Kun katsoo karttaa hieman tarkemmin niin huomaa että Upplands-Bron kunta on oikeastaan saari ja saari se on ollutkin. Upplands-Bron kunta oli saari joka nousi merestä. Noin 7000 vuotta sitten oli Itämeren vedenpinta noin 50 metriä korkeammalla kuin mitä se on nykyään. Itämeri ja Mälaren järvi olivat yhtä samaa merta. Linnavuoret olivat aikoinaan vartiomäkiä, joilta seurattiin järvellä tai merellä liikkuvaa väkeä. Linnavuoria on ollut kaikkialla Euroopassa, varsinkin pronssi-ja rautakaudella, ennen varsinaisten linnojen rakentamista. Kunnassa on kahdeksan linnavuorta, reilut 4000 hautaröykkiötä ja paljon riimukiviä.
Ekhammarsfiguren on Upplands-Bron kunnan symbooli. Kungsängenin pohjoispuolella sijaitsi aikoinaan Ekhammarin kartano, jonka tiluksilta löydettiin tämä figuuri. Ekhammar kuului Klaran luostarille ja 1500-luvulla arkkipiispa asui kartanossa. Kuningas Gustav Vasa otti kartanon vuonna 1630 kruunulle.
Upplands Bron kunta sijaitsee Suur-Tukholman luoteisessa kolkassa Mälaren järven itäisellä rannalla. Tukholman ja Upplands-Bron kuntien välissä sijaitsee Järfällan kunta.
Kungsängen on kunnan pääpaikka ja sieltä on noin 24 kilometriä Tukholmaan. Tänne pääsee Tukholmasta E18 pitkin, tie joka päätyy Osloon. Tukholman paikallisliikenne vastaa julkisesta liikenteestä täälläkin. Tukholmasta ei voi puhua muuten etteikö ota lukuun Suur-Tukholmaa. Koska alkuperäinen Tukholman kaupunki jäi ahtaalle muitten kuntien keskelle eikä päässyt kasvamaan, tuli naapurikunnista osa Tukholmaa.
Kunnnan pääpaikka on Kungsängen ja sinne kulkee paikallinen sähköjuna, jolla pääsee perille Tukholmasta noin puolessa tunnissa. Toinen sähköjuna pysäkki sijatsee Bro'ssa. Kunnassa asuu noin 27000 asukasta. Noin 32 % asukkaista on maahanmuuttaja taustaisia.
Upplands-Bron kunta kuuluu suomenkieliseen hallintoalueeseen. Täällä siis on suomenkilellä laillinen oikeus. Kunnassa on suomenkielinen esikoulu ja vanhustenkoti. Vuoden 1971 kuntareformin mukaan alueen kaikki pienet kunnat yhtyivät ja näin syntyi Upplands-Bron maalaiskunta. Aikaisemmin alue kuului Uppsalan lääniin, mutta kuntareformin mukaan kunta kuulu nykyään Tukholman lääniin.
Kungsängen on kunnan pääpaikka ja sieltä on noin 24 kilometriä Tukholmaan. Tänne pääsee Tukholmasta E18 pitkin, tie joka päätyy Osloon. Tukholman paikallisliikenne vastaa julkisesta liikenteestä täälläkin. Tukholmasta ei voi puhua muuten etteikö ota lukuun Suur-Tukholmaa. Koska alkuperäinen Tukholman kaupunki jäi ahtaalle muitten kuntien keskelle eikä päässyt kasvamaan, tuli naapurikunnista osa Tukholmaa.
Kunnnan pääpaikka on Kungsängen ja sinne kulkee paikallinen sähköjuna, jolla pääsee perille Tukholmasta noin puolessa tunnissa. Toinen sähköjuna pysäkki sijatsee Bro'ssa. Kunnassa asuu noin 27000 asukasta. Noin 32 % asukkaista on maahanmuuttaja taustaisia.
Upplands-Bron kunta kuuluu suomenkieliseen hallintoalueeseen. Täällä siis on suomenkilellä laillinen oikeus. Kunnassa on suomenkielinen esikoulu ja vanhustenkoti. Vuoden 1971 kuntareformin mukaan alueen kaikki pienet kunnat yhtyivät ja näin syntyi Upplands-Bron maalaiskunta. Aikaisemmin alue kuului Uppsalan lääniin, mutta kuntareformin mukaan kunta kuulu nykyään Tukholman lääniin.
