Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ekerön kunta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ekerön kunta. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Ekerön kunta


Ekerön saari, tuo pitkä kapea saari Färingsön ja Adelsön välissä

Ekerön kunta käsittää  paljon enempi kuin vain saaren nimeltä Ekerö. Kunnassa on 140 saarta ja luotoa Mälaren järven alueella, Tukholman kunnan länsipuolella. Suurimmat saaret  ja asuinalueet ovat Ekerö, Adelsö, Färentuna, Hilleshög, Lovö, Munsö, Skå ja Sånga. Viimeisin kuntareformi on vuodelta 1971. Historiallisesti alue on ikivanha ja täältä löytyy paljon muinaismuistoja. 

Alunperin Ekerön nimi on ollut Akru, nimi, joka löytyy vanhoista riimukivistä, joita on kirjaimmellisesti sanottuna joka puolella Tukholmaa, mutta erityisen paljon Upplannin maakunnan puolella. Ekerön kunta sijaitsee Upplannin maakunnan puolella. Riimukiviä pystytettiin vuosien 300-1130 välisellä ajalla. Ekerössäkin niitä löytyy kuten hieman kaikkialla Tukholman lähistöllä. Eniten riimukiviä löytyy Upplannista, Tukholman pohjoisosista ja sen kunnista.

Harvassa kunnassa on niin mielenkiintoinen ja pitkä historiansa kuin Ekerön alueella. Ekerön kunnalla on tuhat vuotinen historiansa. Ekerössä sijaistee kolme Unescon perintölistalla olevaa kohdetta, Birka, Hovgården ja Drottingholmin linna. Kaikki tämä kultuurillinen perimä aivan satumaisen luonnon keskellä.



Munsön saarella sijaitsee tämä ihana uimaranta nimeltä Gropen, Blå Lagunen toiselta nimeltään. Tämä on vain yksi monesta uimarannoista Ekerössä. Avoinna kello 8-21. Sisäänpääsymaksu 20 Kr. WC ja parkkipaikka löytyy.



Mörbyn uimaranta sijaitsee Färingsön saarella ja tämä ranta on ilmainen. Täällä on grillipaikka ja WC.

bilde

 Ekerön alueella on runsaasti riimukiviä

Ekerö on vanhaa kulttuurimaastoa, jolla on pitkä historiansa. Ekerön kuntaan kuuluu Adelsö ja Birka, kaksi Ruotsin eniten historiallista paikkaa. Adelsössä syntyi Svearike/Sveanmaa ja Birkassa sai kristinusko alkunsa. Björkön saarella oli aikoinaan Viikinkien kaupunki Birka vuosina 700-900 jaa. Silloinen  kuningas johti alaisiaan Birkasta käsin noin 200 vuotta kunnes Sigtunasta tuli koko Tukholman alueen pääpaikka. 

Kaikesta huolimatta kuninkaat jatkoivat oloaan Adelsön saarella ja he rakennuttivat sinne Alnöhus nimisen rakennuksen jossa Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko istui kokouksissa kuninkaan pallilla. Pitkälle 1200-luvulle piti hovi täällä pitojaan ja kokouksiaan. Samalla sai Ruotsi aatelisensa. Nykyään niin Birka kuin Hovgården ovat Unescon maailmanperinnelistalla. Kuningas Gustav Vasa mullisti 1500-luvulla perusteita myöten koko ruotsalaisen yhteiskunnnan.


Svartsjön linna, Färingsö

Färingsö on ollut kautta aikojen kuninkaallisessa omistuksessa. Tunnetuin paikka Färingsön saarella on Svartsjön linna, joka on nykyään rokokoo rakennus 1700-luvulta. Linna oli jo 1300-luvulla kuninkaallinen linna.

Linnasta tuli vankila 1900-luvun alussa. Se oli ns pakkotyölaitos. Pakkotyötä pidettiin rangasituksena esimerkiksi irtolaisuudsta, prostitutiosta ja varastelusta. Linnassa oli 337 vankiselliä. 1020-luvulla vangit saivat vapaammat olot jolloin vankeja käytettiin maanvilejy- ja karjataloudessa. Vuonna 1965 vangit vapautettiin, koska pakkotyö kiellettiin. 

