Härkeberga

Kirkko keskellä kylää, Härkebergan kirkko

Kirkko on avoinna lauantaisin ja suununtaisin kello 11-16. Tänne Härkebergaan löytää parahaiten kun ajaa Enköpingin tai Skolstan kautta.

Kirkossa on mahdollista opastaa itseään cd-levyjen avulla neljällä kielellä (ruotsi, englanti, saksa, suomi).

Nämä Upplantilaiset kirkot ovat aivan omaa luokkaansa kirkollisessa historiassa. Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa, vaan kirkot ovat nykyään yksityisiä hiippakuntien vastuulla olevia rakennuksia. Valtio kuitenkin maksaa jonkin verran jokaiselle seurakunnalle tukea, samoin kaikille suurimmille uskontokunnille. 

Uppsalan läänissä, mikä on pienempi alue kuin Upplannnin maakunta, on 135 kirkkoa, vaikka kirkothan jaotellaan hiippakuntien mukaan eikä lääneittäin. Uppsalan hiippakunta oli vuoteen 1973 saakka Uppsalan arkkihiippakunta, siis kaikkien hiippakuntien pää-hiippakunta. Hiippakuntan kuuluu 169 seurakuntaa ja krikkoa. Koko maassa on 3700 kirkoa. Ruotsin privaatti kirkko on vastuussa maan suurimmasta yhtenäisestä kulttuuriperinnöstä.

Upplannin maakunta oli aikoinaan jaettu kolmeen niin sanottuun Folklandiin/kansamaahan, Tiundaland, Attundaland ja Fjärdrundaland. Ruotsin alueilla oli omat lakinsa alunperin. Ruotsista tuli yhtenäinen valtio vasta kuningas Gustav Vasan otetttua vallan 1500-luvulla. 

Sitä ennen alueita hallittiin maakäräjillä, missä valittiin kuninkaatkin ja maakäräjät kantoivat veroja. Maakäräjät sitten myöhemmin muokkautuivat 'sotenmaakunniksi', joilla on terveydenhuolto, infrastruktuuri ja kulttuuri vastuullaan. Ruotsissa siis oli niin sanotut 'sotemaakunnat' paljon aikaisemmin kuin Ruotsi sai eduskuntaa. Ruotsissa he saavat kantaa vieläkin veroja. Jokainen maksaa kunnalisverotuksen yhtydessä noin 10-12 % tuloistaan 'sotemaakunnalleen.' Täältä löytyy lisää infoa aiheesta!

Attunda nimitys on vieläkin jäljellä Attunda Tingasrätt/Attundan käräjäoikeus,    mikä sijaitsee Tingsvägen 11, Sollentuna.

Upplantilaisille kirkoille on ominaista että niistä puuttuu kirkontornit. Sen sijaan kirkkojen ulkopuolella seisoo puusta rakennttu kellotapuli. Upplantilaisissa kirkoissa on yleensä myös runsaasti kalkkimaalauksia. Maalukset maalattiin Raamatun kertomusten mukaan, jotta kaikki hekin jotka eivät osanneet lukea tai heillä ei ollut Raamattua, pystyivät maalauksista näkemään raamatullsia tapahtumia ja kertomuksia. Härkebergan kirkkoon maalasi Albertus Pictor  runsaasti  kalkkimaalauksia 1480-luvulla. 

Upplannissa on myös sijainnut 1600-1800-luvilla erittäin paljon ruukkiyhteiskuntia, joistakin niistä on kehkeytynyt mordeneja yhtiöitä, mitä ovat nykyään päässet börssiin. Kukaan ei taida olla laskenut kuinka monta ruukkia Ruotsissa on ollut, mutta ehkä lähemmäksi sata. Ykistään Upplannissa on sijainnut 24 ruukkiyhteiskuntaa. Smålannissa 33...

Härkebergan seurakunta Upplandissa oli osa Trögdin piirikuntaa, on ollut osa Enköpingin kuntaa vuodesta 1971 ja vastaa Härkebergan piiriä vuodesta 2016. Täällä asuu vain noin 100 asukasta, joten mikää suuri metropoli tämä ei ole, mutta alue on ollut asuttua jo keskiajalla.  Härkeberga on kuulu kirkostaan ja Kaplangårdenistaan.

