maanantai 26. kesäkuuta 2017

Gotland, osa I


 Visby, Gotlannin keskustaajama



Gotlanti osa II löytyy täältä!

Destination Gotland autolautoilla pääsee Nynäshamnista kolmessa tunnissa Gotlannin saareelle. Tukholmasta Nynäshamniin pääsee joko bussilla tai paikallisella sähköjunalla. Lauttayhteys Gotlantiin myös Oskarshamnista ja Västervikistä. Lentokoneella Tukholmasta Bromman lentokentältä Gotlantiin puolessa tunnissa.


Visbyn rantatie, kuvassa oikealla kaupunginmuurin portista sisään ja siellä sijaitsee ihana Botaanien puutarha. Puutarha on aina avoinna, ei siis sisäänpääsymaksua.

Gotlannin saari sijaitsee Ruotsin ja Latvian välissä, melkein keskellä Baltian merta. Gotlanti on oma lääninsä, johon kuuluu Gotlannin saaren lisäksi, Fårö, Karlsöarna, Gotska Sandön, Östergarnsholmin saari ja joitakin hyvin pieniä saaria. Visby on Gotlannin saaren pääkaupunki, jos Visbytä voi kutsua edes kaupungiksi, sillä täällä asuu vakituisesti vain 23 000 asukasta. Kesäkaudella monikertaisesti enempi. Tukholmalaiset julkkikset, taiteiljat ja muu herrasväki omistaa täällä kesäasunnon.


Nyt näin kesän alussa haluan esitellä Ruotsin ehdottomasti parhaan lomakohteen, Gotlannin saaren. Lonely Planetin listan mukaan on Gotlanti toiseksi suosituin ja parhain matkankohde Euroopassa. Zagrep on suosituin kohde. 

Risteilylaivat pääsee myös Visbyn satamaan nyt sen jälkeen kun satamaa laajennettiin. Tänne tulee jotain noin lähes 70 risteilyalusta kesäakaudella. Yksityisbaateille on ollut vierassatama jo ennestään, mutta se on kesäaikaan aivan tungokseen saakka täynnä. Nynäshamnista kulkee säännöllinen laivaliikenne saarelle kuusi kertaa vuorokuadessa. Bromman lentokentältä Tukholmasta lentää tänne melko halvalla. Useita lentoja päivittäin.


 Rapsipelto


 Unikkopelto

Tofta voi olla monelle turistille yksi ensimmäisistä paikoista jonne tulla tupsahtaa. Visbystä on tänne 15 minuutin ajomatka. Toftassa on kesäisin paljon turisteja, sillä uimarannat vetää puoleensa. Täällä on runsaasti palveluja lapsille ja aikuisille. Tänne on suositeltava tulla alkukesästä tai elokuun puolen välin jälkeen kun on rauhallisenpaa ja sitä paitsi paljon halvenpaa. Toftan leirintäalue on erittäin suosittu.


Toftan kirkko ja niityllä ihanat lampaat

Toftan kirkko on seisonut kylän keskellä jo 1200-luvulta lähtien. Ensin rakennetiin kirkontorni 1100-luvulla ja myöhemmin itse kirkkosali. Pyhä Olavi on Gotlannin suojeluspyhimys, joten hänellä on oma pieni alttarinsa kirkossa. 


Pyhän Olavin alttari oikealla ja Pyhän Marian alttari vasemmalla ja keskellä kuvassa ns brudbänken/ morsiammen penkki.


Morsiammen penkki

Ljugarn Gotlannin itäisellä rannalla on myös monen suosikki. Ljugarnin lomakylä on hyvätasoinen ja miellyttävä. Visbyläisten mielestä kaunein kylä ja ranta. Visbystä on noin 45 kilometriä Ljugarniin. Täällä asuu alle 200 henkeä vakituisesti. Kalastus on aikoinaan ollut pääelinkeino. Täällä on ollut satama aikoinaan ja tulli. Ljugarnista tuli 1860-luvulla elegantti kylpyläpaikkakunta. Tänne rakennettiin kesähuviloita ja avattiin pansionaatteja joissa asui enimmäkseen yläluokan herrasväkeä kesäaikaan. Täällä sijaitsee 1,5 kilometriä pitkä hiekkaranta. Täältä löytyy myös tarvittavia palveluja, ravintoloita, matkustajakoteja ja konditorioita. Täällä asui myös meidän lapset kouluretkellään. Ljugarnia kehutaan lapsiystävällisimmäksi paikkakunnaksi Gotlannissa.


  
Ljugarnin uimaranta


Facebook!
Ljugarnin pohjoisosassa sijaitsee kokonainen lomakeskus. Täällä lista matkustajakodeista ja halvoista hostelleista. Täällä lomakylän ja leirilalueen sivut.


Gotlannin saarella on lukemattomia hiekkarantoja ja rantaa riittää kaikille.