Mutta täällä on vieläkin miesvankeja aitauksella eristetyllä alueella ja he hoitavat itse itsensä. He laittavat ruokansakin itse. Vangit tekevät töitä päivisin ja vapaa-ajalla heillä on erinomaiset mahdollisuudet harrastaa melkein mitä vaan.

Färingsön saarella sijaitsee myös naisvankila nykyään. Täällä sijaitsee narkotikahoitokeskus naisvangeille. 

Nykyään linna on uuskorjattu ja valtion omistuksessa. Valtio peruskorjasi linnan vuosina 1994-2003 hintaan 36 miljoonaa kruunua.Linna on konttoorija konferenssitiloja ja juhlahuoneisto. Linnassa voi käydä lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin kahvila on avoinna kello 12.00-17.00. Kallista! 


Alkuperäinen Svartsjön linna


Kuningas Gustav II Adolf ja Axel Oxenstiernan patsas sekä ns Kristinan lehmus on nähtävänä linnan puistossa.


Täällä Ekerön kunnassa, Lovön saarella, asuu myös nykyinen kuningas ja kuningatar Drottningholmin linnassa. Täällä lisää linnasta.

Ekerön saaret jakautuivat aikaisemmin lukuisiin pitäjiin. Nykyään ne on yhdistetty Ekerön kunnaksi vuonna 1971. Nyt vuoden alusta on Ekerön kunta jakautunut viiteen piiriin, Lovö, Färingsö, Ekerö, Adelsö ja Munsö, joita aikaisemmin nimitettiin nimeltä socken. Socken oli alue maaseudulla kirkon ympärillä. Mutta kun valtionkirkko lakkautettiin niin socken nimitys vaihtui piiriksi. Socken nimtyksenä elää vieläkin omaa elämäänsä.

Ekerön kunta on suosittu asuinpaikka. Ekerön kunnassa asuu vakituisesti noin 27000 asukasta, mutta kesäaikaan täällä asuu enempi väkeä. Noin 13-14 % asukkaista on ulkomaalaista alkuperää.


Tukholman läänin rantalinjat vuonna 1200 eaa

Ekerön saarista ei ollut vielä silloin paljoakaan merenpinnan yläpuolella. Tukholma oli merta enimmäkseen. Mannerjään sulaessa on maanpinta noussut esille hitaasti ja varmasti. Koko Mälarin järven alueella nousee vieläkin maanpinta.


 Ekerön saarella sijaitsee myös Wallenbergin suvun pääpaikka Malmvik

Kenellekään ei varmasti ole Wallenbergit tuntematon nimi. Wallenbergit ovat aivan oma impeeriuminsa. Heidän omaisuuttaan on mahdottomuus laskea sillä he ovat sijoittaneet varansa yhteiskunnan hyväksi. Arviolta imperiumi on arvoltaan reilut 2000 miljardia kruunua. He omistavat pankin, terveys-ja sairaanhoitoketjun Aleris, monia kymmeniä isoja firmoja. He omistivat aikoinaan myös lääkefirman Astra-Zeneca, nyt vain osan siitä. 

Muita firmoja joissa Wallenbergit ovat omistajina ovat Ericsson, ABB, SEB, Atlas Copco, Alfa Laval, Stora Enso, Scania, Elektorlux, SKF, Gambo, Saab, SAS, OMX, EQT, Höganäs, Mölnlycke, Gran Hotel, Wärtsilä ja VM-data. Wallenbergien oma investointi firma Investor hoitaa kaiken tämän rulianssin. Kaiken lisäksi Wallenbergien säätiöt jakaa stipendejä ja varoja tutkimuksiin, opinahjoihin ja kulttuuriin.


Malmvik vuonna 1932


Wallenbergin suvun hautakumpu, Malmviken Ekerö

Wallenberg-mausoleum tempel 2015.jpg

Ekerövägenin läntisellä reunalla, vastapäätä Malmvikeniä, sijaitsee tämä pieni kukkula, jolla sijatsee Wallenbergin suvun mausoleumi. Tämä on aivan tien vieressä ja täällä voi käydä kuka vaan.  Malmvikenin kartano ei näy tielle mutta siinä lähellä heti Mausoleumin kukkulan jälkeen sijaitsee Ekerö Möbler. Muita rakennuksia siinä ei juuri olekaan.

