Valborg/vappu on hyvin vanha festivaali mikä tuli Ruotsiin Saksasta joskus keskiajalla. Kokot olivat varhainen osa tätä juhlaa, kuten myös nuorisoteemat. Ruotsissahan ei polteta juhannuskokkoa, vaan vappukokko. Sen alkuperä on katolinen, ja sitä juhlitaan saksalaisen pyhimyksen Walpurgiksen muistoksi.
Sankta Walburgis/Heliga Valborg
Valborg syntyi noin vunna 710 ja kuoli vuonna 779. Hän toimi Heidenheimin luostarin abbedissana. Hän oli legendan mukaan oli englantilainen prinsessa. Valborg julistettiin pyhäksi vuonna 870. Hänen muistokseen kehittyi keskiajalla erityinen kultti, missä muun muassa noituudella ja pahojen voimien torjumisella oli suuri merkitys. Saksassa sytytettiin kokot suojellakseen itseään noidilta, mikä itse asiassa sai alkunsa kelttiläisestä uskonnosta.
Ruotsin Valborgin juhlalla on historiaa keskajalta, ja se liitettiin nuoriin ja heidän juhlimiseensa. Vanhan Tanskan alueilla Skånessa, Hallandissa ja Blekingessä, pojat ja tytöt kävelivät kylissä ja seurustelivat maanviljelijöiden kanssa. Kun kirkonkellojen käyttäminen kokoontumiseen kiellettiin, he sytyttivät tulen herättääkseen huomion.
Tänään Walpurgis-messut ovat maamme ensimmäiset kevätjuhlat. Se sai vauhtia kaupungeissa sodan jälkeisenä aikana, kun työväen- ja kansanliikejärjestöt järjestivät Walpurgin 'tulipalot' eri asuinalueilla. Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että nämä järjestöt, taloyhtiöt tai muut järjestöt järjestävät Walpurgin tulipaloja ja juhlia. Nykyäänkin on nuorisoteema, jossa nuoret käyttävät tilaisuutta rikkoa normeja esimerkiksi nauttimalla alkoholia suuressa määrin provosoimalla aikuisia.
1800-luvun kasvavissa suurkaupungeissa Walpurgis yhdistettiin juopotteluun, erityisesti työläisten keskuudessa. 1880-luvun päivälehdistä saattoi muutama päivä Valborgin jälkeen lukea, että Djurgårdenin pensaiden ja puiden takana työläiset olivat humalassa ja poliisilla oli paljontyötä humalaisten kanssa. Työläisten ylivoima kuvastaa kaupunkien heille tarjoamia ankaria olosuhteita.
Vapunaatonvietto on vieläkin juopottelupäivä ja kokonpoltto kuuluu vielkäkin asiaan. Mutta mitään muita perinteitä ei Ruotsissa ole. Perinteet ei Ruotsissa kuulu muihinkaan juhlapäiviin, jos nyt ei perheet itse keksi pitää omia kekkereitä. Ei ole erikoisia juomia ja syötäviä, ei ilmapalloja eikä huiskia. Mikä tahaansa viina ja ruoka kelpaa vappujuhlintaan.
Vapunpäivä on mielenosoituspäivä Ruotsissa, jolloi politikot, pääministeri etunenässä, ja työläiset marssivat yhdessä katuja pitkin, työläiset plakaatteja kantaen. Ruotsissa lopetettiin ylioppilaskirjoitukset jo kauan sitten vuonna 1968, mutta koulun puolesta järjestetään päivälliset kolulun päättäjäisiksi.
Sanonta kuuluu että 'man tar studenten' siis 'ottaa studenteen'. Yksityisiä ylioppilasjuhlia järjestetään joisskin perheissä. Studentit odottaa että sukulaiset jakaa rahaa heille! Ylioppilas-hatun voi ostaa jostain firmasta jos en haluaa sen kaappiin pantavaksi.
Hauskaa vappua!