Ruotsin valtio syntyi svealaisten (svear), gööttien (götar tai gautar) ja guuttien (=goter) yhteydestä. Norrlanti, enempi kuin puoli nykyistä Ruotsia, ei tavallaan ollut olemassakaan svealaisten tai gööttien ajatusmaailmassa. 

Vasta paljon myöhemmin tajuttiin että Norrlanti on merkinnyt Ruotsille suuria taloudellisia etuja, Norrlannin metsä ja rautamalmi tehnyt Ruotsista rikkaan valtion. Norrlanti on Ruotsin rahakirstu. Mutta Norrlanti  elää vielä tänäkin päivänä omaa rauhallista hieman eristettyä elämänsä. Norrlanissa ei ole linnoja, eikä herraskartanoita, ei aatelisia eikä paljon muutakaan kuin metsää, metsää ja metsää... Norrlannissa puhutaan paikallisia kieliä ja murteita. Norrlantilaiset ovat ylpeitä omasta kasvuympäristöstään, perinteistään ja kulttuuuristaan.

Ruotsi oli jo alunperin jakautunut useisiin itsenäisiin valta-alueisiin, itsenäisiin maakuntiin, jotka laati lait, kantoi verot ja päätti kuninkaista. Vieläkin maakunnat, ensin 'landstignet', ja nyt  nimeltään 'regione', kantavat veroja, päättävät asioista, ottavat vastuun terveyspalveluista, paikallisliikenteestä ja kulttuurista. Ruotsissa on vieläkin (valtiolliset-) läänit, jotka on Suomessa lakkautettu,  mutta  Ruotsin läänejä ei pidä sotkea maakuntahallinnon kansa yhteen. Alkuun oli useita kuninkaita, mutta alueiden rajat olivat epämäääräisä. Ruotsista tuli yhteäinen valtio melko myöhään historian saatossa.


 Visbyn keskiaikianen kaupunpunginmuuri

Ruotsi saa olla tyytyväinen ja ylpeä että Gotlannin saari kuuluu Ruotsiin. Gotlantilaisten guuttien alkuperää on tutkittu kauan pääsemättä puusta pitemmälle. Useimmat ruotsalaiset eivät usko että guuteilla on mitään yhteistä alkuperää tai sukujuurta svealaisten tai götalaisten kanssa.

Nyt siitä on noin 350 vuotta kun yksi kolmasosa Tanskasta (=Skåne) liitettiin Ruotsiin. Tanskaan kuului 1200-luvulla myös Viro. Nordiska Museet/Pohjolan Museon edustalle Tukholmaan pystytettiin kuningas Karl X Gustavin ratsastuspatsas noin 250 vuotta sitten muistoksi Roskilden rauhansopimukselle, jonka mukaan Ruotsi sai pitää Skånen, mutta siihen tarvittiin monta sotaa. Rauhansopimuksen allekirjoitus tapahtui 26. helmikuuta vuonna 1658 ja se oli juhla jota juhlittiin perusteellisesti Ruotsissa. 

Silloin oli Ruotsin kuninkaana Oskar II joka oli viimeinen Ruotsin kuningas, joka kantoi oikein kruunua päänsä päällä. Hän ehti kuolla juuri joulun alla. Ruotsalaisia vieläkin kaiveli mielessä se tapahtuma, kun Norja halusi erota yhteisestä unionista vuonna 1905 ja Norja kuului siihen aikaan Tanskalle. Eikä siinä vielä kaikki, sillä silloin oli noin sata vuotta siitä kun Ruotsi menetti Suomen. Kansa tarvitsi kunnon kansalliset juhlat ja todellisen kansallisen sankarin. Kaivattiin kansallista nousua, jota nykyään hävetään.

Kuningas Karl X Gustav (1653–1654) sai kunnian joutua sankarin virkaan, patsaan muodossa. Kuningas Karl X Gustav oli päättänyt pyyhkäistä Tanska-Norja-Islannin Euroopan kartalta lopullisesti ja perustaa Pohjois Eurooppaan mahtivaltion Tanskan sijasta. Hän kävi Pohjan sotaa Puolaa ja Venäjää vastaan, jotka olivat liitossa keskenään. Karl X Gustav ehti olla kuninkaana vain vajaat kuusi vuotta, kun hän kuoli 37 vuotiaana. Mutta hän oli toiminut kuningatar Kristinan "varakuninkaana", ja hänen ja attelisten avulla Karl Gustavista tehtiin kuningas. Kristina ei ollut kiinnostunut kuningattaren virasta, eikä perheen perustamisesta, joten jonkun kuninkaallisen oli saatava kruununperillinen aikaan. 

Tanska-Norjan-Islannin kuningas Fredrik III oli varautunut, menettämään maa-alueita Ruotsille. Pitemmittä puheitta, niin täytyy manita, että Fredrik III:n nuorin tytär Ulrika meni naimisiin Karl X Gustavin ainoan avioliitossa syntyneen pojan kanssa, josta tuli seuraava Ruotsin kuningas, Karl XI. Joten kovin huonoihin väleihin ei tanskalaisten ja Tanskan kuninkaan kanssa jouduttu.

