Märta Måås-Fjetterström

Märta Mååns-Fjetterström (1873-1941)

Märta syntyi Kimstadissa Östergötalandissa/Länsigöötanmaalla mutta hän kasvoi Vadstenassa. Hän oli oli siellä toimivan pastorin, rehtori Rudolf Fjetterströmin ja Hedvig Olivia Augusta Billstenin tytär. 

Kerronpahan tässä samalla että Vadstena on kaunis luostarikylä Vätternin järven rannalla, missä Birgittasisarukset ovat asuneet 1300-luvulta lähtien. Ruotsalaiset ovat useamman kerran valinneet Vadstenan Ruotsin kauneimmaksi kyläksi. Kylässä asuu muutama tuhat henkeä. Luostarilla on useita eri yöpymismahdollisuuksia.  Siellä on myös kuningas Gustav Vasan rakennuttama iso Vadstenan linna. Käykää ihmeessä Vadstenassa!

Barnebys on ruotsalainen hakupalvelu taiteen, antiikkiesineiden, muotoilun ja keräilyesineiden huutokaupoille ympäri maailmaa. Löydät esimerkiksi valikoiman huutokauppa firmoista, kuten Sotheby's, Bukowskis ja Stockholms Auktionsverk. Barnebys lanseerattiin Skandinaviassa syksyllä 2011. Vuodesta 2013 Barnebys on ollut myös Isossa-Britanniassa.

Toukokuussa 2014 julkaistussa Financial Times-lehdessä Barnebys on kuvattu yhdeksi huutokaupan maailman johtavista haastajista. Barnebystä löytyy Märta Måås-Fjetterströmin mattoja ja seinävaatteita.

Märta Måås-Fjetterström on yksi Ruotsin kaikkien aikojen parhaista ja suosituimmista tekstiilitaiteilijoista, merkittävin kaikista. Hänen 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien matot koristavat lukuisien linnojen, kokoushuoneiden ja yleellisen julkisen ympäristön lattioita, sekä ovat edustettuina länsimaiden suurimmissa museoissa. Viime vuosina kiinnostus hänen korkeatasoiseen mattoaiheeseensa on saanut uutta vauhtia.

Märta Måås-Fjetterströmin ateljé ja myymälä sijaitsee Tukholmassa Östermalmilla, Sibyllegatan 19. Studio&Showroom sijiatsee Båstadissa, Agahrdsgatan 9.

Näyttelyn nimi on saanut Märta Måås-Fjetterströmin omat sanat. Kun häntä pyydettiin kuvaamaan hänen taitojaan, hän sanoi: "Katso mattoja - se olen minä". Matot puhuivat ilmeisesti kuka hän oli ja jotka korostivat hänen taitojaan värinä ja muotoilijana.

Kuningas Carl Gustav on tehnyt aloitteen 'Katso matot - minä olen näyttelyä' varten, koska tänä vuonna on kulunut 100 vuotta siitä, kun taiteilija Märta Måås-Fjetterström aloitti työpajansa Båstadissa. Näyttely on esillä Rikssalenissa kuninkaallisessa linnassa. Kuningas vieraili usein isoisänsä Gustaf VI Adolfin luona Ulriksdalin linnassa ja Sofierossa Skånessa ollessan pikku prinssi. Yksityisissä tiloissa oli useita mattoja, jotka ostettiin Märta Måås-Fjetterstömin työpajalta Båstadista. 

Nykyään matot ovat kuninkaan hallussa ja koristavat lattiat sekä Drottningholmin että Sollidenin lattioilla. Kuningas kertoi että matoissa on hänen lapsuuden muistonsa. Hän kertoi kuinka hän pikkupoikana leikki näillä matoilla ja katseli mattojen kuvioita. Useat näistä yksityisistä kuninkaallisita matoista näytetään ensimmäistä kertaa Rikssalenissa kuninkaan linnassa.

Eikä ihme että nykyinen kuningas Carl Gustav on kiinnostunut matoista, sillä hänen setänsä  Sigvard Bernadotte oli suunnittelija ja suuniteli myös mattoja. Hinnaltaan  ei Sigvard Bernadotten matot ole kuitenkaan nousseet samoihin hintoihin kuin Märtan matot. Oma poika prinssi Carl Philip on myös kiinnosunut taiteesta ja muotoilusta ja saanut aikaan yhdessä Oscar Kylbergin kanssa erilaisia luomuksia, kuten kynttilänjalkoja, servettejä, silmälaseja, viinilaseja ja astiastoja.

Ursula, 214x165 cm, valmistettu vuonna 1941

Bukowskin huutokaupassa on tällä kertaa useita Märta Mååsin mattoja, muun muassa kuvassa yllä oleva matto nimeltä 'Röda trädgårdsmattan' vuodelta 1941. Matto myytiin hintaan 60 000 kruununa.

Se, että elokuvamoguli Steven Spielberg omistaa yhden matoista, on kertova anekdootti. Kyseinen matto on puoliksi hammaslankaa nimeltä "Ursula". 

