lauantai 27. elokuuta 2016

Gamla Uppsala/Vanha Uppsala


Gamla Uppsala Museet kuuluu Riksantikvariämbetet/Valtion Museovirastolle

Itse Uppsalasta teen myöhemmin postauksen.

Tukholman ja Uppsalan välillä on noin 60 kilometriä, riippuu sitten mitä teitä välimatkat mitataan. Mutta alle tunnissa sinne pääsee kyydillä kuin kyydillä Tukholmasta. Monet käyvät jopa Uppsalasta käsin töissä Tukholmassa. Meidän tytär on opiskellut Uppsalassa. Sinä aikana tuli kierrettyä kaupunkia tytär hyvänä oppaana. 

Minä rakastan yliopistokaupunkeja kuten, Lund ja Uppsala. Ruotsissa on tietäkseni 11 yliopistoa ja noin 40 korkeakoulua. Maailmanlaajuisessa arvoskaalan mukaan (Times Higher Education World Rankings 2014-2015) on Karoliininen Instituutti, Tukholman yliopisto ja Uppsalan yliopisto parhaat ruotsalaiset yliopistot.

Yliopistokaupungeissa on aivan omaalattuinen tunnelmansa. Rakastan myös yilopiston kirjastoja joissa viihdyn kuin kala vedessä. Tukholma ei silleen tunnu yliopistokaupungilta kuin pienemmät kaupungit, Lund ja Uppsala. Tukholmssa onkin yliopiston campukset levinneet ympäri kaupunkia ja naapurikuntiinkin.

Gamla Uppsala sijaitsee noin nelisen kilometriä Uppsalan rautatieasemalta pohjoiseen. Junanrata kulkee alueen lävitse mutta täällä Gamla Uppsala'ssa ei ole juna-asemaa tai pysäkkiä. Bussi numero 2 ainakin kulkee tänne rauatieasemalta. Sen pidemälle se tietääkseni kuljekaan. Aivan Gamla Uppsalan kupeessa sijaitsee erittäin kaunista omakotiasutusta.

Olen tarkoituksella välttänyt kertomasta Uppsalasta koska en tiedä kuinka pystyn hallistemaan kertomustani niin etten leviä joka paikkaan, niin kuin minulle usein käy. Mutta todellakin, Uppsalasta on niin paljon kerrottavaa, ettei tiedä oikein että mistä alkaisin.  Parasta tehdä usampia postauksia. 

Uppsala on todellakin historiallinen kaupuni, Sverikets vagga/Sveanmaan kehto, jolle Tukholma ei pysty vetämään vertoja. Tukholma tuntuu jopa hyvinkin modernilta kaupungilta Uppsalan rinnalla.

Vanhan Uppsala museo sijaitsee yhdellä Skandinavian arvokkaimmista kulttuuriympäristöistä. Museon perusnäyttely on ainutlaatuinen ja sisältää alkuperäisiä löytöjä kuninkaiden kummuista.

Näyttely sisältää arkeologisia löytöjä alueella tehdyistä kaivauksista ja kertoo ynglinga suvun kuninkaista, viikingeistä ja pakanajumalista, ja jäännökisä sotaiselta rautakaudelta. 


Kaksi eri kielialuetta

Nyt pitää muistaa että tämä Gamla Uppsala on kertomus Sveanmaalaisten valtakunnan synnystä. Samanaikaisesti kehittyi Götanmaalla vastaavanlainen ilmiö. Näillä alueilla ei alkuun ollut mitään yhteistä. He puhuivat kahta eri kieltäkin. Olen jo aikaisemmin kertonut Uppåkrasta, joka sijaitsee Lundin kaupungin lähellä.

Myöhemmin he tulivat yhteyksiin ja lopulta nämä sulivat pitkällä ajan jaksolla yhteen yhteiseksi Ruotsin kuningaskunnaksi. Alkuun valtakunnan nimi oli Svitjod joka viittasi alueeseen Mälarin laaksossa, nykyiseen Svealandiin. Islanniksi Ruotsin nimi vieläkin Svíþjóð.

Uppåkra oli Uppsalaa vastaava paikka jossa syntyi Götarike/Götan valtakunta. Götanmaan kuninkaat oleskelivat Skaran ympäristössä Länsigötanmaalla. Skara on yksi Ruotsin vanhimpia kaupunkeja ja Skarassa sijaitsee myös Skaran hiippakunnan tuomiokirkko. Täällä alueella on sijannut monta luostaria. 