Kirkko on keskiaikainen harmaasta kivestä ja tiilestä rakennettu salikirkko. Kirkkosali, kuori ja sakristia rakennettiin vuosina 1280-1310, kun taas asehuone lisättiin 1475-1480. Tunnettu ja ahkera kalkkimaalari maalasi kalkkimaalauskia kirkon sisätiloihin 1400-luvulla.

Härkeberga sijaitsee Enköpingin lähettyvillä. Sinne on matkaa noin 60 kilometriä Tukholmasta, mutta E18 tietä pitkin matka taittuu nopeasti. Loppumatkan voi tehdä ajamalla Skolstan kautta, jos ei välttämättä halua tutustua Enköpingiin. Enköpin on kaunis kaupunki, missä erittäin paljon puistoja. Olen siitä tehnyt postauksen täällä.

Härkeberga kaplansgård/Härkebergan kaplaanin kartano Härkebergassa Enköpingin kunnassa on hyvin säilynyt 1700-luvun Keski-Ruotsin maatilatyyppinen maatila, joka on ollut Pohjoismaiden museon omistuksessa vuodesta 1929. Tämä on avoinna vuodet ympäri. Kesäaikan voi istua nurmikolle puitten katveeseen ja syödä eväänsä, sillä juhannusaattona täällä juhitaan juhannusta ja istutaan ruohikolla ja nautitaan kesän atimista.

Kaplansgården koostuu yhteensä 17 punaisesta puurakennuksesta, jotka kaikki on ryhmitelty Mangårdenin ja sikalan ympärille. Mangårdenissa asui pappi, joka oli myös maanviljelijä, ja eläintilalla pidettiin eläimiä. Muita rakennuksia ovat navetta, talli ja majataloja puimala. Suurin osa rakennuksista on 1700-luvulta, mutta kalustukset näyttää siltä mitä se voisi näyttää yksinkertaisemmassa kodissa 1840-luvulla. Tilalla on myös pieni puutarha, jossa on hedelmäpuita ja perinteisiä perennoja.

Härkeberga kuuluu Nordiska museet/pohjolan museolle. Sisäpihalle ja rakennusten ympäristöön voi tutustua omatoimisesti. Pandemian ajalla tila oli suljettu. Kannattaa aina ensin tarkastaa aukiolojat ennen kuin lähtee matkaan.

Härkeberga Kaplansgård/kapplaisen kartano sijaitsee perinteisessä rivikylässä päätien varrella, mikä on nykyään maantie. Tila on koskematon Keski-Ruotsin tyyppinen maatilamuodostelma. Se koostuu seitsemästätoista puurakennuksesta, jotka on ryhmitelty kartanon ja karjatilan ympärille. Vanhimmat ovat 1600-luvulta, ja niillä kaikilla on ollut erityistehtävänsä. Pappi oli puoliksi maanviljelijä. Asuintaloista näkee vieläkin, miltä se saattoi näyttää pappilassa 1840-luvulla. 

Kaplaanin kartano/kappslaisen kartano

Tyypillistä upplantilaista vileyaluetta silmin kantamattomiin

Tukholmasta noin 60 kilometriä luoteiseen päin. Härkeberga sijaitsee lähellä Enköpingiä ja tämä entinen kirkonkylä kuuluu nykyään Enköpingin kuntaan. Täällä asuu vajaat 200 asukasta. Omalla autolla E18 tietä lähelle Enköpingiä Trafikplats Grillyn kohdalla. Tässä voi poikketa E18 tieltä oikealle ja ajaa Skolstan kautta edellean Härkebergaan. 

Museoalue on laaja ja siellä sijaitsee useita kohteita ja Museomyymläkin löytyy täältä sekä ravintola että kahvila, joten on varattava aikaa käynnille. 

 Aukioloajat:

joka viikonpäivä kello 10-17 ja

keksiviikkoisin kello 10-20

Sisäänpääsymaksu:

aikuiset 140 kr, eläkeläsiet 129 kr

lapset alle 18 vuotiaat ilmainen sisäänpääsy

Rakennusten ympäristössä on mahdollisuus tutustua omatoimisesti. Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille Härkebergan kirkkokylän ympäristöstä löytyy suuri määrä muinaisjäännöksiä hautausmaiden, kalliokaiverrusten, kumpujen ja kiviasetelmien muodossa. Litslenan keskiaikainen kirkkoympäristö oikeustaloineen ja majataloineen on myös helpon matkan päässä.

