Utö

Turistit tuskin käsittävät kuinka tärkeä Tukholman ja Mälaren järven saaristo ja sen rannat ovat tukholmalaisille. Noin puolet tukholmalaisista viettää kesänsä saaristossa ja matkustaa talvilomalla etelään. Useat asuvat myös saaristoassa vaikituisesti. 

Liikenneyhteydetkin on hyvät. Autolautoille pääsee Utön saaren alueella Dalaröstä, Årstasta tai Näsuddenista. Laitureilla on parkkipaikka, joka maksetaan Easypark-sovelluksen kautta. Tukholmasta Årsta Bryggaan kestää 30–40 minuuttia, jos liikenne- ja tieolosuhteet ovat kunnossa. Venematka kestää noin 35-50 minuuttia.

Utön saarelle pääsee kesäaikaan Waxholmin bolagin aluksilla, joille ei toki oteta autoja. Talviaikaan voi ottaa Tukholmasta paikallisjunan/pendeltåg Västerhaningeen ja siitä bussilla 846 Årsta bryggan laiturille, mistä sitten Waxholin alukset kuljettaa Utön saarelle. 

Utö luetaan kuuluvaksi viiden parhaan Suur-Tukholman saaren joukkoon. Saari on ollut armeijan käytössä ja saarella on sijainnut myös kaivos, josta on vain museo jäljellä. 

Täällä on useita pitkiä hiekkarantoja ja hyvää ruokaa tarjolla ja mahdollisuus vuokrata mökkejä. Entisten kaivosten alueella on saaren keskusta, mistä löytyy palveluja, ravintoloita, matksutajakoti sekä muuta mukavaa.Täällä sijaitsee myös kaksi saaren vierassatamaa, bensiiniasema ja turistikonttori. 

Täällä sijaitsee myös toisen laivayhtiön laituri Waxholsmbolaget. Lautta numero 21 kulkee vuodet ympäri. Kesällä lautta lähtee Tukholman keskustasta Strömkajenilta, jolloin matka kestää yli kolme tuntia.

Haningen kunnan sivuilla lukee:"Välkommen till skärgårdens vackraste ö", siis tervetuloa saariston kauneimpaan saareen!

Miksipä lähteä kesäaikaan pidemmälle kun Suur-Tukholmassa on monia tuhansia saaria viettää kesää ja Tukholman kesä on noin viisi kuukautta pitkä. Melko suuri osa Suur-Tukholman asukkaista asuu saaristossa joko, Itämeren tai Mälaren järven puolella. 

Jo huhtikuusta alkaa tukholmalaiset tekemään retkiä saaristoon ja syyskuun loppuun saakka on kesäistä ja lämmintä, mutta lokakuun lopulla sää muuttuu melko äkkiä kylmennäksi. Lokakuun viimeisellä viikolla voi jopa ensilumi peittää maan, mutta se sulaa aina melko heti pois. Vasta tammikuun puolella saattaa sataa niin paljon lunta että se jää pysyvästi maahan ainakin joksikin aikaa. Talvi ei ole koskaan Tukolmassa pitkä.

Utön saari kuuluu Haningen kunnalle, mikä on melko suuri kunta Tukholman kunnan eteläpuolella, Tukholman esikaupunkialueella. Kunta sijatsee Itämeren rannalla ja kunnalla on Suur-Tukholman alueen suurin saaristo, noin 3600 saarta ja pienenpää luotoa. Noin kaksi kolmas osaa maapinta-alasta Haningen kunnassa kuuluu saaristoon. Kunnan pita-ala on melko suuri mutta, kunnassa asuu vain vajaat 80000 asukasta. Keäsaikaan asukasluku nousee kun kesäasukkaat saapuvat.

Olen aikaisemmin kertonut Muskön saaresta, Tyresön luonnonpuistonkin olen maininnut muutaman kerran, kertonut Dalarösta ja Nynäshamnista sekä muutamista Nynäshamnin kunnan saarista. Huomasin juuri että Nynäshanmin postaus on hävinnyt taivaan tuuliin. Joudun kaiketi tekemään sen uudestaan. 