Upplands Bron kunnantalo sijaitsee Bro'ssa, vaikka kunnan pääpaikka ja suurin taajama on Kungsängen. Molemmat paikkakunnat sijaitsevat Enköpingsvägenin varrella. Kuntaan kuuluu myös Håtuna, Låssa, Stockholm-Näs ja Västra Ryd. Nykyinen Upplands-Bron kunta syntyi kuntauudistuksen myötä vuonna 1971.
E 18 Eurooppatie kulkee hieman taajamien ulkopuolella. Kungsängen sijaitsee Mälaren lahden rannalla. Mälaren järven kapeat lahdet kiemurtelee melkein koko kunnan ympäri. Täällä on joitakin järviäkin joista suurin on Leijondalssjön, jonka rannalla sijaitsee Leijondals slott.
E 18 Eurooppatie kulkee hieman taajamien ulkopuolella. Kungsängen sijaitsee Mälaren lahden rannalla. Mälaren järven kapeat lahdet kiemurtelee melkein koko kunnan ympäri. Täällä on joitakin järviäkin joista suurin on Leijondalssjön, jonka rannalla sijaitsee Leijondals slott.
Linna on ensisijaisesti konferenssihotelli. Linnan yhteydessä on iso hevostalli täynnä hevosia. Kartanon rakennukset on peruskorjattu. Englannin kuningatar Filippa omisti linnan 1300-1400-lukujen vaihteessa. Filippa oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan kuningatar. Hän oli naimisissa kuningas Erik Pommerilaisen kanssa.
Leijonhufvud niminen aatelissuku omisti linnan 1600-luvulla. Leijonhufvudin suku oli ruotsalaista perusaatelistoa, joka oli kotoisin Selaön saarelta Mälaren järven laaksosta. Myöhemmin eräs suvun kreiveistä vaihtoi nimekseen Lewenhaupt. Suku elää vieläkin. Carl Adam Lewenhaupt on ollut yksi nykyisen kuninkaan Carl Gustavin parhaita ystäviä.
Kuningas itse sanoi vastikään että hän on melko yksinäinen. Kuningas kertoi siihen tyyliin että noh, istuuhan hän silloin tällöin Silvian kanssa ja katsoo televisiota. Kuinkaan suhteet useinpiin entisiin ystäviin on poikki eri syistä. Se on tiedettyä että kuningatar Silvialla oli vaikeuksia hyväksyä kuninkaan entisiä ystäviä, koska he toinen toisensa perään erosivat ja ottivat vaimokseen erittäin nuoret neidit. Yksi kaikista parhaimmista ystävistä petti kuningasta pahemman kerran. En puutu siihen sillä on vaikea tietää mikä siinä tarinssa on totta ja mikä on keksittyä. Missään nimessä kaikki ei ole tullut julkiseksi, eikä tarvitse tullakaan.
Leijonhufvud niminen aatelissuku omisti linnan 1600-luvulla. Leijonhufvudin suku oli ruotsalaista perusaatelistoa, joka oli kotoisin Selaön saarelta Mälaren järven laaksosta. Myöhemmin eräs suvun kreiveistä vaihtoi nimekseen Lewenhaupt. Suku elää vieläkin. Carl Adam Lewenhaupt on ollut yksi nykyisen kuninkaan Carl Gustavin parhaita ystäviä.
Kuningas itse sanoi vastikään että hän on melko yksinäinen. Kuningas kertoi siihen tyyliin että noh, istuuhan hän silloin tällöin Silvian kanssa ja katsoo televisiota. Kuinkaan suhteet useinpiin entisiin ystäviin on poikki eri syistä. Se on tiedettyä että kuningatar Silvialla oli vaikeuksia hyväksyä kuninkaan entisiä ystäviä, koska he toinen toisensa perään erosivat ja ottivat vaimokseen erittäin nuoret neidit. Yksi kaikista parhaimmista ystävistä petti kuningasta pahemman kerran. En puutu siihen sillä on vaikea tietää mikä siinä tarinssa on totta ja mikä on keksittyä. Missään nimessä kaikki ei ole tullut julkiseksi, eikä tarvitse tullakaan.
