluvalaistuja






Tavaratalojen näyteikkunat pursuaa lahjaehdotuksista


Jolumarkkinoita pidetään pitkin kaupunkia 

Jokainen apteekkiketju myy joulun aikaan omaa joulusinappiaan. Ruotsissa on tullut tavaksi ostaa joulusinappi joka vuosi apteekista. Mutta joulumarkkinoilla on vielä lisää uusia sinappisortteja myytävänä.




Jul i Stockholm



Gamla Stan'in jolumarkkinat pidetään Strortorget'lla

Joulumarkkinaperinne Gamla Stan'ssa sai alkunsa jo 1300-luvulla. Markkinoita pidettiin siihen aikaan vain määrättyinä aikoina vuodesta. Tuomasmessun aikaan 20. joulukuuta pidettiin joulumessu. Tuomasmessut ei ole Ruotsissa nykyään mitenkään tavallisia tai tunnttuja kuten ne on Suomessa. Mutta keskiajalla niitä on luultavasti Tukholmassa ainakin vietetty. Tuomasmessu oli eräänlainen rajapyykki. Esimerkiksi joulupuut piti hakata ennen Tuomasmessua. Tuomasmessu sattui melkein päivälleen vuoden pimeimmälle ja lyhimmälle päivälle.Lucian juhliminen on väistänyt Tuomasmessut. Tuomasmessupäivän jälkeen vallitsi joulurauha. Mitään joulurauhanjulistusta ei Ruotsissa tunneta, mutta keskiajalla sitä ainakin kunnioitettiin.


Joulumarkkinat Gamla Stan'ssa sai toden teolla alkunsa Gustav Vasan ajalla 1500-luvulla ja kuningas päätti ettei joulumarkkinoilla saa myydä muuta kuin ruotsalaistuotteita ja - tavaroita. Aika-ajoittain joulumarkkinat siirrettiin lähellä sijaitsevalle kuninkaanlinnan sisäpihalle. Torimyynti levisi pian pitkin Slottsbackenia, kuinkaanlinnan vieressä sijaitsevaan mäkeen ja Skepsbron'illekin saakka. Jo 1800-luvulla oli yli sata myyntikojua. Enimmäkseen myytiin käsitöitä. Siihen aikaan valmistettiin paljon käsin, kirjoja, koreja, vaatteita, harjoja, hanskoja, kuparista ja tinasta sekä puusta veistetyjä esineitä.

Vuosien mittaan syntyi kiistaa ja riitoja myyntimiesten välillä ja vuonna 1907 joulumarkkinat kiellettiin. Seitsemän vuotta sen jälkeen perustettiin ns Tukholman kilta ja he avasivat joulumarkkinat uudestaan. Siihen aikaan myytiin kaikenlaista tilbehööriä markkinoilla, jopa ulkomaalaisia tavaroita ja tuotteita. Joten taas piti kieltää joulumakkinat. 

Vuosien mittaan suunniteltiin jolumarkkinoiden avaamista ja rakennettiin jopa aivan uusia myyntikojujakin. Vuodesta 1961 lähtien on joulumarkkinat olleet samanlaisia joka vuosi. Tukholman kilta jolla on vastuu ja joka pitää huolen markkinoista, lahjoittaa myyntivoitosta osan stipendeinä. Jotkut yksityisetkin saavat luvan vuokarta myyntikojun nykyään. Myyjiä tulee ympäri Ruotsia ja heillä on paikallisia ruokalajeja ja herkkuja sekä käsitöitä myytävänä. Tukholman kilta kontrolloi tarkkaan mitä tuotteita myyntikojuissa myydään. 

Jolukuusi on sakalainen perinne 1400-luvulta ja tapa tuli ruotsalaisiin herraskartanoihin 1700-luvulla. Alkuun oli käytössä vain pöytäkuusia mutta hieman myöhemmin useimmat porvariperheet hankkivat lattialla seisovan jolulukuusen. Paljon myöhemmmin tuli tapa laittaa jolukuusia myös ulos. Stortorget sai ensimmäisen jolukuusensa vuonna 1920 ja jolukuusen valot sytytetään joka vuosi kun joulumarkkinat avataan.















Café Misteln, Stortorget 22

Stortorgetin reunalla  sijaitsee useampikin mukava kahvila, Kaffekoppen, Chokladkoppen, Café Misteln, mutta minun ehdoton suosikkini on Stadsmission'en omistama kahvila ja lounasravintola. 

Kesällä heillä on kaksi ulkoilmakahvilaakin, toinen sisäpihalla ja toinen Stortorgetin puolella.  Tässä kahvilassa olen isitunut ensimmäisen kerran jo 70-luvun alussa. Stadsmission on Tukholmassa erittäin tunnettu hyväntekeväisyysjärjestö. Heillä on useita second hand myymälöitä Tukholmassa. Tietääkseni myös koulu ja ties vaikka mitä.

Torin reunalla sijaitsee myös ensiluokkainen ja klassinen ravintola Stortogskällaren.


Tukholman luksustavaratalo NK panee parastaan joulun aikaan...



Skansenin joulumarkkinat sijaitsee Skansenin ulkoilmamuseossa, Djurgårdenin saarella. Joulumarkkinoille päsäee ikävä kyllä vain kun maksaa Skansenille sisäänpääsymaksun.