Vuonna 2019 Märta Måås-Fjetterströmin elinvoimainen mattoyritys Båstadissa täytti 100 vuotta, ja sitä vietettiin juhlavuoden näyttelyllä Rikshallissa Tukholman linnassa. Näyttelyn pani alulle kuningas Carl Gustaf itse, joka lainasi henkilökohtaisesti yksitoista mattoa tälle upealle näyttelylle, mikä antoi valitettavasti vain yhteenvedon mattomestarin elämästä ja työstä.

Pandemian takia mattonäyttelyyn voi tutustua virtuaalisesti täällä! Näyttely on Rikssalen'issa/Valtionsalissa, missä on knuinkaan tuoli, missä kuningas kruunattiin.  Muuten ei kuningas koskaan istu tuolilleen, eikä tule istumaankaan. Seuraava joka saa istua tuolille on Victoria, kun hänet kruunataan kuningattareksi. 

Tämä matto on nimeltään 'Svarta trädgårdsmattan' ja tämä myytiin Bukowskilla hintaan 135 000 kruunua.

Tämä matto nimeltä 'Hästhagen' huudettin Bukowskilla hintaan 75 000 kruunua.

Tämän maton hinnaksi tuli Bukowskilla 150 000 kruunua.

Tukholman City Center

Sergelin tori/Sergels torg on aukio Tukholman keskustassa. Aukio syntyi 1960-luvulla, kun laaja alue sen ympäristössä, Tukholman Norrmalmin keskeisin osa, rakennettiin kokonaan uudelleen. Se nimettiin 1700-luvulla vaikuttaneen ruotsalaisen kuvanveistäjä Johan Tobias Sergelin mukaan, jonka työpaja oli sijainnut alueella ja jonka mukaan jo aikaisemmin oli nimitetty alueella sijainnut pieni Sergelsgatan-niminen katu (nykyisin kävelykatu).

Sergelarkadilla näyttää olevan remontti menossa.

Kungsträdgården, Kuninkaan puutarha, puhekielessä Kungsan, on yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman puistoista. Se sijaitsee Norrmalmin kaupunginosa-alueella, kaupungin keskustan tuntumassa. Se on yhdessä Humlegårdenin kanssa Tukholman vanhin säilynyt puisto.Kesäkuukausina se isännöi usein ulkoilmakonsertteja ja -tapahtumia, ja talvikuukausina sinne jäädytetään luistelurata. 

Kungsträdgårdenin ympäryksillä sijaitsee useita Tukholman suosittuja nähtävyyksiä, kuten Ruotsin kuninkaallinen ooppera ja tavaratalo Nordiska Kompaniet. 

Kungsträdgårdenissa sijaitsee myös Tukholman metron sinisen linjan pääteasema. Puistoa reunustavat puistokadut on nimetty kuuluisten oopperalaulajien mukaan Jussi Björlings alléksi ja Birgit Nilssons alléksi. Kungsträdgården sai alkunsa 1500-luvulla perustetusta hovin yksityisestä puutarhasta, joka oli ympäröity muureilla ja suljettu ulkopuolisilta. 

Puisto avattiin 1700-luvun jälkipuoliskolla ja se muodostui suosituksi kävely- ja kohtaamispaikaksi. Puistossa järjestettiin vuoden 1866 Tukholman suuri taide- ja teollisuusnäyttely, jonka peruina on edelleen jäljellä niin sanottu Molinin suihkulähde. Sen vastakkaisilla puolilla on kaksi patsasta, jotka esittävät kuninkaita Kaarle XII:tta ja Kaarle XIII:tta. 

 

Teehuset/teekahvila Kungsträdgårdenissa

Puistossa kasvavan pienen jalavametsikön kohtalosta käytiin vuonna 1971 kamppailu, jonka päätteeksi puut päätettiin säilyttää kansalaisliikkeen vaatimuksesta. Puiston pohjoispää uudistettiin vuonna 1998 Aleksander Wolodarskin suunnitelmien mukaan, jolloin sinne rakennettiin suuri vesilammikko, jonka ympärille istutettiin japanilaisia kirsikkapuita.

Molinin suihkulähde

Teehuset

Teehusetin kahvilan edustalla kukkapenkissä lukee että 'Pidä välejä! Halaa jalavaa sen sijaan!'

Pisti silmääni ettei Kungsträdgårdenin puistossa ole tänä kesänä kukkaistutuksia kuten tavallisetsi kesäisin. Miksiköhän?

Sankt Bodvidin pyhiinvaellusreitti

Sankt Bodvidin 8 kilometriä pitkä pyhiinvaellusreitti

Sankt Bodvidin Pyhiinvaellusreitti lähtee Botkyrkan kirkon luota ja päätyy Salemin kirkon luokse. Täällä olen tehnyt aikaisemmin postauksen Botkyrkan kirkosta. Täältä löytyy postaus Salemista. Täällä on postaukseni Söderbystä ja Pyhästä Bodvidista. On tullut postattua jo sen verran, etten viitsi toistaa itseäni.

Salemin kirkko sijaitsee idyllisellä paikalla Bornsjön järven rannalla. Kirkko on 1100-luulta. Syrjäisen sijaintinsa takia se on avoinna nyt heinäkuussa vain torstaisin kello 11-16. Kaksi viikkoa lukittu lomien takia 12.7-25.7. Normaalioloissa avoinna tiistaista perjantaihin kello 10.00-15.00. 

