Vappukokko Söder Mälarstrandilla joku vuosi sitten
Valborg/vappu on hyvin vanha festivaali mikä tuli Ruotsiin Saksasta joskus keskiajalla. Kokot olivat varhainen osa tätä juhlaa, kuten myös nuorisoteemat. Ruotsissahan ei polteta juhannuskokkoa, vaan vappukokko. Sen alkuperä on katolinen, ja sitä juhlitaan saksalaisen pyhimyksen Walpurgiksen muistoksi.
Sankta Walburgis/Heliga Valborg
Valborg syntyi noin vunna 710 ja kuoli vuonna 779. Hän toimi Heidenheimin luostarin abbedissana. Hän oli legendan mukaan oli englantilainen prinsessa. Valborg julistettiin pyhäksi vuonna 870. Hänen muistokseen kehittyi keskiajalla erityinen kultti, missä muun muassa noituudella ja pahojen voimien torjumisella oli suuri merkitys. Saksassa sytytettiin kokot suojellakseen itseään noidilta, mikä itse asiassa sai alkunsa kelttiläisestä uskonnosta.
Ruotsin Valborgin juhlalla on historiaa keskajalta, ja se liitettiin nuoriin ja heidän juhlimiseensa. Vanhan Tanskan alueilla Skånessa, Hallandissa ja Blekingessä, pojat ja tytöt kävelivät kylissä ja seurustelivat maanviljelijöiden kanssa. Kun kirkonkellojen käyttäminen kokoontumiseen kiellettiin, he sytyttivät tulen herättääkseen huomion.
Tänään Walpurgis-messut ovat maamme ensimmäiset kevätjuhlat. Se sai vauhtia kaupungeissa sodan jälkeisenä aikana, kun työväen- ja kansanliikejärjestöt järjestivät Walpurgin 'tulipalot' eri asuinalueilla. Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus, että nämä järjestöt, taloyhtiöt tai muut järjestöt järjestävät Walpurgin tulipaloja ja juhlia. Nykyäänkin on nuorisoteema, jossa nuoret käyttävät tilaisuutta rikkoa normeja esimerkiksi nauttimalla alkoholia suuressa määrin provosoimalla aikuisia.
1800-luvun kasvavissa suurkaupungeissa Walpurgis yhdistettiin juopotteluun, erityisesti työläisten keskuudessa. 1880-luvun päivälehdistä saattoi muutama päivä Valborgin jälkeen lukea, että Djurgårdenin pensaiden ja puiden takana työläiset olivat humalassa ja poliisilla oli paljontyötä humalaisten kanssa. Työläisten ylivoima kuvastaa kaupunkien heille tarjoamia ankaria olosuhteita.
Vapunaatonvietto on vieläkin juopottelupäivä ja kokonpoltto kuuluu vielkäkin asiaan. Mutta mitään muita perinteitä ei Ruotsissa ole. Perinteet ei Ruotsissa kuulu muihinkaan juhlapäiviin, jos nyt ei perheet itse keksi pitää omia kekkereitä. Ei ole erikoisia juomia ja syötäviä, ei ilmapalloja eikä huiskia. Mikä tahaansa viina ja ruoka kelpaa vappujuhlintaan.
Vapunpäivä on mielenosoituspäivä Ruotsissa, jolloi politikot, pääministeri etunenässä, ja työläiset marssivat yhdessä katuja pitkin, työläiset plakaatteja kantaen. Ruotsissa lopetettiin ylioppilaskirjoitukset jo kauan sitten vuonna 1968, mutta koulun puolesta järjestetään päivälliset kolulun päättäjäisiksi.
Sanonta kuuluu että 'man tar studenten' siis 'ottaa studenteen'. Yksityisiä ylioppilasjuhlia järjestetään joisskin perheissä. Studentit odottaa että sukulaiset jakaa rahaa heille! Ylioppilas-hatun voi ostaa jostain firmasta jos en haluaa sen kaappiin pantavaksi.
Bussi 67:n päätepysäkki on juuri tämän kahvilan edustalla. Katsoo vaan että lähtee kaupungilta oikeaan suuntaan bussilla!
Covid-19-tartunta on alkanut lisääntymään Ruotsissa ja se saavuttaa uuden huippunsa toukokuun puolivälissä, kertoo Ruotsin kansanterveysviraston (FHM).