Tanskan suurlähettiläs suuttui siitä ja Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Hjalmar Branting (1860-1925) sanoi ettei he ainakaan tule mukaan 250-vuotis-rauhan juhlallisuuksiin, koska juhlallisuudet rikkovat skandinaavien ystävyyssuhteita. Mutta siihen ne kansalliset juhlimiset loppuivatkin. Ja hyvä niin. Hyvin harva ruotsalainen kaipaa kansallista korostusta, päinvastoin, se on vastenmielisintä mitä ruotsalaiset tietävät. Isottelua ja suuruudenhulluutta. Vasta 350 vuotta myöhemmin Skånessa museot laittoivat näyttelyn esille Roskilden rauhasta. Lundissa näyttelyn nimeksi laitettiin Skåne 350 vuotta, ja sillä haluttiin kiusata tanskalaisia. Ei siis ihme että Ruotsissa ollaan saatu tarpeekseen kansallisesta hössötyksestä. Kansallisaate on nykyään häpeä Ruotsissa. Eipä silti, niin se on Tanskassakin.

Ruotsilla on siis ollut pitkät ja läheiset suhteet Tanskaan ja Norjaan, paitsi  että Tanskan kanssa on kaiketi sodittu noin kymmenen kertaa. Vaikka Suomi kuului 800 vuotta Suomeen niin silti Ruotsilla on ollut läheisemmät suhteet Tanskaan ja Norjaan, kuin Suomeen. Ehkäpä suurelta osin kielivaikeuksienkin takia. Ruotsalaiset rakensivat Suomen yhteiskuntaa ja sen laitoksia, mutta muuten ruotsalaisilla ei ollut aikaa valvoa tai vaalia suhteita. Suomalaisten näkökannalta Ruotsin vallan alaisuus oli pitkä ja monitahoinen suhde Ruotsiin, jota taas ei monikaan Ruotsissa muista, tai edes tiedä. Vaikuttaa siltä kuin harva ruotsalainen on tajunnut että Suomi kuului aikoinaan Ruotsiin, jopa 800 vuotta! Ruotsalaisilla ei vaikuta olevan kiinnostusta muita maita kohtaan, ei edes muita ruotsalaisia paikkakuntia kohtaan (nämä paikallispatriootit), mutta nyt internetin ajalla on kiinnostus ja tietokin hieman kasvanut ruotsalaistenkin parissa.



 Visby

Gotlanti on suht koht pieni saari Itämerellä. Gotlannissa asuu vain 58000 asukasta mutta keäsaikaan väkiluku tuplautuu. Monella tukholmalaisella on kesäasunto Gotlannissa. Täällä on asuttu jo keskeiseltä rautakudelta lähtien. Siihen aikaan saari oli vielä pienempi pinta-alaltaan, mutta kasvanut jääkauden jälkeisen maannousun johdosta. Saarelta on löydetty noin 42000 muinaismuistoa, tähän mennessä.

Asutusta Visbyn alueella on kuitenkin ollut jo 4 000 vuotta sitten. Kaupungin vanhin rakennus, vanhan sataman lähellä sijaitseva Kruttornet, on peräisin 1100-luvulta, mutta ensimmäiset kirjalliset lähteet tunnetaan vasta 1200-luvulta. Kaupunki oli osa Tanskaa 1300–1600-luvuilla, minkä jälkeen valta siirtyi Ruotsille.

1100-, 1200- ja 1300-luvuilla Visby oli tärkeä Hansaliiton keskus. Kaupunki oli merkityksellinen saksalaisille: se oli Novgorodiin suuntautuneen kaupankäynnin kannalta tärkeä paikka ja toimi myös lähtöpaikkana Latviaan suuntautuneille ristiretkille. Saksalaiset ovat myös osallistuneet kaupungin rakentamiseen. Saksalaisten valloittaessa kaupungin 1525 siitä puolet paloi.

Kaupunki on vuodesta 1995 alkaen kuulunut Unescon maailmanperintökohteisiin. Ruotsi on lopettanut lähettämästä anomuksia Unsecon maailamnperinnelsitalle. Nyt se saa riittää, sanoi ruotsalaiset. Rajansa kaikella. Keskiaikaisessa kaupungissa onkin paljon historiaan liittyvää nähtävää. Vanhaa kaupunkia ympäröi 3,6 kilometriä pitkä kehämuuri, joka on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä. Se on korkeimmillaan 11 metriä korkea ja siinä on yli 50 tornia.

