tiistai 7. kesäkuuta 2016

Understenshöjden

Understens 2009f.jpg

Understenshöjden on melko uusi asuinalue joka sijaitsee Björkhagenin kaupunginosassa, valtavan ison Nackaresevaatin läntisellä reunalla. Tänne on hyvin lyhyt matka keskutasta. Vain muutaman minuutin metrojunamatka Slussenilta ja kuitenkin täällä on tunnelma kuin maaseudulla. Täällä asuu luultavasti Södermalmilta muuttaneita hisptereitä.

Nyt ajan saatossa asuialue on muuttunut rikkaiden asuinalueeksi, koska täällä maksaa nykyään asunto 12 miljoonaa kruununa=yli 1miljonaa euroa!!! Eikä nämä ole osakeasuntoja, vaan asunto-oikeusasuntoja. Ruotsissa ei ole osakeasuntoja lainkaan. 

Jos haluaa omistaa asuntonsa, niin on ostettava huvila, mitä Suomessa nimitetään omakotitaloiksi. Ruotsisskain oli omakotitaloja non reilut sata vuotta sitten. Omakotitalo tarkoittaa sitä, että nuori aviopari saa pienen tontin kunnalta tai valtiolta, mihin he sitten omin voimin saivat rakentaa omakotitalon. Tämä oli jonkilaista sosiaailitukea.

Nackareservaatti sijaitsee osittain Tukholman kunnan ja osittain Nackan kunnan alueella. Suurin osa luonnonresvaatin noin 83 hektaarin suuruisesta alueesta kuuluu Nackan kuntaan. Reservaatiin maa-alueet omistaa Erstavik'in kartanon omistaja. Kerroin Erstavikistä täällä.


Amerikkalainen "Voluntary Simplicity"/vapaaehtoinen yksinkertaisuus trendi on olemassa Ruotsissa ympäristöliikkeen sisällä. Mutta se ei ole vihreä aalto Ruotsissa, vaan pelkästään suurkaupunki-ilmiö, jota "kuluttajayhteiskunnan tuntijat" soveltavat. Raha vai elämä? Ajan saatossa on huomattu ettei tuota vaihtoehtoa ole. Asuminen maksaa joka vuosi enempi ja enmpi, eikä siitä mihinkään pääse.

Yksinkertaisuusliikkeen sisällä, mikä aloitettiin Yhdysvalloissa monet ovat vapaaehtoisesti lyhentäneet työaikaa, jotta "heillä olisi aikaa saada elämä ennen kuolemaa".







Björkhagenin moderni kerrostalo on rakennttu myös puusta. Metsä Grpupiin kuuluva Matsä Wood valmistaa  liimapuuta mistä nykyään rakennetan paljon puutaloja. Norjaan rakennettiin 18-kerroksinen asuinrakennus tästä suomalaisesta liimaspuusta. 

Tukholman Hagastadenin kaupunginosaan vamistui juuri neljän talon rykennelmä, mitkä on raekennettu tästä suomalaisesta liimapuusta. Neljän suuren massiivipuutalon rakentaminen on nyt vihitty käyttöön. Taloihin tuli yhteensä 234 asuntoa ja ne ovat siten yksi maailman suurimmista puutaloprojekteista. 

Kvarteret Nordanvinden Björkhagen 2015b.jpg

Moderneja asuinrakennuksia

Kvarteret Regndroppen Björkhagen 2015c.jpg


Moderni Markuksen kirkko Björkhagenissa

Markus kirkkokin ja sen seurakuntakoti sijaitsevat Nackan luonnonreservaatin sisällä, sen läntisellä laidalla. Täällä olen kertonut aikaisemmin Markus kirkosta. Tänne kirkon luokse on vain noin 150 mertiä Björkhagenin metroasemalta.


Björkhagenin vanhenpaa asutusta

Björkhagenin ja Kärrtorpin metropysäkeiltä on suurin piirtein yhtä pitkä matka Understenshöjdeniin, noin reilut 300 metriä. Tänne pääsee myös suoraan bussilla 194  Tukholmna päärautatieasemalta.

Tämä alue on melko maalaismainen. Alueen kautta ei kulje suurenpaa kulkuväylää. Alue sijaitsee suuren luonnonreservaatin kupeessa. Seuraavat metropysäkit ovat Bagarmosse ja Skarpnäck, joista Bagarmossen on vanhempi asuinalue ja erittääin suosittu. Skarpnäck on uudempi asuinalue, joka syntyi Skarpnäcks gårdenin ympärille.