Bussi 708 pysähtyy Bergaholmsvägenillä pysäkillä Salems kyrka. Siitä on lyhyt matka kävellä kirkon luokse. Kirkko näkyy bussipysäkille. Bussiin voi hypätä vaikka Botkyrkan kirkon kohdalla tai  Hallundan metroasemalla. Botkyrkan kirkkoon on lyhyt kävleymatka Hallundan metroasemalta. 

Pyhiinvaellusreitti vihittiin käyttöön vuonna 2017. Polku on noin 8 km pitkä. Vaellus kestää noin 3,5 tuntia. Polun varrella on meditaatiopaikkoja, joissa on pysähdyksiä rukoukseen, lauluun ja pohdintaan. Yksi pysäkki on Sankt Botvidin lähde, joka tarjoaa edelleen raikasta lähdevettä. Vuonna 1129 Sankt Botvidin jäännökset oli tarkoitus viedä Botkyrkan kirkolle. Matkan aikana tauon aikana paarit laskettiin maahan ja lähde avautui.

Kuka oli Pyhä Bodvid? 

Pyhä Botvid on ruotsalainen pyhimys ja 1100-luvulla Pyhän Eskilin ohella Södermanlandin suojeluspyhimys. Hänen muistopäivänsä on 28. heinäkuuta. Hän täytti vast ikään 900 vuotta. Botvid on antanut niemn niin Botkyrkan kunnalle kuin Botkyrkan seurakunnallekin. 

Botvid oli ruotsalainen talonpoika. Hänen kotitilansa oli nykyisen Botkyrkan kunnan alueella sijaitseva Hammarby. Botvid on mainittu jo 1100-luvun käsikirjoituksissa ja hänen muistopäivänsä, heinäkuun 28. on mainittu 1198 kirjoitetussa kirjassa. Legendan mukaan hän kääntyi kristinuskoon matkallaan Englantiin. Palattuaan kotiin hän alkoi julistaa kristinuskoa.

Legenda kertoo hänen verkolla saamastaan suuresta kalasaaliista ja hänen kalaonnensa vakuutti muita kalastajia myös kääntymään kristinuskoon. Botvid sai menestyksensä palkaksi orjan, joka oli slaavilaista sukua. Botvid osti hänet vapaaksi ja halusi auttaa häntä palaamaan kotimaahansa. He lähtivät yhdessä matkalle kohti Gotlantia, josta Botvidin orjan olisi helpompaa jatkaa matkaa kotiseudulleen. Matkalla he tulivat Rågön saarelle, Södertörnissä, entisen Tystbergan kunnan alueella, nykyisen Nyköpingin lähistöllä, ja siellä Botvidin nukkuessa hänen orjansa surmasi hänet kirveellä.

Botvidin ruumis löydettiin ihmeen avulla, kun etsijöitä johti paikalle valkoinen lintu. Hänen ruumiinsa haudattiin ensin Säbyn (Salemin) kirkkoon lähelle hänen kotitilaansa, ja myöhemmin, 1129 Botkyrkan kirkkoon (Botwidiia Kirkia) jonka hänen veljensä Björn oli rakennuttanut kotitilalleen. 

Legenda kertoo myös, miten Botvidin reliikit siirrettiin vastavalmistuneeseen Botkyrkan kirkkoon. Matkalla Salemin kirkolta Botkyrkan kirkolle kantajat tulivat Botvidin kotitilan lähellä olevan Brornsjön järven lähelle. He pitivät taukoa ja laskivat reliikit maahan. Tälle paikalle puhkesi lähde, joka pulppusi hyvää, kirkasta vettä. Lähde on edelleen olemassa ja se tunnetaan Sːt Botvidin lähteenä. 

Pyhästä Bodvidista on paljon tarinoita, jotka luultavasti ainakin osittain pitävät paikkansa. Häneen on liitetty myös useita ihmetapahtumia.

 Pyhä Bodvid Överslön kirkko

Sankt Bodvid, Överselön kirkko, 1400-luvun kalkkimaalaus

Pyhän Botvidin pyhiinvaellusreitti on merkattu selvästi.

Tässä kohtaa Tukholman ja Strängnäsin hiippakunnat toisensa.

Viitta opastaan Bodvidin lähteelle/källa, mikä sijaitsee Bornsjön järven kakkoisessa päädyssä, Bergaholmsvägenin varrella, lähellä bussin 708 pysäkkiä nimellä Söderby gårds väg.

Sankt Bodvidin roomalaiskatolilainen seurakunta sijaitsee Fittjassa, hieman Botkyrkasta pohjoiseen päin. Roomalaiskatollinen kirkko on se kirkko Ruotsissa, minkä jäsenet ovat lisääntyneet eniten. Ruotsissa ei tilastoida seurakuntiin kuuluvia, mutta kukin seurakunta saa ilmoittaa jäsenmäärästään julkisesti. Katollisia on tullut Ruotsiin Irakista, Syyriasta ja Libanonista. Perinteisesti katollisia on tullut erittäin paljon Puolasta mutta myös Kroatiasta, Eteläamerikasta ja Afrikasta.

