maanantai 27. maaliskuuta 2017

Saltsjö-Boo


Saltsö-Boon alue sijaitsee Nackan ja Värmdön välissä, aivan Tukholman keskustan edustalla. Tuo saari tuossa vasemassa yläkulmassa on Lidingön saari. Merialue Tukholman edustalla on nimeltään Saltsjö/suolameri ja se on osa Itämerta. Saltsjö on antanut nimen tälle Saltsjön rannalla sijaitsevalle asuinaleuelle. Alue kuuluu nykyään Nackan kuntaan. Oikeastaan alueen nimi on Boo, mutta postiosoite on Saltsjö-Boo.

Velamsund magasinet.jpg

Velamsund on Nackan kunnan suurin friluftsområde/virkistysalue. 1600-luvulla omisti aatelisherra Pontus Fredrik del la Gardie suuren maa-alueen täällä. 1800-luvulla täällä viljeltiin meloonia, kurkkua, parsaa, artisokkaa... 

Velamsund 1886.jpg

Täällä on erinomaisen kaunista ja luonnonvaraista. Täällä voi ratsastaa, pelata golfia, kävellä ja nauttia luonnosta. Täällä on myös Välamsundvikenin lahden reunalla ravintoa nimeltä Långa Raden

Velamsund sijaitsee Saltsjö-Bo'n koillisessa kulmauksessa, alueella jota nimitetään myös nimellä Ormingelandet, joka on tiheää metsikköä joka kätkee sisäänsä huviloita.

Ormingelandetin pohjoispuolella, laivareittien varrella, sijaitsee Kummelnäs, joka on melko laaja alue, mutta vakituisesti ei täällä asu paljoakaan ihmisiä. Kummelnäs on ollut kesäasuntoaluetta. Mutta useampi ja useampi alkaa jäädä tänne asumaan vuodet ympäri. Suosittelen tätä aluetta, jos on aikeissa ostaa huvila Tukholman lähistöltä. Täältä saa melko suuren, modernin ja hyvin hoidetun vanhan omakotitalon melko mukavalla hinnalla. Täältä löytyy melko varmasti huvila joka makuun. Mielikuvituksella ei ole mitään rajoja.


Hieman pohjoisenpana Sommarbovägenin varrella sijaitsee puutarha nimeltä Sommarbo Trädgård. Täällä keskellä luonnonrauhaa idyllisellä ja hiljaisella alueella sijaitsee tämä mahdottoman kaunis puutarha, joka on kuin paratiisi maanpäällä. Katsokaapas kuvakavalkaadia! Omalla autolla tänne löytää helposti Värmdövägeniltä Velandsundsvägeniä pitkin Velandsundiin ja siitä edelleen tie jatkuu pohjoiseen päin vielä vajaan kilometrin. Koko matkan Värmdövägeniltä lähdettäessä kulkee tien vieressä kävelytie. Koko matka Värmdövägeniltä Somamrbo Trädgårdiin on noin reilut kaksi kilometriä. Slussenilta pääsee tänne bussilla 441 Tegelövägenin pysäkille, joka on päätepysäkki. Siitä sitten kävellen 200 metriä Sommarbo Trädgårdiin.


Muutaman tunnin meditaatio tai keskittyminen tai rentoutumien, kuinka vaan, on terveellinen ja virksitävävä hetki tässä ympäristössä.



Baggensfjädenin rantaa, Saltsjöbadenin puolella

Kartan alareunassa näkyvä iso Itämeren lahti on nimeltään Baggensfjärden joka rannalla sijaitsee mm Saltsjöbaden ja Gustavsberg.

Saltsjö-Boo tai vaan Boo on osa Nackan kuntaa. Nackan kunnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Tämä on ollut harvaan asuttua aluetta, eikä täällä juuri ole kerrostaloja lainkaan muualla kuin Ormingessa. Saltsjö-Boo on tulevaisuuden taajama. Alueella on suuret mahdollisuudet kehittyä viihtyisäksi asuinalueeksi. Sijaintikin on suotuisa. 