Mursmäckan Kärrtorp 2012c.jpg

Mursmäckan on Kärrtorpin uudenpaa asutusta

Fil: Mursmäckan Kärrtorp 2012a.jpg

Tukholmalaiset äänestivät Mursmäckan vuonna 2012 vuoden rakennuksiksi


Skarpnäcksgårdenin kartano on nykyään hoitokoti


Skarpnäcksgården on entinen rälssikartano. Tyresön linnan rikas omistaja Maria Sofia de la Gardie kunnosti enitisen 1300-luvun kartanon rälssikartanoksi 1600-luvulla. Myöhemmin 1800-luvulla muutti kartanoon sakasalainen olutpanimon omistaja Freidrich Rudolph Neumuller. Vuonna 1922 möi Neumyllerin sukulaiset kartanon Tukholman kunnalle. Ja nykyään se on 25:n päihderiippuvasiten hoito-ja asuinrakennus.

Understenshöjden 2009g.jpg

Understenshöjden on ns ekoby/ekologinen kylä. Ruotsista löytyy monia tällaisia ekobykyliä tai ekobykaupunginosia. Täällä ei ole edes ruokakauppaa mutta lasten päiväkoti löytyy.

Tukholamssa rakennetaan vaikkaa minkä näköisiä asuintaajamia. Arkitehtidit kopiivat ideoita toisiltaan  'länsimaista'. Ei haluta rakentaa suuria vaan suht koht pieniä taajamia, jotka ovat kaikki täysin erilasia.

Tukholman Bostadsförmedlingen/Tukholman asunnonvälitys välitti 19 530 asuntoa menneenä vuonna. Niitä oli enemmän kuin aiempina vuosina. Keskimääräinen jonotusaika  vuokra-asuntoon oli 9,4 vuotta. 

Tukholmassa on vain Tukholman kunnalla asuntojono ja siinä oli viime vuonna rekisteröitynä 774 522 henkilöä. Bostadsförmedlingen/asunonvälitys välitti asuntoja 24:ssä Tukholman läänin 26 kunnasta. Tuo 9,4 vuotta asuntojonossa on keskiverto, keskikaupungilla on siis huomattavasti pitempi aika asuntojonossa ja laita-alueilala/kunnissa lyhyempi aika. Tukholmasta on turha toivo saada vuokra-asuntoa, on vain asunto-oikeusasuntoja tarjolla.

Understenshöjden 2009a.jpg

Ensinnäkin...kukahan lienee keksinyt nimen tälle pienelle asutusalueelle. Under-stens-höjden, kiven-alla-kumpu. Kieli menee somuun tätä lausuttaessa. Kerrotaan että nimi tulee Ahvenanrauman saaresta, nimeltä Understen, jossa on majakka.

Understenshöjden 2009b.jpg

Understsneshöjden on pieni kylä. Täällä on vain 44 asuntoa, mutta asunnot ovat melko suuria. Asunnot ovat asunto-oikeusasuntoja, sillä Ruotsissa ei tunneta osakeasuntoja lainkaan.

Vuonna 1989 perustettiin etujärjestö EBBA, Ekologisk Byggande i Björkhagen/ ekoloogista rakentamista Björkhagenissa. Ryhmän toivomuksien mukaan sitten raknnettiin tämä erikoinen asuinalue kun saattiin maanomistajalta lupa. Rakennuksissa on käytetty vain luonnomateriaaleja ja myös luontoystävällien lämmitssysteemi asennettiin rakennuksiin. Suunniittelu kesti kauan.

Understenshöjden 2009c.jpg

Understenshöjden rakennettiin vuosina 1994-1996. HSB produktion AB:n toimesta. Arkkitehtinä toimi Bengt Bilén, joka on  myös taitava akvarellimaalari, eikä vaan arkkitehti.

Understens 2009d.jpg

Projekti ei oikein ollut onnistuakseen. Rakennukset kuluttivat paljon enempi energiaa kuin mitä oli laskelmoitu. Rakennuksiin alkoi tulla hometta ja huoneet olivat vetoisia. On tarvittu paljon uuskorjauksia ja uusrakentamista, jotta rakennukset on saatu asuinkelvollisiksi. Nykyään noin 20 vuotat myöhemmin Understenshöjdenin asuntojonossa on noin 2000 perhettä, jotka odottaa vuoroaan. Sas nähdä sitten mikä on Undestenshöjdenin tulevaisuus.

Understenshöjden 2009e.jpg