keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kevät on tullut kaupunkiin


Kevät tuli Tukholmaan kaksi viikoa tavallista aikaisemmin, nimittäin 2. maaliskuuta. Vaikka ei tässä ole ollut oikeasti talvea lainkaan. En ole tarvinnut kertaakaan laittaa talvikenkiä jalkaani. Hattua, myssyä enkä käsineitäkään omista. Kumisaappaista puhumattakaan. Talvitakki minulla sentään on ollut noin kolme kuukautta päälläni. Ja kaulaliina.

Malmöseen tuli kevät jo ajat sitten.

Viime vuonna tuli kevät Tukholmaan jo 24. helmikuuta. Viime keväänä oli lämpimänpää kuin tänä keväänä. Normaalisti kevät tullee siinä noin 16. maaliskuuta.





Nyt jäädän odottelemaan että magnolia ja kirrsikkapuut alkavat kukkimaan. Magnolia tahtoo kukkia ensin siinä huhtikuun lopussa ja apari viikkoa sen jälkeen kirsikkapuut.


Pian kukkivat kirsikkapuutkin...viime vuonna kirsikkapuut kukkivat 5.huhtikuuta joten ei siihen mene montaa päivää enää...


 ja Magnoliat





Hägersten-Liljeholmen


Liljeholmen


Kunnallisen hallintoalue jaottelun mukaan Hägersten-Liljeholmeniin kuuluu Hägerstenin ja Liljeholmenin lisäksi myös Aspudden, Fruängen, Gröndal, Hägesrtensåsen, Midsommarkransen, Mälarhöjden, Västberga ja Västertorp. Asuinalueet joilla ei ole virallista statusta, mutta nekin kuuluvat nykyään tähän alueeseen, ovat Axelsberg, Lövholmen, Marievik, Årtstadal, Örnsberg ja Årstaberg.


Tämä kunnallinen aluejaottelu on yhtä sekavaa niin Tukholmassa kuin Roomassakin. Joten en mene takaamaan että osun aina oikeaan. Jaottelu muuttuu melkein vuosittain.

Södertäljevägen mot Liljeholmsbron 2007.jpg

Södertäljevägen on suurin ja vilkkain kulkuväylä alueen lävitse. Södertäljevägen kulkee Liljeholmnenin siltaa pitkin ulos kaupungista kohti Södertäljen kuntaa. Tie on samalla E4 ja E20. Jo 30-luvulla kaavailtiin ns autostradaa Liljeholmenilta lounaaseen. Mutta mitään varsinaista autostradaa ei koskaan syntynyt. Teitä rakennettiin pala palalta ja Södertäljen tie on suurelta osin moottoritietä. Södertäljevägen on oikeastaan vanha valtatie numero 1, siis ns riksettan. Riksettan kulki Tukholman ja Helsingborgin väliä, siis noin 550 kilometriä. Nykyään sama tie on E4, vain uusikorjattuna ja levennettynä, josta suurin osa on moottoritietä nykyään. 



Jo 1600-luvulla oli silta Södermalmin ja Liljeholmin välillä. Uusi avattava silta valmistui vuonna 1928.  Liljeholmen bro on ollut todellakin tarpeellien, vaikka Södemalmilta on kaksi muutakin klaffisiltaa, Skanstullsbron ja Danviksbron, jotta rahtilaivat ovat päässeet seilaaman mereltä Mälaren järvelle. Nämä kaksi mainitsemaani siltaa rakennettiin mutamia vuosia ennen Liljeholmsbron siltaa.



 Liljeholmsbron yhdistää Liljeholmenin Södermalmiin

Aikaisemmin kulki myös rautatiesilta (1880) Liljeholmenin kautta. Liljeholmenilla on sijainnut teollisuutta jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Rautatiesilta purettiin kun Årstabron sillat valmistuivat vuonna 1929. Myöhemmin vihittiin vielä toinen Årtsabron silta käyttöön vuonna  2005. Liljeholmenin siltaa pitkin voi myös kävellä.



Motelli Gyllene Ratten ja Södertäljen moottoritie sen edustalla. Taustalla Fruängen niminen asuinalue. Itse motelli on jo hajoitettu. 

Vuonna 1957 rakennettiin Ruotsin ensimmäinen motelli Gyllene Ratten/ kultainen ratti, tien varteen Fruängeniin. Kaikki oli ultramodernia tässä motellissa. Jopa ruokakin. Ensimmäistä kertaa Ruotsin historiassa tarjoiltiin pommes frites ja bearnaisesås, siis ranskalaisia ja bearnäskastiketta. Huonekalut hankittiin motelliin NK:n tavaratalosta. Iltaisin oli jopa iltaviihdettäkin motellissa. Huoneita oli 50 joissa oli 110 sänkypaikkaa. Motelli hajoitettiin 50 vuotta myöhemmin. 



