Riddarholmskyrka

Riddarholmskyrkan/Riddarholmin kirkko, Riddarholmen

Aukioloajat:
15. toukokuuta - 13. syyskuuta kello 10.00-17.00
14. syyskuuta - 14. toukokuuta suljettu

Sisäänpääsymaksu 50 kr, opiskelijat 25 kr 

alle 18 v ilmainen sisäänpääsy

Riddarholmin kirkko sijaitsee Riddarholmilla ja se on ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko Ruotsissa. Kirkko on yhtä vanha kuin Tukholma. Kirkko on yksi Tukholman suosituimmista nähtävyyksistä.

Kirkon omistaa Kungliga Hovstaterna, tai vaan Hovet, kuten ruotsalaiset kutsuvat kuningashuonetta. Kuninkaalla on kirkon käyttöoikeus. Hovstaterna on valtion omistama järjestö, joka hoitaa kaikki kuninkaalliset linnat, palkkaa henkilökunnan ja maksaa kuningashuoneen kulut. Järjestön tehtävänä on myös vaalia ruotsalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä, joihin kuuluu noin kymmenen linnaa, useita kirkkoja, monen monta hienoa rakennusta ja maanvilejytilaa, hevostallit sekä puistot ja huvilat. 

Järjestöstä vastaa riksmarskalken (valtakunnan marsalkka kirjoitetaan näin ruotsiksi !). Valtion marsalkkana toimii tällä hetkellä Svante Lindquist. Hovin kansliassa istuu neljä eduskunnan (=kansalaiset) asettamaa henkilöä, jotka ottavat täyden vastuun taloudenhoidosta. Kuninkaalla ei ole oikeutta koskea varoihin eikä valtion omaisuuteen omin päin. 

Rakennuksista ja irtaimistosta vastaa Valtion Kiinteistövirasto yhdessä hovin Ståthållarämbetet. Vaalia kulttuuriperimää on ensiarvoisen tärkeää. Tälle ståthållarämbetet ei löydy vastaavaa suomalaista nimitystä, mutta sen tehtävänä on valvoa kuninkaan oikeutta 'käyttää' (dispositio) kaikkia 11 kuinkaallista linnaa ja kuninkaallista Djurgårdenia.

Riddarholmin kirkko on toiminut kuninkaallisena hautauskirkkona ja jotkut ruotsalaiset aatelissuvutkin ovat saaneet hautakappelin täältä. Tänne on haudattu monen monta kymmentä kuninkalallista, mutta ei läheskään kaikkia. Kuninkaallisia on haudattu ympäri Ruotsia. Nykyisiä kuninkaallisia ei toki enää haudata tänne vaan heidät haudataan Hagan kuninkaalliselle hautausmaa saarelle. 

Kirkon pääalttaria ei koskaan käytetä, koska täällä ei pidetä jumalanpalveluksia eikä hautajaisia. Mutta alttaripäädyssä lepäävät nämä kaksi entistä Ruotsin hallitsijaa, Mauno Ladonlukko ja Karl Knutsson Bonde/Karl VIII.

Magnus Ladulås perusti vuonna 1270 Gråbröder-luostari Riddarholmille ja munkit tarvitsivat myös kirkon. Gråbröder oli fransiskaanimunkkeja joilla oli harmaat kaavut, josta tulee nimitys gråbröder, harmaatveljet. Riddarholmin kirkko on rakennettu luostarin ja kirkon tiloihin. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Tämä rakennus on Tukholman vanhin rakennus. Kuten kuvastakin näkyy kirkko on kolmelaivainen hallikirkko. Suurimmaksi osaksi rakennettu punaisesta tiilikivestä. 

 1. Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde

 2. Gustavianinen hautakappeli

 3. Karolininen hautakappeli

 4. Bernadottesuvun hautakeppeli

 5. Torstenssonien hautakappeli

 6. Wahtmeisterien hautakappeli

 7. Asehuone

 8. Läntinen Lewenhauptinen hautakappeli

 9. Banerin suvun hautakappeli
10. Vasaborgen hautakapeli

11. Sakristia/sakasti

Kuningas Gustav II Adolf oli ensimmäinen kuninkaallinen joka haudattiin vuonna 1634 tähän kirkkoon. Viisitoista kuningasta, (tai oikeastaan seitsemäntoista, kun lasketaan myös pääalttarin edustalla makaavat keskiaikaiset kuninkaat mukaan), on saanut viimeisen leposijansa täällä. Lukuisia kuningattaria, prinssejä ja prinsessoja on myös haudattu tänne. Ainoastaan kuningatar Kristina on haudattu muualle, nimittäin Roomaan Pyhän Pietarin basilikaan. Kirkossa on kolme erinimistä kuninkaallista hautakappelia, Karolininen, Gustavianinen ja Bernadottekappeli, joista Karoliininen on kaikista upein.

