keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Uppenbarelse kyrkan, Hägersten

Uppenbarelsekyrkan..jpg

Tukholman alueella sijaitsee kaksi Uppenbarelse kirkkoa, toinen Saltsjöbaden'issa ja toinen täällä Hägersten'issä, Bäckvägen 34.

Tänne Hägerstenin kirkon luokse on hieman hankala löytää. Kirkko seisoo mäen päällä, joten se näkyy melko pitkälle. Aspuddenin metroasemalta voi kävellä, ensin Erk Sägersälls vägeniä, sitten Vallfärdsvägeniä Bäckvägenille. Se on yhtä suoraa tänne saakka ja kaunista aluetta. Bäckvägenille tultaessa käännytään oikealle ja edelleen oikealle ylös kirkon mäelle. 

Bäckvägeniä pitkin kulkee bussi 147 johon voi nousta Liljeholmenin metroasemalta. Bussi 192 kulkee Tukholman päärauatieasemlat/Centrum Fruängeniin. Bussi psyähtyy samalla pysäkillä Bäckvägenillä kuin bussi 147, siis hyvin lähellä kirkkoa. Vallfärdsvägen on psyäkin nimi, ja se sijaitsee lähellä kirkkoa.


Kirkko yövalaistuksessaan

Raamatun viimeinen kirja, Uppenbarelseboken/Johanneksen Ilmestyskirja kertoo siitä kuinka kirkko tulee toimimaan tulevaisuudessa maapallolla. Ilmestykirja on siis apokalypsi tulevasta, viimeisestä ajasta ennen kuin Messias saapuu.

Erittäin tunnettu arkkitehti Johannes Olivegren on sunnitellut tämän modernin kirkkorakennuksen. Hän sunnitteli noin 20 kirkkoa elämänsä varrella eri puolille Ruotsia -50 ja-60-luvuilla. Hänellä oli toki avustajia sillä hänellä oli oma arkkitehtitoimisto Tukholmassa FFNS, joka nykyään on nimeltään Sweco. Arkkitehtitoimisto suunniteli peräti 70 kirkkoa 50-60-luvuilla.

Hänen/heidän suunnittelemat kirkot ovat suuria, tiili -ja betonirakennuksia, brutaaleja tyyliltään. Kaikki kirkot erittäin omalaatuisia ja hyvin erikoisia tyyliltään. Tämä kirkko on ainoa Olivegrenin suunnittelema kirkko Tukholmassa. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1961. Lasimaalaukset ovat Ralph Bergholzin ja Randi Fischerin käsialaa. Kirkon alla kalliossa sijaitsee kaksikerroksinen kolumbarium, mikä muistuttaa suuresti roomalaisia katakombeja.



Tukholman väkiluku kasvoi nopeasti kun 40-50-luvuilla muutti paljon väkeä maaseuduta. Hägersten kuului Brännkyrkan seurakuntaan,mutta kun Brännkyrkan asukasluku nousi  melko nopeasti niin seurakunta piti jakaa viiteen osaan, Brännkyrka, Hägersten, Skarpnäck, Farsta ja Vantör.  Muutaman vuoden sisällä asukasluku nousi 30 000 lähemmäksi 150 000 asukasta.  Melkein samaa menoa se on nytkin. Ruotsissa tarvitaan noin 700 000 asuntoa nykyään. 

Tarvittiin uusia asumalähiöitä ja uusia kirkkoja. Siihen aikaan rakennetiin tavallsiat enempi kirkkoja. Toisaalata politikot luulivat ettei sekularioituneessa folkhemmet-Ruotsissa olisi tarvetta kirkoista. Mutta toisin kävi. Lähiöistä tuli ns nukkumalähiöitä ja silloin kirkko keskellä kylää oli turvallinen paikka alueella, jonne muutti henkilöitä ympäri Ruotsia ja kaikki olivat ikään kuin maahamuuttajia omassa maassaan.

Nyt ei enää haluttu rakentaa suuria monumentaalisia kirkkoja vaan moderneja mutta kodikkaita rakennuskia, joissa viihdytään. Pantiin arkkitehtikilpailu käyntiin ja sen voitti Johannes Olivegren Göteborgista.

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten 2010c.jpg

Näihin neljään kirkonkelloon on kaiverrettu Ilmestyskirjan tekstit.

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten 2010d.jpg

Heti ensimmäisenä sisäänkäynnnissä sijaitsee ns kirkkotori, jonka keskellä on suihkulähde. Mutta arkkitehti kutsuu sitä kaivoksi. Kaivon pohja on lasia joten siitä näkee alas kolunbariumiin. Alkuun tämä tori oli sisäpiha ilman kattoa mutta myöhemmin tähän laitettiin lasikatto. Lattia on peitetty kivillä. Iso ohut lasiseinä erottaa torin ja itse kirkkosalin toisistaan.