 Nostalgisia valokuvia: Gyllene Ratten




Liljeholmen

Tuo pilkkuviivoilla merkattu linja on metrolinja joka kulkee Liljeholmsvikenin alla. Liljeholmenin metroasema  ja ostoskeskus sijatstee hyvin lähellä Trekanten järveä.


 Uimaranta Trekanten järven rannalla

Liljeholmen 2009.jpg

Liljeholmen on vanha "liikkenneristeys," johon on on luonnollisestikin kertynyt teollisuutta ja tehtaita. Liljeholmen kuuluu nykyään hallinnollisesti Årtsadal'in alueeseen. Liljeholmenin sijainti  Itämeren ja Mälaren järven välimmaastossa on ollut ideaalinen kaupantekopaikka kautta aikojen.



Lilljeholmstorget Galleria on melko uusi suuri ostoskeskus, joka sijaitsee metron, bussien ja tvärbanan yhtymäkohdassa. Täällä on 90 myymälää, kahvilaa ja ravintolaa. Mitään ei puutu. Liljeholmenin Ica on yksi Tukholman alueen isoimmista ja monipuolisimmista elintarvikemyymälöistä. 


Liljeholmen Galleria

Jo neljänä vuotena peräjälkeen on Liljeholmens galleria valittu parhaaksi ja viihtyisimmäksi Tukholman kaupunginosien ostoskeskukseksi. Täällä käy noin 10 miljoonaa asiakasta vuosittain. Se on paljon kun ajattelee kuinka monta ostoskeskusta/galleriaa Tukholmasta löytyy kaiken kaikkiaan. Niitä on monta.

 

 Färgfabriken, Lövholmsbrinken1

Wilhelm Beckersin Färgfabrik, maalitehdas on sijainnut Lövholmenilla kauan. Tehdas on muuttanut modernimpiin tiloihin ja yhdessä vanhan tehtaan rakennuksista sijaitsee nykyään Färgfabriken niminen taidehalli, jonka Wilhelm Beckers maalitehdas omistaa, tai on ainakin omistanut. Taidehallilla on yhteistoimintaa useinpien Tukholman läänin alueiden kuntien kanssa, useiden suurten firmojen ja myös Kuninkaallisen Taidekorkeakoulun kanssa. Ranskan valtion kulttuuri-instituutti on juuri suunnittelmassa näyttelyä taidehalliin. Bouchra Khalili, marokkolais-ranskalainen visuaaliartistin töitä pannaan  myös esille halliin. Hän on erittäin tunnettu ja monesti palkittu artisti-taiteilija.

Färgfabriken sai idean panna käyntiin projektin ja rahoittaa uuden kulttuurikeskuksenm rakentamisessa Mostariin, joka sijaitsee Bosnia-Herzegovinassa. Joitakin muitakin rahoittajia on projektilla, joista yksi on Ruotsin hallitus. ADA Center on taidehallin nimi. Rakennuksessa tulee taide, arkkitehtuuri ja urbanismi kohtaamaan toisensa. Tämä kulttuurikeskus on samantyylinen projekti kuin mitä Lövholmenilla on jo ollut aikansa. Vanhenpaa teollisuusaluetta tai urbaania aluetta käytetään hyödyksi luomalla uutta ja innovatiivista. 

Olen todella ihastunut tähän projektiin ja haluaisin itsekin olla mukana sellaisessa ja sellaisen suunnittelussa ja toteuttamisessa jossain päin maailmaa. Elävä ja toimiva urbaanialue joka nousee entisen raunioista ja kehittyy eläväksi, innovatiiviseksi ja mielikuvitusta herättäväksi viihtyisäksi asuinpaikaksi, jossa taide, arkkitehtuuri ja urbaanisointi luo yhteiset olosuhteet alueelle. Mostarissa saa jopa 6-15 vuotiaat lapset ja nuoret olla mukana projektissa. Lasten mielkuvitus ja luovuus saa olla mukana luomassa uutta arkkitehtuuria. Kaikki paikalliset arkkitehtitoimistot ovat mukana projektissa ja jokaisessa toimistossa sa ryhmä lapsia olla suunnittelemassa uusia asuinrakennuksia, katuja, pihoja jne.

Färgfabriken kokeili tätä projektia pienessä mittakaavassa Tukholmassa. Mukana projektissa oli yksi suomalainekin arkkitehtitoimisto, Hollméen Reuter Sandman.

Fasad från sjösidan

Fasad från gatan

Kaféet

Färgfabrikenin ravintola/kahvila, jossa voi syödä lounaankin päivisin kello 11-14.
Kahvila pn avoinna tiistaista suununtaihin kello 11-16 ja sisäänpääsy on pihalta. Itse taidenäyttely on avoinna torstaisin kello 11-19 ja perjantaista sunnuntaihin kello 11-16. Erikoisnäyttelyjä ja tapahtumia muina viikon päivinä. Täällä pidetään kirpputoria silloin tällöin. 