Gotlannista olisi vaikka kuinka paljon kerrottavaa, jote päätin jakaa postauksen kahteen eri osaan. Ensimmäisessä osassa kerron yleisesti Gotlannista ja Visbystä ja toisessa keskityn kirkkoihin, kulttuuriin ja kyliin. Tällä pienellä saarella sijaitsee noin sata kirkkoa, jotkut ovat raunioina. Kaikki nämä kirkot ovat Ruotsin vanhimpia kirkkoja ja monen mielestä kauneimpia. Näissä pienissä vanhoissa kirkoissa on erittäin runsaasti kultturihistoriallista materiaalia, jotka pitää vaan nähdä.


Kuvakivi, Völund 700-800 jaa

Kuvakiviä ei pidä sekoittaa riimukiviin, vaikka niillä on yhteistäkin. Viikinkien ajan riimukivet ovat hautakiviä, kun taas kuvakivet ovat muistokiviä. Kuvakivet ovat paljon vanhempia kuin riimukivet, vaikka useimmat kuvakivet Gotlannissa ovat myöhemmältä ajalta. Kuvakivet kertovat paljon esikristillisen ajan kulttuurista ja uskomuksista.

Kuvakivet ovat tyypillisiä gotlantilaisia viikinkien aikaisia muistokiviä. Guuttalaiset kuvakivet on todellakin erikoisuus.  Latviasta on myös löydetty yksi kuvakivi. Mälaren laaksosta on löydetty 24 kuvakiveä ja joitakin Skånesta, mutta Gotlannissa on 467 kuvakiveä vieläkin jäljellä. Vielä jäljellä olevista kuvakivistä vanhimmat ovat 400-500-luvulta, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan jokunen kivistä on vuodelta 100. Vikinkien aika luetaan alkaneet vuodesta 700 joten se on melko luonnollista sanoa että viikingit matkivat edeltäjiään ja hekin vamistivat joitakin kuvakiviä, eikä vaan riimukiviä hautakiviksi. Tavallaanhan riimukivetkin voidaan lukea kuuluviksi muistokivien joukkoon. Nuorimmat kuvakivet ovat 1000-luvulta.


Kuvakivi seisoo Korsbetingen nimisellä paikalla, Östra Hansegatan 17, Visby

Tämä kuvakivi pystytettiin taistelussa kuolleiden guuttien muistoksi, jotka kuolivat kun Tanskan kuningas Valdemar Atterdal valloitti Gotlannin vuonna 1361.Taistelussa kuolleet guutit ovat siis haudattu kiven alle. Kivi löytyy Visbystä, entisen Solbergan luostarin maalta. Atterdalin hyökkäys guuttilaisia maanviljeilöitä kohtaan oli Pohjolan verisin taistelu. Ruotsin ja Norjan silloin kuningas Magnus Eriksson (1316-1374) varoitti guutteja etukäteen. Magnus oli myös Skånen kuinags 22 vuotta nimellä MagnusVII. Hän oli kuningas Magnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukon pojan poika. Hän on ollut kuimmin kuinkaan Ruotsin kuinkaista, kokonaista 45 vuotta. Mutta pian menee nykyinen kuningas Carl XIV Gustav ohitse, sillä hän on ollut kuninkaana syyskussa 44 vuotta.

Legendan mukaan guutit ovat lähtöisin Skandinavian eteläosista. Svealaiset olivat taas puolestaan muinaista skandinaavista kansaa, jotka asettuivat Ruotsin itärannikolle. Gotlantilaiset taas puolestasn ovat guutteja, jotka puhuvat aivan omaa kieltänsä. Heidän historiansa on mutkikas ja rikas.  En paneudu nyt siihen sen kummemmin. Sanon vaan että Skånen (ylipäätään etelä Ruotsin) lisäksi on Gotlannin historia ja kulttuuri kaikista mielenkiintoisimmat Ruotsissa.


Kuvakivi Stora Hammar

Gutasagan on guuttien oma kansallisepos 1220-luvulta. Siihen aikaan oli Ruotsissa tapana laatia ns landskapslagarna/maaseutulait, joissa alueen säännöt ja lait kirjoitettiin ylös. Silloisilla maakunnilla oli siis kullakin omat sääntönsä. Oli jopa ns Finlandslagen/Suomenlaki, mutta luultavasti Suomen laki perustui Hälsningelagen ja Upplandslagen sääntöihin. Suomella ei siis ollut puhtaasti omaa lakia. 

Gutasagan'issa kerrotaan että guutit antautuivat vapaaehtoisesti sveanmaalaisille. Guutit sopivat sveanmaalaisten kanssa siitä että he maksavat veroja, jos sveanmaalaiset antavat sotilasturvaa saarelle. Tämä tapahtui luultavasti 800-luvulla, mutta guutit pitivät itsenäisyyteensä ja elivät maalaistasavaltana yhdessä svealaisten kanssa liitossa. Tätä kesti niin kauan kuunes tanskalainen kuninags Valdemar Attendal annektoi Gotlannin vuonna 1361 ja guutit menettivät itsemääräämisoikeutensa.