Kuningas Erik Segersäll oli Götanmaan ja Tanskan kuningas ja hän kävi taistelemassa vallasta Uppsalassa, mutta vasta hänen poikansa Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuningas sai kunnian olla yhteisen valtakunnan, Sveanmaan ja Götanmaan kuningas. Hän oli myös ensimmäinen kristitty kuningas. Olavi Sylikuningas on haudattu Husabyn pieneen kauniiseen kirkkoon, joka sijaitsee lähellä Skaraa. Kuningas oleskeli paljon omilla kotikonnuillaan, mutta käski painattaa kolikoita Sigtunassa Sveanmaalla. Koko Vänern järven itäinen puoli on aivan ihana alue kesälomaa ajatellen. Siellä on aivan erikoinen luonto ja ilmapiiri,  alue huokuu historiaa ja nähtävyyksiä. Suosittelen!

Vasta kuningas Gustav Vasasta voi käyttää ninitystä kuninags, sillä aikaisemmilla kuninkailla ei ollut valtaa vaan he vaan palvelivat kansaa. Kansalla oli siihen aikaan määräämisvalta seuraavassa järjestyksessä, perhe, suku, kotiseutu, folkland ja valtakunta. Folkland tarkoittaa pieniä maa-alueita, joissa kansalaiset säätivät alueensa säännöt ja tuomitsivat heidät jotka eivät toimineet sääntöjen mukaan. He ehkä tapasivat myös kuinkaan silloin tällöin. Ehkä provinssi nimitys on lähinnä folkland nimitystä.

Myöhemmät kuninkaat aateloivat miehiä jotka toimivat sotilaina ja kuninkaan apumiehinä. Tvalliset kansalaiset elivät kuten ennenkin omien paikallisten sääntöjensä mukaan.

Svealaiset ovat omaa sorttiaan ja götanmaalaiset omaansa ja nämä kaksi kansaa ei ole oikein vieläkään sulaneet yhteen. Puhumattakaan Skånea, jossa asukkaat ovat vain skånelaisia, ei ruotsalaisia. Norrlantilaiset eivät juuri puhu eikä pukahda. He haluavat olla omissa oloissaan.  

Sitten ensimmäisen maailmansodan on Ruotsista tullut monikansallinen valtio. Nykyään ei taida enää löytyä ketään jolla ei olisi ulkomaalaisia juuria, noh paitsi norlanatilaiset tietysti. Jo Ruotsin suurvallan ajalla kuninkaat haetuttivat työväkeä ja aiantuntijoita Ruotsiin. Kun Ruotsista tehtiin hyvinvointivaltiota niin 40-70-lukujen välisenä aikana työnvälitys haki työväkeä Ruotsiin, jotta saatiin rattaat pyörimään. Tänne tuli keikkalaisia, italialaisia, jugoslavialaisia, saksalaisia, sveitsiläisiä, suomalaisia, norjalaisia, tanskalaisia...



Gamla Uppsalan kirkko, Disavägen 8

Tällä paikalla sijaitsi vuonna 1070-luvulla pakananaikainen temppeli, joka oli pystytetty Oden, Tor ja Freja jumalille. Joka yhdekäs vuosi matkusti svealaiset tänne viettämään midvinterblot, vårjämningsblot ja riksblot. Svearna kääntyivät sittemmin kirstinuskoon ja temppelin paikalle rakennettiin romaanisen tyylin mukaan ristinmallinen harmaakivikirkko. Vuonna 1164 tuli kirkosta Ruotsin ensimmäinen tuomiokirkko. Alvestasta tuli tänne sisterssiläinen munkki nimeltä Stefan, josta tehtiin Ruotsin ensimmäinen piispa.

Mutta tuomiokirkko syttyi palamaan ja niin jouduttiin rakentamaan uusi kirkko Östra Aros alueelle. Tämä vanhempi kirkko korjattiin ja siitä tuli ihan tavallinen seurakuntakirkko. Täältä löytyy You Tube kirkosta.