Leijondals slott sijaitsee kauniilla paikalla Leijondalin järven rannalla. E 18 tieltä on noin puoli kilometriä linnaan, mutta tieltä ei voi kääntyä linnaan johtavalle tielle, joten tänne on tultava Bron kautta. Tänne ei myöskään kulje busseja ja juna-asemaltakin on matkaa. Mutta Tukholmasta päärautatieasemalta lähtee kaksi bussia tunnissa Bron asemalle. Matka kestää noin 30 minuuttia. Bron asemalta sitten voi ottaa taksin. Linnalla on sopimus Bålstan taksifirman kanssa. Tai ajettava Kungsängeniltä Enköpingsvägeniä ja siitä sitten käännyttävä vasemmalle Leijondalsvägenille.
Linnan vieressä sijaitsee myös samanniminen herraskartano, jossa pidetään konferanesseja.
Granhammars slott
Granhammars slott sijaitsee Kungsängenin pohjoispuolella Mälaren järven lahden rannalla. Linna seisoo Svea henkivartiorykmetin naapurina. Linna oli Östra Rydin suurin herraskartano. Tällä alueella on paljon muinaismuistoja, joten täällä on asuttu jo aikaisemalla rautakuedella.
Linna-arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli herraskartanon kuvernööri J A Lantinghausenille. Tämä herra tuli tunnetuksi muun muassa siitä että hän toi perunan Ruotsiin. Tätä herraskartanoa pidetään Hårlemanin mestariluomuksena. Granhammarin herraskartanosta tuli malliesimerkki kaikille muille 1700-luvun ruotsalaisille herraskartanoille.
Granhammarin kartanon omisti Uppsalan tuomiokirkko aikoinaan. Kuningas Gustav Vasa antoi sen hyvälle ystävälleen Arendt Perssonille asunnoksi. Sen jälkeen linnan/kartanon on omistanut monet suvut kuten Rosengranz, Soop, Wahtmeister, Fersen, von Lantinghausen ja Rålamb.
Linna-arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli herraskartanon kuvernööri J A Lantinghausenille. Tämä herra tuli tunnetuksi muun muassa siitä että hän toi perunan Ruotsiin. Tätä herraskartanoa pidetään Hårlemanin mestariluomuksena. Granhammarin herraskartanosta tuli malliesimerkki kaikille muille 1700-luvun ruotsalaisille herraskartanoille.
Granhammarin kartanon omisti Uppsalan tuomiokirkko aikoinaan. Kuningas Gustav Vasa antoi sen hyvälle ystävälleen Arendt Perssonille asunnoksi. Sen jälkeen linnan/kartanon on omistanut monet suvut kuten Rosengranz, Soop, Wahtmeister, Fersen, von Lantinghausen ja Rålamb.
Linnan vieressä sijaitsi upea englantilainen puistoaleu josta ei enää ole paljoakaan jäljellä, mutta aikoinaan puisto pidettiin Upplannin kauneinpana. Nykyään puiston kautta kulkee valaistu ja merkattu kuntolenkki.
Vuonna 1964 muutti Svean henkivartiorykmentti tälle alueelle. He saivat halstuuns asuuren maa-alueen, johon kuului myös Granhamamrin linna. Se oli hyvinlähellä että Granhammarin linnan olisi hajoitettu siitä syytä ettei tiedetty pitäisi huolta linnasta. Linnassa on antivariaattifrima joka inventoi kaiken irto-omqaisuuden. Linna kohtalosta pääettään inventoidin jälkeen.
En susoisttele kenenkään edes lähestyä linnaa, sillä vastaan tulee Svea Livgardetin sotilaat, jotka eivät päästä ketään alueelle.
Aske herrgård sijaistee Håbo-Tibblen alueella
Aske herrgård/Villa Aske on konferanssi-ja kurssikeskus. Herraskartanon on suunnitellut italialainen arkkitehti Carlo Bassi. kartano sijaistee keskellä aukeita viljapeltoja, privaatin tien varressa. Kartanon omisti tässä jokunen aika sitten työnvälitys, mutta nykyään sen omistaa Thomas Sved joka jo aikaisemmin on omistanut pari muutakin kartanoa. Nykyään kartano on nimeltään Villa Aske.
