lauantai 27. kesäkuuta 2015

Adolf Fredriks kyrka

Adolf Fredriks kyrka

Adolf Fredriks kyrka, Holländargatan 16, Norrmalm
Kirkkoon on myös portti Adolf Fredriks kyrkogatanilta, mutta ei Sveavägeniltä.
Adolf Fredriks kyrka, torn.JPG

Adolf Fredrikin kirkossa on usein musiikkihetkiä, joihin on yleensä ilmainen sisäänpääsy. Kirkon oma nuorisokuoro esiintyy usein. Urkukonsertteja pidetään myös usein lounasaikaan. 

Adolf Fredriks skola.jpg

Adolf Fredriks Musikskola

Kirkon nuorisokuoro on erittäin tunnettu koko Euroopassa. He ovat laulaneet esimerkiksi Westminsterin katedraalissa Lontoossa. Useimmat näistä nuorista käy tai ovat käyneet Adof Fredrikin musiikkikoulua, joka on erikoistunut musiikkiin. Tässä koulussa on useat ruotsalaiset musiikkiartistit niin vanhemmat kuin nuoremmatkin käyneet koulunsa. Koulu sijaitsee vain noin 100 metriä kirkosta.


Klockspelet och stora klockan

Kirkon tornissa on on hieno kellopeli jossa on 24 kelloa ja kaksi oktaavia. Kellot soittaa autommaatisesti neljä kertaa vuorokaudessa. Mutta kelloja voi soittaa myös manuaalisesti tarvittaessa. Kirkossa pidetään silloin tällöin erikoisia kellokonsertteja.


Kirkko on avoinna maanantaisin kello 13.00-19.00
 ja tiistaista sunnuntaihin kello 10.00-16.00

Adolf Fredriks kyrka, minneslund.JPG

 Muistolehto



Olof Palmen hauta


Sven Hedin oli ruotsalainen tukimusmatkailija ja Ruotsin akatemian jäsen. Vuonna 1902 kuningas aatteloi hänet. Hänestä tuli viimeinen henkilö joka aateloitiin Ruotsissa.

Sven Hedinin hauta sijaitsee kirkon ympärillä sijaitsevan hautausmaan vasemmanpuoleissa, takimmaisessa kulmauskessa. Kesäaikaan haudan päällä ja ympärillä kasvaa korkeaa kasvillisuutta, jottei hautaa tahdo edes nähdä.


Sven Hedinin tukimusmatkoja



Kirkon sisällä on Sven Hedinin muistolaatta

Kirkon pienellä hautausmaalla lepää monia muitakin ruotsalaisia kuuluisia henkilöitä mm Johan Tobias Sergel ja Hjalmar Branting. Tobias Sergel oli kuvanveistäjä, maalarimestari, piirtäjä ja Vasaordenin ritari. Tobias Sergel suunniitteli Adolf Fredrikin kirkon pääalttariasetelman.



Vanhat koulukaverit Hjalmar Branting ja kuningas Gustav V, tai Kurre Femma, kuten kuningasta kutsutaan. Hjlalmar Brantring sai puolet Nobelin rauhanpalkinnosta vuonna 1921.
Hjalmar Branting oli sosiaalidemokraattinen politikko josta tuli ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri vuonna 1920. Branting kasvoi rikkaassa porvarissuvussa kuten useammat muutkin ruotsalaiset sosiaalidemokraarttiset poliitikot ja pääministeri. Hjalmar Branting kävi samaa koulua kuin tuleva Ruotsin kuninags Gustav V. Samassa Beskowin koulussa, Engelbräcktsgatanin varressa, kävi myös Olof Palme koulunsa ja monen monta prinssiä ja kuuluisuutta.


Nykyinen kuningas Carl XIV Gustav matkalla kouluun yhdessä nannynsa Ingrid "Nenne" Björnbergin kanssa. Prinssi Carl Gustavin koulu sijaitsi Tysta Gatan'illa, Östermalmilla. 


Broms skolan oli pieni yksityiskoulu jossa prinssi Carl Gustav kävi.

Adolf Fredriks kyrka-042.jpg

 Adolf Fredrikin kirkon sisäänkäynti

Adolf Fredriks kyrka december 2012.jpg

Arkkitehti Carl Fredrik Adelcrantz sai suunitella tämän kirkon joka sai kuningas Adolf Fredrikin nimen. Adelcranzin isä oli myös arkkitehti nimeltä Göran Josuae Törnquist, kunnes kuningas atteloi hänet ja hän otti sukunimekseen Adelcranz.