Gamla Uppsala oli Sveanmaan kuninkaan kotipaikka ja uskonnollinen keskus. Täällä oli myös oikeustalo ja markkinapaikka. Tämä oli paikka jossa tapasivat sen ajan kuninkaat, käsityöläiset ja kauppiaat toisiaan. Isot hautakummut olivat jo 500-600-luvuilla, mutta vasta seuraavilla vuosisadoilla Gamla Uppsala eli suuruuden aikaansa. Gamla Uppsala ei ollut kylä, vaan se oli taloudellinen, poliittinen, uskonnollinen ja sosiaalinen keskus. Täällä on 40 arkelogia kaivellut ja työt sen kuin jatkuvat.

Täällä palvottiin pakananaikaisia jumalia kuten Tor, Oden ja Frej. Jumalille uhrattiin niin eläimiä kuin ihmisiäkin. Kistinuskon alkuaikoina sijaitsi hallinollinen ja uskonnollien keskus Mälaren alueella, kuten Birka ja muut Ekerön kunnan saaret Mälaren järvessä.

Adam Av Bremen/Adam Breemeniläinen on kirjoittanut Gamla Uppsalan historiaa,mutta myös koko Skandinavian, jopa Vironkin historiaa.


Gamla Uppsalan kirkko
Avoinna joka päivä kello 9-18 kesäaikaan ja talviaikaan kello 9-16. Anders Celcius on haudattu tähän kirkkoon. Celciuksen tuntee jokainen lämpömittareista. Celciuksen asteikko on varmasti tuttu. Hän syntyi ja kuoli Uppsalassa 1700-luvulla. 


Kirkko rakennettiin, kuten Ruotsissa on ollut tapana, pakananaikaisen jumalten temppelin paikalle. Kuvassa alkuperäinen pakanan ajan temppeli. Temppeli oi luultavasti koko Svean maan tärkein ja keskeisin aasauskon temppeli. Kuningas Inge den Äldere/Inge vanhempi käski hajoittaa temppelin niinkin myöhään kuin vuonna 1087. Samalla kuningas surmasi veljensä Blot-Sven'in ja näin päättyi aasakultti Uppsalassa. 

Ensimmäinen kristitty kuningas oli Olof Skötkonungen/Olavi Sylikuningas ja tämä Inge vanhempi oli yhdeksäs kuningas Olavi Sylikuninkaan jälkeen. Joten tosi sitkeässä se aasajumalten palvonta on ollut  Vanhassa Uppsalassa. Mutta tarinat kuinasiat enen Olof Skötkonmungea ovat erittäin epävarmoja.


Carl Larssonin maalaus Midvinterblot on kuvaus Vanhasta Uppsalasta aasajumalten aikana pidetyistä uskonnollisista menoista. Tämän maalauksen tausta on jo oma kertomuksensa sinäänsä. Olen kertonut siitä täällä.


Tämä alttaritalu ei voi olla aito, vaan kopio. Alkuperäinen on luultavasti Historiallisessa museossa Tukholmassa. Historiallein museo on todella käymisen arvonien. Ilmainen sisäänpääsy ja hyvät aukioloajat.


Kellotapuli

Gamla Uppsala kyrka-Ceiling in nave.jpg

Kirkko on peräisin 1100-luvulta. Kirkosta löytyy kolme ns riemuvoittokrusifiksiä.


Nykyinen Uppsalan tuomiokirkko



 Avoinna joka päivä kello 10-16.

Tänne on sisäänpääsymaksu, 80 kr aikuisilta mutta sillä lippu on voimassa kokonaisen vuoden. Opiskelijat 60 kr ja lapset ilmaiseksi. Ilmainen parkkipaikka. Museossa on myös myymälä. Alueella on kaksi ravintolaa ja yksi pizzeria.



Uppsala on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista jolla on ollut suuri merkitys poiittisesti ja taloudellisesti yli tuhat vuotta. Uppsalalla on ollut myös suuri merkitys uskonnollisessa mielessä. Uppsala oli svealaisten pääpaikka 1164-1531 jolloin Uppasala oli katollisen kirkon hiippakunnan pääpakka. Uppsalassa sijaitsee myös Pohjolan vanhin yliopisto. Niin tuomiokirkko kuin ylisopistokin on vaikuttanut vahvasti Uppsalan ja jopa Tukholmankin kehtykseen keskiajalta lähtien. 