Alueelta löytyy uusia moderneja huviloita, vanhoja huviloita ja pieniä kesämökkejä, joissa useimmissa asutaan myös talviaikaan. Täällä on perinteisesti sijainnut kartanoita kuten muuallakin Tukholman alueella, mutta tänne on viime vuosina noussut moderneja huviloita, sillä tontit ovat vielä melko halpoja verrattuna muuhun Suur Tukholmaan.

Nimitys kartano on joskus harhaanjohtava sillä ruotsinkielinen sana kartano on gård ja gård tarkoittaa paljon muutakin kuin kartanon.  Kartano/gård tarkoittaa pihaa, takapihaa, eläintrarhaa, kanalaa,  luostarinpihaa, navettaa, pappilaa, ruusupuutarhaa, nuorisotaloa, yrittipuutarhaa, kauppapuutarhaa, kirkkomaata, latoa, maatilaa ja paljon muutakin. Siis suomen sana kartano tarkoittaa yleensä vain ns herraskartanoa, kun taas Ruotsissa ja Tanskassa gård/kartano voi olla maatila, kesäasunto, pihapiiri, vapaa-ajantalo, maalaistalo, kaupunkilaishuvila ...


 Skurusundsbro

Skurusundet on nimeltään tämä melko kapea, pitkä ja syvä vesiväylä varsinaisen Nackan ja Boon välissä. Skurusundet jatkuu Boon eteläpuolella nimellä Lännerstasundet ja se jatkuu erittäin kapean Baggenstäketin kautta isoon Itämeren lahteen. Skurusundetia kutsutaan ruotasalaiseksi minimalliseksi vuonoksi. Tämän lahden kautta siis pääsee Tukholman edustalle pienemmillä laivoilla. Tämän reitin kautta pääsisi isoillakin laivoilla, jos ei välissä olisi Baggenstäket nimistä erittäin kapeaa salmea, josta olen jo aikaisemmin kertonut täällä Skogsön kappelin ja Boon kirkkomaan yhteydessä.




Turisteja kuskaavat risteilyalukset käyvät mielellään täällä Skurusundetissa tekemässä kierroksen.



Skurusundet on suosittu reitti Slatsjöbadenista, Tyresöstä, Nackasta, Dalaröstä ja Värmdön saarilta Tukholman edustalle.


  Lännerstasundet on nimeltään Saltsjö-Boon eteläinen sisämerialueen lahti.


Lännerstan rannalla on vaikka kuinka monta uimarantaa




Saltsjö-Boo ceremonilokal/seremonialukaali,
 Boo Kyrkoväg  8, lähellä Boon kirkkoa

Arkkitentinä toimi Patrik Barnekow.

 Panorama!

Nykyään syntyy näitä seremonialukaaleja joka seurakuntaan. Syystä ettei seurakuntakoteja enää haluta kutsua seurakuntakodeiksi, vaan ne ovat ns ekumeenisiä seremonialukaaleja, joissa kuka vaan voi pitää toimituksia, kuulumalla tai kuulumatta mihinkään uskontokuntaan. Tilat ovat neutraalit ja ne voi tilapäisesti kalustaa aivan oman mielensä mukaan. Koska Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa enää, niin seurakuntien on ollut pakko oraganisoida toimintojaan, jotta ne sopivat niin monelle kuin mahdollista. Ollaan menossa siihen suuntaan että eri uskonnot ja uskonsuutaukset alkavat kohtaamaan toisiaan. Tämä lukaali on rakennettu hieman kauemmkaksi itse Boon kirkosta juuri siksi, että se seisoo enempi neutraalilla paikalla.

Ja nyt tässä alla tulee huvila kavalkaadi. En malta olla laittaamatta kuvia asuintaloista, sillä ne voi tällä alueella olla ihan minkä näköisiä tahaansa. Koittakaa kestää... tai hypätkää ylitse!




