Sofian kirkko

Sofian kirkko, Vitabergsparken, Södemalm

 Avoinna:

kaikkina viikonpäivinä kello 11-17

 ja joskus iltaisin kun kirkossa on konsertteja

Hiljainen hetki:

 joka päivä kello 12.30-13.00,

 jolloin on kunnioitettava täydellistä hiljaisuutta

Jumalanpalvelus:

suununtaisin kello 11 ja torstai-iltaisin kello 18.30

Panoramakatsaus kirkkosalista!

Kirkko sijaitsee kukkulalla, nimeltä Vita Bergen, jonne on polkuja ja portaita useammalta kadulta. Skånegatanin kadulta on useammatkin portaat ylös, ja samoin Renstiernansgatanin kadulta. Myös kirkon takaa (idästä päin) on parilta kujalta portaat ylös.  Busseilla 66 ja 2 pääsee lähimmäksi kukkulaa.

Vitabergsparken

Vita Bergen tai Vitabergsparken on puistoalue Södermalmilla Sofian kirkon ympärillä. Puiston rakentaminen aloitettiin 1888. Puistoalueen korkeimmalla kohdalla, 46 metriä merenpinnan yläpuolella, sijaitsee Sofian kirkko, joka on vihitty käyttöön vuonna 1906. Kirkko on nimetty kuningas Oskar II:n puolison kuningatar Sofian mukaan. 

Sofia av Nassaun koko nimi oli Sofia Vilhelmina Mariana Henrietta. Hän syntyi heinäkuussa 1836 Biebrichin linnassa Nassaun herttuakunnassa Nassaun herttuaan William I:n ja Württembergin Paulinen tyttärenä.

Kirkko sijaitsee Södermalmin saaren itäisellä puolella, mikä on rauhallisempi alue kuin läntinen puoli, missä sijaitsee useita sairaaloita ja useita metroasemia sekä virastoja. Mutta tämäkin puoli Södermalmia on muuttunut, sillä tänne on tullut suosittuja ravintoloita ja kahviloita ja kesäkatuja, missä kuitenkin liikenne on kiellettyä. Tänne on rakenteilla uusi metrolinja.

Vita Bergetin alueella on ulkoilmateatteri vuodelta 1954 jossa kunnallinen Puistoteatteri pitää kesäisin näytöksiä. Puistossa on myös musiikkipaviljonki.

 Musiikkipaviljonki

Nimi Vita Bergen on ollut käytössä vuodesta 1967, aiemmin se oli Vita Berget. Nykyään pusitoaleutta kutsutaan puhekielessä Vitabergsparkeniksi. 

Alue oli aikoinaan asuinalue, missä 1800-luvun lopulla asui Tukholman köyhimpää väkeä. Kirjailja August Strindberg kuvaili sitä kirjassaan 'Röda Rummet' vuonna 1879. Yhä edelleen on nähtävissä vanhoja puurakenteisia työläisasuntoja puiston laidalla. Kirjailija Per Anders Fogelström on nimennyt kirjansa 'Vita bergens barn' alueen mukaan.

Kukulalla asui tehdastyöläis- perheitä punaisissa puumökeissään, joista osa on vieläkin jäljellä ja asuttavassa kunnossa.

Groens malmgård, Malmgårdsvägen 53

Tämä malmgård/puutarha kesäasunto sijaitsee kukkulan alapuolella. Rakennus peittyy nykyään puitten, pensaiden ja puskien sisään, mutta jos portti on avoinna niin eikun sisään. Puutarha on mystinen paikka ja malmgråden on kaunis rakennus. Puutarhan alueella on muitakin rakennuksia. Tämä oli kuningas Gustav XI:n hollantilaisen puutarhurin kesäasunto ja puutarha 1600-luvulla.

Malmgårdsvägen 53

Täällä olen aikaisemmin kertonut puistoalueesta, mistä olisi lisääkin kerrottavaa, mutta yritän keskittyä tällä kertaa Sofian kirkkoon.

Sofian kirkko on melko nuori kirkko, se on Tukholman suurimpia kirkoja, vaikka se näyttää äkkiseltään pieneltä ja tämä on Tukholman kirkoista kaikista modernein. Kirkkomaata ei ole kirkon vieressä, koska kirkko on moderni, eikä kirkkomaalle ole tilaakaan. Muutenkin hautapaikat ovat loppuneet Suur-Tukholmassa, joten polttohautaus on suositelluin tapa haudata. 

Ruotsissa on perienteisesti haudattu kaikki eri uskontokuntiin kuuluvat samoille hautausmaille, omiin osioihinsa. Niin tehdään myös Italiassa, missä ei ole valtion kirkkoa. Taitaa pian Suomi olla ainoa maa Euroopassa missä on vielä valtion kirkko.