Utön saari on ympärivuotien kohde. Täällä käy lähemmäksi 100 000 turistia vuosittain. Täällä on  asunut vakituisesti asukkaita jo 500-luvulta lähtien. Saarella ei asunut kalastajia ekä maanviljelijöitä, vaan täällä kaivettiin rautamalmia. 1100-luvulla oli Utön rautamalmikaivokset Ruotsin suurimmat. Kaivostoimintaa kesti noin 700 vuotta. Venäläiset kävivät täällä riehumassa 1700-luvulla, kuten he tekivät pitkin Ruotsin rannikkoa. Olen thenyt postukasen aiheesta täällä. 

He varastivat kaiken minkä irti saivat ja sitten tuikkasivat rakennukset palamaan. Mutta jo 1800-luvulla alkoi tulla tänne kesävieraita saaren ihanille hiekkarnnoille. Turistien vanavedessä tuli taiteilijoita, kirjailijoita, runoilijoita ja näyttelijöitä. Muun muassa  taiteilijapariskunta Georg och Hanna Pauli, Gustaf Fröding, Kar de Mumma, Evert Taube ja maailmankuulu näyttelijä Greta Garbo, joka asusteli Häringen linnassa kesäisin. Linna sijaitsee mantereen puoleella. Olen tehnyt siitä postauksen täällä.

Linnan omistaa nykyään nuori suomalaistaustainen Sofie Seitamo-Mijac, jonka isä on jugsolavialainen maahanmuuttaja ja äiti suomalainen. Sofie on perinyt vanhempiensa rakennusfirman Savana AB:n. Firma tukee Kuninkaallista Oopperaa Tukholmassa.

Utön pittoreskissa ympäristössä asuu noin 250 vaikituista asukasta ja saarella sijaitsee myös oin 300 kesäasuntoa. Täällä sijaitsea koulu ja esikolu, urheiluseura, kotiseutujärjestö ja kaiken kaikkiaan 40 yritystä. Tänne voi tulla rullatuolien ja rullaattorien kanssa, joten monet eläkeläiset tekee tänne retkiä yhdessä. Samoin esikoulut kesäkaudella käyvät täällä retkellä. Utön saaren oma saaristo-laivayhtiön laivoilla saa rullatuolit ja rullaattoritkin paikan ja heille on järjestetty jopa omat vessat Utö Express, Mysingen ja Waxholm II aluksille.

Tukholmasta Grand hotellin edustalta Strömkajenilta voi nousta Utöseen kulkevaan laivaan. Matka kestää Tukholmasta vajaat 4 tuntia mutta hyvällä säällä laivamatka on erittäin nautollinen.  Utön saarella on kolme laivasatamaa.

Edesnäs säteri

Tämä rälssikartano on keskiajalta Clas Hansson Bielkenstierna rakennutti kartanon 1600-luvulla. Venäläiset polttivat alkupeäräisen kartanon 1700-luvulla, mutta kartano rakennettiin uudestaan. Myöhemmin katanon on omistanut Bonden ja Flemingin aatelissuvut. 

Utön kirkko

Utön hiekkarannat houkuttelee tänne porukkaa Tukholmasta.

Pieni puoti

Mökkejä vuokrattavana

Purjeveneiliöille on oma laiturinsa

Brunkebergin tunneli

Brunkebersgsåsen

Tukholma sijaitsee Stockholmsåsen nimisen harjun päällä. Harju kulkee pohjois-etelä suunnassa. Harju syntyi mannerjään aikana ja se on 60 kilometriä pitkä. Tukholman Norrmalmilla sijaitseva osa harjusta on nimeltään Brunkebergsåsen.

Brunkebergsåsenin vahtitorni kuvattuna vuonna 1760

Harju sai nimensä drotsi Johan von Brunkowin nimestä. Häntä kutsuttiin nimellä Brunke.  Drotsi oli korkea-arovinen herra, joka vastasi valtakunnan oikeuksista keskiajalla. Siis toiseksi korkein herra  kuninkaan jälkeen.