Carl Fredrik alkoi opiskella arkkitehdiksi vasta isänsä kuoltua. Hän teki opiskelumatkoja, Ranskaan, Saksaan, Hollantiin ja Italiaan. Kotiin palattuuaan hän sai alkaa avustamaan Carl Hårlemania kuninaanlinnan rakentamisessa. Hänen suunnitelmiensa mukaisesti rakennettiin Gustavianska Operanhuset, Drottningholmin linnan teatteri ja Ulriksdalin linnan teatteri Confidence. Hän oli mukana rakentamassa Svartsjön ja Sturehovin linnoja. Suvulleen hän rakensi Adelcranzka palatset ja kesätilan Trångsunds gårdin. Hän sai pitkänlistan titteleitä kuinkaalliselta hovilta ja tuolin kuinkaallisessa Vetenskapsakademin, Tiedeakademiassa.

Adolf Fredriks.  Altaret.JPG



Kuningas Adolf  Fredrik 1710-1771

Kuningas Adolf Fredrik laski ensimmäsien kiven kirkkorakennukseen. Adolf Fredrik syntyi Gottorpin linnassa, joka sijaitsee Saksassa, lähellä Tanskan rajaa. Holstein-Gottorpin ruhtinassukuun kuuluu suurin piirtein kaikki eurooppalaiset kuningassuvut tavalla tai toisella. Tanskan nykyinen valtaapitävä kuningatar johtuu suoraan ilman katkoa tämän suvun Oldenburghaarasta. Voi sanoa että nykyinen Tanskan kuningatar Matrgarethe on kaikista kuninkaallisin kaikista kuninkaallisista. Fredrik I Tanskan kuningas oli Adolf Holstein-Gottorpin poika joka oli Tanskan, Ruotsin ja Norjan ensimmäinen Oldenburg-sukuinen kuningas.

Kuningas Adolf Fredrik meni naimisiin Fredrik Suuren siskon Lovisa Ulrika Preussilaisen kanssa. Adof Fredrikin äiti oli osittain ruotsalaista Vasa-sukua. Ruotsin ja Venäjän välisessä rauhassa solmittiin ehto että Carl Fredrikistä tehdään Ruotsin kuningas. Nimittäin venäläinen kuningassuku oli läheistä sukua Carl Fredrikin äidin suvun kanssa.

Kuningas Adolf Fredrik ei ollut kovinkaan mahtipontinen vaan erittäin keskiverto kuingas. Hän oli rauhallinen ja ystävällinen henkilö josta hänen vaimonsa kuningatar Loviisa Ulrika piti huolen ja joka määräsi missä kaappi seisoo. Mutta he saivat pojan josta kehkeytyi erittäin suosittu ja aktiivinen kuningas, Gustav III.

Adolf Fredriks kyrka sanctuary.jpg

Alttaritaulu on Johan Tobias Sergelin suunniitteelma. Se kuvaa Jeesuksen ylösnousemusta. 


Tämä tässä on kristallista tehty kasteastia joka on valmistettu Orreforssin lasitehtaassa. Liss Eriksson on sen suunnittellut. Tuo raudasta taottu kynttelikkö on mielestäni erikoisen kaunis. Roomassa olen tottunut melko pelkistettyihin kynttelilaatikoihin, joista ei juuri ole silmäniloa lainkaan.

Adolf Fredriks kyrka poorbox.jpg

Adolf Fredriks kyrka-014.jpg

Adolf Fredriks kyrka-024.jpg

Adolf Fredriks kyrka-021.jpg

Adolf Fredriks kyrka-023.jpg


Kirkkosali on erittäin avara ja valoisa. Isoista ikkunoista laskeutuu paljon valoa saliin ja salin valkoiset seinät tekee salin ilmapiiristä vieläkin valoisamman.


Ns Cartesii monumentet on myös Tobias Sergelin käsialaa. Monumentti on valmistettu kuuluisan ranskalaisen filosofin René Descartesin kunniaksi. Nimittän kuningatar Kristina kutsui René Descaretesin Tukholmaan. Kristina ja Descarets kävivät pitkiä keskusteluja filosofiasta ja ties mistä. 