 Isot hautakummut




Museotavaraa, arkeologisia löytöjä




Disagården sijaitsee museon lähellä. Tämä on eräänlainen kotiseutumuseo, jossa on myös kartano ja navetoita, paja, sauna, tuulimylly, hevosia, lampaita ja kanoja. Täällä pideteään Uppsalan suurimmat juhannusjuhlat joka kesä. Kansallispäivää juhlitaan myös Disagårdenissa. Juhannuksen viettollahan on entisen sommarblot tradition perinteitä. Juhannuksella ei ole juuri mitään kirkollista tarkoitusta, muuta kuin että Johannes Kastaja on syntynyt samoihin aikoihin. Luultavasti Johannes Kastajajan nimestä tulee suomenkielinen nimi juhannnukselle. Ruostalaiset sanovat midsommar/ keskikesä. 

Jo yksistään Disagårdenin takia voi käydä Vanhssa Uppsalassa. Täällä saa kävellä ihan kaikessa rauhassa ja nauttia olostaan. Sillä tälle alueelle on ilmainen sisäänpääsy. Mutta jos haluaa osallsitua oppaan kanssa katselemaan raknnuksia sisältä päin niin silloin se maksaa 30 kr. Lapset ilmaiseksi. Opastusta saa ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, arabiaksi ja persiaksi, mutta ei suomeksi. Luultavasti kysyntää suomenkielelle on ollut vähäistä.

Disagårdenissa on myös myymälä josta voi ostaa perinteisten keinoin maalattuja puulautasia ja  tarjottimia. Paljon kirjoja jotka käsittelevät kulttuuria, arkeologiaa, arkkitehtuuria, perinteisiä käsittyötaitoja...

Google on tehnyt virtuaalisen vierailun Disagårdenissa.

 Joissakin rakennuksisaq on museohuoneita. Ilmaninen parkkipaikka vieressä.










maanantai 22. elokuuta 2016

Spånga kyrka

Spånga kyrka 2012a.JPG

Spångan kirkko ja sen päädyssä Bonden suvun hautakappeli

Vapaaherra, valtion veromestari, kamarineuvos ja Södermanlannin maaherra Gustaf Bonde (1620-1667) rakennutti 1600-luvulla Bonden perheelle hautakappelin Spångan kirkon kuoriin. Hänen vanhenpansa olivat Carl Bonde ja Margareta Sparer af Tofta. Hän syntyi siis kahden sen ajan mahtavimman suvun jälkeläiseksi, Bonde ja Sparre. 

Gustaf Bonde sai Suomesta Malaxin ja Laihelan läänit omaksi lääneikseen. Hän asui kuitenkin Hässelbyn linnassa, joka ei sijaitsee kovinkaan kaukana Spångan kirkosta. Jo valinta kappelin sijainnista kertoo että vapaaherra Gustav Bonde oli omasta mielestäänkin erittäin arvovaltaista sukua. 

Bonden suku möi pois Hässelbyn linnan ja antoi  arkkitehti Nicolaus Tessin vanhemalle tehtäväksi suunnitella hautakappeli tänne Spångan kirkon päätyyn. Vuonna 1998 Bonden suku uuskorjautti koko kirkon ja kryptan, joka sijaitsee kuorin alla. Bonden suku on kustantanut hyvin paljon kirkon kalustuksesta, kunnostuksesta ja ylläpidosta. Tämä on seurakuntakirkko mutta toimii myös Bonden suvun omana kirkkona Tukholmassa.



Spånga on Tukholman kunnan pohjoisimpia osia. Alue on ollut asuttu jo kauan. Spångan pitäjä oli jo 1300-luvulla, vaikkakin  Spångan kirkko on rakennettu jo 1100-luvulla. Kirkko on yksi Tukholman vanhimmista kirkoista yhdessä Bromman kirkon kanssa. Spånga, kuten kaikki Tukholman kunnan pohjoiset alueet, kuuluvat Upplannin maakuntaan ja tällä aleella on useita hyvin vanhoja kirkkoja 1100-luvulta. Ruotsin keskiajan kahdella ensimmäisellä vuosisadalla 1060-1260  rakennettiin Ruotsissa 2300 kirkkoa, joten aivan tarkkaa vuosilukua on usein vaikea sanoa.