Syyksi kerrotaan, että nyt hallitseva variantti omikron BA.2 jatkaa leviämistä. Huipun aikana odotetaan 60 henkilön joutuvan sairaalahoitoon päivittäin, kun nykyään joutuu vain 25-30 ihmistä päivittäin. Virusvarianttia voidaan pitää uutena viruksena ja yhä useammat ihmiset saavat covid tartunnan ja päätyvät sairaalaan toukokuussa Ruotsin kansanterveysviraston uuden skenaarion mukaan.
Huipun jälkeen FHM odottaa tartunnan taantuvan ja laskevan matalalle tasolle kesän aikana, kirjoittaa Dagens Medicin. Aalto tulee kestämään arviolta neljä viikkoa, jolloin tartunnat nousee 2-3-kertaisiksi. Ruotsissa on ollut jo pari kuukautta noin 420 tartuntaa keskimäärin viikossa, joten mistään suuremmasta paniikista ei ole kyse. Mutta hyvä että varoittavat. Suomessa tilanne on paljon hankalampi, noin 5700 tartuntaa viikossa ja puolta vähemmän asukkaita.
Onneksi ehdin saada neljännen koronapikin. Sain amerikkalaista Moderna=Spikevax rokotetta puolen annoksen, mistä sain paljon sivuvaiktuksia ja erittäin kehnoja sivuvaikutuksia, mitään vastavaa en ole sanut aikaisemmista rokotteista. Spikevaxilla on rokotettu suuri osa amerikkalaisia ja se antaa todellan erinomaisen suojan.
Ja se oli vain puolikas rokotetta minkä sain. Tytär joka on sairaanhoitaja, sanoi että se on vaan sen merkki että sinulla oli jo erittäin hyvä puolustuskyky koronaa vastaan ilman tätä neljättä piikkiä.
Vain he joilla on huono immuunipuolustuskyky saavat koko annoksen. Suomessa ei saa +65 vuotiaat neljättä rokotetta, ainakaan vielä, jos ei satu olemaan immuunipuutteinen henkilö, mutta Ruotsissa tarjotaan rokotetta kaikille 65 vuotta täyttäneille.
Terveyskeskseen ei enää saa mennä ottamaan rokotetta muut kuin yli 80-vuotiaat. Terveyskeskuksessa on nyt pandemian jälkeen pitkät jonot. Itse sain ajan vuositarkastukseen neljän viikon sisällä, koska en kuulu sairaimpien joukkoon.
Tässä meidän kulmilla käy kahtenä päivänä viikossa pikkubussi, missä rokotetaan. Sattui olemaan erittäin aurinkoinen päivä ja lämmintä, joten sain piikin ulkona, en tarvinnut kiivetä bussiin. Erittäin ystävllisen palvelun sain. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä ystävällisenpää ja avuliaanpaa ihmiset ovat täällä. Ei meitä vanhempia sorreta täällä, vaan käsitellään kuin kukkaa kämmenellä.
Kaupungin puistoihin satsataan...
En edellisistä koronarokotteista saanut juuri mitään lisävaiktuksia, influenssa piikistä olin sairas, mutta se olikin tavallista vahvempi annas, missä oli neljää influenssaviruskantaa kolmen sijasta, mikä on normaali määrä. Ruotsi on saanut erikoisluvan antaa +65 vuotiaille ja sitä vanhemmille tätä 'vahvenpaa' influenssarokotetta, mitä ei anneta kuin USA:ssa ja Kanadassa.
Ensin näytti siltä ettei infleunssaa tule tänne tänäkään vuonna, mutta nyt tartunnat ovat nousset suoraan kattoa kohden. Nyt jo on jopa enempi influenssaa liikenteessä kuin koronaa.
Noin 75 prosenttia yli 16-vuotiaista Ruotsin väestöstä on rokotettu kahdella annoksella. Niin monet eivät ole vieläkään täysin rokotettuja. Hallitus on varannut 40 miljoonaa kruunua kohdennettuihin rokotuys toimenpiteisiin. Useilla alueilla on käynnissä erilaisia kampanjoita rokotusasteen nostamiseksi.
Tässä vietetään vuotuista perinteistä kirsikkapuun päivää
Kungsträdgården on Tukholman keskeisin puisto, ja se on avoinna kaikille ympäri vuoden. Vuoden aikana järjestetään yli 200 tapahtumaa festivaaleista luisteluihin sekä paljon urheilu- ja kulttuuritoimintaa.
Kungsträdgården on yksi kaupungin tärkeimmistä kohtaamispaikoista, ja sen juuret ulottuvat historiallisesti 1400-luvulle.
Kungsträdgården sijaitsee paikassa, jolla on hyvin monipuolinen historia.1700-luvulla puisto oli barokkipuutarha, joka 1700-luvun lopulla muutettiin luonnollisemmaksi puistoksi, jossa oli suuret nurmikot.