Lilla salen dagtid

Färgfabriken kahvila/ravintola

Lövholmen on osa Liljeholmia, jossa on ollut teollisuutta. Alue on ollut viimeinen keskittynyt teollisuusalue Tukholman keskustan alueella. Vuodesta 2008 lähtien on teollisuusrakennuksista tehty asuinrakennuksia ja uusia rakennuksiakin on alueelle syntynyt. Tämä on erittäin mielenkiintoinen arkkitehtuurinen projekti. Tänne ei ole vaikea saada asukkaita. Alue sijaitsee erinomaisella paikalla. Tänne muuttaa mielellään Tukholman kulttuuriväki ja alueesta tulee aivan varmasti kulttipaikka.

Takvåningen som används för seminarier och föreläsningar.


StoraKatrineberg2010d.JPG

 Lövholmen
 Uusia asuntoja


 Stora Katrinebergs gård

Tämän herraskartanon tilukset paloiteltiin tonteiksi, kuten Liljeholmenin tien toisella puolella sijainnut Årsta gårdenin valtavan suuri tonttikin. Mutta vasta 1890-luvulla alettiin tonteille rakentamaan. Enimmäkseen teollisuutta. Ympärille on myöhemmin rakennettu uusia asuinrakennuksia, jotka tukholmalaiset äänestivät vuoden rakennuksiksi vuonna 2010.


Nybodahöjden on pieni uusi asuinalue Södertäljevägenin varrella, heti Lijleholmenin ja Årstan eteläpuolella.


 Nybodahöjden


 Nybodahöjden

TrekantenLiljeholmen20150704-9.JPG

Trekanten järvi on mukava virkistysalue

TrekantenLiljeholmen20150704-7.JPG

 Trekanten

Gröndal Trekanten 2010.jpg

 Trekanten



Aluella on uusrakeknnettu paljon. Marievikin alue on yhdistetty Årstadalin entiseen satama-alueeseen, jonne on rakennttu uusia aisuirakennuksia. Asunnot täällä ovat avaria ja valoisia ja korkeaa tasoa.

Lövholmen on ollut perinteisesti teollisuusalue. Se sijaitsee Trekanten järven ja Mälaren järven välissä. Jo ehkä kymmenisen vuotta sitten alkoi teollisuus muuttaa pois alueelta ja osa lakkautti toimintansa kokonaan. Pantiin pystyyn arkkitehtikilpailu. Ei ole aavistustakaan kuinka pitkälle siinä ollaan päästy. Tarkoitus on että Lövholmen rakennetaan uudestaan, osittain vanhoista rakennuksista jotka uuskorjataan asunnoiksi, konttori- tai myymälätiloiksi. Sijanti on aivan mahdottoman mukava ja kaunis. Tässä on Trekanten järven eteläpuolelle rakennettavat asunnot. 

Alkaa vaikuttamaan siltä kuin hieman kaikkialla Tukholmassa kapunkia rakennetaan uudestaan. Enää ei rakenneta vain paitakaupungille vaan kaupungin ytimeen. Luin tästä äskettäin Tukholman kunnan sivuilta, että Tukholman alueelle on juuri nyt syntymässä kuusi uutta kaupunkia. Se on aiheuttanut sen että Tukholmaan rakennetaan erilaisia uusia kulkuväyliä. Vuosittain kasvaa Tukholman asukasmäärä noin 30000-40000 uudella asukkaalla. Ja vuokra-asunnoista on huutava pula. Kestää vähintäin 6-10 vuotta saada vuokra-asunto Tukholmasta. Keskikaupungilta noin 18 vuotta.

Årstadelshamnen 2012a.jpg

 Årstadal, Årstadalin satama-alue ja Marieviken on rakennettu aivan uudestaan




Hägersten

Hägersten syntyi luonnollisestikin kartanon ympärille, Hägerstens gård, joka alunperin kuului Åsrta gård'eniin. Kun Södertäljevägen rakennettiin niin tie erotti kartanot toisistaan. Ensimmäinen asemakaava tehtiin vuonna 1923, joka käsitti aluetta Storsvängenin kadun läntisellä puolella. Storsvängenin katu jakaa alueen pohjois-eteläsuunnassa. 

Tämä alue on nykyään hyvin idyllistä omakotitaloaluetta. Ensimmäiset usean perheen asuinrakennukset rakennettiin Hägerstensvägenin varrelle, joka tehtiin samoihin aikoihin vuonna 1936. Hägerstensvägen taas puolestaan kulkee Liljeholmenilta Mälarhöjdenin metroasemalle, koillis-lounas suunnassa. Varsinkin alue Mälarhöjdenin metroaseman ja Mälaren järven välissä on kautta aikojen ollut erittäin suosittua ausinaluetta.

Klubbacken 2006.jpg

Klubbacken

Arkkitehti Björn Hedvall suunnitteli 1940-luvulla alueen nimeltä Klubbacken, joka on kadunpätkä keskellä Hägersteniä. Klubbacken on myös puolikilometriä pitkä katu, joka on melko jyrkkä nousu. Katu ei ole läpikulkukatu joten alue on hyvin rauhallinen. 