Hän oli ruotsalais-saksalainen ritari, joka taisteli kuningas Birger Magnussonin (1280-1321) armeijassa ratsuväessä. Siihen aikaan kaikki epäröivät kaikkia, joten kuningaskin antoi käskyn joukoilleen ottaa Brunke hengiltä. Hänet hirtettiin Brunkebergin harjulla ja siitä harju sai nimensä.

Vuosien varrella Brunkebergsåsen on suurelta osin kaivettu pois, esimerkiksi nykyinen Brunkebergstorgetin tori on noin 20 metriä alempi kuin alkuperäinen harju. Vuosina 1906-1911 Kungsgatanin katu rakennettiin suoraan harjanteen läpi ja ns. Norrmalmin rakennuskaavan yhteydessä. 

Harju on edelleen selvästi näkyvissä Johanneksen kirkon, Observatorion lehdon, Vanadis-lehdon ja harjanteen läpi kulkevan alikäytävän, Brunkebergin tunnelin ympärillä.

Brunkebergstorgetin tori

Sergel Plaza hotelli Brunkebergstorgetilla. Torille pääse Sergels Torgetilta portaat ylös.

Torin reunalla sijaitse useampikin hotelli, kuten Downtown Camper by Scandic, millä on iso viihtyisä ravintola/baarikin.

Täällä sijaitsee myös At Six Dining Room, mikä on myös hotelli.  Hotellin omistaa  Petter Stordal. Hän on asunut moent vuodet  hotellin katolla sijaitsevassa privaaatti asunnossa.

Gallerian Hamngatanin puolien sisäänpääsy

Gallerian ostoskeskus, jonne pääsee Hamngatanilta ja Brunkebergintorilta. Sinne löytää myös maan alitse Sergels Torgetin metroasemen kautta. Galleriaan pääse myös maanalaisesta parkkihallsita. Galleriassa on niin paljon myymälöitä, kahviloita ja ravintoloita, joten sen kauemmaksi ei tarvitse lähteä. Tällä on myös Ikean kaupunkitavaratalo!

Brunkebergin tunneli on jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettu tunneli Brunkebergsåsenin läpi Norrmalmissa Tukholman keskustassa.

Tunneli kulkee neljän kadun alitse, David Bagares gatanin, Tunnelgatanin, Regeringsgatanin ja Malmskillnadsgatanin alitse 15–20 metrin syvyydessä. 

Kuningas Oscar II vihki tunnelin käyttöön  vuonna 1886. Brunkebergin tunneli on 231 metriä pitkä, 4 metriä leveä ja 3,9 metriä korkea. Tunnelin läpikulku maksoi alusta alkaen kaksi äyriä, mikä oli tukholmalaisten mielestä liikaa.

Tunneli oli vaikea rakentaa. Itäpuolella pystyttiin räjäytämällä  päästä eteenpäin, mutta länsipuolella Brunkebergsåsenin löysä hiekka ja sora aiheuttivat ongelmia. Soran korkean vesipitoisuuden ansiosta Englannista vuokratun pakastuskoneen avulla oli mahdollista jäädyttää maa -20 asteeseen ja sitten kaivaa tunneli ilman romahtamisvaaraa.

Hrajun päällä seisoi jo silloin rakennuskia, varsinkin itäisellä puoella onli varottava asuinrakennsuaki. Keinoksi keksittiin menetelmä, että kallioon porattiin rivi reikiä, joihin taottiin puukiiloja. Kiilojen päälle kaadettiin sitten vettä, jotka sitten paisuivat ja räjäytti huokoisen kiven pois noin 0,5 metriä päivässä.

Tunneli on ollut hyvään tarpeeseen. Jos joutuisi kiipeämään nuo jyrkät portaat ylös harjun päälle niin matkaa tulisi noin 840 metriä. Muussa tapauskessa olisi kierrettä viereisen kadun kautta, jos ei halua kiivetä portita ylös.vMatkaa tulisi silloin noin 1320 metriä ja matkalla olisi hieman ylämäkeäkin.

Myöhemmin tunneliin on saatu lisää valaistusta. Tunneli ei ole yöaikaan avoinna.Avoinna kaikina viikonpäivnä kello 6.00-22.00.

Brunkebergin tunnelin toinen pääty David Bagarens gatanilla.