Skansenin jolumarkkinat pidetään joka vuosi neljänä joulua edeltävänä viikonloppuna. Ensimmäiset jolumarkkinat pidettiin vuonna 1903. Täällä myydään  enimmäkseen jouluruokaa, kotitekoisia makeisia ja jolukoristeita. 

Sana joulu periytyy muinaisesta islannin- ja englanninkielestä. Pohjois Englannissa puhutaan vieläkin yule'sta, sana, joka sitten levisi skandinaviaankin viikinkien mukana. Ennen vanhana toivotettiin hyvää joulua nostamalla olutsarvi josta tuli tapa sanoa "dricka in julen".


Carl Larssonin maalaus Midvinterblot, Tukholman kansallismuseossa

Katollisella ajalla Ruotsissakin alettiin viettämään katollista joluua joka sai kuitenkin paljon piirteitä pakanallisen ajan joulunvietosta, midvinterblot, joka periytyi Islannista Skandinaviaan. Sana blot tuossa viittaa sanaan blod, veri, ja siihen että pakanallisella ajalla juotiin uhriolutta ja jopa kerrotaan että ihmisiäkin on mahdollisesti uhrattu.







Tyypillisä lussebullia, jotka kuuluvat glögiin ja Lucian päivän viettoon, mutta niitä syödään Ruotsissa koko joulunajan. Luciapullat leivotaan vehnätaikinaan, johon lisätään rusinoita ja safrania.  Safran on tässä tärkeä tekijä. Leivottaessa taikinasta tehdään ohut tanko joka sitten kietaistaan tuohon kippuraiseen muotoonsa ja  ne paisteaan uunissa. Noita kippuroita voi yhdistää leivottaessa kaksikin ristikkäin yhteen, joten lussebullasta tulee puolta isompi.


Muita ruokaperinteitä jouluna on kinkku joka Ruotsissa aina keitetään. Keittoveteen laitetaan sipulia, laakerinlehtiä, porkkanaa, pippureita ja suolaa. Keittämisen jälkeen keitosvesi/lihaliemi säilytetään ja sitä tarjoillaan jolupöydässä. Nimittäin keitinliemeen dopataan joluleipää, vörtbröd, josta tulee nimitys "dopp i grytan."

Janssonin kiusaus on melko moderni perinne ruotsalaisessa jolupöydässä. Mutta se sopii hyvin niin kinkun, makkaroiden ja syltankin kanssa syötäväksi. 

Rosolli tai punajuurisalaatti, jossa on silliä jokossa, on hävinnyt melkein tyystin Ruotsista. Nykyyään saa kaupasta ympäri vuodet valmista punajuurisalaattia ilman silliä, joka maistuu jopa lapsillekin.

Prinssinmakkarat kuuluvat myös joulupöytään, samoin lihapullat. Nämä molemmat maistuvatkin meko varmasti kaikille lapsille koska niitä syödään ympäri vuodet.

Riisipuuro kuuluu jolupöytään. Nykyään useimmissa perheissä syödään jouluriisipuuro, tomtegröt,  joluaaton lounaalla. Puuroon laitetaan manteli. Hän joka saa mantelin lautaselleen tulee menemään naimisiin seuraavan vuoden aikana. Riisipuuro on muuttunut monessa perheessä Ris a la Malta'ksi.

Lipeäkalaa tuskin enää näkee missään kaupassa mutta ennen vanhaan sitä syötiin ennen jolua enimmäkseen, sillä ennen joulua paastottiin. Katollisen tavan mukaahan lihaa ei saa syödä ennen kuin jolupäivänä.

Nykyään kaikki ruotsalaiset syövät sen seitsemän sortin silliä jolupöydässä. Ruotsalaiset valmistavat ainakin pari kolme erilaista silliä itse aivan oman makunsa mukaan. Jolupöydästä pitää aina löytyä myös graavattua lohta, mieluiten monnella eri reseptillä graavattua.

Ennen vanhaan tehtiin jolumakkarat itse kun sika teurastettiin.  Joulumakkaran syönti on melkein hävinnyt, mutta kyllä sitä vieläkin myydään joissakin kaupoissa.

Sylta'a on oltava jokaisen joulupöydässä. Sylta'a löytyy myös moneen lähtöön. Sylta on eräänlainen aladoopi, lihahyytelö.  On kalvsylta, pressylta, rullsylta jne.


Juotavaksi jolupöytään julmust'ia. Tuossa vanhassa julmust mainoksessa lukee että kaikki kiltit lapset saavat julmustia. Julmust'a on virvoitusjuoma mikä ei sisällä alkoholia lainkaan. Muistutta hyvin paljon Coca Colaa. Jumustin resepti rantautui Ruotsiin Saksasta josksu vuosisadan vaihteessa. Ruotsalaiset ovat juoneet julmustia yli sata vuotta. Nykyään samaa julmustia saa pääsiäisenäkin. Pulloihin vaihdetaan vain etiketti. Ja kyllä sitä msutai juodaakin, hirmuiset määrät.




Ruotsalaisten eniten rakastettu joululaulu O Helga Natt, Jussi Björlingin laulamana. Olkaapa hyvät!