Hägesrtens gård, Hägertsensbrinken 27-31

Kartano on alunperin 1400-luvulta, mutta nykyinen rakennus on 1670-luvulta. Siihen aikaan kartanon yhteydessä sijaitsi Fader Högs krog/Fader Högin krouvi. 1800-luvulla tuli tästä krouvista erittäin suosittu huvittelupaikka kesällä. Tänne alueelle avattiin krouvi krouvin perään. 

Hägerstens gård 2014.jpg

Hägerstenin kartanoon kuului muitakin kartanoita kuten Katrineberg, Gröndal, Fågelsongen, Ekensberg, Vinterviken, Lindholmen, Klubben, Petersberg, Kristineberg, Midsommarkransen ja Örnsberg. Jokaisen kartanon ympärille syntyi samanniminen asuinalue.

Hägerstenin ensimmäien omistaja sen jälkeen kun kartano itsenäistyi oli Claes Arrhén von Kapfelman. Hän meni naimisiin Carl Michael Bellmanin siskon Catharina Christina Bellmanin kanssa. He tekivät kartanosta maanviljelystilan mutta herrasväki jotui konkurssin partaalle ja he joutuivat myymään kartanonsa. Sen jälkeen on monet omistaanet kartanon. 

Vuonna 1997 kartanossa tehtiin peruskorjaukset ja kulttuurijournalisti ja kirjailija Mikael Timm osti kartanon.  Mutta Tukholman kaupunginmuseo vaati rakennukselle säännöt. Nyt se on yksi eniten suojeltu kartano kompleksi Tukholmassa.


Hägerstens, Hägerstenin satama


Alunperin satamaa käytti alueella sijainnut teollisuus, mutta 1980-luvulta lähtien alue on ollut asuinaluetta ja satama yksityisten venesatama. Tämä alue oli yksi tukholmalaisista bruksammhällen, ruukkiyteiskunnista. Tehtaan tai teollisuuden ympärille syntyi aivan oma yhteisönsä. Enimmäkseen ruukkiyhtesikuntia syntyi 1600-1800-lukujen välisenä aikana. Ruotsissa on ollut paljon tällaisia ruukkiyhteiskuntia, varsinkin rautamalmikaivosten, paperi- ja lasitehtaiden yhteydessä.  Runsaasti myös Tukholman alueella. Jossakin päin Ruotsia on vieläkin brukssammhällen olemassa. Englantilaisen mallin mukaan näitä nimitetään nimellä mill town.

Täällä Hägerstenissä syntyi ruukkiyhteiskuta Hägerstenin kartanon tiluksille. Täällä oli saha, lautatarha, puunveistotehdas ja tillitehdas, sekä työläisasuntolat.

Mälarin järvi oli tärkeä kulkuväylä kuljettaa tavaraa. 1920-luvulla syttyi tulipalo ja ja asuntolat Örnsbergin alueella paloivat. 1980-luvulla alettiin alueelle rakntemaan uutta asutusta. Täältä on viisi kilometriä Slussenille. Örnsbergissä sijaitsee metroasema. Örnsberg ja Aspudden asuinalueet ovat kasvaneet yhteen. Metroasemien välillä on vain noin  400 metriä.

Bostadshus av Albin Brag 1912

Hägerstensvägen on alueen pääkatu ja pääliikenneväylä, joka lähtee Södertäljevägeniltä ja kulkee metrolinjaa myötäillen Mälarhöjdenin metroasemalle saakka.


Aspudden metroasema

Hägerstenshamnen 2014b.jpg

 Hägerstenin satama


Hägersten on alue joka on seuraavan Örnsbergin metroaseman jälkeen. Hägersten on melko laaja alue, joten ei ihme että se on saanut kaupunginosan nimen yhdessä Liljeholmenin kanssa. Hägerstenin alueella on vielä kaksi muutakin metroasemaa, Axelsberg ja Mälarhöjden.

Hägerstenshamnen 2014a.jpg

 Hägerstenin satama-alueen asuntoja

Hägersternsvägen i april 2014, vy mot ösert (t.v.) och vy till väster.

Hägerstensvägen, neljä kilomertiä pitkä katu

Katua myötäilee metrolinja, joka kulkee asemien Aspudden, Örnsberg, Axelsberg ja Mälarhöjden kautta. 

Hägersternsvägen i april 2014, vy mot ösert (t.v.) och vy till väster.

 Hägerstensvägen


 Hägerstensvägen


 Hägerstensvägen



Aspudden


Aspudden, Manhemsgatan


Aspudden rakennettiin 1910-luvulla Hägrstenin kartanon tiluksille. Täällä asuu vajaat 10000 asukasta. Alueella on aikaisemmin sijainnut hedelmä-ja kukkaviljelmiä ja siinä viressä kasvatettiin myös tupakkaaa. Olsson ja Rosenlund oli kaksi herraa joilla oli yhteisiä bisneksiä. He yhdessä omistivat myös Hägerstenin kartanon 1800-luvun lopulla.