Ruotsin kuningas Gustav III (kuningas Adolf Fredrikin poika) rakennutti tämän muistolaatan vuonna 1770. René Descartes oli aikansa kuuluisin ranskalainen filosofi. Hän syntyi 1596. René kävi Collège Royal jesuiittikoulun. Hänen vanhempansa olivat varakasta aatelissukua. Descartes muutti Pariisiin jossa hän opiskeli juristiksi. Sen jälkeen hän muutti Hollantiin ja kävi siellä Maurice de Nassaun sotakoulua. Opintojen jälkeen hän matukusteli ympäriinsä Saksassa ja kävi myös Köpenhaminassa.

Kaiken aikaa hän kehitteli uusia filosofis-matemaattis-tietteelliisä systeemejä. Hän matkusti Italiaan ja asettui lopulta asumaan Hollantiin. Hän kirjoitti useit afilosofia-aiheisia kirjoja.

Hänet tuomittiin oikeudessa kehittämänsä kartesiolaisen filosofian suunnan takia. Ei hän sentään vankilaan joutunut vaan Ranskan kuningas tarjosi hänelle eläkkeen. 

Vuonna 1694 hän matkusti Tukholmaan kuningatar Kristinan pyynnöstä. Kristina ja René olivat olleet jo kirjeenvaihdossa sitä ennen. Descates kirjoitti kirjansa Les Passions de l'ame. Kirja käsitti hänen tukimuksiaan aiheesta intohimo, passion. Käsity intohimosta on todellakin muuttunut vuosisatojen varrella. Moderni käistyshän kuuluu että intohimo on opittava pitämän kurissa, sublimaation avulla, siten että intohimon impulssi tyydytetään jokkain muulal, kuten esimerksiki taiteella, kulttuurilla tai uskolla.

Mutta melko pian kirjan valmistuttua Descartes sairastui keuhkonkuumeeseen ja kuoli vuonna 1650 Tukholmassa. Vain neljä vuotta sen jälkeen kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja matkusti Roomaan ja jäi sinne lopuksi ikäänsä. Tuskin kukaan uskoo että Descarten ja Kristinan välillä olisi ollut suhde. He molemmat olivat erittäin intelligenttejä persoonallisuuksia joita kiehtoi filosofiset keskustelut. Kristinalla ei luultavasti ollut koskaan miesystävää.

René Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkon pihalle. Vuonna 1666 vietiin ainakin osa hänen jälkeenjääänöksistään Pariisiin ja ne löytyvät Saint Germaine des Presin  ikivanhasta kirkosta, johon minä ihastuin ensinäkemälläni viikon kestäneellä Pariisin matkalla 90-luvulla. Se on muuten ainoa kerta kun olen käynyt Pariisissa ja Ranskassa ylipäätään. Saint Germaine des Presin kirkko on ehkä kaikista vanhin kirkko jonka olen nähnyt ja ehdottomasti yksi kauneimmista. Harmi vaan että Ranskan vallankumouksen aikoihin poistettiin kirkoista kaikki mikä saatiin irti. 

Germainen des Presin alue on aivan ihana alue. Muistan että me tavattiin nuori naishenkilö joka maleksi kaduilla ja soitti posetiiviä ja kerjäsi sillä tavalla elannokseen. Hänellä oli elävä apina mukanaan, niin kuin perinteeseen kuuluu.

Grönlundsorgeln i Adolf Fredriks kyrka står i centrum för en orgelvecka med unga organister.

Kirkossa on nykyään upeat urut. Adolf Fredrikin koulun oppilaat saavat harjoitella urkujen soittoa näillä uruilla. He pitävt silloin tällöin ilmaisia urkukonserttejakin. 

Adolf Fredriks kyrka tak painting.jpg

Julius Gronberg on maalannut kuvat kattokoristeeseen. Tobias Sergel on luultavasti tehnyt tuon erittäin kauniin kehyksen.

Adolf Fredriks kyrka

Adolf Fredriks kyrka-028.jpg

Adolf Fredriks kyrka

Kirkon sisustustyyli on gustavialaista johon on liitetty rokokon piirteitä. Kirkko on maalattu valkoiseksi kauttaaltaan.