Tiedän erään henkilön joka asuu tällasiessa asunnossa...


Lilla Björknäs

Viimeisen jääkauden jälkeen alkoi Boon alueen maanpinta nousta hitaasti vedenpinnan yläpuolelle. Ormingen läheltä löydetyt vanhimmat muinaismuistot ovat kivikaudelta. Keskiajalla olivat Boo, Orminge ja Gustavsbergin pohjoisosa erillisiä saaria. 

Täällä Brjörknäsissä sijaitsi Glasbruk/lasiruukki, joka avattiin vuonna 1736 Lilla Björknäsin kartanon ympärille. Lasiruukin omisti viisi rikasta herraa. Mutta ruukki paloi melko pian sen jälkeen kun se avattiin. Täällä valmistettiin enimmkäseen ikkunalasia ja pulloja. Siihen aikaan oli Ruotsissa vain kaksi muuta lasiruukkia. 


Tyypillinen Björknäsin lasiruukin valmistama pullo maksaa huutokaupssa nykyään noin 1500 kruunua.

Tukholmassa oli kaksi muuta lasiruukkia, Kungsholmens ja Henrikstorps glasbruk. Kungsholmenilla valmistettiin hienonpaa lasia, ja Henrikstorp sijaitsi Skånessa ja  siellä valmistettiin lasia eteläisen Ruotsin tarpeisiin. Ajan kanssa kilpailu kasvoi ja Limmerdal, Kosta ja Ströms avasivat ruukkinsa. Björknäsin lasiruukki suljettiin vuonna 1785. Ajan saatossa on Ruotsissa ollut noin 350 lasiruukkia. En tiedä onko nykyään Ruotsissa muita lasiruukkeja, kuin Kosta Boda, joka avattiin jo vuonna 1742. Se sijaitsee Smålannissa. Kostassa sijaistee myös mukava mutta kallis hotelli nimeltä Kosta Boda Art Hotell.



Lilla Björknäs brygga. Taustalla Skurusundsbron silta, joka yhdistää varsinaisen Nackan kunnan Saltjö-Boon kanssa. 

Björknäs sijaitsee Skurusundin varrella. Mitään sen suurenpaa nähtävyyttä tällä alueella ei ole, mutta Skurusundet on erikoinen nähtävyys, koska se on mini vuono. Täällä on pieni ydinkeskus, josta löytyy kaikki tarvittavat palvelut. Tukholma on mäkistä ja kumpareista. Niin se on jyrkkää tämä Björknäsinkin alue. Täällä talot melkein suorastaan roikkuvat mäen kyljessä.

Täällä on paljon kävelyteitä mutta luonnollisesta syystä ei täällä ole rantatietä, koska salmen seinämät ovat jyrkkä kalliota.


Villa Björknäs



















Saltsjö-Boon pohjoiselta rannalta voi seurata laivaliikennettä Tukholmaan ja sieltä ulos.

Boo brygga.jpg

Boon laivalaituri sijaitsee Baggenstäketin kapeassa lahdessa, Boon etelärannalla. Tässä laiturissa käy  yksiyiset saaristolaivat 17 ja 19, tai on ainakin käynyt. Enenpää tietoa ei minulla ole.
Boo herrgård.jpg

 Boo gård sijaitsee Boovägenin varrella

Boon alueella asuu noin 25 000 asukasta. Vuoteen 2015 oli Boo oma taajamansa, mutta vuoden alusta lähtien se katsotaan kasvaneen yhteen Tukholman kanssa.

Boo gård/Boon kartanoon antanut nimen tälle hieman syrjäiselle asuinalueelle. Mutta liikenneyhteydet tänne on huomattavasti paremmat kuin esimerkiksi Värmdön tai Vaxholmin kuntiin, jotka ovat tavallista suositumpia asuinaleuita Tukholman alueella.

Boo on ikäänkuin oma saarensa, jonka ympärillä juoksee Itämeren vesi. Ormingelandetin kohdalla on kannas, josta Boo on kiinni Värmdön kunnassa. Alueelle on synytynyt myös useita järviä maannousun aiheuttamana.