Täällä on kymmeniä vuosia sitten naispapit pitäneet saarnoja missä Jesuksen nimen paikalle on laitettu Sofia. Se oli silloin kun feminismi oli muodissa. Ruotsin silloinen pääministeri Gören Persson pani lopun feminismille, lähetti yhden feministisen naisministerin Brasiliaan suurlähettilääksi. Persson oli oikeassa. Tasa-aro on oikea nimitys, feminsimi on ääreis-ilmiö, mikä ei käsitä kaikkia ihmisiä. Ruotsalaiset feministit vaikenivat ja ovat olleet hiiskahtamatta 13 vuotta. He tulivat järkiinsä.

Kirkon suunnitteli arkkitehti Gustaf Hermansson vuonna 1899 pidetyn arkkitehtikilpailun jälkeen, ja se rakennettiin rheiniläisen romanttisen tyylin mukaan.

Ulkoapäin kirkko on melkein samanlainen kuin vihkimisen aikoihin, mutta sisätiloissa on tehty paljon muutoksia. Seinät ja holvit oli alun perin koristeltu jugendtyylisillä kukkakoristeilla ja kuorissa raamatullisilla kuva-aiheilla. Vuosina 1980-luvulla tehtiin sisätiloihin remontti arkkitehti S. O. Larssonin johdolla. Silloin esimerkiksi asbesti poistettiin, sisäkatto ja seinät kalkkimaalattiin alkuperäisten värisävyjen mukaan sekä lisättiin lamppuja mm. kupoliin. 

 Erittäin pelkistetty pääalttari, mikä sijaitsee keskellä lattiaa

Suurin muutos oli kirkkosalin uudelleenjärjestely. Toinen alttari (nykyinen varsinainen alttari) sai kirkkotilan keskuksen siirtymään itäiseltä sivulta keskelle kirkkoa. Alkuperäiset penkit on järjestetty uuden alttarin ympärille kupolin alle. Istumapaikkojen määrä on vähentynyt vuoden 1906 1300:sta nykyiseen 700:aan.

Sofian kirkko on keskuskirkko, josta ulottuu neljä yhtä pitkää ristivartta. Itäisessä poikkivarressa on kappeli ja läntisessä ristivarressa pääsisäänkäynti. 

Seinät on valmistettu vaaleanpunaisesta graniitista ja elementtejä tummemmasta hiekkakivestä. Kuparilla päällystetty torni on teräsrakenne, jota ympäröivät useat pienet tornit. Seinämaalaukset ja lasimaalaukset on tehnyt Olle Hjortzberg. Kirkko uuskorjattiin vuonna 2012.

Saaranstuoli on valmistettu marmorista

Kaunis kastemalja, Gustav Hermanssonin käsialaa

Hermansson oli arkkitehti, joka on suunitellut monta kirkkoa Ruotsissa 1800-1900-lukujen vaihteessa, muun muassa upean Oskars kyrkan/Oskarin kirkon Tukholmassa. 

Kirkko on järjestänyt drop-in kastestilaisuuksia, jolloin kuka vaan täysi-ikäinen voi tulla kirkkoon kastautumaan. Eikä se maksa mitään. Ruotsin kirkkohan on yksityinen institutio,  joten kukin kirkko saa tehdä niin kuin he itse haluavat. Noin reilut puolet Ruotsissa asuvista kuuluvat Ruotsin kirkkoon.

Kirkrossa pidetään usein aamuhartauksia (kello 7.00-7.30), iltamessuja ja musiikkikonsertteja ja paljon monenlaista muuta aktivitteettiä.

Kesäloma Ruotsissa

Tukholma on kesäkaupunki ennen kaikkea

Visit Stockholm!

Koronatilanne Ruotsissa on erinomaisen hyvä. Tartuntoja ei ole lainkaan noin puolessa Ruotsin kunnista. Muissa kunnissa on noin 1-3 tartuntaa ja Suomen rajalla on eniten tartuntoja Pajalassa. Suur-Tukholmassa on 0-2 tartuntaa, joissakin osissa 3 tartuntaa. Deltavariantti on ollut Ruotsissa jo reilun kuukauden mutta se ei ole nostanut tartunojen määrää. 

Mikään muu ei selitä tilannetta kuin se seikka että meillä oli julmetun paljon tartuntoja jo ensimmäisen aallon aikana varsinkin nuoremman väen keskuudessa. Ei edes pystytty testaamaan muita kuin sairaalaan joutuneet. Toisen ja kolmannenkin aallon aikana on ollut paljon tartuntoja, mutta huomattavasti vähemmän kuolintapauksia kuin ensimmäisen aallon aikana.

Joten voidaan olla melko rauhallisia ja viettää kesälomaa. Meidän kansanterveyslaitos kertoo että junalla matkustamien on erittäin turvallista eikä edes maskeja tarvita. Ruotsalaisten asiantuntijoiden mukaan maskit ei suojaa maskin käyttäjää, vaan muita vastaantulijoita, jos maskin käyttäjällä on itsellään sattuu olemaan virustartunta. Eniten tartuntoja syntyy aivan selvästi ravintoloissa ja kahviloissa kuulema.

Minhmat, Odengatan 94

Vietnamesilainen ravintola. Tykkään kovasti aasialaisesta ruuasta.