 Kuten kuvasta näkyy niin Bonden hautakappeli on suuri

Spånga Kyrka 4.jpg

Riimukiven pala on muurattu kirkon seinään

Spånga Kyrka, ingång.jpg

Kirkon vieressä sijaiteee kaunis vanha kirkkomaa

Spånga kyrka ext2.jpg

Bonde suvun sukukappeli

Herrasväen ajaksi kutsutaan aikaa 1600-luvulla. Kun kuningatar Kristian kruunatatiin niin aatelisherrat kävivät jonoon saadakseen läänityksiä kuningattarelta. Pohjanmaan maakuntaa Suomessa ei haluttu läänitettäväksi koska siellä sijaitsi sotalaivasto. Mutta toisin kävi. Gabriel Bengtsson Oxenstierna sai Mustasaaren, Korsholmin ja Vasan. Anders Lilliehöök sai Närpeksen,  Gutsav Persson Baner sai Karlebyn, Gustav Bonde sai Laihelan ja Malaxin, Klas Tott sai Lapuan ja  Ilmolan jne. Samalla tavalla jaettiin myös Pohjoinen Pohjanmaa aatelisherroille  ja armeijan mieheille.



Riddarholmin kirkossa, joka kuuluu Ruotsin hoville, lepää kaksi kuningasta pääalttarin edustalla, Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde (vasemmalla). Vuonna 2011 avattiin Karl Knutsson Bonden hauta ja jälkeenjäännökset tutkittiin. Sitä ennen oli jo kerran avattu hänen hautansa vuonna 1915. 

On luultu että Karl Knutsson Bonde itse oli määrännyt että kun hän kuolee niin hänet on haudattava Magnus Ladulåsin/Mauno Ladonlukonviereen. Karl Knutsson Bonden jälkeenjäännöksiä ei kuitenkaan löydetty. Avattiin myös varmuuden vuoksi Magnus Ladulåsin tumba, ja sieltä ei löytynytkään Magnus Ladulåsin jälkeenjäännöksiä vaan päällimmäisenä oli Karl Knutsson Bonden jälkeenjäännökset ja hänen allaan kuusi mutta luurankoa. Sen sijaan osoittautuikin että Magnus Ladulås lepääkin siinä viereisessä tumbassa sukulaistensa kanssa.

Karl Knutsson Bonde liittyi Engelbreckt Engelbrecktpojan kapinallisten joukkoon. Engelbrektsson ja kuningas jopa hallitsivat Ruotsia yhdessä jonkin aikaa. Engelbrektiä pidettiin ja pidetään joissakin piireissä vieläkin Ruotsin kansallissankarina. Kuninags Karl Gustav Bonde ei halunnut olla vaikutusvallaltaan sen heikompi kuin Engelbrektikään.



Karl Knutsson Bonde on haudattu Tukholmaan kuninkaalliseen Riddarholmin kirkkoon.

Karl Knutsson Bonde  oli Ruotsin kuningas 1400-luvulla kolmeen eri otteeseen. Siinä missä kuningas Gustav Eriksson Vasa oli Ruotsin kansallisvaltion isä niin siinä Karl Knutson Bonde oli isosisä. Hän oli eräänlainen renessanssiruhtinas ennen renessanssia ja imperiuminrakentaja ilman imperiumia. Kirkon ukonpuhdistaja ilman uskonpuhditusta. Hän soti jatkuvasti, haastoi riittaa jatkuvasti. Oikeastan hän oli erittäin epämiellyttävä henkilö, ja siitäkin huolimatta, kun kansalliset tuulet puhalsivat 1800-luvulla, nostettiin Karl Knutsson Bonde kansallissankariksi Gustav Vasan rinnalle.

Karl Kuntsson Bonde  syntyi Suomessa vuonna 1408 ja kuoli Tukholman linnassa vuonna  1470. Hänet on haudattu Tukholmaan Riddarholmin kirkkoon. Hän makaa silelä kunniapaikalla Magnus Ladulåsin vierellä tombassa.

Karl Knutsson halusi sitoa Suomen vahvemmin Ruotsiin joten hän matkusti Viipuriin ja kruunasi itsensä kuninkaaksi. Vuosi sen jälkeen hän kruunautti itsensä myös Norjan kuninkaaksi, mutta ei kestänyt kauaakaan, kun Tanskan kuningas Kristian I pudotti Karl Knutssonin pois pallilta ja kruunasi itsensä Norjan kuinkaaksi. Siitäkös Karl Knutsson suuttui. Hän matkusti Skåneen ja varasti sieltä kalleuksia, kaikkea mitä ikinä irti sai. Siihen aikaan Skåne kuului Tanskalle. Mutta Tukholmaan saavuttuuan hän sai paljon kritiikkiä joten hän pakeni Preussiin. Tukholmaan palattuuan hänen oli pakko luopua kruunustaan joten hän matkusti Suomeen ja otti siellä isot läänit hallintaansa. Hän asui Turun linnassa ja välillä Viipurin linnassa. 