 

Härkeberga on entinen kirkonkylä Enköpingin kunnassa. Olen Enköpingin  alueesta kertonut jo aikaisemmin täällä. Kylä koostuu mökeistä ja omakotitaloista sekä maatiloista ja kaiken keskellä seisoo kirkko.

E18 Eurooppatie kulkee läheltä Härkebergaa. Tie kulkee Oslon ja Tukholmaanvälillä.  Läänintie C 563 kulkee Härkebergan kylän lävitse. Läänintietä C 559  päsee Härkebergasta Enköpingiin.

Sisäpiha ja rakennusten ympäristö ovat avoimia tutustuttavaksi omatoimisesti. Kulttuuriperinnöstä kiinnostuneille Härkebergan kirkkokylän ympäristöstä löytyy suuri määrä muinaismuistomerkkejä hautausmaiden, kalliokaiverrusten, kumpujen ja kiviasetelmien muodossa. Litslenan keskiaikainen kirkkoympäristö oikeustaloineen ja majataloineen on myös lyhyen matkan päässä.

Härkebergan entinen kirkonkylä sijaitsee Enköpingin kunnassa, noin 10 kilometriä pohjoiseen päin Enköpingistä, Upplannin maakunnassa. Tukholmasta on sinne noin 70 kilometriä. Ensin E18 tietä, siitä sitten Skolstan kautta Härkebergaan. Kylässä on  Kaplaaninkartano ja kirkko, Härkebergan säätykartano. Kylää ympäröi suuret maatilat. Iso hevoskartanokin löytyy, missä sijaitsee myös kiinteistövälitys. Tämä on perinteisesti maanviljeys- ja karjatalousaluetta.

Härkebergassa asuu nykyään vain 180 henkeä. Täällä elettiin jo keskiajalla. Pronssikaudelta lähtien on hajallaan olevia hautakumpuja, raunioita, useita kulhokuoppa-esiintymiä ja noin 20 kalliotaidetta. Rautakaudelta lähtien on useita hautakenttiä.

Härkeberga seurakunta kuuluu Litslenan seurakuntaan yhdessä Listlena ja aivan  erikoisen kauniin Husby-Sjustolftin kirkkojen kanssa. Kaikki kolme kirkkoa ovat näkemisen arvoisia. Kirkot ovat 1100-luvulta. Tämä Enköpingin alue on eritäin historiallista. Täällä on paljon erittäin pieniä kyliä, joissa kaikissa sijaitaee ikivanha kivikirkko. 

Vuoteen 1971 saakka alue kuului Trögdin kihlakuntaan kuten muutkin alueen pikku kylät, Hacksta, Löt, Villberga, Husby-Sjutolft, Litslena, Boglösa, Lillkyrka, Vallby, Kungs-Husby, Veckholm ja Torsvi. Nykyään nämä kaikki kuuluvat Enköpingin kuntaan.

Tämä alue Upplannissa on perinteisesti nimeltään Fjärdhundraland. Fjärdhundralandin kotisivuilta löytyy paljon infoa, yöpymispaikoista, ruokapaikoista, kirkoista, kirpputoreista, kartanoista, linnojen kahviloista, uimarannoista, maatiloista, joissa voi käydä ostoksilla jne. Pitää varautua siihen, ettei täällä ole ruokakauppoja eikä bensiiniasemia kovinkan tiheässä. Tämä on syvää maaseutua. 

Yöpymispaikkojakin löytyy. Härkebergasta ei saa ruokaa, mutta maatiloilla ja nähtväyyksissä on useinmiten mahdollisuus ruokailla. Omat eväät ja juomat on parasta ottaa mukaan ja rauhallisia levähdyspaikkoja löytyy mielin määrin.

Olen aikaisemmin jo liikkunut tällä alueella Uppsalan, Enköpingin ja Sigtunan välisellä alueella. Erittäin mielenkiintoinen alue. Tänne on parasta mennä kesäkaudella, ehdottomasti, silloinon kirkotkin avoinna turisteja varten. Tämä on eräänlainen paratiisi maanpäällä.