Wallenberg-mausoleum 2015c.jpg

Kukkula on siis  Wallenbergin suvun hautapaikka

Ekero kyrka och Asknas Gard.jpg

Ekerön kirkko ja Asknäsin kartano


Ekerön kirkko

Ekerön kunnassa sijaitsee kahdeksan kirkkoa jotka ovat peräsin 1000-1100 -luvuilta, siis ne kuuluvat Ruotsin vanhimpien kirkkojen joukkoon. Kirkko oli alunperin Askenäsin kartanon omistajan rakennuttama. Omistaja rakennutti kirkon omalle tontileen kartanon viereen. Kirkkoon on haudattu Ingeborg Lindschöldska joka on asunut kartanossa.



Ekerön kirkon portti

Ekerö kyrka

Tuo ikkuna pääalttarilla oli aikaisemmin peitetty maalauksella. Maalaus otettiin pois uuskorjausten yhteydessä ja kieltämättä, kirkkosalista tuli paljon valoisampia ja viihtyisämpi.

Maalaus joka peitti pääalttarin takana olevan ikkunan on nyt ripustettu tälle seinälle. Maalaus ei todellakaan ollut mikään mestariteos.
Ekerö kyrka



Asknäs'in herraskartano, Ekerö Kyrkväg 11

Tämä on aivan ihana paikka. Täällä voi pitää kestejä, yöpyä, ruokailla, kahvitella tai ostaa kartanon ihania tuotteita, hilloja, mehuja, vihanneksia ja juureksia sekä leipomatuotteita. 

Tänne löytää Brommaplanin metroasemalta bussilla 309, 311 ja 312. Ekerön saarelle päsee myös autolautalla Slagstan laiturilta, Fittjasta. Ekerön saarella laituri sijaitsee Jungfrusundissa, saaren itärannalla. Matka kestää vain 10 minuuttia. Matkalippu on ostettava ennen kuin ajaa lautalle. Kuukausilippujakin on olemassa. Lautalle pääsee vain jonkilaisella kulkuneuvoilla, mutta ei polkupyörällä. Lautta kulkee päiväaikaan 6-4 kertaa tunnissa, myöhemmin illalla vain 2 kertaa. Matkalippuja myydään automaatissa satamassa, tai netistä www.farja.se.


Asknäsgården sijaitsee Mälaren järven rannalla, Ekerön kirkon kupeessa. Kartanon ja rannan välillä kulkee hedelmäpuuallé joka on 800 metriä pitkä. Hedelmäpuiden lisäksi kartanon ympärillä on paljon kauniita kukkapuskia ja istutuksia. Kartanon omistaja on vaihtunut joten on hieman epävarmaa kuinka on aukioloaikojen laidan kanssa.


Ekerö centrum

Ekerö centrum 2012 01.jpg

 Ekerö centrum

Ekerö centrum 2012 05.jpg

Ekerö Centrum 2012 02.jpg

Tappström 2008.jpg




 Mälarö kyrkan, Filadelfia seurakunnan kirkko


Ekerön suurin nähtävyys on ehkä Ekebyhovs slott/Ekebyhovin linna, Björkuddsvägen 107


Linna on herraskartano 1700-luvulta. Linna sijaitsee Ekerön keskustassa ja sen omistaa Ekerön kunta. Täällä pidetään kursseja ja konferensseja ja viikolla voi tulla kuka vaan syömään lounasta kello 11.00-13.00. 

Täällä tarjoillaan lounas linnabuffeesta, jossa on luomutuotteista valmistettu bufeépöytä täynnä ensiluokkaisia ruokalajeja, salaatteineen ja jälkiruokineen. Parasta on varata pöytä etukäteen. Viikonloppuisin voi kuka vaan tulla tänne linnan puistoon kävelemään ja käydä sisällä linnasa kahvilla kello 12-16 välisenä aikana. Täällä pidetään myös näyttelyjä ja musiikkiviihdettä.



Aikaisemmin täällä pidettiin kirpputoria, mutta se muutti ensin muualle ja sitten se lakkautettiin. Luultavsti suurin syy on se että Tukholman alueella on aivan liian paljon kirpputoreja, joihin ei enää ostajat riitä. Tarjontaa on enempi kuin kysyntää.

