tiistai 6. joulukuuta 2016

Bulleboden konditoria ja Urban Deli



Bulleboden, Parmmätargatan 7, Hantverkargatanin risteyksessä, Kungsholmenilla

Avoinna:

 tiistaista lauantaihin kello 7.30-17.00,
 paitsi launantaisin kello 10-16.


Bollebodeniin on pitkä jono jo kello seitsemän aikaan aamulla. Tänne tullaan voileipien takia aamiaiselle. Heidän omatekoista tuoretta leipää ei voita mikään.

Suomalaisella ruisleivällä on erittäin hyvä maine Tukholmassa. Lääkärit ja sairaanhoitajat suosittelevat syömään sitä. Vaikka eipä silti, tanskalaiset osaa myös leipoa ruisleipää ja tanskalainen leipä ei ole yhtä hapanta kuin suomalaien, joten useamman vatsa kestää sen parmmin. Suomalaisen ruisleivän makua ei kyllä voita mikään muu leipä missään muussa maassa. Roomasta löysin yhden ruisleipäsortin, jonka nimeä en enää muista. Valmiiksi pakattuja ruisleipäsiivuja ja ne kyllä maistuivat erinomaisilta.


Tuo kuvassa oleva suomalainen ruisleipä on kyllä kallis verrattuna mitä leipä maksaa ruokakaupoissa.Tuo kuvassa oleva leipä on melko iso kylläkin ja kuulema mailman parasta leipää. Tukholmalaiset ostavat mieluiten leipänsä konditoriasta. Ruokakaupasta saa leivät pakattuina, tai myymälässä leivottuina, mutta jotka eivät ole kovinkaan terveellistä syötävää. 

Ruotsalaiset ovat omineet italialaisen leipätrendin. Leivotaan ns surdegslimpa, joka leivotaan hapatetusta leivänjuuresta. En tiedä kuinka tuo sanotaan suomeksi...Ei se sen terveellisenpää ole, mutta maukkaanpaa. 

Vehnäjauhot on meillä täysin pannsssa, sillä mikään ei kohota verensokeria niin paljon kuin vehnäjauhot. No jaa sokeri tietysti mutta tavallista sokeriakaan ei meillä syödä vaan pelkästään steviasokeria.

Käyn mielelläni kahviloissa mutta syön yleensä vain salaatteja tai kahvin kanssa ruisleipää. En ole koskaan ollut mikään makean ystävä, mutta jäätelö on intohimoni. Harmi vaan että sekin sisältää sokeria. On olemassa yksi jäätelösortti, jossa ei ole sokeria, mutta se maksaa. Yksi desilitra maksaa noin 5 €.


Bolleboden konditoria sijaitsee siis Kungsholmenin saarella, Kungsholmenin kirkon tontin kulmauksessa. Hantverkargatania kävellessä heti kirkon jälkeisellä poikkikadulla. Kungsholmenilla on ehkä Tukholmnan mukavimmat puodit, kahvilat ja leipomot. Samoin Vasastanissa. 



Lounastarjoukset juuri määrättynä keskiviikkona. Noihin hintoihin sisältyy aina kahvi tai tee ja leipä tai korppu, kuten Tukholmassa on tapana lounasruokien yhteydessä.


Kungsholmenilla sijaitsee myös useita Tukhoman suosituimpia ravintoloita. Verrattuna Södermalmiin niin täällä Kungsholmenilla ei ole kepabia ja hampurilaisia ja pikakahvia joka kadun kulmassa, niin kuin Söderillä, vaan täällä on aitoja perinteisiä liikkeitä, myymälöitä ja perinteisä konditorioita, joissa kahvi maistuu ja leipä tuoksuu.

Hantverkargatanin vastapäisessä kadunkulmassa sijaitsee ravintola nimeltä Panini, hakuruoka-kauppa ja leipomo. Avoinna viitenä päivänä viikossa, ei lauantaina ja sunnuntaina, kello 7-18. 

Tukholmassa on 28 Panini myymälää ja uusia syntyy kaiken aikaa. Täällä valmistetaan ruoka viimeisen päälle. Ei mitään pikasotkuja vaan huolellla tehtyä kortitekoista ruokaa. Panini toimittaa tilauksesta ruokaa ympäri Tukholmaa. Heillä on tuoreen leivän lisäksi salaatteja ja muita kevyen puoleisia kansainvälisiä ruokalajeja. 


Paninin ideana on ostaa kotimatkalla päivällinen, jonka saa kätevässä laatikossa. Nyt on useammat elintarvikemyymälät myös alkaneet myymään näitä ruokaboxeja. Päivällinen kahdelle hengelle.


Mahtavampia voiliepiä ei löydy mistään muualta


Hantverkargatanin puolella sijaitsee myymälä/kahvila nimeltä Hantverkargatan 9. Tästä olen jo maininnut aikaisemminkin. Tämä on myymälä josta voi ostaa valmista ruokaa mukaansa, mahtavia voileipiä, salaatteja ja maukkaita ruokalajeja. Omistaja on ahvenanmaalainen,  kuulema. 