Gotlannin saaren keskeisen sijainnin takia tuli guuteista varhaisessa vaiheessa kauppiaita ja he tulivat toimimaan välikätenä idän ja lännen välisessä kaupanteossa. Viikinkien aikaiset hopeaesineet ovat arvokkaampia kuin koko Skandinavian sen aikaiset hopeaesineet yhteensä. Se kertoo jo guuttien tärkeydestä Skandinavian kaupanteossa. Mutta myöhemmin tuli saksalainen Hansa-liitto kilpailemaan guuttien kanssa ja otti yliotteen Itäemeren kaupankäynnistä ja laivakannasta. Guutit olivat samalla kauppiaita ja maanviljelijöitä. Heitä kutsuttiin nimellä farmän, ammatti joka oli viikinkien ajalla ja keskiajalla vaarallinen ammatti. Nimittäin siihen aikaan liikkui Itämerellä runsaasti merirosvoja. 


Brömsebron rauhan kunniaksi pystytetty kuvakivi

Rauha solmittiin vuonna 1645 Ruotsin ja Tanska-Norjan välillä. Tätä ikuista sotaa Ruotsin ja Tanskan välillä...Tanska-Norja luovutti rauhassa Ruotsille Jämtlannin, Härjedalin, Gotlannin, Saarenmaan ja rauhassa sovittin että Ruotsi sai Hallandin 30-vuodeksi omakseen.


Guteinfo. com on ehdottomasti paras Gotland opas! Täältä löytyy paljon hyvää infoa. Suosittelen! Toinen hyvä opas on Gotland.com

Mitään tämän ihananpaa kuin Gotlanti, ei voi löytyä Skandinaviasta!

Tukholmasssa ei edes ole mitään niin historiallista ja kultturillisesti arvostettua kuin Gotlannilla on tarjottavanaan. Visby on noin 300 vuotta vanhempi kaupunki kuin Tukholma. 



Pohjoinen kaupunginportti


 Almedalen, Visby

Visbyn keskusta sijaitsee satamassa. Siinä on kaupungintalo, kirjasto ja Uppasaln yliopiston Campus ja iso kaunis Almedalin puistoalue.

Tänne kokoontuu joka kesä viikon ajaksi kaikki ruotsalaisten poliittisten puolueiden johtajat ja osa muitakin politikkoja. Heidän vanavedessään tulee Ruotsin TV ja Radio sekä paljon kulttuuriväkeä ja firmoja ja sun muuta. Almedalsveckan on iso tapahtuma Gotlannnissa. Toinen joka kesäinen iso tapahtuma on keskiajanviikko. Jos haluaa Gotlaniin sarelle juuri noina viikkoina niin on parasta varata yöpymispaikka jo monia kuukausia ennen.


Almedalen

Pitää sanoa että Gotlanti on jotain aivan erikoista ja omalaatuistaan mitä meillä on Pohjolassa, joten kerran elämässään kannattaa tutustua Gotlantiin. Paras aika on syyskesällä ja syksyllä, jolloin turistit, koululuokat ja kesälomalaiset ovat jättänneet Gotlannin saaren. Kesälämpö pysyy kauemmin Gotlannin saarella kuin mantereen puolella. 

Syyskuussakin täällä voi ottaa aurinkoa ja uida. Vuokraa polkupyörä ja ei kun menoksi. Kylästä kylään, kirkosta kirkkoon ja matkustajakodista toiseen. Sitä paitsi syksymmällä on hotellit paljon halvempia ja vapaita huoneita on mistä valkata. Hotellihuoneiden hinnat ovat Gotlannin saarella kalliita, mutta saarelta löytyy kyllä matkustajakoteja, mökkejä, huviloita, hostelleja, retkeilyalueita, ja jopa privaattihuneitakin vuokrataan. Keväämmällä asustelee enimmäksen kouluretkellä olevia koululuokkia.

Tässä yhteydessä voin suositella Kneippbytä heille jotka kulkevat omalla autolla ja joilla on lapsia mukanaan. Kneippbyn lomakompleksi sijaitsee vajaat kolme kilometriä Visbyn satamasta, samalla rannikolla. Bussit 1 ja 2 kulkevat kylään. Kneippby on valtava lomakylä lapsiperheille. Täällä on kaikkea mitä lapsiperheet ikinä voivat toivoa ja täältä käsin on helppo tehdä retkiä omalla autolla tai polkupyörillä ympäri Gotlantia. Kneippby tarjoaa huveja myös vanhemmille. Täällä on useita erilaisia yöpymismahdollisuuksia. Antoisaa lomaa ja nauttikaa Gotlannista, ihanista pienistä keskiaikaisista kirkoista, aivan mahtavista hienohiekkaisista uimarannoista, luonnosta, lampaista, ruuasta ja elämästänne!