Adolf Fredriks kyrka, gravkapell.JPG

Kappeli

Adolf Fredriks kyrka-043.jpg

Adolf Fredrik. Sergel.JPG

Adolf Fredriks kyrka-036.jpg

Hjalmar Branting, grav.jpg

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Ladugårdsgärdet



Ladugårdsgärdet tai puhekielessä vain Gärdet, kuuluu ydinkeskustaan, kaupunginosaan Östermalm. Asutusta tänne tuli vasta melko myöhään joten kaikki asuinrakennukset ovat melko moderneja. Alueella sijaitsee pitkä liuta museoita ja armeijan rakennuksia. 

Tänne löytää helpoiten metrolla Gärdetin pysäkille, tai Östermalmin metroasemalle. Suosittelen kävelemään Strandgatania ja Nobelagatania, tai miksi ei Valhallavägeniä, joka toimii Gärdetin läntisenä rajana ja on yksi Tukholman kauneimmista kaduista. Valhallavägen on esplanadi tyyppien katu, jonka keskellä kulki aikoinaan raitiovaunulinja. Nyt siinä on kävelytie. Kadun reunoilla molemmin puolin  seisoo pitkin matkaa  aivan upeita  rakennuksia.


 Valhallavägen

Valhallavägen 116, 2010b.jpg

 Valhallavägen

Valhallavägen 104, 2010d.jpg

Valhallvägen

Gustaf Sandberg Karyatider.JPG


Ladugårdsgärdetin alueelle on syntynyt uusia asutusalueita ja entinen Värta Hamnen/Värtanin satama, ja Frihamnen/vapaa satama, ovat rakenteilla kokonaan uudestaan. Värta Hamnen on Silja Tallinkin satama.








Pitkin Ladugårdsgärdetiä on rakennettu ja myllätty alueita. Eikä tämä rakennusprojekti ole vieläkään päätöksessä. Sen kyllä ymmärtää että tämä melko "tyhjä alue" keskikaupungilla on jo kauan houkutellut kaupunkisuunnittelijoita.

Olen aivan varma että parin kymmenen vuoden päästä suurin osa tätä aluetta tulee olemaan melko tiheään asuttua. Tukholman väkiluku on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden ajan noin 30 000 hengellä vuodessa. Sitä paitsi ruotsalaisten parissa on eräs yliopisto tehnyt muutamia vuosia tutkimuksia siitä että missä kunnissa ruotsalaiset haluavat mieluiten asua. Tukholma on ollut aina aivan selvästi ensimmäisellä sijalla. Eikä ihme sillä Tukholma on todellakin monipuolinen kaupunki ja kaunis kaupunki varsinkin kesällä, vaikka Tukholma sijaitseekin ikään kuin Ruotsin "takapuolella".

Uusia rakennusprojekteja!


Ladugårdsgärdet, tämän voisi vapaasti kääntää sanalla laidunmaa, sillä kuinkaallinen laidunmaahan tämä on ollut jo ammoisista ajoista lähtien. Puhekielellä sanotaan lyhysesti vain Gärdet. Alueen metroasemakin on nimeltään Gärdet, joka tarkoittaa maatilaa. Alue sijaitsee Östermalmin itäpuolella, Valhallavägen kulkee rajana.

Rainy morning, tessinparken
Tessinparken

Neighborhood park

 Tessinparken

Café Tessinparken

Kesäkahvila Tessinin puistossa

Café Tessinparken

Tessinin puisto

Svea torn april 2014.jpg

Starrbäcksängen, on uusi moderni asuinalue, jonka on suunnitellut erittäin kuuluisa arkkitehti Aleksander Wolodarski.


Mainitsen vaan ihan asian sivusta, esimerkkinä modernista arkkitehtuurista, että Aleksander Wolodarski suunnniteli Sant Erikin alueen (kuvassa) keskelle Kungsholmenia, jota Wolodarski ja Ruotsin kuningas kävi näyttämässä Englannin prinssi Caharlesille, kun hän oli vaimonsa kanssa vierailulla Tukholmassa.


Starrbecksängen sijaitsee Valhallavägenin itäisellä puolella, Stadion nimisen metroaseman lähettyvillä. Metroasema nimeltä Gärdet sijaitsee myös melko lähellä. Värtanin Silja-linjan satamasta on  tänne  vain kilometri linnuntietä.