Alfred Nobelin nitroklyseriinitehdas sijaitsi aluneprin Söder Mälarstrandin varrella, mutta tehdas räjähti ja niin se muutti tänne Vintervikeniin. Täällä valmistettin jopa dynamiittä 1920-luvulle saakka.

Arkkitehti Per Hallman sai suunniteltavakseen Aspuddenin asuinalueen. Hän ei ollut vain arkkitehti vaan myös kaupunkisuunnittelija. Hän toimi useat vuodet kaupunkisuunnittelija päälikkönä. Hallman on suunnitellut Tukholmaan Lärkstadenin, Hagalundin, Röda Bergenin, Diplomatsataden, Eriksbergin ja Gamla Enskeden asuinalueet, joita kaikkia pidetään erittäin onnistuneina projekteina. Hän suunnitteli Tukholmaan Södermalmille myös kauniin puistoalueen Blecktornsparken. Hän sunnitteli myös asuinalueita moniin ruotslaisiin kaupunkeihin. Häntä kutsuttiin lempinimellä valtion rakennusmestari.



Aspuddenin keskustaan rakennettiin keskikaupunkityylisiä kortteleita, joissa oli sisäpiha. Rakennustyyli oli jugend. Asunnot olivat pieniä, sillä ne oli rakennettu työläisiä varten. Suurin osa Aspuddeniin muuttaneista tuli Södermalmilta. Pohjakerroksissa oli myymälöitä. 

Rakentaminen sai vauhtia kun alueelle rakennettiin  junalinja, Södra Förstadsbanan. Eteläinen esikaupukirata. Raitiovaunut alkoivat kulkea Liljeholmenilta Hägerstensvägenille. Raitiovaunuliikenne lakkautettiin vuonna 1964, jolloin tänne alkoi kulkea metrojunat. Koko alue Liljeholmenilta Fittjaan saakka on rakennettu yhten. Tällä aluella on tosi vaikea suunnistaa ja löytää perille. Helpoin tapa on pitää metroasemoja merkkipaaluina. Omalla autolla on helpoin löytää ajamalla Hägerstensvägeniä tai Södetäljevägeniä.



Arkkitehti Albin Brag suunnitteli asuinrakennukset Manhemsgatanin varrelle. Manhem omisti rakennusfriman joka rakensi asuintalot, joten siitä nimi kadulle. Monet tukholmalaiset arkkitehdit ovat saaneet ajan saatossa suunnitella rakennuksia Aspuddeniin ja kauniita ja siistejä rakennuksia löytyy paljon alueelta. 

Kaikelle tälle löytyy selityskin. Nimittäin 60-luvulla asuintalot alkoivat rähjistyä ja alue alkoi slummiutua. Mutta 70-luvulla päätettiin hajoittaa huonoimmassa kunnossa olevat rakennukset ja korjata loput. Puolet asunnoista on nykyään asunto-oikeusasuntoja ja alueesta on tullut yksi Tukholman alueen suosituimmista. Nykyään Aspuddenin asuntoihin on Tukholman pisin asuntojono.






"Vinterviken, Stockholm city".jpg

Vinterviken 

Vinterviken on osa Aspuddenia. Vinterviken sijaitsee Mälaren järven rannalla. Alueella on sijainnut Alfred Nobelin teollisuusrakennuksia, joiden toiminta lakkautettiin vuonna 1980. Täällä Nobel testasi esimerkiksi dynamiittia. Alueen rakennukset ovat kulttuurisuojattuja. Yhteen rakennukseen on laitettu ravintola ja kahvila. Vuonna 1974 teki Tukholman kunta Vintervikenistä kulttuuripuistoalueen. 1990-luvulla alue kunnostettiin ja siivottiin. 


Rikkihappotehdasrakennuksen päädyssä on nykyään ravintoa ja kahvila.


 Kahvila sijaitsee tuossa rakennuksen päädyssä


   
Täällä on myös Vintervikenin Puutarha josta voi ostaa kaikenalaista puutarhaa koskevaa, tai vaan ihailla kaunista luontoa tai kahvitella.



 Vinterviken oli ikään kuin oma saarensa vielä 1860-luvulla.

St Sigfrids kyrka.jpg

St Sigfrid kirkko, Aspudden, Alvastravägen 8
1900-luvulla on Ruotsin kirkko liberalisoitunut ja siitä syystä on syntynyt runsaasti protestina uusia seurakuntia. Ruotsin kirkko jakautui kolmeen eri ryhmittymään ja lopulta syntyi uusi ns Missionsprovinssen niminen haarautuma. S:t Stefanus koinonia oli yksi niistä uusista ryhmittymistä. Suomessa tätä vastaa Lähetyshiippakunta.

Sankt Sigfrids kyrka Aspudden, 2015a.jpg

Sankt Sigfridin kirkko



Kirkon seinässä on laatta jossa lukee että kirkko on kulttuurihistoriallinen muistomerkki  ja lakisuojattu.