Ruotsalaiset ovat varustautuneet korviaan myöten tänä kesänä viettämään lomaa kotimaassa. Talvella voi lähteä jonnekin erittäin eksoottiseen paikkaan toiselle puolelle maapalloa. Mutta kesä on parasta aika jäädä kotimaahan. Ruotsissa on mahdoton määrä, aivan mielin määrin, nähtävää ja koettavaa. Luonto on Ruotsissa erittäin vaihtelevaa. 

Ruotsissa on tarjolla paljon kohteita, mistä on vaikea valita. Ruotsi poikkeaa suuresti paikkakunnasta tai alueesta toiseen. On oltava ajoissa että saa ylipäätään varattua mökkejä tai hotelleja. Mökkien vuokrauksessa on oltava todellakin ajoissa. Ruotsalaiset asuu mielellään luonnon helmassa tai primitiivisesti lomallaan. Ruotsalaiset ei ehkä ole niin innostuneta kesämökeistä kuin suomalaiset. Haluavat liikkua vapaammin,eikä jäädä kiinni mökkiin. Ruotsalaisissa asunnoissa ja mökeissä ei yleensä ole saunojakaan.

Monet Tukholmaan muuttaneet norrlantilaiset ovat perineet mökin Norrlannista ja he lähtee mielellään koko keäsäksi kotikonnuilleen. Ruotsin länsirannikko on niin paratiisimainen ettei siellä asuvat halua lähteä sieltä mihinkään. Monella Tukholmassa asuvilla on kesäasunto Tukholman saaristossa tai Mallorcalla tai Marbellassa.

Hotellilomat ovat kaikista vanhimmille tarpeen. Eläkeläiset tarvitsee mukavuuksia ja hyvää palvelua. He varaavat mielellään viikon tai parin pakettimatkan etelään.  

Marstrand

Yläluokan matkailjat usein kasaantuvat määrätyille alueille ja Ruotsin länsirannikko on heidän loma-aluettaan, eikä ihme, sillä Marstrand ja Smögen ovat aivan ihania paikkoja viettää lomaa. Alueella on melko kallista. Mutta siellä saa aikansa kulumaan. Marstrand ja Smögen ennen kaikkea ovat idyllisiä alueita. Siellä järjestetään suuria purjehduskilpailuja joka kesä. Marstrandin leirialue on koko perheen leirialue, mitä voin suositella.

Ruotsalaiset julkkikset omistaa toisen asunnon Andalusiassa, missä Marbellan alue on ehdottomasti suosittuin kohde. Osalla julkkiksia on kesäasunto Gotlannin saarella. 

Mallorcalla moni 'keskiluokkainen' omistaa toisen asunnon. Mekin oleskeltiin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa monesti Marbellassa. Me vuokrattiin erään suomalaisen lääkärin asuntoa siellä. Siihen aikaan siellä oli rauhallista ja erittäin halpaa. Marbella on aivan eri paikkakunta nykyään, missä jet set-väki tapaa toisiaan. Ei ole enää sinne pienintäkään kaipuuta. Liian moderni  turistirysä minun makuuni. Marbellassa on nykyään 113 kansainvälistä päihderikollisjengiä 59 eri maasta. Muuttama vuosi sitten joutui useimmat kunnanvaltuuston jäsenet vankilaan korruptiosta ja päihderikoksista. Paljon pahemmin on asiat siellä kuin Ruotsissa.

Minä viihdyn parhaiten kaupunkioloissa, miellelään vanhoissa historiallisissa kaupungeissa, tai sitten hotelleissa missä on kaikki mukavuudet uima-altaineen kaikkineen. Hotelleissa voin lojua varjossa, levätä, rentoutua ja lukea kirjoja. Aktiivilomat ovat erikseen ja ne teen mieluiten talvikaudella. Silloin varustaudun kohteeseen etukäteen lukemalla paikasta ja paikan päällä sitten maleksin päivät pitkät paikasta toiseen.

Gotlanti on ehdoton suurtukholmalaisten suosikki kohde. Ehdottomasti numero yksi. Syyskesä on parasta aikaa saarella, ja se on etenkin rauhallisinta aikaa. Kesä tulee myöhemmin saaristoon ja pysyy siellä kauemmin kuin mantereella. 

Gotlannissa on erittäin paljon vanhan tavaran myyntiliikkeitä, loppisar. Täällä jos missä voi tehdä löytöjä. Suosittelen!

Gotlannin 100 keskiaikaista kirkkoa ovat suuria nähtävyyksiä, joten kirkkokierros on ehdottomasti suositeltava. Kirkot sijaitsevat melko lähekkäin, mutta oma auto tai polkypyörä ovat suosituimmat kulkuvälineet. Säästyy jatkuvasti odottelemasta busseja.

Täällä on kaksi omaa postausta Gotlannista, osa I ja osa II (Gotlannin kirkot) sekä Gotska Sandön yhdessä Nynäshamnin kanssa, mistä laivat lähtee Gotlannin saarelle.

Ruotsissa on mahdoton määrä herraskartanoita ja linnoja, jotka toivottaa yövieraat tervetulleiksi. Monet maatilatkin vuokraa yöpymis- ja ruokailupaikkaa. 