 Vesi tulee kielelle jo katsellessa 

Modernit nuoremmat tukholmalaiset syövät aamiaisensa lähikahvilassa ihan niin kuin Roomassakin. Roomalaiset tyytyvät kahviin ja cornettoon, kun tukholmalaiset syövät aina mahtavan voileivän, juovat tuoremehua, syövät viiliä  tai youghurttia ja juovat suuren kupin kahvia päälle. Ruotsissa ei ole piimää vaan viiliä/fil, jota syödään lusikalla, mutta minä juon sen lasista tai mukista suomalaiseen tapaan. Mutta ruotsalainen viili on hyvää, todellakin. 

Ennen vanhaan moni söi mysliä viilinsä päällä, mutta myslin syönti on lopahtanut koska se ei ole "trendikkään" terveellistä. Jotkut ripauttavat sen sijaan kaurahiutaleita ja marjoja viilinsä päälle. 

Ja totta vie, tukholmalaiset ovat erittäin innokkaita syömään terveellisesti. Tukholmassa on ilo mennä ruokakauppaan, sillä sieltä löytyy terveellistä ruokaa nykyään ja se sopii minulle aivan mainiosti. Melkein kaikki alkaa olla luomua Ruotsissa. Sokeria on alettu vähentämään huommattavasti ruuissa. Lihansyönti alkaa tehdä loppuaan. Saahan sitä joskus, kerran viikossa, syödä kahvileipää, mutta kunhan ei ota sitä tavaksi popsia joka päivä tai syödä sitä välipalaksi. Harvempi tukholmalainen pystyy vastustamaan kanelbulle/kanelipullaa.


Tuossa taulussa lukee että täällä on töissä lesboja, musliimeja, kurdeja, homoja, juutalaisia, afrikkalaisia, aasilaisia, sevennejä ja monia muita ja se toimii erittäin hyvin.

Monen mielestä parhaan ja monipuolisimman aamiaisbuffeen kello 7.00-10.30 löytää Urban Deli'stä, Sveavägen 44. Käykää ihmeessä tutustumassa tähän erikoiseen hotelli+ravitola+kahvila kompleksiin! Tämä on yllätyksiä täynnä. Tosi mielenkiintoinen paikka aivan keskellä kaupunkia. Tämä on uutta modernia ja innovatiivista suunnittelua. Urban Delillä on hotelli samassa yhteydessä. Hotelli sijaitsee Urban Delin myymälän, ravintolan, baarin, kauppahallin, lougen, kahvilan ja ruokakaupan alla. Hotellista voi nousta suoraan myymälään.  Kesällä hotelilla on myös kattoterassi käytettävissä.  


Urban Deli on ruokamekka numero uno! Urban Deli löytyy kahdeksasta muustakin paikasta Tukholmassa, mutta niissä muissa ei ole hotellia.









Sankt Tomas kyrka


 Sankt Tomas'in  kirkko/Pyhän Tuomaksen kirkko, Vällingby Centrum

Tämä ei ole katollinen kirkko vaikka nimestä päätellen voisi sitä ollakin. Lundin kaupungista löytyy saman niminen katollinen kirkko.

Yksi Tukholman tunnetuimmista arkkitehdeistä Peter Celsing suunnitteli tämän kirkon ja se vihittiin käyttöön vuonna 1960

Vuonna 2010 vietettiin kirkon 50-vuotisjuhlia ja silloin kirkko sai uutta alttariasettelua, uusia valaistuksia ja uudet tuolit.



Vällinbyn centrum on kansainvälisestikin tunnettu arkkitehtuuristaan.  Joten Vällinbyn kesksuatane i voinut rakentaa minkälaista thaansa kirkkorakennsuta vaan sen olis ovittav ympäristöönsä. Centrum avattiin vuonna 1954 ja se on varovaisesti uuskorjattu ja kunnostettu. Vuodesta 2008 Vällingby centrum sai nimekseen Vällingby City. Vällingby tuli olemaan ns ABC-kaupunki, jossa A tarkoitti työtä, B asuntoa ja C centrumia. Siis työpikka, asunto ja ostoskeskus lähekkäin.



 Vällingby 50-luvulla

Vällingby Centrum fontäner.jpg

 Vällingby 50-luvulla

Alunperin oli nimittäin tarkoitus luoda tänne Vällingby'hyn Tukholman uusi keskus, Stockholm City. Vällingby siihen aikaan tuntui sijaitsevan tosi kaukana Tukholman keskustasta. Nykyään koko se välimatka on tiheään rakennettua aluetta. Idea oli aivan uusi Euroopassa rakentaa uusi kaupungin keskus "vihreälle niitylle" kaupungin ulkopuolelle.








 Kirkko on suunniteltu luostarin tyylin mukaan. Kirkolla on jopa oma sisäpihakin.






Tämä iso kastemalja tai kasteallas rakennettiin kirkkoon myöhemmin uuskorjausten ajalla.