Kaupunkisuunnittelu ja arkkitehtuuri ovat hyvin lähellä sydäntäni. Wolodarski on suunnitellut useita erittäin innovatiivisiä asuinalueita keskikapungille ja saanut paljon huomiota ja ihailua ulkomaillakin. Tukholmassa arkkitehtuuripiireissä kuulee narinaa, joka luultavasti johtuu kauteudesta eikä mistään muusta. Ruotsissa on aivan liian monta itsetietoista taitavaa arkkitehtiä ja kaupunkisuunnittelijaa, joten eihän se ole ihme jos aletaan käyttämään kyynärpäätekniikaa.

Juuri tällä hetkellä on tapetilla yksi pitkiin aikoihin todella suuri kaupunkisuunnittelu projekti, ns Hagastaden johon kuuluu myös Karoliinisen sairala-alueen uusinrakennus. Aivan mahtava projekti jota aion mielenkiinnolla seurata loppuun saakka, jos nyt projekti ei kaadu ristiriitoihin. 

Ei sen puoleen, Tukholmassa syntyy rakennuksia ja uusia asuinalueita kuin sieniä sateella. Nyt ei enää niinkään rakenneta esikaupukialueita vaan uusia alueita kaupunkiympäristössä. Voidaan sanoa että tätä ennen 80-vuoteen ei olla rakennettu kaupunkia vaan esikaupunkialueiden asuinrakennuksia. Joten jo oli aikakin alkaa rakentamaan kaupunkiympäristöönkin uutta.

Ladugårdetsgärdetin alue on 512 hektaaria laaja ja täällä asuu noin 20 000 asukasta. Alue on vain osittain asuttua aluetta ja osittain ruohikkoa ja siellä täällä hieman metsääkin. Osa alueesta kuuluu Nationalstadsparken'iin. Alue on suosittu kuntoilualue. Keväällä pidetään suuri leijafestivaali Gärdetin aukiolla.

Starrängen, Gärdet.JPG

 Starrbäcksängen


Vuosina 1940-1991 välisenä aikana niitty toimi lampaiden laidunmaana. Aikaisemmin niityllä oli kesäisin kuninkaan lampaat laitumella. Nykyään siellä ei ikävä kyllä voida pitää lampaita enää. Vaikka en mene vannomaan...

Kuninkaan lampaat ovat nykyään Stenhammarin linnassa, jossa hovilla on maatila ja jossa viljellään juurekset, vihannekset ja hedelmät hovin käyttöön. Siellä on myös kuninkaan lehmät jotka kuningas sai syntymäpäivälahjaksi siskoiltaan. Kuninkaalla oli  aikaisemmin tapana olla maatilallaan ja tehdä hommia, aina kun aika antoi periksi. Carl Philip taitaa siellä nykyyään touhuta useammin kuin isänsä. Stenhammarista lisää toisten.



Lampaiden "talli" on vieläkin jäljellä


Konstfack, valtion taideteollinen korkeakoulu sijaitsi aikasemmin täällä vuoteen 2004 saakka Valhallavägenillä, Ladugårdsgärdetin laidalla. Nykyään Konstfack sijaitsee LM Ericssonin entisissä tiloissa Telefonplanilla.

Opiskelijat järjestivät joka vuosi Gärdetfestivaalit Ladugårdsgärdetillä.



Djurgardsbrunnsv 2008.jpg

Kaknästornet

Tänne pääsee bussilla 69 K, joka lähtee Karoliinisestä sairaalasta ja kiemurtelee keskikaupungin kautta tänne Kaknäsin tornin luokse.

Kaknäs 2008x.jpg

Kaknästornet on oikeastaan Teracomin radio- ja tv-lähetysliikenteen torni, joka valmistui vuonna 1967. Se on 155 metriä korkea, 170 metriä mastoineen. Torniin pääsee toki kuka vaan. 

Maksua vastaan voi ajaa hissillä 30-kerrosta ylös näköalakerrokseen. Ylhäällä sijaitsee näköalatasanne, ravintola, kahvila ja baari. 

Musikhögskolan Stockholm.jpg

 Kungliga Musikhögskolan, Lidingövägen 12

Tämä on valtiollinen korkeakoulu. Koulu sijaitsee osittain Edsbergin linnassa, Sollentunassa. Koulun oppilaat pitävät usein konsertteja Edsbergissä. Linnan sivurakennuksessa sijaitsee Edsviks konsthall, Edsvikin taidehalli ja MC Collection museum, moottoripyörä museo.