Ekebyhovs slott 01.JPG

Jo 1400-luvulla kuului Hovgården Sture vanhemmalle. Kuningas Carl IX:n aikana joutui Hovgården kruunulle. Kuningas halusi rakentaa tänne ns lustslott, huvittelulinnan hoville, jonka nimeksi oli tullut Ekeröhus. Mutta linnaa ei rakennettu ennen kuin valtioneuvos ja Åminnen vapaaherra  Claes Horn otti sen tehtävkseen 1620-luvulla. Hän löi yhteen Ekebyn ja Hovgårdenin. Wrangelin aattelissuku kuitenkin osti linnan melko pian ja rakennutti sen uudelleen. Vuonna 1980 osti Ekerön kunta linnaan.

Ekebyhovs slott entre 2012.jpg

Ekeby slott inne 1985a.jpg

Ekeby slott inne 1985b.jpg

Ekebyhov October 2015 01.jpg



Täällä viljellään omenia, joista sitten tehdään must, omenatuoremehua, soseita ja hilloja. Vaikka tämä onkin omenapuutarha niin täällä myydään kaikenmoista muutakin kuin vain omenia. Täällä on Ruotsin paras omenageenipankki, joten voi ostaa mieluisan omenapuulajikkeen käydessään omaan puutarhaan. Täällä myydään hunajaa, tuoretta leipää ja paljon paljon muuta. Täällä on tavaroiden vahtotiski. Usein elävää musiikkia viihteeksi.

Täällä pidetään takakonttikirpputoreja. Täällä on muutamia mökkejä joissa voi nukkua yönsä halvalla. Täällä on kesäkahavila jossa voi sydöä soppalounaan tai kotitekoisia "pajer", en tiedä mitä se on suomeksi, jonkinlainen paistos...



Ekerö nimisen omenasortin tuntee kaikki Ruotsissa


 Myymälä





Täällä voi istua ja löhöillä vaikka kaiket päivät.






Villa Paulsro

Huom! Tukholman alueella sijaitsee kaksi samannimistä huvilaa. Toinen sijaitsee Lidingön saarella.


 Jugfruholmarna/Neitsytsaaret



Munsön kirkko

Tämä kirkko on rakennettu luultavasti Uppsalan arkkipiispalle, siitä kertoo paavin kirje vuodelta 1185. Uppsalan arkkipiispat ovat asuneet aika ajoittain Bona gård'enissa, joka on ollut Munsön saaren pääkartano.

Munsön kirkko poikkeaa muista ruotsalaisista kirkoista muotonsa puolesta. Vain kahdeksan pyöreää kirkkorakennusta on rakennettu Ruotsissa. Tämä on yksi niistä. Antikvaari Johan Peringskiöld väitti aikoinaan että Munsön kirkko on Ruotsin ensimmäinen kirkko. Kirkon luullaan olevan rakennuttanut kuninkaan vouti nimeltä Herigar. Anskar joka toi kristinuskoon Birkan saarelle käännytti Herigarin. Ehkäpä Herigar oli Ruotsin ensimmäinen kristitty.



Kirkko rakennettiin 1100-luvulla. Kirkko sai ns puolustustornin. Tuo torni ei siis ole kirkontorni vaan tähystystorni.




 Ghierttan suvun hautakappeli


Munsö kyrka

Munsö kyrka

Munsö kyrka

Kirkkotapuli seisoo mäen päällä kuten tapana oli. Tapuli on valmistettu vasta 1700-luvulla.

Bona gård i juni 2012

Bona gård/Bonan kartano

Bonan kartanoon kuului suurin piirtein kaikki muut Munsön saaren kartanot ja joitakin kartanoita muilla saarilla ja muilla paikkakunnilla. Aatelisherra Karl Knutsson Bonde sai kartanon tai kartanot omakseen 1470. Sen jälkeen Sten Sture vanhempi omisti kartanot. 1500-luvulla tilukset kuuluivat kruunulle ja 1600-luvulla kartanot jaettiin aatelisherrojen kesken ja kartanoista tehtiin rälssikartanoita. Nykyään Bona gård on Gierttan aatelissuvun omistuksessa. Gierttan suku voi olla alunperin Suomesta. Ghierttan suvulla on oma hautakappeli Munsön kirkossa.