Graninge summer 1.JPG

 Graninge gård

Graninge summer 2.JPG

Graninge Stiftsgård'in on omistanut Tukholman hiippakunta. Kartano sijaitsee kauniilla paikalla Baggensfjärdetin rannalla. Arkkitehti Ferninand Boberg suunntteli vuonna 1909 tämän kauniin kartanon pankkitirehtööri Mauriz Philipssonin perheelle. Vuonna 1946 osti hiippakunnan piispa kartanon. Nykyään kartano on myyty 56 miljoonalla kruunulla ja siitä tehdään suunnitelmien mukaan hospitsi. Alkuun kartanoon ei kuulunut kirkkoa mutta kuitenkin kellotapuli. Vuonna 1960 valmistui Graninegen kirkko. Kartanossa asuu pakolaisia tällä hetkellä.


Graninge kyrka Värmdö.jpg

Graningen kirkko

Kirkon kohtalosta en osaa sanoa, mutta kirkossa on pidetty mediatiopäiviä ja retreittejä.

Graninge summer 3.JPG

Kils gard Nacka.jpg

Kil's gård sijaitsee Graningevägenin varressa. Tällä kartanolla on suuri kulttuurihistoriallinen merkityksensä.



Minä tykkään erikoisen paljon tästä kartanosta. Minualle ei olisi mitään sitä vastaan, että saisin asua kartanossa jokun vuoden. Kauenpaa en ehkä viihtysi sillä kaupunkiasunto sopii minuelle kaikista parhaiten.


Kartano on yksityisasunto. Alunperin tämän herraskartanon omisti Louis Marie de Camps joka tuli Ruotsiin Paun kylästä Ranskasta, samasta kylästä josta Bernadotte kuningassuku on alunperin. De Camps oli generaalimajuuri ja erittäin läheinen ystävä kuningas Jean Bernadotten kanssa, joka oli ensimmäinen Bernadotten sukua oleva kuningas Ruotsissa. Louis Maria de Camps tomi kuninkaan sihteerinä, josta kiitokseksi kuningas aateloi de Camsin. 

Melko lähelle Kilin kartanoa on rakenteilla uusi ausuinalue.




Trollare gård

Tämä vahan kartano on nykyään kansankorkeakoulu.






Gammeluddenin vanhusten hoitokoti sijaitsee aivan ihanalla paikkalla lähellä Lännerstan kartanoa.


 Gammeludden vanhustenkodin uudempi rakennus

Gustafshäll april 2011.jpg

 Gustavshäll



Villa Johannisberg, Lännersta




  Lindängen


Frankenburg Boo.JPG

Frankenburg

Hasseluddens brygga.jpg

Hasseludden laivalaituri

Tämä on ainoa laituri jolla Waxholmsbolagetin laivat käyvät Saltsjö-Boon alueella. Tällä kauniilla niemellä sijaitsee joitakin vanhoja huviloita ja Hasseludden kylpylä, Yasuragi.  Kylpylä on mahtava kokemeus, jos on aikaa ja varaa. Bussilla 417 pääsee Ormingen keskustasta tänne kylpylään. Ja Ormingeen pääsee Slussenilta busilla 414.

Hasseluddens-brygga.jpg

Hasseluddenin laivalaituri

Småhusidyll i Stockholmsskjærgården.JPG

Hasseludden


Lännesrta gård sijaitsee Lännerstasundet nimisen salmen rannalla, joka sijaitsee Baggenstäkenin ja Skurusundin salmen välissä. Skurusundetia pitkin pääse suoraan Tukholman edustalle. Lännersta on melko laaja asuinalue Nackan kunnassa, joka kehittyi juuri tämän kartanon tiluksile.