Edsbergin linna Sollentuna, Edsviken

Edsbergin linnan alue on ihana paikka. Linnan puistoalue käsittää koko Edsvikenin lahden perukan. Tänne löytää parhaiten omalla autolla Sollentunavägeniä pitkin. Edsbacka Wärdshuset'in jälkeen oikealle, ja siitä eteenpäin Landsnoravägen 10, jossa linna sijaitsee ja johon voi jättää autonsa parkkiin. Museo on siitä noin reilun sadanmetrin kävelymatkan päässä. 

Sähköjunalla Sollentuna asemalle josta kulkee useampiakin busseja Edsvikeniin. Itse linnan puistoalueella ei busseja kulje, mutta välimatkat ovat sen verran lyhyet että tervejalkainen jaksaa ne kävellä.

Sjöhistoriska Museet 2008.jpg

Sjöhistoriska Museet, Djurgårdsbrunnvägen 24
Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 10-17. Ilmainen sisäänpääsy.


 Tekniska museet, Museivägen 7

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 10-17, paitsi keskiviikkoisin kello 10-20. Aikuiset 150 kr, lapset 7-18v 50 kr ja alle 7v ilmainen sisäänpääsy. Ravintolassa on lapsille omat ateriat. Tämä museo on erittäin suosittu ja lapsetkin tästä tykkäävät. Museossa on lapsille oma osastonsa.



Etnografiska museet, Djurgårdsbrunnsvägen 34, bussi 69 Sergels Torget Sisäänpääsymaksu 80 kr, lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat ilmainen sisäänpääsy

Kulturarvskortet (Kulttuuriperinnekortti) sisäänpääsy 40 kr. Täällä on myös butiikki jossa myydään ihania esineitä jotka voi olla mukavia tuliaisia tai lahjoja.
Täällä esitetään japanialaista luomainstrumenntimusiikkia, ainakin juuri tällä hetkellä. Japani näyttää juuri nyt olevan kovasti tapetilla.

Tämä on erittäin mielenkiintoinen museo. Tämä kuuluu tavallaan yhteen kolmen muun museon kanssa vaikka ne sijaitsevatkin kaukana toisistaan, nimittäin Östasiatsika museet, Medelhavsmuseet ja  Världskulturmuseet.


 Svenska Filminstitutet, Ruotsin elokuvainstituutti,  Borgvägen 1



Dramatiska Institutet, Dramaattinen korkeakoulu, sijaitsee Filminstitutin takana.

Filmhuset Bar och Bistro

 Filmhuset'in kahvila/ravintola on suosittu buffélounaspaikka kello 11-14
 Lauantaisin ja sunnuntaisin on vain kahvila avoinna.

Göta livgarde at Linnégatan, Stockholm (7).JPG

Svea och Göta Livgarde, puolustusvoimat


 Tessinparken



Finlandsparken/Suomenpuisto, on hyvin pieni viheralue Värtanin sataman ja rautateiden takana. Ei mikään nähtävyys lainkaan. Oudon nimen on puisto pahanen saanut, mutta se sijaitsee niin lähellä Silja linjan satamaa joten yksi ja toinen Tukholmaa tuntematon saattaa eksyä puskiin. En suosittele kuitenkaan.


 Suomipuiston keskellä seisoo tämmöinen rakennuskin, josta ei ole sen kummenpaa tietoa


Protest, Torsten Fridh


Hagberget


Askrikegatan


Borgen, Greve von Essnes väg 39

Kuningas Carl XIV Gustav käski rakentaa tämän pienen "Borgen" Drottningberget'ille, tänne Ladugårdsgärdet'iin. Kuningas tarvitsi levähdyspaikan kun hän oli Gärdet'illä ratsastamassa. Joskus kuningas asui täällä borgetissa viikkojakin kun hän  seurasi armeijan sotilaiden harjoituksia Gärdetillä. 

Karl XIV Johan med Borgen i bakgrunden till höger, målning av Fredric Westin 1838.