1800-luvun puolivälissä rakennettiin suuri sorakenttä, joka peitti puiston koko pinnan, ja 1900-luvun aikana puistoa on modernisoitu vaiheittain. Kaupungin puistoja käsittelevillä verkkosivuilla voit lukea lisää Kungsträdgårdenin suunnittelusta ja historiasta.
Tämä video on filmattu Bysistorgetilta, Hornsgatanin varrella, lähellä Mariatorgetin mertosaemaa. Tässä pysähtyy myös bussit 4 ja 66 sekä bussi 74 Rosenlundsgatanin puolella.
Rälssimies, valtionhoitaja ja aatelinen Nils Jönsson Oxenstierna (1390-1450) rakennutti 1400-luvulla kivirakennuksen Djursholmiin. Hän oli valtiosihteeri vuonna 1448 ja isä valtiosihteeri Erik Nilsson Oxenstiernalle. Hän oli Borgholmin ja Stäkeholmin linnojen hoviherra, ja myös hoviherra Nyköpingshusissa hyvin lyhyen ajan, eräänlainen kruunun linnojen ja linnoitusten komentaja.
Djursholm oli yksi ensimmäisistä esikaupunkiyhteisöistä Ruotsissa, sen historia sellaisenaan alkoi vuonna 1889, kun Henrik Palme perusti Djursholm AB:n ja vihki käyttöön vuonna 1890 Djursholmin Tukholmaan, Djursholmsbananiin yhdistävän rautatien. Djursholm on Ruotsin rikkainpia yhteisöjä, missä asuntojen hinnat ovat maan kalleimpia.
Gamla Djursholm on niemimaa, mikä sijaitsee Djursholmissa, Danderydin kunnassa, Itämeren rannalla. Niemi on Germanialahden eteläinen niemi, mikä oli aiemmin itsenäinen saari ja Djursholmin tilusten alkuperäinen sijaintipaikka.
Tämä ei ole mikään turistialue, mutta silti täällä voi käydä ja tehdä päiväkävelyn ja katsastaa uepita huviloita.
Ruotsissa rakennetiin omakotitaloja vain erittäin lyhyellä aikajaksolla. Omakotitalo oli ausuinrakennus minkä nuoripari itse rakensi, usein suvun avustuksella, ja kunta tai valtio lahjoitti pienen tontin, mihin sen sai rakentaa.
Se oli eräänlaista sosiaalituki toimintaa aikana, jolloin oli kova puute asunnoista. Nuoret parit ei päässeet aloittamaan yhteiselämää asunnnon puutteessa. Tätä samaa ideaa käytti Ingvar Kamprad IKEA:n perustaja mottonaan, kun hän avasi ensimmäisen tavaratalonsa.
Villa ei ole kesähuvila vaan yhden perheen asuinrakennus. Tällä alueella rakennukset olivat tarkoitettu kesäasunnoiksi, vaikka ne olivat suuria rakennuksia.
Gamla Djursholmin niemellä on vieläkin useita muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita. Spotifyn perustaja Daniel Ek osti niemimaan päärakennuksen ja vanhan puutarhurin kodin vuonna 2021 ja maksoi siitä 570 miljoonaa kruunua.
Jos joku haluaa mennä tutustumaan näihin upeisiin huviloihin, niin Djursholmin torille pääsee Danderydin sairaalan metroasemalta busseilla 602 ja 606, päätepysäkki Djursholms torg.
Ekuddenia kutsutaan nimellä Guldkusten/ kultarannikko, sillä täällä asuu erittäin rikasta väkeäEkuddeniin pääsee myös sisävesialuksella 80 Ropstenista.
Alue oli silloin keskiajalla maaseutua. Siitä lähtien kun Djursholmin huvilayhdistys perustettiin vuonna 1889, alueella on ollut ominaista rakentaa asuinrakennuksia suurilla tonteilla.
Djursholm on jaettu useisiin eri alueisiin: Djursholms Ekeby (luoteis), Svalnäs (koilliseen), Ösby (keskellä), Berga (lounas) ja Gamla Djursholm (kaakkoon).