Overselo L1valv3a.jpg

Kaksi ruotsalaista pyhimystä: Sankt Bodvid ja Sankt Sigfrid (oikealla).

Kalkkimaalaus löytyy Överslön kirkosta, Mälaren järven saaresta nimeltä Selaö. Selaön saarella asuu noin 300 henkeä vuodet ympäri. Kesäaikaan on paljon enempi väkeä. Överselön kirkko on todellakin näkemsien arvoinen. Se sijaitsee noin 20 km Mariefredistä pohjoiseen.



Midsommarkransen

Tällä alueella on kiva nimi, Juhannuskranssi. Midsommarkransen oli alunperin Hägerstenin karatanon omistaman krouvin nimi. Mutta se oli purettava sillä tontille rakennettiin tiilitehdas. Tehtaan ymprille kasvoi ja kehittyi kåkstad, hökkelikylä. Tehdas meni konkurssiin ja pankkiiri Olof Aschberg osti konkurssipesän ja suunnitteli rakentaa asuntoja tontille. 

Alue kuului Brännkyrka landskommun, Brännkyrkan maalaiskuntaan, mutta se liitettiin Tukholmaan vuonna 1913. Arkkitehti Olof Hallamn teki suunnitelman Midsomamrkransenin asuinaluetta varten.  Aluetta kuitenkin nimitettiin nimellä Tellusborg. Aluetta mainostettiin kertomalla että Tukholmaan oli vain 15 minuutin kävelymatka. Noh jaa, Liljeholmin sillalle oli noin 15 minuuttin kävelymatka.


Juhannuskranssi löytyy Midsommarkransenin metroasemalta



Midsommarkransen Tegelbruksvägen

Täällä asuu vajaat 10 000 asukasta. Suurin osa rakennuksista on maalattu keltasiksi ja katot ovat punaisia. 








Koulu





Elokuvateatteri Tellus



Svanhagen, Midsommarkransen



Svanhagen





Entinen L&M Ericssonin puhelintehdas

Lars Magnus Ericsson statue Telefonplan Midsomarkransen Stockholm 2005-08-13.JPG

Lars Magnus Ericsson, LM Ericssonin perustaja

T-bana Telefonplan Ericofon 1964.jpg

Telefonplan metroasema
Telefonplanin metoraseman vihikiäisistä vuonna 1964. Ericssonin puhelin nimeltä Ercofon koristaa metroasemaa



LM staden
Täällä asui LM Ericssonin tehtaan työväkeä. Tukholman kaupunginmuseo on säätänyt kulttuurisuojan näille rakennuksille. LM Ericsson muutti tänne Midsommarkranseniin Telefonplanille vuonna 1930. Asuinrakennuksia kutsuttiin funktionalisiksi kenkälaatikoiksi. Tehtaan välittömään läheisyyteen rakennettin 53 asuintaloa.



Middsommargården rakennetteiin vuonna 1946. Rakennus on eräänlainen kulttuuritalo. LM Ericsson kustansi suurelta osin rakentamisen. Hans Teobald Holm oli silloin LM Eicssonin pomo, joka halusi antaa työläisille rakennuksen, jossa he voivat viettää vapaa-aikaa, opiskella ja askarrella. Rakennuksessa oli iso kirjasto, lastentarha, pankki ja apteekki. Teatterisali ja juhlahuonekin löytyi rakennuksesta. Rakennuksessa on toimintaa vieläkin, vaikka siitä huolehtii nykyään Tukholman kunta.


Telefonplan on tori jonka alla on Telfonplanin metroasema. Paikalla seisoo LM Ericssonin puhelintehdas. Vuonna 2004 muutti LM Ericssonin tehtaaseen Konstfacak, Valtion Taidekorkeakoulu. 



Telefonplan

Kransbindarvägen Kransen 2015e.jpg

Kransbindarvägen, rivitaloja

Kransbindarvägen Kransen 2015d.jpg

Kransbindarvägen Kransen 2015g.jpg

Kransbindarvägen Kransen 2015h.jpg

Främlingsvägen April 2014 07.jpg

Främlingsvägen

Främlingsvägen balkong 2014.jpg

Paletten, 2011a.jpg

Esikoulu, Midsommarkransen

Uppenbarelsekyrkan i juni 2010

Uppenbarelsekyrkan, Hägersten, Bäckvägen 34

 Avoinna:
maanantaista perjantaihin Kello 9-18 
lauantaisin ja sunnuntaisin kello 10-16
 Hägerstenin seurakunta on yksi Ruotsin suurimpia jäsenmärältään.

Uppenbarelsekyrkan..jpg

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, Hägersten 2010c.jpg

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, Hägersten 2010d.jpg



Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, Hägersten 2010f.jpg

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden 3.jpg

Uppenbarelsekyrkan, Saltsjöbaden, Hägersten 2010g.jpg

Kolumbarium..jpg

Vårfrukyrkan

Vår Fru kyrka,  Fruängen

Vår Frukyrka tarkoittaa siis samaa kuin Santa Maria kirkot Italiassa, suomeksi Neitsyt Marian kirkko, englanniksi Our Lady.