Kuningas Gustav VI Adolf  oli enimmäinen jota ei haudattu kirkkoon, vaan Hagan kuinkaalliselle hautsumaalle, joka sijaitsee Hagan linnan puistoalueella, pienessä saaressa.

Riddarholmin kirkossa on myös viisi aatelishautakappelia. Muutamat aatteliset siis saivat luvan 1600-luvulla haudata sukunsa jäsenet tähän kirkkoon.  Tämä oli Ruotsin suurvalta-ajalla, joten sääty ja varallisuus saneli luvan. 

Pääalttarin edustalle on haudattu kaksi keskiaikaista kuningasta Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde. Vuonna 2011 avattiin Magnus Ladulåsin hauta ja tutkimukset osoittivat ettei arkussa ole Magnus Ladulås. Siitä ei ole tietoa kenenkä jälkeenjäännökset arkusta löytyivät. Arkussa oli kuitenkin kuninkaan kruunu ja muut kuninkaalliset attiraljit.

Alkuperäisestä luostarikirkosta puuttui torni, koska fransiskaani sääntökunta ei sallinut rakentaa tornia.

Lähinnä keskellä Karoliininen kappeli ulkoapäin nähtynä. Oikealla Lewenhauptinen kappeli, sen vieressä asehuone ja sen vieressä Wachtmeisterien kappeli. Ennen vanhaan oli kaikkien kirkkojen sisäänkäynnissä asehuone, sillä aseita ei saanut viedä kirkkoon, vaan ne oli jätettävä asehuoneesen.

Karoliininen hautakammio

Karoliininen tulee kuninkaitten nimistä Karl 1600-1700-luvilta, joka latinaksi on Carolus.

Kuninkaat olivat nimeltään Karl tai Carl 1600-1700-luvulla. Aikakautta 1654-1718 kutsutaan nimellä Karoliinien aikakausi, jolloin  kuninkaat Karl X Gustav, Karl XI ja Karl XII hallitsivat maata. Tänä aikakautena sodittiin kolme suurta sotaa, Tanskan, Skånen ja pohjolan sodat. Kaikilla näillä sodilla oli suuri merkitys Ruotsin itsenäisyyden säilyttämiseen. Eipä silti Ruotsi ja Tanska ovat sotineet kymmenen kertaa keskenään ja yhtä monta sotaa on Ruotsi käynyt myös Venäjää vastaan. Puhumattakaan muista sodista, joita käytiin etelänpänä, kuten 30-vuotinen sota.

Magnus Ladulås/MaunoKar Ladonlukko ja Karl Knutsson Bonde/Karl VIII

Arkeologit avasivat muutama vuosi sitten molemmat haudat ja tutkivat jälkeenjäännökset. Haluttiin varmistaa että haudoissa lepäsi oikeat henkilöt. Tuloksena oli se ettei haudoissa lepääkään Ladulås ja Bonde vaan kaksisataa vuotta myöhemmin haudatut henkilöt. Mikä pettymys.

Kirkkosali  

Salissa ei pidetä koskaan Jumalanpalveluksia. Kuninkaalla on kirkon käyttöoikeus ja myös päätösoikeus.

Kuinkaalliseen kryptaan mennään kuvassa vasemalla sijaitsevia portaita alas. Kirkkoon on haudattu monia kymmeniä kuninkaallisia ja toinen moinen määrä aatelisia. Ruotsi on ollut 1050 vuotta kuningaskunta ja on maapallon toiseksi vanhin kuningaskunta. Tanska on kaikista vanhin kuningaskunta.

 

Torstenssonien  hautakappeli

Torstenssonin aatelissuku on numero seitsemän kreivillisten aattelisten listalla. Suvun luultiin kuolleen sukupuuttoon, mutta suku on olemassa, vaikkakin eri nimillä kuten Dalman, Wennerström ja Jerrell.

Gustavialainen hautakappeli rakennettiin 1600-luvulla. Siihen aikaan usealla kuninkaalla oli nimenä Gustav.

 Gustavialainen hautakappeli

Täällä lepää kuninkaat Gustav II Adolf ("Gustavus Adolphus Magnus".),  Adolf Fredrik, Gustav III, Gustav IV Adolf  ja  Karl XIII. 

 Bernadotte  suvun kappeli

Bernadottekappeli rakennettiin 1800-luvulla. Täällä lepää suvun päämies kuningas Karl XIV Johan. Täällä lepää myös kuningatar Desideria ja viimeinen Bernadotte suvun jäsen, joka on haudattu tänne, oli kuningas Gustav V.

Desideria oli ensin kihlautunut Napoleonin kanssa. Mutta melko pian Bernadotten suvun ensimmäiselle kuninkaalle Johan Babtiste Bernadottelle tarjottiin Desideria vaimoksi. Näin ranskalaisesta Désirée Clary'sta tuli Ruotsin kuningatar Desideria. Hän synnytti pojan, joka sai nimekseen Joseph François Oscar Bernadotte, ja josta myöhemmin tuli kuningas Oscar I. Desideria pakeni Pairiisiin pimeästä, kylmästä, kosteasta ja kolkosta Tukholmasta. 