Vid infarten i juni 2012

Klockstapel Munso 02.JPG

Munsön kirkon kellotapuli. Oikeastaan Ruotsissa rakennettiin kirkontorneja ilman mitään tarkoitusta, sillä kelloja ei kirkontorneihin laitettu. Kelloja varten rakennettiin erillinen kellotapuli, kuten kuvassa. Vasta modernimmalla ajalla on alettu laittamaan kirkonkellot kirkontorniin.


Kartanon omistaa nykyään Adam Reuterskiöld, mutta ajan saatossa on kartano ollut monien aatelissukujen omistuksessa. Akkitehti Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli kartanon 1600-luuvlla. Hän on suunittelut myös Drottningaholmin linnan, jossa Ruotsin kuningaspari nykyään asuu. Rastaborgin linna, jonka tiloilla on nykyään ratsastuskoulu, sijaitsee melko lähellä. Kaunis Rastaborgin linna on uusrakennettu 1900-luvun alulla.

Valtionamiraali Carl Gustav Wrangel oli yksi ensimmäisistä Stavsundin kartanon omistajista ja hänen jälkeensä on pitkä liuta erittäin korkea-arvoisia henkilöitä omistanut kartanon.






 Rastaborgin linna

Tukholman Läänin Maakäräjät omisti aikansa linnan. Sen jälkeen linna on ollut hotelli ja nykyiset omistajat Charlotte ja Ulf Kilman joilla on Kilmansistituutti linnassa. Hevostalleilla heillä on poniratsastuskoulu ja yksityisiä hevosia.


Kaggeholmin linna, Helgön saarella, Helgö=pyhäsaari

Helgön saari on pieni ja erittäin kaunis. Tänne pääsee bussilla 309 aivan linnan luokse. Bussi lähtee Brommaplanin metroasemalta. Täällä vallistee eksäpäivinä täydellinen hiljaisuus. Ihana paikka hiljentyä ja levähtää.

Kaggeholmin linnan ja sen ympäristön omistaa Filadelfia seurakunta. Heillä on ollut täällä jo 70 vuotta Folkhögsskola/Kansanopisto. Kansanopistot ovat harvinaisia Ruostsissa. Idea tulee Tanskasta ja Suomessa se melko yleinen.





Helgön sisävesilaivan laituri. Tuskinpa tänne enää kulkee laivoja.



Paljon mahdollista että Helgön on ollut ensimmäinen viikinkien asuinpaikka.

Sånga kyrka

Sångan kirkko, Färingsö, Prästgårdsvägen 1

 Avoinna suununtaisin kello 11-12 jumalanpalveluksen ajan.

Tässä seurakunnassa voi soittaa kirkkotaksin hakemaan jos ei itse kykene tuleeman jumalanpalvelukseen. Ihan ilmaiseksi. Täällä voi myös netissä tehdä oman rukouksen jonka haluaa papin lukea rukousten yhteydessä.

Kirkko on peräisin 1100-luvulta. Kirkko on tullut tunnetuksi upeista kalkkimaalauksistaan ja saarnastuolistaan. Kirkko on mielestäni erittäin söötti ulkoa päin. 1300-luvulla krikkosalia pidennettiin. 

Kirkon ja kirkkomaan ympärillä on muuri ja muurissa on kaksi porttia ns stigluckor. Stiglucka tarkoittaa suurin piirtein astumaluukkua. Aukko oli todellakin usein niin pieni, että täytyi kumartua syvään, jotta pääsi luukusta kirkon pihalle. Ammoisina aikoina Mälaren järven vedenpinta ylsi lähelle kirkonmuuria.



Ei ole tietoa siitä kuka maalasi nämä kalkkimaalaukset, mutta niitä on runsaasti. Luultavasti maalarimestareita on ollut useampikin, sillä maalaukset poikkeavat tyyliltään toisistaan. Varsinkin asehuoneen kalkkimaalaukset ovat aivan omaa sorttiaan.




Sånga kyrka

Sånga kyrka

Sånga kyrka

Sånga kyrka

 Kirkon sisällä on lähde jossa on ihmeitä aikaansaavaa vettä.