Carl XIV Gustav Ladugårdsgärdet'illä, taustalla Borgen


Kuninkaan Borgen, jota voi vuokrata kuka vaan juhlallisuuksia varten

Djurgardsbrunnsbron.jpg

 Djurgårdsbrunn, on erittäin kaunis ja romanttinen alue

Sillan toisella puolella pienen matkaan päässä sijaitsee kuninkaallinen Rosendalin linna ja toisella puolen, melko lähellä tätä siltaa asuu prinssi Carl Philip ja samalla puolella siltaa sijaitseee varsinainen Djurgårdsbrunn, joka on ollut yksi Tukholman suosituimpia herrasväen kesäillan viettopaikkoja Tukholmassa.

Djurgårdsbrunns Värdshus

 Djurgårdsbrunn



 Djurgårdsbrunn 

Täällä voi syödä lounaakin. Bussi 69, pysähtyy melkein ravintolan edustalla. Bussi ajaa ensin Djurgårdenin saaren lävitse ja sitten sillan yli Ladugårdsgärdetin puolelle. Jää pois kyydistä ensimmäisellä pysäkillä sillan jälkeen. Jos ajaa kahden pysäkin välin vielä eteenpäin niin joutuu Kaknästornetin tornin eteen, jossa on bussin päätepysäkki.

Muuten, niin Djurgårdenin kuin Ladugårdsgärdetin puolella, kummankin itäisessä niemen kärjessä, sijaitsee aivan ihanat kesäkahvilat. Café Blockhusporten Djurgårdenin puolella ja Kafé Kruthuset Gärdetin puolella. Suosittelen molempia lämpimästi kauniilla kesäsäällä!

Blockhusuddeniin pääsee bussilla 69 melkein kahvilan eteen. Tänne pääsee myös saaristolaivalla, johon kelpaa paikallisliikenteen liput. Huom! Matkaliput on hommattava etukäteen sillä laivassa ei myydä lippuja.


 Djurgårdskanalen


Kruthuset

Sen sijaan Kafé Kruthuset'iin ei kulje busseja, ainakaan minun  tietääkseni, vaan on käveltävä noin 700 metriä Djurgårdsbrunnin pysäkiltä jossa bussi 69 pysähtyy. Mutta mikäs siinä, Prins Bertils vägeniä pitkin, Djurgårdin kanavan reunaa, on aivan ihana kävellä.  Täällä on kesäaikaan lehmiä laitumella kanavan vierustalla. Prinssi Bertil asui suuren osan iästään tämän tien varressa, aivan lähellä tuota Djurgårdsbrunnin siltaa.


Kruthus/ruutihuone

Blockhusporten

Café Blockhusporten

Toinen mahdollisuus on ajaa bussilla 69 Djurdårdenin puolella ja jäädä pois pysäkillä Isbladskärret ja siitä kävellä Prinsessa Ingeborgs vägeniä Lilla Sjötullsbron/pienelle meritullin sillalle ja siitä kanavan ylitse Gärdetin puolelle. Siitä sitten Kruthusetiin on vain 200 metriä kävellä. 

Toisaalta miksi tehdä kahvilakäyntiä hankalaksi, kun sillä samalla bussilla pääsee Café Blockhusportenin kahvilan eteen. Se kahvila on paratiisi maan päällä, ainakin kauniilla säällä ja mitkä maisemat.

Blockhusporten

 Café Blockhusporten


 Café Blockhusporten

Djurgårdsbrunnsbron juni 2010.jpg

 Djurgårdskanalen/Djurgårdenin kanava



 Djurgårdskanalen

Brunnsgården 2014c.jpg

Täällä Djurgårdsbrunnen alueella asuu joitakin erittäin varakkaita henkilöitä ja jokunen muukin.

Djurgårdsbrunnsgrind 2014.jpg

Åkertvalls delikatesskorv vindfjöjel 2014.jpg

Vanha makkarakioskin kylttikin on jäljellä

Djurgårdsbrunns 2005.jpg

Takaisin  Djurgårdsbrunns Värdhusetiin

Djurgårdsbrunns Värdshus Apotekshuset vykort.jpg

Djurgårdsbrunns värdshus. Maistuu se kupponen kahvia täälläkin.

Apotekshuset Djurgårds 2014c.jpg

Apotekskiosken Djurgårds 2014.jpg

 Vanha makkarakioski

Stranddjurgårds 2014b.jpg

Sophiahemmet Stockholm front 20060509.jpg

Sophia Hemmet sairaala, joka on saanut nimensä kuingattar Sophian mukaan.