Uppenbarelsekyrkan 3.jpg

Nämä lasi-ikkunat näyttävät kovasti erilaisilta läheltä tai kaukaa katsottuna. Ikkunoiden lasimaalaukset on valmistanut Ralph Bergholz ja ne ovat tulkintoja ilmestyskirjan teksteistä.


Lasi-ikkunat on tehty niin että valo nousee  ensin ylöspäin ja sitten ikään kuin kaatuu jyrkästi alaspäin lattialle, joten kirkkosalissa ei koskaan valo häikäise. Arkkitehti Olivegren itse piti juuri valoa tärkeinpänä arkkitehtoorisena elementtinä ja eräänä vaikeimmista arkkitehtoonisista tekniikoista. Tässä kirkkosalissa hän onnistui täydellisesti valon suhteen.

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten 2010g.jpg

Tämä ei ole katedraali, vaikkakin korkeutensa puolesta voisi ollakin. Tässä on hieman gotiikkaa ja hieman barokkia muokattu yhteen. Tämä kirkko on täydellisesti epäruotsalainen rakennus, eikä lainakan sitä tyyliä mistä ruotsalaiset yleensä tykkäävät. Mutta kirkosta on tullut suosittu pyhiivaelluspaikka ja monelle paikka hiljentyä, joten kirkko on avoinna päivät pitkät. Siinä kulkee Aspuddenin metroaseman ja kirkon välissä tie jonka nimi on juuri pyhiinvaellustie/Pilgrimsvägen.

Kirkko ja kolumbario ovat avoinna maanantaista perjantaihin kello 9-18, launantaina ja sunnuntaina kello 10-16. Kesäaikaan kirkko sulkee ovensa tuntia aikaisemmin. Kirkossa pidetään usein konsertteja, rukoushetkiä ja vihkiäisiä sekä lasten kastajaisia.

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten 2010f.jpg

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten 2010e.jpg

Kuorissa on seitsemän korkeaa lasi-ikkunaa.  Luku seitsemän esiintyy monen monta kertaa ilmesyskirjassa. Monta muutakin seikkaa kirkkosalissa on seitsemän, mm pylväitä molemmin puolin kirkkoslaia on seitsemän kappaletta. Kirkonportaiden porteissa on seitsemän tähteä. 




Kolumbarium, Uppenbarelsekyrkan..jpg

Kolumbario sijaitsee kirkon alla kahdssa kerroksessa. Täällä on 23 000 uurnaa kaiken kaikkiaan.

Kolumbarium..jpg



Kolumbarion yhteydessä on pieni kappeli


Tänne kolumbarioon hautaus tai uurnaus ei maksa mitään. Kaikki ruotsalaiset maksavat pari satasta vuodessa verojen mukana hautausmaksua, kuuluipa sitten kirkkoon tai ei. Kaikki maksavat uskontokunnasta huolimatta. Täällä voi saada kahdenhengen yhteisen suuremman uurnanischin.


Oakhill

Italienska ambassaden i Stockholm Sweden.jpg

Oakhill, Djurgårdsvägen 176, Djurgårdenin saari

Italian suurlähetystö ja suurlähettilään Elena Basilen residenssi. Suurlähetystö on sijainnut tässä rakennuksessa jo vuodesta 1861 lähtien. 

Arkkitehti Fredrik Blom (1781-1853) oli kotoisin Karlskronan kaupungista ja alunperin armeijan eversti. Mutta Tukholmaan saavuttuaan hänestä tuli monitoimi mies,  arkkitehti, yli-intendentti ja professori. Hän keksi valmistaa puusta valmiita taloja jotka sitten kuskattiin paikaalleen. Useampi näistä hänen valmistaloistaan on vieläkin jäljellä juuri täällä Djurgårdenin saarella.


Prinssi Wilhelm ja prinsessa Maria Pavlovna hääkuvassa 

Englantilainen amiraali Sir Thomas Baker osti sellaisen valmiin rakennuksen kesäasunnnokseen, joka pystytettiin juuri tälle samalle tontille, jossa Oakhill sijaitsee nykyään. Tämän nykyisen päärakkennuksen on suunnitellut Ferninand Boberg, yksi sen ajan tunnetuimmista arkkitehdeistä. Rakennus oli prinssi Wilhlemin häälahja tulevalle vaimolleen venäläiselle prinsessa Maria Pavlovnalle vuonna 1908. Linnan rakennuskustannuksista huolehti  Maria Pavlovnan kasvattiäiti Elisabet av Hessen/Elisabet Fjodorova, siis Venäjän tsaariperhe.

Arkkitehti Ferninand Boberg asui myös Djurgårdenin saarella Villa Vintrassa vaimonsa kanssa.

Ruotsin ja Norjan prinssi Wilhlem otti suuren alueen Oakhillin luota omakseen, joten useimmat Fredrik Blomin sunnittelemat valmisrakennukset hajoitettiin juuri tältä alueelta. Ne rakennukset jotka ovat vielä jäljellä tunnistaa helposti vihrestä väristään. 