Useat taajaman alueet koostuvat aikansa tyypillisistä rakennuksista, joille on ominaista kansallisromantiikka, uusklassismi ja funktionalismi. Noin 10000 asukkaan Djursholmia pidetään eksklusiivisena asuinalueena, jossa on eräitä maan kalleimmista osoitteista, ja siellä on asunut ja asuu vieläkin muun muassa useita Ruotsin finanssi- ja liike-elämän, korkeakoulujen ja kulttuurielämän merkittäviä edustajia. Täällä on kaikki asukkaat monimiljonäärejä, useat miljardäärejä. Djursholm on yksi Tukholman niin sanotuista huvilakaupunginosista.
Nilsin poika Erik Nilsson Oxenstirenasta tuli Djursholmin valtioneuvos. Valtioneuvosto oli eräänlainen hallitus keskiajalla, mikä johti maata kuninkaan kanssa. Valtioneuvosto ja vaktioneuvoksen viran lakautti 1700-luvulla kuningas Gustav III, joka perusti edukunnan vuonna 1789.
Oxenstierna af Eka och Lindön suku on numero 1 Ritarihuoneella. Suku kuoli mieslinjalla vuonna 1978.
Iisaak Hirsch rakennustti ison 'pytingin' suvulleen Djursholmiin, Danavägen 4. Hirschin suvulla oli myös Sundsvallissa iso rakennus.
Hirsch on juutalais-ruotsalainen perhe, mikä muutti Ruotsiin vuonna 1792 teollisuusmies David Hirschin (1741–1811) toimesta ja jonka kolmesta pojasta tuli Hirsch-suvun kolmen haaran esi-isiä. Hirsch avasi asustetehtaan, mistä tuli suosittua vientitavaraa.
Hirsch oli filantroopi ja teki paljon hyväntekeväisyystyötä siinä kaiken muun sivussa. Useimmat juutalaiset pakolaiset toivat runsaasti varoja mukanaan ja perustivat teolisuuttaa, merimieskodin, lasten kesäkolonioita, lastenkoteja, lastensairaalan, tavarataloja ja paljon paljon muuta. Useat heidän jälkipolvesta ovat Ruotsin taloudellista johtoporrasta ja erittäin aktiiveja kulttuuripiireissä. Isaak Hirsch perusti säätiön minkä tehväksi tuli "Tarjota kohtuuhintaisia asuntoja niille, jotka ovat nähneet parempia päiviä, mutta joilla ei ole enää varaa maksaa vuokraa." Useat ruotsalaiset ovat juutalaista sukua, vaikka sitä ei kukaan juuri tule ajatelleeksi.
Djursholmin linna siirtyi 1500-luvun alkupuolella Banérin aatelissuvulle. Valtioneuvos Nils Eskilsson Banér rakennutti uuden linnan nykyiselle paikalleen. Hän oli 1507-1515 hoviherra Kastelholman linnassa ja 1515-20 Raaseporin linnassa. Hän osallistui diplomaattiseen edustustoon Venäjällä vuonna 1513. Hän oli melko suuri maanomistaja ja omisti Tammisaaren ja Skenäsin. Hän meni viimeksi naimisiin vuonna 1506 ritari Jöns Ulfssonin (Roos af Hjelmsäter) lesken Ingeborg Laurensdotterin (Tott) kanssa ja tuli tämän avioliiton kautta Djursholmin omistajaksi.
Linna (kuva ylinnä) on nykyään Danderydin kunnantalo. Djursholm kuuluu nykyään osana Danderydin kuntaan, mutta Djursholm on kunnan pääpaikka.
Tukholman kunta on Danderydin naapurikunta. Välimatkaa on noin 8-9 kilometriä Tukholman keskustasta mitattuna. Danderydin kunta on osa Suur-Tukholmaa ja osa Tukholman taajamaa. Danderydin kunnassa asuu vain noin 33000 asukasta, joista noin reilut 20 % on maahanmuuttajia.
Danderyd on ollut pitäjä, maakunta, kauppala ja kaupunki, mutta nykyään se on Djursholmin kanssa yhteinen kunta. Kunta jakantuu neljään alueeseen, Danderyd, Djursholm, Enebyberg ja Stocksund.
Stocksundin silta, joinka kohdalla yhtyy Edsvikenin lahti Itämereen tai Saltsjön kuten Tukholmassa kutsutaan Itämerta lähinnä Tukholmaa. Sillan oikealla puolella sijaitsee Djursholm.
Tukholman keskustasta Sergels Torgetilta on noin 5-6 kilometriä Stocksundin sillalle, mistä kulkee E18 Eurooppatie edelleen Kapelskärin satamaan ja siitä edellen Suomeen. E18 tie lähtee Oslosta. Stocksundin siltaa pitkin ajaa myös Roslagsbanan paikallisliikenteen junat. Vesilalueet ovat osa Itämerta.