Yksin tai kahdestaan matkustaville aikuisille suosittelen matkustajakoteja, B&B tai mökkejä, jotka usein vuokraa polkypyörää tai antaa jopa ilmaiseksi pyörän lainaksi.


Gotlannin saareelle matkustaa melkein kaikki tukholmalaiset ala-asteen koululaiset opettajansa kanssa. Täällä lapset ovat kokonaisen viikon. Lainataan polkupyöriä, uidaan ja tutustutaan kulttuuriin ja sataan Ruotsin vanhinpiin kirkkoihin. Nämä sata kirkkoa ovatkin hyvin lähellä sydäntäni. Niistä minulla olisi erittäin paksun kirjan verran kerrottavaa, mutta tässä postauksessa tulen manitsemaan vain pintasipaisun Gotlannin aarteita. Eräs suomalaisperäinen herra onkin pannut alulle aloitteen, että jokaisesta gotlantilaisesta kirkosta tehdään oma kirja. Missään muualla Europassa ei ole niin suurta kulttuuriperinne kokoelmaa niin pienellä alueella kuin Gotlannin saarella. 


Visbyn kaupunginmuuri on rinki kaupungin ympärillä. Tämä osittain jo 1100-luvulla rakennettu muuri on hyvin säilynyt ja siinä on vieläkin 27 vahtitornia jäljellä. Visby ja sen kaupunginmuuri ovat Unescon kulttuuriperimälistalla. Muuri on Pohjolan vanhin maallinen rakennus.





Visbyn ympärillä on keskiaikainen 3,5 kilomteriä pitkä kaupunginmuuri, joka on melko hyvässä kunnossa vieläkin. Visbyn kaupunginmuuri on siitä kuuluisa että se on myös kaunis muuri. Ruotsissa oli kaupunginmuuri keskiajalla vain kolmessa kaupungisssa, Visby, Tukholma ja Kalmar. Visbyn kaupunginmuuri on historiallinen nähtävyys, josta myös lapset voivat nauttia.



Itäisen portin ulkopuolelle rakennettiin 70-luvulla ostoskeskus, josta löytyy samoja myymälöitä ja hampurilaisravintoloita, jotka löytyy kaikista muistakin ruotsalaisista ostoskeskuksista. Täällä on muita gotlantilaisia butiikkeja ja hieman muutakin... Uusi ostoskeskus on rakenteilla.

Näin kerran Italian televisiossa tunnin mittaisen dokumentin Gotlannista. Silloin vasta oikein tajusin että kuinka mahtava paikka meillä on Tukholman lähistöllä. Piti siis mennä loitommalle, jotta tajusin Gotlannin merkittävyyden. Vaikka Itämeren ympäristöstä löytyy useita historiallisia ja kulttuurillisia keskuksia, niin silti uskallan väittää että Gotlanti on Iämeren helmi. Gotlannilla ja guuttilaisilla on ollut valtavan suuri merkitys ja vaikutus Itämeren alueen kuttuureihin. Olisiko esimerkiksi Tukholmasta koskaan tullut Ruotsin pääkaupunkia ilman guutteja? Tuskinpa.

Ei siis ihme että Viroa ja Latviaa on hallinneet tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja venäläiset ja siinä kaiken keskellä guuttilaiset, joilla on erittäin vanhat perinteet kaikissa Itämeren itäisissä valtioissakin.


Roma kloster, Roma nimisen luostarin rauniot 

Roma oli 1200-luvulla rakennettu romaanisen rakennustyylin mukainen kirkko. Tämä rakennustyyli oli vallalla vuosiana 1000-1250 varsinkin Rooman valtakunnassa, mutta nimensä tyyli sai paljon myöhemmin modernilla ajalla. Tällä alueella kokoontui guuttilainen alltinget tuhat vuotta sitten. Nimitys alltinget tulee kaiketi Islannista, jossa vielä tänäkin päivänä kutsutaan parlamettia nimellä Alltinget.


 Roma klosterin raunioissa pidetään kesäisin mm popmusikkikonsertteja


Tanskan kuningas otti Roma klosterin haltuunsa 1500-luvulla, mutta pian rakennus hyljättiin ja se pääsi raunioitumaan. Mutta Gotlannin maaherra asui rakennuksessa aikansa. Nykyään Roma klosterin raunioissa pidetään kesäaikaan konsertteja.


Visby on yksi maailman kauneimmista kaupungeista. Se on myös omalaatuisensa. Kadut ovat kuin suoraan 1200-luvulta, useat rakennukset myös. Mennyt aika sulautuu mukavasti uudenpaan aikaan. Ajanjaksot ovat jättäneet jälkensä rakennusten seinämiin.