Brogård/Bro Hof slott
Tämä linna on todellakin upea linna. Tämän linnan tontilla sijaitsee iso ihana golfkenttä. Linna sijaitsee Mälaren lahden rannalla. Bron sähköjuna-asemalta on linnaan noin kaksi kilometriä kauniin golf-ja puistoalueen lävitse. Toisella puolella tietä on golfkenttä ja toisella puolella seisoo Bron kirkko, kirkkomaa ja ikivanha hautakenttä. Toisella puolella tietä sijaitsee myös Bro Hof Park, jossa on upea kaloppirata.
Lähellä linnaa sijaitsee kaksi muutakin golfkenttää.
Lähellä linnaa sijaitsee kaksi muutakin golfkenttää.
Aatelisherra Johan Claes Eriksson Sparren ajalla 1880-luvulla eli tämä linna kulta-aikaansa. Arkkitehti Herman Holmgren sai suunnitella kartanosta linnan. Hän sai tehtäväkseen suunnitella hautakappelin kirkkomaalle, johon Johan Claes hautasi isänsä Eric Josias Sparren. Bron kirkko sijaitsee linnaan johtavan tien varressa, samoin kirkkomaa. Sparren aatelissuku jakautuu viiteen krevilliseen sukuhaaraan. Sparre af Söfdeborg on ainoa sukuhaara joka on vielä elossa. Sparren suku on yksi alkuperäisistä ruosalaisista aatelsisuvuista ja yksi rikkaimmista.
Sparreholms slott on suvun päälinna. Linna sijaitsee Sparreholmissa, Flen'issä ja siellä voi vierailla. Sieltä löytyy jopa museokin, mutta sesonkiaika on lyhyt. Sparreholmin linna alue on valtavan laaja ja linna sijaitsee erittäin kauniilla paikalla.
Bro Hof
Navetta
Upplands-Bro park
Kunsgängenin kotiseutukartano
Kungsängenissä asuu noin 10000 asukasta. Keskiajalta lähtien aluetta ja kirkkoa nimitettiin nimellä Näs. Mutta nimi vaihdettiin jossain vaiheessa. Kungsängen oli nimeltään alueen urheilukenttä, joten siitiä nimi alueelle. Näs on kieltämättä hieman hankala ja harhaanjohtava paikannimeksi.
Tukholmasta Västeråsiin kulkeva junanrata avattiin vuonna 1876 ja näin alkoi syntyä enempi asutusta junan radan varteen ja Mälaren järven rannalle. Kungsängenistä syntyi eräänlainen asumalähiö jossa on runsaasti korkeita asuinrakennuksia ja uusia modernejakin korkeita taloja on rakennettu.
Tukholmasta Västeråsiin kulkeva junanrata avattiin vuonna 1876 ja näin alkoi syntyä enempi asutusta junan radan varteen ja Mälaren järven rannalle. Kungsängenistä syntyi eräänlainen asumalähiö jossa on runsaasti korkeita asuinrakennuksia ja uusia modernejakin korkeita taloja on rakennettu.
Kungsängens kyrka, Kyrkvägen Kungsängen
Kirkko rakennettiin 1200-luvulla mutta eitä laajennettiin 1300-luuvlla. Alkuperäinen kirkon nimi oli Stockholm-Näs kyrka. Asehuona ja kattovalvit rakennettiin 1500-luvulla. Kirkko on rakennettu romaanisen tyylin mukaan. Kirkko sai satulakaton.
Kirkko on 1200-luvulta, mutta ajan saatossa kirkkoa on muuteltu ja korjailtu. Suurin remontti tehtiin 1700-luvulla. Kasteastia on alkuperäinen 1200-luvulta. Kirkko sai lahjoituksena 1900-luvulla uuden hopeisen kastevadin. Kasteastia on melkein kaikissa Tukholman kirkoissa vanhin esine.