Fruängen, "rouvan niitty", sijaitsee myös tällä alueella

Vårfrukyrkan

Vår Fru kyrkan, Fruängens Kyrkogatan7, Hägersten

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan

Vårfrukyrkan


Gröndal sijaitsee kauniilla paikalla ja kätevän matkan päässä keskikaupungilta. Gröndalista kehittyi työläisasuinalue kun alettiin vetämään rautatietä Liljeholmenilta eteenpän 1860-luvulla.


Blommenbergsviadukten, viisikaistainen moottoritiesilta, on osa Essingeleden'iä, joka kulkee niin, että se halkaisee Gröndalin keskeltä kahtia.

Vy över Gröndal med sjön Trekanten

Gröndal, Trekanten järvi

Mälaren järvi "ympäröi" Gröndal'ia ja täällä sijaitsee myös järvi nimeltä Trekalten. Vuoteen 1989 saakka kuului Gröndal kuten useimmat tämän alueen maa-alueet ns Liljeholmein municipalsammhälleen, joka tarkoitti suurinpiirtein kuntaa kunna sisällä. Vuonna 1913 koko tämä alue liitettiin Tukholman kaupunkin, nykyiseen Tukholman kuntaan.


Gröndalin alue oli aikaisemmin nimeltään Ekensberg, nimi joka tulee Ekensbergin kartanosta. 

Gröndalen on erittäin viihtyisä alue ja suosittu ausuinalue. Täällä on vanhenpaa ja uudenpaa asutusta. Liikenneyhteydet ovat myös hyvät. Lähin metroasema sijaitsee Lliljeholmilla, mutta alueella kulkee busseja ja ns Tvärbana joka on raitiovaunun ja sähköjunan välimuoto.



Gröndal on kuin oma pikkukaupunkinsa.


Tvärbanan juna pyyhältää trerassitalojen ohitse. Tvärbanan juna kulkee kiertoreittiä Alvikistä Sickla Udden'iin.


  Mälaren jävi tai Itämeri ovat aina lähellä Tukholmassa


 Gröndal


Gröndals Deli, Gröndalsvägen 37

Avoinna arkisin kello 20.00  saakka ja lauantaisin  ja sunnuntaisin suljetaan jo kello 17.00.

Gröndalenin paras lounaspaikka. Täältä saa myös ostaa ruokaa mukaansa. Täällä on erittän herkullista  persialaista (iranilaista) ruokaa. 



Ekensberg Mälaren.JPG

 Ekensberg

Nykyään Ekensbergissä asuu noin tuhat henkeä mutta suunitteilla on uusia asuinrakennuksia. Ekensbergissä sijaitsi aikoinaan laivatelakka. 



  Ekensberg


 Ekensberg


"Vinterviken, Stockholms stad" .jpg

Vinterviken

Vinterviken brygga 2006.jpg

Vinterviken, laivalaituri

Blommensberg Travilla 2010.jpg

Vinterviken

Vinterviken 7.jpg

Alfred Nobelin laboratorio

Vinterviken fabriksomr 2010a.jpg

Svavelsyrafabriken

Svavelsyrafabriken Vinterviken 2015c.jpg

Svavelsyrafabriken

Vinter Koloni 2010.jpg

Vintervikens koloni 2010a.jpg

Vintervikens siirtolapuutarha


Gröndalin terassitalot saivat paljon huomiota valmistuttuaan vuonna 1951. Arkkitehdit Sven Backström ja Leif Renius loivat kauniit terrasitalot, jotka olivat ensimmäiset laatuaan Ruotsissa.


 Terassitalo


Terrasshusen 2010e.jpg

Stjärnhusen 2010a.jpg

Gröndaliin rakennettiin myös ns stjärhusen nimisiä asuinrakennuksia


Punkthuset Gröndal 2010b.jpg

Galjonshuset Gröndal 2010.jpg

Gröndals kyrka

Gröndalskyrkan, Gröndalsvägen 61

Gröndals kyrka

Gröndals kyrka


Mälarhöjden

Mälarhöjden, vy från Mälaren


Bredablick



Fridhemsbryggan

Pettersbergsvagen01.JPG

 Pettersberg




Klubbensborg, Klubbensborgsvägen 27, Hägersten

Täällä sijaitsee matkustajakoti, konferenssihotelli ja leirialue. Jos on omalla autolla liikenteessä kesäaikaan niin eikun tänne. Aivan ihana paikka. Klubbensborg on peni niemi, jossa on kartanorakennus, päärakennus ja useita pienempiä rakennuksia ja ihana puistoalue ja jopa uimaranta.



Kahvila Klubbensborg

 Tänne voi tulla vaan käymäänkin ja nauttia kahvit käydessä.



 Klubbensborg



 Klubbensborg



 Klubbensborg

M/S Prins Carl Philip på Mariebergssundet.