Vanha alttariveistos, Elisabet ja Maria, joiden lapset on laatikossa rinnassa. Elisabet on Marian äiti ja Maria on Jeesuksen äiti. Tämä on nykyään Historiallisessa museossa Tukholmassa. Siellä on hirvittävän paljon kirkoista pois kerättyä materiaalia. Mielenkiintoinen museo.

Färingsön kotiseutujärjestön osite on  Ölstavägen 27, Färentuna.Täällä pidetään juhlia ja myyjäisiä ja kokoonnutaan ihan muuten vaan. Tai tullaan juttelemaan ja juomaan kahvit. Täällä vietään myös yhdessä juhannusta.

Täällä sijaitsee myös Ruotsin parhaaksi valittu vanhustenkoti, Färingsöhemmet.


Vanhukset kuskataan hevoskärryillä kirkkoon


 Stenhamra Färingsö

 Stenhamra, kivenhaakkaajien kylä

Täältä Stenhamrasta on hakattu katukivet Tukholman katuihin jo vuosina 1884 -1937. Kivenhakkaajakylä käsittää 9 rakennusta, joissa asui 50 huushollia. Näitten lisäksi oli taloustiloja  kuten talli, puuvaja, pesutupa, vessat jne. Kylä on säilytetty kulttuurimuistona.







Adelsö kyrka, Hovgården

Avoinna:
 Jumalanpalvelus sunnuntaisin kello 11.00 

Tämä kirkko sijaitsee Hovgårdenin alueella. Hovgården oli ensimmäisten sveanmaalaisten, (josta sitten kehittyi Ruotsi) kuninkaitten kartano, jossa he pitivät kokouksiaan.
Eric of the Swea Region (c 820) alleged tumulus 2009 Hovgården Ekerö (1).jpg

Lampaat laitumella kirkon vieressä

Hovgården Royal Tumuli & Adelsö Church 2009.jpg

Lehmät laitumella

Kirkko valmistui 1100-luvulla. Luultavasti tällä historiallisella paikalla on sijainnut ensi lakuun puurkikko, joka on joko hajonnut, palanut tai hajoitettu, joten tarvittiin rakentaa jämäkkä kivikirkko.  Nykyinen kivikirkko on träydellsiti putasattu sisäktä ja ulkoa vuonan 2011.

Adelsö Church 2009.jpg

 Kirkon ympärillä kasvaa erikoisia Ornäsbjörkar, Ornäsin koivuja.




Adelsö kyrka




Norrby gård
Täässä kartnossa sijaistee yksi Tukholman alueen suurimmista lammaskartanoista. Ihme kyllä sillä, lampaanlihaa ei juuri näy Tukholman elintarvikemyymlöissä kuin vain suurimmissa. Gotlannin saarella kasvatetaan ja syödään lampaanlihaa, mutta hyvin vähän muualla päin Ruotsia, mutta maahanmuuttajat ostavat lampaanlihaa. Lihansyönti on muutenkin vähentynyt huomattavasti Ruotsissa.




Hovgården

Tämä on Tukholman alueen tärkein arkeologinen kohde. Viikinkien kuningas asui täällä 900-1000-luvuilla. Ruotsin kuninags Mauno Ladonlukko asui täällä 1200-luvulla ja johti täältä käsin uutta valtiotaan. Täällä oeln aikaisemmin ketonut Birkasta ja Adelsöstä


Hovgården ja Adelsön kirkko


 Birka


Anskarskapellet, Björkön saari


Anskarkappellet, Björkö, Birka
 Täällä olen aikaisemmin kirjoittanut tästä.

Ekerö sommarstad år 2008

Ekerö Sommarstad on osittain siirtolapuutarha ja osttain kesämökkialue, mutta täällä asuu reilut 500 hekeä vuodet ympäri. 



 Kärsö slott/Kärsön linna, Lovö

Kärsö on pieni saari jonka kautta on kuljettava muille  Ekerön saarille. Kärsö on siis ensimmäinen saarista kun lähdetään Brommaplanilta. Kartanon omistaa KFUM.



Kärsö slott




Rastaholmin kartano


Kartano on päihdekoti nykyään. Täällä on myös Rastaholmin Värdshus ja Rastaholmin matkustajakoti.