Djursholmiin kulkee yksityinen paikallisjunalinja Roslagsbanan. Huom! Junat jakaantuu Djursholms Ösby Sation pysäkiltä kahteen eri linjaan. Joten Djursholmiin mennessä kannattaa etukäteen harkita millä pysäkillä jää pois kyydistä.
Junat lähtee Tukholman itäiseltä asemalta/Stockholms Östrastation minne pääsee metrolla. Mertoaseman nimi on Tekninska Högskolan. Djursholmissa liiknnöi bussit 602,606ja 698 ( bussi kulkee Österkäriin saakka). Danderydin sairaalan bussipysäkillä pysähtyy 36 bussia.
Djursholm
Ikävä kyllä Djursholmista (koko Danderydin kunnasta) ei ole nykyään juuri mitään muuta kerrottavaa kuin että siellä sijaitsee melkein vain rikkaiden isoja hienoja pytinkejä. Missään muualla Ruotsissa ei asu niin paljon rikkaita samalla alueella kuin Djursholmissa.
Djursholmin linna noin vuonna 1700
Banérin aatelissuku on yksi Ruotsin vanhimpia ruotsalaisia perusaatelisia sukuja. Perusaatelistoon kuuluvat suvut jotka ennen vuotta 1350 kuuluivat rälssiin. Rälssi tarkoitti henkilöitä, jotka asettuivat kuninkaan palveluun, sotaväkeen ratsumiehikisi.
Se oli kuningas Mauno Ladonlukko, joka sääti Alsnöön säännöt vuonna 1280. Kuningas asui Alsnön saarella, Tukholman kupeessa, Alsnön linnassa. Siitä nimi säännöille, jotka toimivat Ruotsin yhtenäisinä ensimmäisinä lakisääntöinä.
Ladulås antoi verovapauden ratsumiehilleen ja asunnoiksi rälssikartanon tai -linnan. Kristinuskon tulo maahan aiheutti sen, että rälssitoiminta lakkautettiin. Ritarihuonejärjestys kirjoitettiin vuonna 1626, jonka mukaan aateliset järjestäytyivät omaksi säädykeen. Aateliset omistaa vieläkin Ritarihuoneen ja kokoontuvat siellä. Täällä olen tehnyt postauksen Ritarihuoneesta. Nykyinen kuningas ei saa aateloida enää ketään.
Vuodesta 2003 ei ritarikunta ole enää hallituksen säätelyn alainen vaan yksityinen ns.aateliskokous. Kokous pidetään Ritarihuoneen palatsissa joka kolmas vuosi. Useat aatelisherrat istuivat vuoteen 1971 saakka Ruotsin kaksikamarisessa eduskunnassa, jota nimitettiin säätyvaltiopäiviksi. (Tätä ennen 1600-luvun lopulle saakka Ruotsia hallittiin maapäivillä maakunnissa.) Aatelisten lisäki toisessa kammarissa istui pappeja ja porvareita. Heillä oli oikeus istua kammarissa kuolemaansa saakka. Vaikka aateliset ovat menettäneet poliittisen valtansa säätynä, niin heillä on silti suuri vaikutus yhteiskunta- ja kulttuurielämässä. Heille on myös kertynyt valtavat yksityiset omaisuudet.
Banérin suku, on omistanut vuodesta 1508 lähtien Djursholmin linnan. Linna on nykyään Danderydin kunnantalo. Banérit omistavat myös linnan nimeltä Sjöö slott, joka sijaitsee Örsundsbro'ssa, Enköpingin kunnassa. Sjöön linnasta ja sen ympäristöstä olen kertonut täällä. Sjöö'n linnan maatila on Ruotsin suurin maatila, mikä saa eniten EU-tukia Ruotsissa. Carl Banér hoitaa tätä valtavaa maatilaa. Sjöön kartano on rälssikartano ja maatila, joka tarkoittaa sitä että tämä kulkee suvussa sukupolvesta tosieen, eikä tilaa saa myydä.
Nils Jönssön Oxenstierna rakennutti Djursholmin linnan 1500-luvulla. Avioliiton myötä tuli linna Banérin suvun omistukseen. Svante Gustavsson Banér antoin linnalle nykyisen ulkonäkönsä. Vuonna 1889 linnan osti Djursholms AB ja he kunnostivat linnan romanttiseksi renessanssin tyyliseksi linnaksi, jossa sijaitsi huvilakonttori, koulu, puhelinkeskus ja asuntoja. Sivurakennuksissa sijaitsi apteekki ja postitoimisto.