Kirkkomaa ja kellotapuli
Västra-Rydin kirkko, Gällöfstavägen Kungsängen
Tämä on mielenkiintoinen uuskorjattu keskiaikainen kirkko. Uuskorjausten myötä poistettiin penkkirivejä ja näin saatiin pieniä vapaita oaaseja ikoonimaalaukseen, kokoontumiseen, syventymiseen ja lastenleikeille.
Saksassa valmistettu alttarikaappi vuodelta 1479,
Historiallinen museo, Tukholma
Kaikki nämä alla olevat puuveistokset ovat Västra Rydin kirkosta mutta ne on viety parenpaan talteen Histroialliseen museoon Tukholmaan. Luultavasti ne on peräisin alkuperäisestä alttarikaapista. Veistokset ovat Mälarenlaakson mestraieden valmistamia.
Riimukiviä on joka paikassa mihin jalallaan astuu
Bro kyrka, Assurs väg 5, Bro
Kirkko on 1100-luvulta.
Brysselissä valmistettu alttarikaappi vuodelta 1520. Luultavasti Jan Bormanin verstaasta.
Tämä puuveistos on paikallisten valmistama 1400-luvulla
Tämä kasteastia on 1100-luvulta, siis yksi vanhimpia Suur Tukholman alueella
Sparren aatelissuvun hautakappeli, 1886
Boon kirkon kellotapuli
Riimukivi joka oli aikaisemmin muurattu Bron kirkon seinään kiinni mutta myöhemmin siirretty noin 200 metriä kauemmaksi Assurs vägenin varteen. Kivi on nimeltään Assurs runsten/assurin riimukivi.
Håbo-Tibblen kirkko on 1200-luvulta
Albertus Pictorin kallkkimaalauksia 1400-luvulta
1200-luvulta
Nämä kaksi puuveistosta on peräisin entisestä alttarikaapista 1400-luvulta. Kaappi on kadoksissa, vain nämä kaksi veistosta on jäljellä.
Håtunan kirkko on alueen vanhin, 1100-luvulta
Håtuna on alueen vanhinta-asuinaleutta. Se sijaitsee kunna pohjoisosissa melko eristetyllä alueella, vanhan kulkureitin varrella, joka johti Skokolsterin linnaan. Keskiajalla Håtuna kirkko sijaitsi paljon lähenpänä Mälaren rantaa kuin mitä se nykyään tekee. Mälaren järvi on todellakin "risainen" tällä alueella. Se ikäänkuin kiemurtelee kuin joki ympäriinsä alueella.
Håtunassa ei asu kuin muutama maanviljeliläperhe nykyään, mutta aikoinaan täällä sijaitsi kuninkaankartano 1300-luvulla. Uppsalan tuomiokirkko osti kartanon ja myöhemmin se redusoitiin takaisin kruunulle 1500-luvulla, ja 1600-luvulla kartanosta tehtiin perintökartano joka sai nimekseen Håtunaholm. Kartanon on omistanut useat aatelissuvut, mm Hildebrand ja Posse. Toisen maailmansodan aikana asui Håtunaholmissa tanskalaisia pakolaisia. Joukossa oli niin siviilejä kuin tanskalaisia sotilaitakin. Nykyään Håtunaholm on kartano.
Håtunan kirkko sijaitsi keskiajalla Mälaren rannassa. Luultavasti kirkon paikalla on 1100-luuvlla seisonut puurkikko. Kirkkao uusrakenntiin 1300-luvulla, joten alkupeärisestä krikosta ei olekovinkana plajon jäljellä.
Singhildsberg vuonna 1881
Sighildsberg nykyään
Sighildsberg oli alunperin kuinkaankartano täällä Håtunassa. Kartano sijaitsee noin neljä kilometriä Sigtunasta Uppsalaan kulkevan vesireitin varrella.Kartano alunperin on kuulunut Uppsalan piispalle. Siitä on olemassa paavin allekirjoottama todistus. Luultavsti tässä on sijainnut kartano nimeltä Sigtuna jokus noin vuonna 1000 jaa. Sigtunan kaupunki sitten sai nimensä kartanosta. Nykyään Singhildbergin omistaa kreivllinen aatelissuku von Essen. Mutta kartanoa hoitaa nykyään Charlotte ja Tom Slettengren. He vuokraavat kesäasuntoja ja myös pitkäaiakaisasuntoja.