Gotlannin saarelle pääsee Suomesta laivalla ja lentokoneella. Tukholman kautta pääsee sähköjuna+laiva yhdistelmällä ja lentämällä Bromman lentokentältä. Bussit lähtee Nynäshamniin T-Centranelilta puolen tunnin välein ja perillä on noin 300 metriä kävelymatkaa satamaan. T-Centranelilta lähtee myös bussi joka ajaa suoraan saatamaan. Destination Gotland laivalautta kulkee sesonkiaikaan noin seitsemän kertaa päivässä Nynäshamnin ja Visbyn väliä. Sen lisäksi kulkee express laiva Gotlandsbåten. Tämä vaihtoehto on huomattavasti halvempi näistä kahdesta. Bromman ja Visbyn välillä lento kestää 40 minuuttia. Lähtöjä on kahdeksan päivittäin.


  Visby





 Tuomiokirkko, josta kerron osassa II




Polkupyörän vuokraus on hyvä idea. Gotlannin saari on noin 100 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan vain jotain noin 50 kilometriä leveä. Gotlanti on yhtä avaraa tasankoa. Täällä ei ole juuri metsiä lainkaan. Suuria laidunpeltoja joilla on lampaat vuodet ympäri. Yöpymispaikkoja löytyy matkan varrelta sopivin välein, samoin kirkkoja on joka puolella mihin päänsä kääntää. Uimarantojankin on paljon. Ihania pitkiä hiekkadyynejä ei kukaan voi vastustaa. Jos suunnittelette keäslomaa lastenehdoilla niin Gotlannin saari on hyvä valinta. Saarella on paljon mielenkiintoista lapsille. Täällä saa lapset temmeltää mielin määrin ja siinä samalla saa tutustua myös vanhan keskiaikaiseen kulttuurin. 


Gutefår/Gutelampaita on ympäri Gotlantia ulkona vuodet ympäri. Gutelampiata on kahta sorttia täällä Gotlannissa. Toisen lammassortin nimi on Gotlanninlammas. Lampaanlihaa gotlantilaiset syövät melkein päivittäin. Kun taas mantereella ei juuri tapaa lampaanlihaa kaupoissa koskaan. Ruotsalaiset eivät ole kovinkaan ihastuneita lampaanlihaan.  

Gotlannissa kutsutaan näitä nimellä 'lamm' kun taas muut ruotsalaiset kutsuvat nimellä 'får'. 


Jopa ajoesteetkin Gotlannissa ovat gutelampaita. Tukholmassa ne ovat leijonia, naaraita ja koiraita, joita jostain ihmeen syystä kutsutaan nimellä betongsugga, joka viittaa sikoihin. Toiselta nimeltään ne ovat Stockholmsleijon.





Gotlantiin tuli kristinusko varhaisessa vaiheessa meriteitse. Luultavasti jo 500-luvulla haudattiin Gotlannsissa kristityllä tavalla. Kuten Ruotsissa on ollut tapana niin vanhoille esikristillisille pyhille paikoille rakennettiin kristittyjä kirkkoja. 

Pyhä Maria ja Pyhä Olavi (Sankt Olof) olivat suosituimmat pyhimykset Gotlannissa. Pyhä Olavi viittaa Norjan kuninkaaseen, josta tehtiin pyhimys. Hän toimi Norjan kuninkaana 1000-luvun alussa. Hän oli uljas ja menestynyt viikinki, josta tuli Norjan kansallispyhimys ja kaikkien sotilaiden suojeluspyhimys. 

Ruotsissa Pyhä Olavi esiintyy usein kalkkimaalauksissa, alttarikaapeissa, patsaissa, pyhimyskappeleissa yhdessä Pyhän Erikin, (Ruotsin kuningas ja Tukholman suojeluspyhimys) ja Pyhän Knuutin kanssa, joka oli Tanskan kuningas ja Tanskan suojeluspyhimys. Ruotsissa Skånessa on muuten Sankt Olof niminen kyläkin.


Gotlannissa on myös ikioma hevoslajikin, Gotlandsruss. Muuten... tuossa tuulimyllyssä saa vuokrattua yösijaa. On ainakin saanut.


Vuokrattavia mökkejä löytyy joka puolelta Gotlantia. Omalla autolla kulkevat voivat varautua siihen että Gotlannin saarelta löytää paljon ostettavaa, uutta tai vanhaa, sillä jokaisessa kylässä on vähintäin 1-3 kirpputoria, joissa myydään käytettyä vanhaa tavaraa, jopa antiikkiakin löytyy. Täällä löytää erikoisia esineitä ja huonekaluja joita ei muualla nää. Useimmat kirpputorit sijaitsevat kivinavetoissa tai kivladoissa. Tässä ensi alkuun vinkkiä. Roma nimisessä ihanssa kylässä, Visbyvägen 8, on suurin kirpputori, joka on Gotlannin suurin vanhan tavaran myyntipiste. Avoinna joka päivä kello 11-18.

 Emma Sund blog!


 Gotlannin luonto on vaihteleva ja  aivan ainutlaatuisensa. 