Ruotsissa on aivan mahdoton määrä vanhoja ruukkikyliä, ehkä jotain lähemmäksi sata, jos ei enmmänkin. Ruotsista ei puutu pitkäaikaista historiaa. On lukemattomia linnoja, mitkä pitää ovensa avoinna kesäkaudella. Niin sanotut kesäkirkot/tiekirkot pitävät myös ovensa avoinna ohikulkijoille.

Tässä on ehdotuksia kiertoajeluille omalla autolla. 

Tässä esitellään patikkaretkiä ja tässä laivamatkoja Ruotsin sisävesillä. 

Ja lopuksi ehdotuksia teemamatkailuun!

Tukholman, Norrtäljen ja Haningen saaristot Ruotsin itärannikolla tarjoaa mukavaa ja rattoisaa lomaa ja yöpymismahdollisuuksia sekä upeita uimarantoja. Juhannuksesta heinäkuun loppuun voi olla mahdotonta löytää vapaita mökkejä. Mutta syyskuussakin on saaritossa ihanan lämmintä ja ennen kaikkea rauhallisenpaa, sen jälkeen kun koulut  on avattu.

Ölannin silta

Leirialueetkin tulevat olemaan täynnä sillä leirialuematkailu on erittäin suosittua Ruotsissa, mutta myös Italiassa, missä on aivan mahtavan mukavia leirialueita ympäri maata.  Ruotsissa on jopa pyörinyt TV-sarja vuosi vuoden perään koskien yhtä suosituimmista leirialueista Böda Camping Ölannin saarella. Suosittelen leireilystä kiinnostuneita käymään ainakin kerran elämässään Bödan leirialueella. Se on elämys! Ölannin saarelle pääsee mukavasti omalla autolla Kalmarista hieman yli 6 kilomteriä pitkää Ölannin siltaa pitkin.

Ullared on paikkakunta missä kaikki leirialuematkailijat ja kesmökkiläiset ensin käyvät kesäisin shoppailemassa Gegån julmetun suuressa tavaratalossa, kuulema Euroopan suurin tavaratalo.Täällä käy norjalaiset, tanskalaiset ja saksalaisetkin shoppailemassa. Ruotsi on halpa maa shoppailijoille, kruunun arvosta riippuen! 

Gegå on rakentanut shoppailijoille hotellinkin ja ravintoloita on joka lähtöön. Taitaa sielläkin olla leirialuekkin lähellä. Gegån myyntiennätys on tähän mennessä 41,7 miljoonaa kruunua yhdessä päivässä, siis yli 4 miljoonaa € ! Gegå:ssa on ainakin kerran elämässään käytävä! Varaa yksi kokonainen päivä Gegå:lle!

Ullarediin pääsee myös Tukholmasta shoppailubussilla, ja kaikista suuremmista taajamista Ruotsissa. Se on sitten toinen kysymys kuinka paljon jaksaa kantaa tai kärrätä tavaraa, sillä Ullaredissä on houkutuksia. Parasta tänne Ullarediin on ajaa tyhjällä autolla ja varata kokonaien päivä shoppailuun.

Itse olen jo käyttänyt tunteja suunnitellessa matkoja. Ikä ja terveyskin alkaa jo painamaan ja pandemia vuosi on vienyt viimeisetkin voimat, eikä ulkomaille tee yhtään mieli lähteä tällä kertaa.

Ei pandemia tähän lopu. Se kestää kauan ennen kuin saadaan sen verran rokotettua väkeä maapallolla, että moniin maihin voi ylipäätään lähteä lomailemaan. Korona-aallot tulee kiertämään useamman kerran ympäri maapallon aina uudessa mutatiomuodossaan. Ei pandemian keskellä oleminen ole lomaa, vaikka itse olisikin rokotettu. Useimmissa maissa tämä on ollut valtava rasitus.

Patikointi on ollut myös suosittu harrastus Ruotsissa. Täällä patikoidaan määrättyjä merkattuja reittejä pitkin. Tukholmassa voi patikoida vuodet ympäri ja merkattuja ja kunnostettuja reittejä on todellakin paljon. Sauvapatiokoijia ei juuri täällä näe, vaan ihan tavallisia tallaajia. Matkatoimistot kertoo että ulkomaanmatkailun sijasta on patikkaretket suosituin kysyntä tällä haavaa. Varsinkin  Norrlanti ja Lappi ovat kysytyimpiä.

Sörmlandsleden 

Sörmlandsleden on Suur-Tukholman alueen pisin kävelyreitti, noin 1000 kilometriä pitkä. Siinä on monta etappia, ja useiden etappien lähtökohtaan pääsee junalla tai bussilla. Etappien varrella on yöpymiskatoksia ja jopa matkustajamajoja tai-koteja.

Skåne on erittäin suosittua aluetta lomailla, mutta varatkaa siihen käyntiin aikaa ja perehtykää alueeseen ja kohteisiin etukäteen. Paratiisi maan päällä! Varsinkin Österlen, Skånen itäistä osaa pideteään erityisen paratiisimaisena.