Danderydin kunta otti rakennuksen haltuunsa vuonna 1960 jolloin linna muutetiiin entiselleen Banérin aikaiseksi rakennukseksi. Nykyään linnassa pidetään häitä ja syntymäpäiviä. Linnassa on myös tilat konferensseja varten. Kuka vaan voi vuokrata tiloja omia juhliaan varten.
Djursholmin alueen lisäksi Tukholmassa sijaitsevia huvilakaupunginosia englantilaisen mallin mukaan ovat Örbyn villastad, Södertörnin villastad, Hornsbergin villastad, Huddingen villastad, Saltsjöbadenin huvilat, Brändön villastad, Diplomatsataden, Kungsholmenin villastad...
Svalnäsgården, Näsbyvikenin lahti, Svalnäs allé 4
Svalnäsin alue sijaitsee pohjoisinpana Djursholmissa. Alueen lävitse kulkee bussi 601 ja lähimmät juna-asemat ovat Altorp ja Lahäll. Svalnäs on syntynyt Svalnäsin kartanon ympärille, joka on nykyään vanhustenkoti.
Svalnäsin pohjois puolella sijaitsee Näsby Park niminen asuinalue, mikä kuuluu Täbyn kunnalle. Täälläkin asuu rikasta väkeä. Alueella sijaitsee Näsbyn linna, josta olen aikaisemmin kertonut täällä.
Svalnäs on pieni idyllinen huvila-asuinalue, minkä kupeessa sijaitsee suuri golfkenttä.
Täällä sijaitsee myös aikaisemmalta rautakaudelta peräisin oleva muinainen hautausmaa, tai hautauskenttä kuten nimitys virallisesti kuuluu. Kenttä sijaitsee Svalnäsin kartaon vieressä.
Djursholmin alueella sijaitsee Svalnäsin kentän lisäksi kaksi hautakenttää Ekeby, Ösby ja Svalnäs. Ekebyn hautakenttä on suurin ja Örby on ajalta 1100 jaa.
Svalnäsgården kartano
Pankinjohtaja Henrik Palme (1871-1932) rakennutti perheelleen tämän ison Svalnäsin kartanon kesäasunnoksi tänne Djursholmiin huvila-asuinalueelle. Se oli pankinjohtaja Henrik Palme, joka perusti Djursholm AB:n, siis Djursholmin huvila kaupunginosan.
Ruotsin ensimmäinen pankinjohtaja oli Riigassa Tukholmaan tullut hollantilainen Johan Palmstruch. Hän asui Täbyssä, Djursholmin pohjois puolella. Hän perusti Tukholman maailman ensimmäisen keskuspankin Stockholms Bancon. Pankki laski liikkeelle ensimmäisenä maapallolla paperirahaa vuonna 1668. Mutta pankinjohtaja tuomittiin vankeuteen huolimattomasta kirjanpidosta, mutta hän pääsi pakenemaan.
Se oli Henrik Palmen idea perustaa tänne rauhalliselle ja kauniille auleelle suht'koht lähelle Tukholman keskustaa huvilayhteiskunnan. Monet nykyisetkin huvilat alueella ovat siltä ajalta. Ne ovat sen ajan tunnettujen arkkitehtien suunnittelemia.
Kansallisromantiikka ja jugend tyyli olivat suuressa suosiossa 1900-luvun alulla porvariston parissa. Burevägenin, Svalnäsvägenin ja Vikingavägenin varella voi käydä ihastelemassa huviloita.
Villa Lagercrantz Svalnäsvägen 18 on yksi kauneimmista huviloista ja se onkin kulttuurimerkattu rakennus nykyään. Henrik Palmesta tuli Palme-Lagercratzin sukujen esi-isä. Palmen suku on myös aluneperin hollantilaista perua. Nämä suvut ovat avioituneet keskenään Wallenbergien, von Sydowin, von Brinin, Kreugerin ja Lavoniuksen sukujen kanssa. Edesmenneen pääministeri Olof Palmen vaimo oli korkea-arvoista aatelissukua nimeltä Beck-Friis. Monen oli vaikea sulattaa sitä tosiasiaa että silloisen Ruotsin rikkaimman suvun jäsenestä, Olof Palmesta tuli sosiaalidemokraattinen pääministeri.
Henrik Palmen velipuolesta Sven Palmesta (1854-1934) tuli Palmen suvun toisen sukuhaaran kantaisä. Hän oli politikko ja Ruotsin ensimmäisen henkivakuutusyhtiön perustaja ja omistaja. Se oli kohtalon ironiaa että Olof Plame ammuttiin hengiltä juuri tämän vakuutusyhtiön rakennusken nurkalla.