Josefina Maximiliana Eugenia Napoleona av Leuchtenberg on myös haudattu tänne kirkon Bernadotte kappeliin. Josefina avioitui Oscar I:n kanssa ja näin hänestä tuli Ruotsin ja Norjan kuningatar. Hän syntyi Bolognan prinsessaksi ja Gallerian herttuattareksi. Josefinan isä oli Italian varakuningas Eugène de Beauharnais, josta tuli Napoleonin adoptiopoika aviolistostaan Joséphine de Beauharnaisin kanssa. Josefina Leuchtenbergilla oli valtava määrä koruja ja tiaroita, joita nykyinen Ruotsin kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria käyttävät juhlatilaisuuksissa. Kumpikin valitsi vihkitiarakseen Josefinan näyttävimmän tiaran.

Nykyinen kuningasperhe kuuluu Bernadottesukuun, mutta heitä ei tulla hautaamaan tänne, vaan Hagan kuninkaalliselle hautausmaalle, Hagan linnan tontilla sijaitsevaan hautausmaa saareen.

Kuningas Magnus Ladulås pääalttarin edessä. Kirkossa ei pidetä jumalanpalveluksia lainkaan.

Serafimerorden/Serafiimiritarikunnan jäsenten vaakunat on laitettuu kirkon seinille jo vuonna 1748. Kun joku serafiimiritarikunnan jäsen haudataan niin samana päivänä soitetaan Riddarholmin kirkon kelloja kello 12.00-13.00 välisen ajan, ns serafiimi-soitto. Sen jälkeen ripustetaan henkilön serafiimivaakuna kirkon seinälle. Vaakuna laaditaan yhtä aikaa kun henkilö julistetaan ritarikunnan jäseneksi ja hänen kaulaansa ripustetaan ritarikunnanketju. 

Kirkon ovet ovat aina avoinna serafiimikellojen soiton ajan. Siitä ilmoitetaan kirkon kotisivuilla ja luultavasti myös Hovin svuilla. Kymmenen Suomen peresidenttiä on serafiimijärjestön jäsen, Mannerheimistä Niinistöön. Uusiksi jäseniksi sallitaan nykyään vain ulkomaalaiset päämiehet sekä Ruotsin kuingasperheen jäsenet. Viimeksi jäsenyyden ovat saaneet prinssi Daniel, prinsessa Sofia ja kuninkaalliset lastenlapset.

Kuningas jakaa silloin tällöin serafiinimitalleja ansioituneille ruotsalaisille. Mitallissa on kuningas Fredrik I av Hessenin kuva. Hän toimi Ruotsin kuninkaana vuosina 1720-1751. Siihen aikaan ei nainen voinut olla Ruotsissa hallitsija, joten kuninkaan sisaren mies, tämä Fredrik Hesseniläinen, sai toimia kuninkaana aikansa. Vain 150 henkilöä on saanut tällaisen mitallin kuten esimerksiksi  Rutsin rikkaimpiin kuuluvat Jakob ja Peter Wallenberg. Suomalainen Haminan kaupunki on saanut nimensä tämän kuningas Fredrik Hesseniläisen mukaan.

Kirkon urut ovat toisinaan käytössä kun kirkossa pidetään urkukonsertteja.

Yksi Bonden aatelissuvun palatseista sijaitsee lähellä kirkkoa, sillan toisella puolella, Ritarihuoneen kanssa "seläkkäin". Bonde suvun palatsissa sijaitsee nykyään Korkeinoikeus ja rakennuksen omistaa valtio. Rakennus on kulttuurimuistorakennus. Aaateliset ovat lahjoittaneet osan palatseistaan ja linnooistaan valtiolle, kunten Italissakin on aateliset tehneet. 

Bonden suvulla oli palatsi Riddarholmenillakin, ns Cruuska palatset, joka paloi ns Riddarholmin tulipalossa vuonna 1802 tuusan nuuskaksi. Palatsi sijaitsi Wrangelin suvun omistaman palatsin viereessä, aivan kirkon kupeessa.

Kuninkaat Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde on haudattu tänne Riddarholmin kirkon pääalttarin eteen. Magnus Ladulås oli kuningas 1200-luvulla ja Karl Knutsson Bonde 1500-luvulla. Bonden suku on ikivanhaa aatelissukua. He omistivat kymmeniä linnoja ja herraskartanoita ja suvun omistuksessa on vieläkin joitakin niistä, sillä Bonden suku elää vieläkin täyttä päätä. Yksi Bonden suvun linnoista on Maurizberg, jonka nykyään omistaa Liisa Lipsanen, Dannyn ex-vaimo.