Ruotsin kuningas Oscar II kirjoitti vuonna 1907 kirjeen Venäjän tsaari Nikolaj II:lle ja kyseli jos se olisi mahdollista että Ruotsin kuningas Oscari II:n pojan poika prinssi Wilhelm voisi saada tsaarin serkun suurruhtinatar Maria Pavlovnan vaimokseen. Maria Pavlovnasta tuli Ruotsin prinsessa ja hän muutti Oakhilliin miehensä luokse. Tämä ei ollut ainoa kerta kuin Venäjän tsaariperheen jäsen ja Ruotsin kuninkaalliset avioituivat keskenään.


Kuvassa oikealla Ruotsin kuningas Carl XVI Gustav, kuningatar Silvia, Lennart Bernadotte ja Lennartin toinen vaimo Sonja.

Prinssi Wilhelmin ja Maria Pavlovnan avioliitosta tuli lyhyt. Se kesti vain kuusi vuotta. He saivat pojan jonka nimeksi tuli Lennart Bernadotte, joka myöhemmin loi kokonaisen puutarhakaupungin nimeltä Mainau Saksaan, vaikka hän oli Ruotsissa Smålannin herttuas. Hän sanoutui irti kuinkaallisista tehtävistään vuonna 1932 ja möi Oakhillin Italian valtiolle. Häntä kutsutaan sen jälkeen nimellä Lennart Bernadotte, ilman prinssi titteliä. Mutta Luxenburgin herttuas aateloi Lennartin 19 vuotta myöhemmin.



Mainaun saari on vieläkin Lennartin lasten omistuksessa. Tai oikeastaan Mainau, Mainaun linna ja kirkko ja suuri upea puistoalue on pieni osa Ruotsia Sveitsissä. 

Lennart sai yhdeksän lasta. Neljä lasta avioliitosta Karin Nissvandtin kanssa. Toisessa avioliitossa Sonja Haunzin kanssa syntynyt poika, kreivi Björn Bernadotte, joka nyt asuu Mainaun linnassa vaimonsa Sandran ja siskonsa Bettinan kanssa ja hoitaa tiluksia. Heillä on lisäksi yksi suorempi veli ja kaksi nuorempaa siskoa.



Mainau on avoinna turisteillekin. Mainaun linna sijaitsee Bodenseen järven saaressa Sveitsissä ja linnan ympärillä on aivan satumaisen kaunis puisto, jota kannattaa käydä ihailemassa, jos sattuu liikkumaan Sveitsissä Bodenseen alueella. Tämä kohde sopii mainiosti pikkulapsiperheillekin sillä puisto on kuin suoraan satumaailmasta. 




Mainaun saarella on myös ruotsalainen ravintola Schwedenschenke. Ravintola tarjoaa aivan tavallista perinteistä ruotsalaista arkiruokaa, joten se ei ole mikään gourme-ravintola, vaikka se sijaitseekin promeassa ympäristössä. Löytyy alueellta kahvilakin nimeltä Vergissmeinnicht. 


Siinä ihan lähellä mantereen puolella on mukava retekeilyaluekin.


Valokuva Björnin ja Sandran häistä. Kruununprinsessa Victoria istuu Björnin vieressä. Sandran vieressä istuu Björnin sisko Bettina. Takarivissä Björnin kaksi nuorenpa siskoa miehineen. Oikealla reunalla on Bettinan aviomies.

Lennart kasvoi Oakhilissä. Kun vanhemmat erosivat ja äiti Maria Pavlovna muutti ulkomaille niin Lennartista pitivät huolta hänen isosiänsä ja kuningatar Victoria. Tultuaan täysi-ikäiseksi Lennart muutti Stenhammarin linnan Fleniin. Stenhammar on vieläkin Ruotsin kuningasperheen yksityisessä käytössä ja kerron siitä myöhemmin lisää.

Oakhill 3.jpg

Vuonna 1947 murhattiin italialainen ministeri Alberto Bellardi-Ricci Oakhilkssä. Se oli joulupäivä kun mielisairas italialainen tappoi ministerin. 


Raitiovaunu käy kääntymässä tässä suurlähetystön edustalla

Oakhill 2.jpg

Oakhill 2010.jpg

Fredrik Blomin sunnittelema valmisrakennus Djurgårdenissa.


Prinssi Carl Philip asui tässä rakennuksessa monet vuodet. Häitten jälkeen prinssi Carl Philip ja prinsessa Sofia alkoivat etsiä uutta asuntoa. Kun he saivat lapsen niin he muuttivat tilapäisesti turvallisuus syistä Drottningholmin linnan luona sjaitsevaan rakennukseen, jossa kruununprinsessa Victoria asui ennen kuin hän avioitui.