 Takaseinälle saatiin suuri seinävaate, sekin uuskorjausten ajalla


Pääalttari sai myöhemmin  Bror Hjortin valmistaman krusifiksin



 Kirkon tuolit ovat myös uudet





Helsingborgstegel/Helsingsborgin tiilikivet ovat valmistettu Helsingborgin Ångtegelbruk'issa. Tiilikivet oavt eri värivivahteisia ruskesta punertavanruskeaan. Kaikista tykätyin väri on tummappunaruskea joka on poltettu tummemmaksi. Tätä on myös kutsuttu persategel'iksi ja se oli erittäin suosittu rakennusmateriaali vuosisadan vaihteessa.

Alkuun persategelia käytettin vain suurissa monumentaalisissa rakennuksissa, kansallisromattisen arkkitehtuurin rinnalla ja tukena. Tiilestä tuli erittäin suosittu ja sitä on myöhemmin käytetty kaikenlaisissa rakennuksissa ja varsinkin 20-luvun klassisismi tyylisissä rakennuksissa. Persategel symbolisoi ruotsalaista kansallishenkeä ja -tunnetta, maltillisuutta, vakautta, yksimielisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Sankt Tomas kyrka interiör 02.JPG

Åke Axelsson suunniiteli kirkkoon tuolit, jotka valmisti Gärsnäs AB.

Ekebyhov


Ekebyhovs slott, fasad mot syd.

Ekebyhov slott, Ekebyhovin linna, Ekerön saari, Björkuddsvägen 107

Kartanon rakennutti Klas Horn af Björneborg 1600-luvulla. Hornit olivat suomalais-ruotsalaista aatelissukua. Suku tunnettiin jo 1300-luvulla. Suvun eisisä syntyi Joensuun kartanossa, ruotsiksi Åminne herrgård. Joensuun kartano on ulkmuodoltaan hyvin samannäköinen kuin Ekebyhovin linna.

Klas Horn oli virkamies, valtionneuvos ja maaherra. Ekebyhovin linnan yhteydessä sijaitsi myös Hovgården ja Gällstan kartanot, jotka Klas Horn myös omisti. Alkuperäisestä linnasta ei kuitenkaan ole paljoakaan jäljellä. Nykyinen linna on 1670-luvulta ja sen rakennutti kreivi Carl Gustaf Wrangel, joka sai marsalkan arvonimen sotatoimistaan. Wrangelin suku oli ikivanhaa tanskalsita baroonisukua ja heillä oli kaksi muutakin linnaa, Skogsloster Uppsalssa ja Gripenberg Tranåsissa, sekä palatsi Tukholmassa.



 Ekebyhovin linna vuonna 1870

Wrangelien jälkeen linnan omisti useampi suku lyhyemmän ajan. Kansallineuvos Albrecht Ihre osti linnan 1700-luvulla. Ihren poika vuorostaan perusti tiluksille kasvipuutarhan, jossa oli 40000 hedelmäpuuta. 

Suuri pyökkimetsä istutettiin 1800-luvulla linnan taakse. Hedelmäpuutarhasta myytiin hedelmäpuita ympäri Ruotsia ja Suomea.

Vuonna 1980 osti Ekerön kunta linnan ja puutarhan. Arkkitehti Ove Hidemark sai tehtäväkseen uuskorjata linnan.Ekerön kunta käyttää linnaa konferensseihin ja kulttuuritapahtumiin. Puutarhassa on nykyyän hedelmäpuiden geenipankki.

Bussilla Brommaplanin metroasemalta Ekeröön Ekvägenin pysäkille, ja siitä noin 15 minuutin kävely Ekebyhovin linnaan.




 Pyökkimetsä syksyllä






Maanantaista perjantaihin tarjoillaan lounasbuffee kello 11.00-13.00. Täällä on usein jazzia perjantai-iltaisin ja muutakin ohjelmaa ja tapahtumia silloin tällöin. Ekerössä asuvat käyvät täällä viikonloppuisin ja kesäiltasin virkistäymässä. Taidetta, käsitöitä, teatteria, musiikkia ja ties mitä on tarjolla. Joskus järjestetään kirpputorikin. Launantaisin ja sunnuntaisin on linnan kahvila avoinna kello 12-16. Joulukussa ei tarjoilla lounasta, vaan joulupöytä on katettu määrättyinä päivinä ja iltoina.

 Facebook!










Ekebyhovs slott 03.jpg

Ekebyhov October 2015 01.jpg



 Tänne voi aivan hyvin tulla omien eväittensäkin kanssa






 Slalom mäki





Ekeby

hovs kyrka

Ekebyhovs kyrka, Björkuddsvägen 2, Ekerö

 Avoinna:
 maanantaista perjantaihin kello 9-16
Jumalanpalvelukset keskivikkoisin kello 19 ja sunntaisin  kello 16
Brommplanin metroasemalta bussit 177, 301, 302, 305, 311 ja 312  jää pois kyydistä Ekvägenin psyäkillä. Tämä on hieman erikoinen kirkko. Tämän kirkon takia ei kannata mielestäni lähteä tänne. Mutta ohimennen voi pistäytyä,

Ekebyhovskyrkan May 2015.jpg