Fjärdhundraland on yksi ns keskiaikaisista folklandet/kansanmaista. Ruotsiahan ei valtiona ole ollut kauaakaan, jos ottaa mittaa historiasta. Ensin oli nämä folklandet, sitten maakunta, sitten kunnat ja vasta viiimeksi syntyi valtio. Joten euduskuntalaitos on moderni keksintö. 

Ruotsalaisilla kunnilla on vahva itsemääräämisoikeus jo keskiajalta lähtien. Kuntien omalla vastuulla on paljon kansalaisten hyvinvoinnista johon valtio ei voi puuttua. Valtio maksaa toki tukiaisia sen mukaan kuinka moni kuntalainen on tarvinnut palveluja tai apua. 

Maakunnilla oli alkuun ensioikeus veronkantoon, ja lakien säätelyyn. Maakunnat valitsivat myös kuninkaat, joita oli siellä täällä, mutta yksikään kuningas ei tiennyt että missä kulki rajat, koska niitä ei ollut. Tuskin se heitä kiinnostikaan. 

Maakunnat ovat myös jo kauan hoitaneet terveydenhuollon Ruotsissa. Niitä kutsutaan regioneiksi nykyään, aikaisemmin Landstingeiksi/maakäräjiksi. Tuo sana landsting tulee siitä että maakunnissa oli omat lait ja oikeutta käytiin ting' eissä. Tanskassa ja Norjassa on sana tinget vieläkin käytössä. 

Härkeberga sijaitsee keskellä Fjärdhudralandetia. Täällä sijaitsee mm ns Kaplansgård, jota hoitaa Nordiska Museet.

Täällä sijaitsee myös yksi Ruotsin kauneimmista kirkoista, Härkeberga kyrkan. Kirkon on rakentanut ja kustantanut maanviljelijät ei aateliset kuten usein on ollut laita. 

Tyypillinen upplantilaisen kartanon piha

Sana gård tarkoitta kartanoa, pihaa, tarhaa... ja sana liitetään usein monen moniin eri tarkoituksiin. Sana on siis saanut alkunsa aidatusta tai rakennuksilla suljetusta pihasta ja nykyään se liitettään Ruotsin kielessä monen moniin kymmeniin muihin sanoihin, kuten tässä yehteydessä sanaan Kaplansgård(/Kaplanain kartanoon.

Kaplansgården koostuu yhteensä 17 punavärisestä puurakennuksesta, jotka kaikki on ryhmitelty kartanon ja tilan ympärille. Pappi, joka oli myös maanviljelijä, asui kartanossa, ja eläimet asuivat tilalla. Muihin rakennuksiin kuuluu muun muassa lato, tallit ja mökki. Suurin osa rakennuksista on peräisin 1700-luvulta. Pihalla on myös pieni puutarha, jossa on hedelmäpuita ja monivuotisia marjapensaita.

Kaplansgårdenissa pidetään erilaisia tapahtumia, kuten markkinoita, juhannusjuhlia ja pelimiesten tapaamisia järjestetään vuoden aikana Härkeberga Gillen järjestelyllä.

Härkebergan kirkko

Kirkko on suuri nähtävyys ja siksi sitä pidetään avoinna vierailijoille. Kirkko on avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin kello 11-16 lokakuusta huhtikuuhun, kesäaudella kesä-eluuhuussa keskiviikosta sununtaihin kello 10-16. Mahdollisuus suomenkieliseen opastukseen cd-levyn avulla. Kirkko on kuuluisa etenkin maailmankuulun kalkkimaalari Albertus Pictorin kalkkimaalaukista 1400-luvulta. Hän on maalannut kalkkimaalauksia ehkä noin 30 kirkkoon Upplannin ja Södermanlandin maakunnissa.

Muutkin Enköpingin pastoraatin kirkot ovat nähtävyyksiä. Kesälomien aikana pidetään kirkkoja avoinna ohikulkevien turistien takia.

Härkeberga kyrka, Korsriddarans kyrka/Tempeliritarien kirkko, Temppeliritarit tekivät ristiretket Jerusalemiin.

 

Finska valsen/Suomalainen valssi