Rymättylän kirkossa on kalkkimaalus jossa kuvataan Karl Knutsson Bonde istumassa hyvin surullisen ja väsyneen tuntuisena. Kaikissa muissakin kuvissa hänet kuvataan samalla tavalla surumielisenä. Mutta 1400-luku oli keskiaikaa ja hyvin väkivaltaista aikaa, jolloin kukaan ei luottanut keneenkään. Suuria ennakkoluujoja ja luulosairautta potivat monet herrat ja kaikilla oli halu päästä toistensa niskan päälle.

Spånga kyrka 2012e.JPG

Bonden aatelissuku on yhdessä Bielken ja Natt och Dag sukujen kanssa Ruotsin vanhimmat aatelissuvut. Sitä paitsi hän kuului sen ajan arvovaltaiseen Sparren sukuunkin. Joten eihän se ihme että Karl Knutsson Bonden päässä kihahti. Siihen aikaan 1400-luvulla suuruudenhulluutta ei pidetty sairautena vaan merkkinä siitä että herra oli todellakin korkea-arvoien ja hänellä oli siksi täysi oikeus  olla  mahtava ja julma.

Bondes suku ei ole kuollut sukupuuttoon vaan nykyäänkin vielä he kuuluvat Ruotsin rikkaimpien sukujen joukkoon. Suku on numero 11 aateliskalenterissa. Bonden sukua on kolme eri haaraa, varsinaiset Bondet aluneprin Laihela'sta Suomesta, Bonde af Björnö (Trolleholmin omistajat, ns Trolle-Bonde) ja Bonde af Säfstaholm (Säfstaholmin omistajat).

Spånga kyrka 2012d.JPG

Spånga kyrka 2012b.JPG

 Kirkon sisäänkäynti

Spånga kyrka 2012c.JPG

 Sisäänkäynnin yläpuolella, asehuoneen päällä, on tämä aurikokello


Bonden hautakappeli on  avoin ja toimii osittain kirkon kuorina


Spångan seurakunta on keskiaikaista perua. Seurakunnan pappilassa tarjoillaan joka maanantai kahvit ja pullaa kello 11-14. Tarjolla on myös soppaa ja voileipiä. Sitten en tiedä jos siitä maksetaan jotain mutta luultavasti se on ilmaista. Kuuluu hyväntekeväisyyteen. Onhan sillä Bonden suvulla varaa tarjota kahvit.


  Pääalttarin takana näkyy hautakappeli ja hautakappelin alla sijaitsee krypta




Hautakappelin kattokupoli


Kirkossa on runsaasti kalkkimaalauksia jotka on maalattu vuosien 1300-1900-välisellä ajalla, kuudella eri aikajaksolla. Siitä ei ole tietoa että ketkä täällä ovat käyneet maalaamassa.


Kirkkosali on kaunis ja viihtyisä. Tyypillinen romaaninen tyyliltään, jollaisia rakennettiin ympäri Europpaa vuosina 1000-1250. Tynnyriholvi keskilaivassa ja tyypilliset pyöreähköt holvikaaret. Freskomaalaukset seinillä ja katossa kielii myös tyylistä. Sakasti rakennttiin vasta 1300-luvulla ja asehuone 1400-luvulla.


Spånga kyrka

Spånga kyrka int4.jpg

Spånga kyrka int2.jpg

Spånga kyrka int6.jpg

Spånga kyrka 2012g.JPG

Spånga kyrka 2012f.JPG

U 63, Spånga kyrka.JPG

Kirkon pihalla ja vanhalla kirkkomaalla on useita riimukiviä. Osa on muurattu kirkon muuriin.

Spånga Kyrka, detalj2.jpg

Spånga Kyrka, Vy kyrktorn 4.jpg

 Vanha kirkkomaa

Spånga Kyrka, träkors.jpg



Spånga Kyrka, sidobyggnad.jpg

U Fv1953; 266, Spånga kyrka.JPG

U 62, Spånga kyrka.JPG

U 61, Spånga kyrka (baksida).JPG