Palmen suvun talo, Kungsträdgårdsgatan 2, missä sijaitsi heidän omistama Handelspanken ja myös suvun asunnot. Rakennus oli sen ajan komeinpia rakennuksia Tukholmassa yhdessä Farsenska terassin ja Bolinderska palatsin kanssa. Kaikki kolme rakennusta suunnittelivat Helgo Zettervall, Axel Kumlien ja Ludvig Peterson.
Edesmennyt Ruotsin pääministeri Olof Palme kasvoi Palmen suvun palatsissa. Vaikka hän kuului sen ajan Ruotsin rikkaimpaan sukuun, niin silti hänstä tuli sosiaalidemokraatti. Näin on muuten käynyt monelle muullekin rikkaalle ruotsalaiselle aateliselle. Avioiduttuaan Palme asui perheensä kanssa ihan tavallisessa rivitalossa Vällingbyssä ja ennen kuolemaansa turvallisuus syistä Gamla Stanissa iahn tavallisessa huoneistossa.
Henrik Palme oli erittäin aktiivinen yhteiskuntasuunnittelija. Hän oli mukana yhdessä ja toisessa tukholmalaisessa projektissa mukana. Herik Palmesta kehkeytyi kaksi erittäin tunnetua sukua, Palme ja Lagercrantz. Henrik Palmen nuoremmasta veljestä tuli Palmen suvun esi-isä.
Lagercrantzin aatelissuku on oikeastaan ollut kolmehaarainen aatelissuku, joista vain yksi sukuhaara on elossa. Nykyinen suvun päämies on nimeltään Carl Lagercrantz, joka on syntnyt vuonna 1935. Ruotsissa on noin 300 henkeä joilla on Lagercrantz sukunimenään, mutta kaikki ei kuulu aatelisukuun, sillä joukossa on henkilöitä, jotka ovat ottaneet äitinsä sukunimen ja myös henkilöitä jotka ovat kasvaneet ja eläneet Suomen puolella ja joilla on luonnostaan ollut Lagercrantz sukunimenään.
Ruotsalainen sukunimi Lagercratz on otettu sukunimi. Suvun esi-isä on Magnus Gavelius, jonka kuningas aateloi ja hän otti sukunimekseen Lagercrantz. Lagercrantzin sukuun on liittynyt avioliiton myötä sukuja kuten Palme, Borgström, Nordblad sekä aatelissukuja kuten Lindencrona, Sandels, Leijonhuvud, Hamilton, Kalling, Sparre af Söfdeborg.
Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen isä oli vakuutusyhtiö tirehtööri Gunnar Palme, jonka isä oli Sven Palme, Henrik Palmen veli. Olof Palmen äiti oli liettualainen juutalaissukuinen Elisabeth Sophie von Knieriem.Hän kuului saksalais-liettualaiseen aatelissukuun. Olof Palmen isän sisko oli nimeltään Hella Vuolijoki, yksi Suomen vahvoista naishenkilöistä.
Alueella sijaitsi keskiajalla maatila nimeltä Djursholm. Finannssimies Henrik Palme teki vuonna 1889 tiluksista firman nimeltä Djursholms AB. Tarkoitus oli rakentaa kansallisromanttinen puutarhakaupunki. Tätä varten oli rakennettava raitiovaunulinja tänne Djursholmiin. Sähköt vedettiin alueelle ja pian alettiin rakentamaan ns Patricievillor, huviloita jotka olivat isoja ja jotka seisoivat isoilla tonteilla ja joillakin tonteilla oli jopa metsää. Alkuun Djursholmin linnaan sijoitettiin huvilakonttori, apteekki, posti ja koulu.
Strandvägen/Rantakatu Djursholmissa on Tukholman exklusiivisin osoite. Täällä sijaitsee Ruotsin kalleimmat asunnot. Tyyliltään rakennukset ovat kansallisromanttisia, uusklassisia ja funktionalistisia. Djursholm perustettiin vuonna 1889.
Alueen keskustaksi voi kutsua Vendelvägenin aluetta, missä on tarvittavat palvelut. Vendelvägenillä on juna-asema ja siinä pyshtyy myös bussi 606. Bussien päätepysäkki sijaitsee Djursholms Torgetilla/Djursholmin torilla, lähellä rantakatua/Strandvägen. Juuri ennen toria Veldelvägenin varrella sijaitsee myymälät ja muut palvelut. Löytyy myös vintagemyymälä missä voi tehdä mahdollidesti löytöjä. Sieltä löytyy myös Edelstamin antiikkimyymälä.