Kartano kuului 1400-luvulla kruunulle mutta 1500-luuvlla amiraali Jakob Bagge osti kartanon. Hänen sukunimestään Bagge sai Itämerenlahti Baggenstäket nimensä. Amiraali Bagge ei ollut vain amiraali, hän oli myös kuninkaallinen käskynhaltija. Hän siis toimi kuninkaan yhtenä apumiehenä, joka toimitti kuninkaan sanomaa kansalaisille. Baggen molemmat vanhemat olivat norjalaista aatelissukua. Jakob Baggen isä oli jo toiminut kuningas Gustav Vasan toimenhaltijana. Jakob Bagge osallistui mm Venäjän sotaan. Jakob omisti myös ajallaan Boo'n kartanon siinä lähettyvillä ja Memsin linnan, joka sijaitsee Norrköpingin kunnassa.

Lännerstasundet 2014b.jpg

 Lännersta

1800-luvulla alkoi kartanon silloinen omistaja C.f. Wahlberg pilkkoa suurta tilustaan ja myymään huvilatontteja. Lännerstan huvilakaupuginosaa kutsuttiin tavanomaisen kauniinpana asuinalueena. Lännersta on ja tulee olemaan yksi suosituimmista asuinalueista monestakin syystä. Täällä on monen tyyppisiä asuntoja.

Vuonna 1918 perustettiin Lännersta osakeyhtiö ja Lännerstan kartanon päärakennus joutui tirehtööri Ernst Sievertin omistukseen. Mutta tonttikaupat kävi huonosti. Myöhemmin perustettiin Lännerstan huvilajärjestö, jonka jäsenet saivat ostaa tontin. Näin saatiin myytyä melkein tuhat tonttia heti kerralla. Suurin osa alueen rakennuksista on rakennettu 30-luvulla. Sen jälkeen tänne on rakennetu myös kesämökkejä. 



Lännerstan ja Boon kartanoiden välillä kulkee kaunis auto- ja kävelytie Djurgådsvägen. Kartnoiden puolessa välissä sijaitsee Villa Lindängen. Drottningholmsvägenin varrella sijaitsee alueen kauneimmat rakennukset.




Gustavsviks gård, Baggensfjärdetin merenlahden pohjoisosassa

Tämä kartano sijaitsee hyvin lähellä Boon keskustaa ja aivan valtatie 222:n/Värmdöledenin vieressä. Gustavsvik on enimmäkseen kesämökkialuetta.

Lännerstan alueella on sijainnut useita katanoja 1800-luvulla. Tämä Gustavsbergin kartano on kuitenkin 1500-luvun lopulta. Kartano kuului Boon kartanoon, joka oli suurin ja mahtavin kartano koko alueella. 

Gustavsvikissä asui kaksi maanviljelijä veljestä nimeltä Backebol. Gustav Montgomery omisti kartanon 1800-luvulla ja se oli hän joka muutti kartanolle nimeksi Gustavsviks gård oman etunimensä mukaan. Kartanon tilukset on pilkottu kesähuvilatonteiksi nykyään. Kartanoa on vuokrannut paikallinen urheiluseura ja nykyään se on eräänlainen saunaklubi. Kartanon omistaa Gustavsvikin kiinteistöomistajien seura. 


Gustavsvikin laivalaiturin luona sijaitsee tämä huvimaja

Baggenstäket Stäket redutt 2011.jpg

Skogsö'n on niemi Boo'n etelä puolella, hyvin kapean salmen toisella rannalla. Kapeimmasta kohtaa Baggensstäket salmi on vain noin 20 metriä. Skogsön kaunis ja viihtyisä niemi sijaitsee Boo'n laivalaituria vastapäätä. Skogsön alue on luonnonreservaatti. Täällä olen kertonut tarinaa Baggenstäketistä ja täällä Skogsön niemestä, sen hautausmaasta ja kappelista.

Boon saaren läsnsipuolella kulkee jo aikaisemmin mainitsemani kapeaakin kapeampi Skurusundet niminen salmi joka johtaa Suomen laivojen vesireitille Lidingön saaren ja Boo'n saaren väliin. 