 Saaristolaiva


Västberga

Tämä on aina ollut teollisuusaluetta. Kuten kuvassa näkyy niin alueen itäisellä reunalla kulkee paljon rautateitä, joiden itäpuolella Östbergassa sijaitsee myös paljon teollisuutta ja isoja varastoja. Nykyään täällä on noin 600 eri firmaa.

Vastberga gard.jpg

Västberga gården

Alue on saanut nimensä tästä herraskartanosta, aivan kuten useimmat muutkin Tukholman asuinalueet. Kartanon alueisiin kuului maa-alue Västbergan ja Fruängenin ja Västertorpin välinen alue. Alueen omisti Sankta Klaran nunnaluostari, mutta he möivät alueen kolmelle eri ostajalle. Noin reilut sata vuotta  myöhemmin 1600-luvulla osti hovikansleri Nils Chesnecopherus kartanon, mutta myöhemmin kartano joutyi Johan von Beijerin omistukseen. Hän oli saksalaista alkuperää  ja toimi valtionkasleri Axel Oxenstiernan kanslistina. Beijerilla oli useita asuntoja Tukholmassa, jopa kolme kokonaista suurta rakennusta Gamla Stanissa. Hän omisti kaksi malmgårdenia Södermalmilla, Bejerska Malmgården ja Bejerska Trädgården. Se oli Beijeri joka rakennutti Västbergan kartanon uuteen uskoon.

Vapaaherra Fabian Casimir Wrede osti kartanon 1700-luvulla ja Sen jälkeen Cederhjelmin suku omisti sen ja lopulta se avioliiton kautta joutui Sprarren aatelissuvulle. Vuonna 1916 kartanon tilukset paloiteltiin asuin- ja teollisuustonteiksi. Tukholman kaupunki osti kartanon vuonna 1935. Västbergan teollisuusalue sai kaupunkisuunnittelukaavan  vuonna 1944. Kartanon tiluksilla oli paljon torppia ja lisärakennuksia. Kun kartanon alue oli suurimmillaan siihen kuului Fruängens gård, Högmossens gård, Lerkrogen, Liseberg, Långpannan, Kämptorp, Mellanberg, Stensborg, Stenkorgen, Vretensborg ja Västertorp.

Kartano on nykyään Tukholman kunnan sosialaiviranomaisten käytössä.


Hägerstensåsen

Kuten nimikin jo sanoo niin Hägerstensåsen on asuinalue joka sijaitsee harjun päällä. Suurimman osan maa-alueesta omistaa Olsson&Rosenlund, joka on firma joka myy rakennsutarvikkeita.  Aluekaava muutettiin vuonna 1943 ja alueelle alettiin rakentamaan asuintaloja. Arkkitehti Erik Larrerstedt suunnitteli yhdeksän kerroksiksisia asuinrakennuksia. Hägerstensåsenin kuapunginosa perustettiin vasta vuonna 1948.

Alkuun tänne kulki raitiovaunu mutta pian saatiin tänne aivan oma lyhyt metrolinja, joka myöhemmin jatkettiin kulkevaksi Västertorpin kautta Fruängeniin saakka.


Hägerstensåsen



Hägerstneåsen on melko pieni asuinalue, hieman ikävä nukkumalähiö. Tänne on noin 5 kilometriä Slussenilta.

Hägerstensåsen2010a.JPG

Hägerstensbadet.JPG

Hägerstensåsenin uima-allas


Västertorp



Sofiatytöt esittää voimisteluesityksen kuninkaalle ja kuningattarelle

Tämä alue on saanut nimensä torpasta joka kuului Västbergan kartanoon. Silloinen kuingas Gustav VI Adolf kävi vihkimässä Västertorpin centrumin vuonna 1955. Asuinrakennsuekt nimittäin rakennettiin ensin ja avsta viimeiseksi centrum, jossa kiakki palvelut löytyvät. 11000 tukholmalsita sai uudenasunnon täältä. Näin jälkeenpäin voi kutsua tätäkin asuinaluetta ankeaksi ja ikävystyttäväksi  nukkumalähiöksi.

Mutta vihtyvyyttä on yritetty kohentaa esimerkiksi perustamalla ns skulpturpark/patsaspuisto. Västertorpin keksutassa on 21 patsata ilahduttamssa ohikulkijoita. 



 Karl Gunnar Lindahl, Vingkontroll



Tämä Pye Engströmin hauska kivipenkki seisoo uimahallin edustalla. Patsaan nimi on Efter badet/kylvyn jälkeen. Kaikki ovat tunnettuja henkilöitä. Vasemmalta lukien Elise Ottesen-Jensen, Paulo Freire, Sara Lidman, Mao Zedong, Angela Davis, Georg Borgström ja Pablo Neruda. 



Allan Runefelt,vGubben med geten. 



Edvin Öhrström, Den store hvide



Arne Jones, Cathedral



Liss Eriksson, Innocence



Stig Blomberg, Sisters



Erik Grate, Liggande kvinna