Mittag-Leffler tutkimusinstituutti, Auravägen 17
Vågakär on pieni saari Strandvägenin edustalla. Saaren omisti ABBA-yhtyeestä tunnettu Björn Ulvaeus vaimonsa kanssa. Mutta he erosiva ja möivät saaren. Tähän eroon on heillä henkilökohtaien syy, jota en halua repostella tässä.
Koparnäset AB omistaa rakennuksen Vågakärin saarella. Firman omistaa Brjörn Ulveus, tunnettu mies ABBA yhtyeestä. Perhe asuu saarella.
Viereinen pieni saari Samsö, jossa on muutamia rakennuksia ja ne omistaa kreivitär Sophia Bernadotte. Hän on luxenburgilainen kreivitär, Bernadotten suvusta. Hän ei ole prinsessa Sofia, vaan hieman iäkkäämpi henkilö. Hänen lisäkseen saarella asuu mieshenkilö ja kolme melkein aikuista jälkeläistä, joilla on Bernadotte sukunimenään. Luultavasti Sophian koko sukunimi on Bernadotte af Wisborg.
Villa Pauli, Strandvägen 19
Erittäin kuuluisa arkkitehti Ragnar Östberg suunnitteli Villa Paulin. Villa Paulin rakennutti Anna Pauli ja hänen aviomiehensä, silmälääkäri Albert Pauli. Hän oli farmaseutin ja kemian teknisen valmistajan Ferdinand Paulin (1815-1904) poika, joka oli myös hajuvesitehdas F. Paulin perustaja, joka vuosina 1867-1936 sijaitsi Fleminggatanilla Kungsholmenilla. Albert Paulin velipuoli oli taiteilija Georg Pauli, joka asui vuodesta 1904 Tukholman eteläpuolella Storängenissä sijaitsevassa Villa Paulissa.
Vuoteen 1967 asti Villa Pauli pysyi yksityisomistuksessa, kun Elizabeth-sisaret hankkivat kiinteistön, joka toimi jonkin aikaa heidän yhteisönään.
Vuonna 1985 Villa Paulin osti rakennusmestari Birger Gustavsson (Fabege), joka oli tuolloin yksi Ruotsin rikkaimmista miehistä. Hän maksoi 90 miljoonaa kruunua huolellisesta ja laajasta kunnostuksesta, joka teki talosta ylellisen hotellipalvelun, jossa oli gourmetravintola, juhlasali ja kokoushuoneita. Laitos on ollut Arnfinn Rösten omistuksessa vuodesta 1998 lähtien.
Arnfinn esitteli myös kansalliset puhelinjärjestelmät Kiinassa, Japanissa, Taiwanissa, Hong Kongissa, Macaossa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Singaporessa, Thaimaassa, Malesiassa ja Tunisiassa.
Vuodesta 1994 Röste on työskennellyt omien yritystensa kanssa, mukaan lukien Revencon perustaja Guangzhoussa, Kiinassa, joka on yksi maailman suurimmista laskutusyhtiöistä. Vuonna 1995 Röstestä tuli Reijmyre Glasbrukin kumppani ja vuonna 1998 hän osti Villa Paulin Djursholmista. Hän on ollut mukana myös Nordisk Mobrivillon AB -yhtiössä.
Voice on myös auttanut CDMA2000-standardin käyttöönotossa Euroopassa, erityisesti käytettäväksi 450 MHz: llä. Hän on ollut mukana aloittamassa matkapuhelinoperaattoreita, jotka ovat käyttäneet tätä tekniikkaa useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ruotsi, Norja, Tanska, Puola, Irlanti ja Islanti. Vuonna 2005 hän sijoittui Ny Teknik -lehden ”Tehokkain IT-Ruotsissa” -listalla 12. sijalle. Seuraavana vuonna hän tuli 19. sijalle.
Djursholmin kappeli
Kirkon omistaa yskityinen säätiö, ja siksi säätiö kutsuu kirkkoaan vain kappeliksi. Kappeli on kulttuurisuojattu rakennusmuistomerkki.
Arkkitehtinä toimi Fredrik Liljequist, joka on tukholmalaien jugend-tyylin kansallisromanttinen arkkitehti.
Koulu oli alunperin vuodesta 1891 lähtien yhteiskoulu, mutta nykyään se on peruskolun yläasteen kolu ja sen omistaa säätiö. Tämä on varmasti Ruotsin parhaimpia kouluja.