Sudersand, Fårö

Yksi maailman ihanimmista uimarannoista sijaitsee Fårön saarella, joka sijaitsee 8 kilometriä itse varsinaisesta Gotlannin saaresta. Fårön saarellle pääsee lautalla. Vain kahden kilometrin säteellä siajitsee kolme muuta hienohiekkaista uimarantaa, Norsta Auren, Skär ja Ekeviken. 

Gotlannin saarelta löyyy 56 pitkää ihanaa hienohiekkaista uimarantaa. Monen mielestä tämä Sudersand on niistä paras ja pisin. Tänne on luonnollisestikin syntynyt mökkikylä, leirialue ja täällä vuokrataan myös isompia huviloita. Sudersandin ranta on hienon hienoa hiekkaa kilometri tolkulla. Täältä löytyy kaikki mukavuudet mitä ikinä voi kaivata. Lapsiperheille erinomainen lomapaikka.


Sudersand


Norsta Auren on loputtoman pitkä hiekkaranta Fårön saaren päässä josta on aava ulappa joka suuntaan.


Ekeviken ranta sijaitsee pohjoisella rannalla ja se on melko tuulinen paikka. Täällä Ekevikenissä sijaitsee leirialue. Tämä on todellakin rauhallista aluetta.

Mantereen puolella sen pohjoisoissa sijaitsee kaunis Blå Lagunen uimaranta. Täällä on kalkkikivilouhos joka on täyttnyt merivedellä.



Langhammarin raukkeja, Fårö
 Tämä on Gotlannin parhaiten tunnettu ja suosituin raukkialue.


 Gotlannille tyypillisiä raukkeja Gotlannin pohjoisosissa


Åminne ja Gotham ovat kaksi pientä kylää jotka sijaitsevat Gotlannin itärannikolla. Molemmissa kylissä on uimaranta ja ne ovat mukavasti toistensa jatkeena. Täällä riittää rantaa kaikille. Molemmat kylät ovat hyvin pieniä, mutta Åminnessä sijaitsee leirialue.  Mukava alue.

Visbyssä on neljä uimarantaa, ja kaksi rantaa hieman kauenpana. Visby Havsbad sijaitsee aivan keskellä Visbytä, Almedalin puiston alueella, vain parisataa metriä Visbyn satamasta. Heti Visbyn pohjoispuolella sijaitsee kolme uimaranta, joiden luona sijaitsee hotelleja ja bungaloveja. Snäck ja Nordenstrand ovat erittäin suosittuja rantoja. Tällä puolella kaupunkia sijaitsee myös kaksi golfkenttää sekä Visbyn lentokenttä.


Visbyn satama on kesällä tipaten täynnä yksityisaluksia ja purjeveneitä. Taustalla näkyy Visbyn Tuomiokirkko. Ajattelin tehdä toisen postauksen Gotlannin kirkoista ja kirkkoraunioista.


 Visbyn Tuomiokirkko

Keskiajalla 1100-luvulla tungeksi Visbyssä paljon saksalaisia kauppiaita, jotka tulivat laivoillaan meriteitse matkalla edellen Tukholmaan, Turkuun ja Revaliin, ehkä Pietariinkin saakka. Visbyssä vakituisesti asuvat saksalaiset käyttivät Pyhän Pietarin kirkkoa omanaan, mutta se kävi ahtaaksi, joten merenkulkijat ja kauppiaat alkoivat rakentamaan uutta kirkkoa. Kirkon rakentaminen kesti kauan monestakin syystä. Puuukirkkoa ei voitu rakentaa sillä puita ei Gotlannissa kasva juuri lainkaan. Kiventyöstäminenkin oli aikaa vievää ja varojen kerjuu hankalaa. Mutta kirkon he saivat pystyyn ja siitä kirkosta sitten korjaamalla tehtiintämä tuomiokirkko.


Visbyn tuomiokirkko vihittiin käyttöön vuonna 1225 ja kirkko sai viralliseksi nimekseen Visby Sankta Maria domkyrka.





 Visby tunnetaan myös ruusujen kaupunkina


Helgumannen fiskeläge, Fårö, Langhammar

Tämä vanha kalastajakylä on nykyään autio. Tästä ohitse kulkee rauhallinen tie jota pitkin on mukava pyöräillä. Lampaanlihan lisäksi on gotlantilaiset aian syöneet paljon kalaa. Varsinkin silakkaa.


Laitan tähän alle valokuvia Visbystä. Teen Gotlannista täällä toisen postauksen, jossa kerron Gotlannin ihanista kirkoista, keskiaikaista rakennuksita ja siinä samalla gotlantilaisista kylistäkin.


















 Oman kodin takapihalla saattaa seistä ikivanha riimukivi.

























Jouluinen tunnelma Visbyssä. Tämä helmi Itämeren! Kyllä tänne voi matkustaa talvellakin, vaikka joulua viettämään. Lapsetkin varmasti tykkää. Vaikka ei ole takuita lumesta...