Skånehan kuului aikoinaan Tanskalle, ja sen huomaa. Ruotsi ja Tanska on sotinut noin kymmenisen sotaa keskenään ja Ruotsi on sotinut yhtä monta sotaa myös Venäjän kanssa. Skånessa on paljon vanhaa kulttuuria, ikivanhoja kirkkoja, linnoituksia ja yksityisten omistamia valtavan suuria linnoja. Puhumattakaan ihastuttvasta luonnosta.

Karl Johans torg

Karl Johans torg, Slussen

Karl Johanin toreja on useissa ruotsalaisissa kaupungeissa.

Karl Johan XIV oli ensimmäinen Bernadotte suvun kuningas. Hän toimi Ruotsin ja Norjan kuninkaana vuosina 1818-1844. Nykyinen kuningas Carl XVI Gustav on seitsemäs Bernadotten suvun kuningas. Carl XVi Gustav on Ruotsin kuninkaista se, joka on kauimmin istunut virassaan, nimittäin 48 vuotta.

Karl Johanin kunnaiksi avattiin tori Gamla Stanin ja Södermalmin väliselle alueelle, Slussenille. Tori sai nimensä katutasolla seisovan patsaan mukaan. Patsas esittää kuningas Karl XIV Johania hevosen selässä.

Nils Ericsonin suunnitelema slussen/sulku vihittiin vuonna 1850. Erikssonin slussen oli jo kolmas Slussen tässä kohtaa. Ericsonin slussen on vieläkin käytössä. Upplannin ja Södermanlandin maakuntien raja kulkee Slussenilla. Tukholman pohjoiset osat kuuluu Upplantiin ja eteläiset osat Sädermanlandiin. 

Karl Johans torg/tori 

Slussplan on nimeltään katu joka kulkee ylemmällä tasolla Räntmestarhusetin ohitse Gamla Stanin puolella Slussenia. Räntmestrahusetissä asui räntmästare, jolla oli vastuu valtion taloudesta. Räntmästare toimi kamarikollegion alaisena. Kammarkollegio on kanslian ohella Ruotsin vanhin virasto. 

Kuningas Karl Johan XIV:n patsas on seisonut 145 vuotta Slussenilla, mutta kun Karl Johanin toria alettiin muokkaamaan, niin patsas poistettiin siksi aikaa pois paikaltaan. Patsaan sokkeli oli valmistettu Carrara marmorista, joka oli alkanut murenemaan, joten patsaalle tehtiin uusi sokkeli graniitista. Kun patsas tuotiin takaisin niin pastas käännettiin niin että kunings katsoo etelään päin, pois päin kaupungin keskustasta.

Tämmöinen ruma monttu se Karl Johanin tori on ollut viimeiset vuodet. Saas nähdä tuleeko uuteen Slusseniin lainkaan Karl Johanin toria. Patsasta ei ainakaan enää koskaaan siirrellä mihinkään. Nyt patsas on 'kotonaan', kuninkaan linnan pihalla.

Vuonna 1995 kuskattiin patsas taas pois paikaltaan, koska Slussenia alettiin rakentaman uudestaan. Itse slussenin sulkuja ei muuteta, mutta liikenne mullistetaan kokonaan. Slussenista on jo kauan sitten kehittynyt pullonsuu, johon on syntynyt liikenneruuhkia. Slusssenin uusrakentamisesta on puhuttu Tukholmassa ikuiset ajat ja nyt vihdoin siitä tulee todelisuutta. Rakennustyöt ovat olleet meneillään jo muutama vuoden ajan.

Koko kartalla merkattu alue tullaan muokkaamaan täydellisesti uudestaan.

Patsas ei tule enää entiselle paikalleen, vaan se seisoo nyt Tukholman linnan nurmikolla Slotstbackenilla. Nyt kuninkan kasvot ovat itään päin, aivan kuten patsaan tekijä Fogelberg halusi alun perin. Kun patsas vihittiin uudestaan Slottsbackenille niin tilaisuudessa soitettiin samaa musikkia joka oli sävelleytty patsaan alkuperäistä vihkimistilaisuutta varten vuonna 1854.

Kuningas Karl XIV Gustav vihki patsaan uuteen paikkaansa 16. jolukuuta 2018.

Bernadotten suku on nyt istunut 200 vuotta kuninkaan istuimella. Nykyinen Ruotsin kuningas Karl XIV Gustav on se Ruotsin kuninkaista, joka on ollut kauimman ajan kuninkaana, 45 vuotta. Ruotsin valtiossa on ollut kuningas 1025 vuotta, jos ei lueta mukaan niitä maakunnallisia kuninkaita, joita oli siellä täällä ammoisina aikoina. Siihen aikaan osasi vain ani harva kirjoittaa joten niistä kuinkaista ei tidetä paljoakaan.

Ruotsin kirjallisuuden historia alkaa riimukivistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit ovat keskiaikaiset maakuntalait, jotka kirjoitettiin 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos on Eerikinkronikka 1200-luvulta.

Mitään selitystä ei ole annettu siitä miten torille tulee käymän. Ainao mikä on kerroottu on että Slussen vihdoinkin korjaan ja uusitaan. Tori nähtävästi tuleehäviämään koska tori on joutunut katutyömaaksi. Ja kuninags Karl Johanin patsaskin on jo viety kuninkaalllisen linnan tontille.