 Baggensstäket salmi

Salmen yli ei kulje siltaa, ihme kyllä, mutta pääseehän tästä ylitse vaikka uimalla. Siltaa on toki suunniteltu mutta sitä ei tule koskana varmaan raknetamaan. Silta tuisi pilaamaan kauniin ja hiljaisen luontoidyllin, mitä Baggenstäket on nykyään. 


 Skogsö suoalue


Boo'n vanha hautausmaa Skogsön niemellä

Boo gamla kyrkogård 2011a.jpg

Boo gamla kyrkogård 2011c.jpg

Boo gamla kyrkogård 2011d.jpg

Villa Alphyddan april 2011.jpg

Villa F.jpg



Boo herrgård sijaitsee Skogsön niemeä vastapäätä vastarannalla. Siinä kartanon edustalla on yksi alueen parhaimmista uimarannoista, joka oikeastaan kuuluu kartanolle, mutta kartanon omistajat ovat luovuttaneet uimarannan yleiseen käyttöön.



Boo kapell/Boon kappeli on yksityisen omistama kirkko. Boon kartanon ja kirkon omistaa aatelissuku Ribbing. Nykyään Ribbingit vuokraa kirkkoa häitä ja kastajaisia vaarten. Kirkko on myös avoinna suurinpina kirkollisina juhlapyhinä kyläläisille.

Ribbingit ovat useampihaarainen aatelissuku, jotka kuuluvat alkupeäriseen perusaatelissukuihin vuodelta 900 alkaen. Perusaateliset tarkoittaa sitä että he olivat aatelisia jo 1400-luvulla ja jotka kuuluivat ns rälssiin, siis  jo ennen kuin kuninkaat alkoivat jakaamaan aatelistitteleitä. Perusaatelsiin kuuluu mm suvt Brahe, Bonde, Bielke, Grip, Leijonhuvud, Natt ocg Dag, Sparre, Stenbock, Trolle ja monta muutakin.


Boon kappeli



Boo kyrka3.jpg

Boo kyrka sijaitsee Värmdövägenin varrella

Panorama!
Kirkko on avonna torstaista sununtaihin kirkollisten toimintojen aikana. Värmdövägeniltä käännyttäessä Kykovägenille tulee ensin vastaan hautausmaa ja sen takana mäen mykkylällä sijaitsee Boon kirkko.

Kummelnäsissä sijaitsee myös pieni kappeli. Panorama!

Boo kyrka1.jpg

Boo'n kirkko

Boo kyrka2.jpg

Kummelnäs kapell.jpg

Kummelnäs kapell

Björknäskyrkan.jpg

Björknäs'in kirkko

Kyrkans hus april 2011.jpg

Kyrkans hus, Orminge Centrum

Panorama Marian salista!

Orminge Centrum on alueen keskeisin paikka jossa on kauppakeskus/ Centrum. Täällä on enimmäkseen kerrostaloja, jotka rakennettiin 70-luvulla kun rakennettiin miljoona uutta asuntoa Ruotsissa, enimmäkseen Tukholmassa.

Orminge on esimerkki asuinalueesta, joka on täysin epäonnistunut projekti. Rumia rakennuksia, ikävä kauppakeskus, jossa ei kukaan viihdy. Nyt onkin päätetty rakentaa Orminge uudestaan.



Bildresultat för orminge

Ruotsalaiset rakastavat betonkirakennuksia. Jopa kaikista kuuluisimmat arkkitehditkin ylistävät betonia. Betoniahan voi työstää, tehdä siitä huonekalujakin ja jopa maalatakin sitä,  joten miksipä ei. Antiikin ja arkkitehti Vitruvius ylisti jo ajallaan betonia, ja kirjoitti jopa kymmenen kirjaakin noin vuonna 25 eaa, joissa hän kertoi betonin "ihmeellisyyksitä". Hyvä esimerkki sementin ja betonin kestävyydestä ja käytännöllisyydestä on Roomassa sijaitseva Pantheon.