tiistai 11. lokakuuta 2016

Danvikshem




 Danvikshem vanhainkoti, Danviken

Danvikshem vanhustenkoti perustettiin jo vuonna 1501 kuningas Gustav Vasan käskystä. Kuningas määräsi että Hospitalet on siirrettävä pois Riddarholmenilta Gråmunkeholmenilta Danvikeniin. Hospitalet oli eräänlainen köyhien ja sairaiden vanhustenkoti. Näin kuningas oli aivan tietämättään perustanut ensimmäisen säätiön Ruotsissa.

Danvikenin aluetta voisin suositella päiväkävely alueeksi. Tämä on ihastuttava, viihtyisä ja mielenkiintoinen alue, mutta mäkinen, mistä on upeat näköalat merelle. Bussit 55 ja 469 kulkee alueella.


Danvikenin hospitali on rakennus, josta tuli tänä vuonna rakennusmuistomerkki. Rakennus on varovaisesti uuskorjattu ja maalattu. Danvikenin hospitalissa ei ole mitään toimintaa toistaiseksi. Rakennus sijaitsee erittäin kauniissa pienessä puistossa, Hospitalparken, missä on penkkejä istuskella. Rannalla sijaitse boulerata, missä voi pelata boulea, tai istuskella kesäkaudella nauttien Boulebaarissa antimista.

Hieman Hospitalista eteenpäin rannalla sijaistee sisävesilaivan numero 80 laituri nimeltä Saltsjöqvarn. Tästä pääsee  laivalla Djurgårdenin saarelle, Ropstenin satamaan ja Nybroplanille Östermalmille. Rantakadulla sijaitsee myös luxus-hotelli nimeltä Hotel Elite Marina Tower. Alueulle on rakennettu  moderneja asuinrakennuksia, mitkä sijaitsee monella eri tasolla.  Lähellä rantaa sijaitsee myös erittäin korkeatasoinen thaiwanesialainen  ravintola Grand Palace, Finnbodavägen 4.

Danvikenin hospital oli 1600-luvulla kauan ainoa institutio Tukholman alueella, joka otti hoitaakseen kaikista köyhimmät kaikista köyhistä. Kaikki ongelmatapaukset laitettiin yhteen, mielisairaat, fyysisesti sairaat ja dementikot. Yhteinen tekijä oli köyhyys. 

Alkuun asuttiin puurakennuksissa, jotka ajan kanssa alkoivat hajota. Kuningas Karl XII:n sisko prinsessan Ulrika Eleonora pani alueella käyntiin keräyksen, jotta Danvikin hospitaliin saataisiin paremmat olot. Joitakin uusia asuninrakennuksia ja kirkko rakennettiin puusta. Kirkkoa eikä muita rakennuksia, kuin vain hospital, ole enää olemassa.

Nykyään tämä alue kuuluu Nackan kuntaan vaikka harvempi sitä tulee ajatelleeksi, koska Tukholma ja Södermalm on aivan nenän edessä.


Tämä maalus on Danvikenin hospitalin kappelin alttaritaulu. Kuvassa Pyhä Klaara lampun kanssa, Pyhä Hortolana kantaa pientä ristiä ja Pyhä Agnes Assisilainen pitelee kirjaa kädessään. Maalaus on nykyään nähtävänä Historiallisessa Museossa Tukholmassa.


Myös tämä maalaus on Danvikin hospitalin kappelista ja löytyy nykyään Historiallisesta museosta. Valmistettu 1500-luvulla Brysselissä.


Tämä alttarikaapin maalaus on 1400-luvulta ja valmistettu Mälarenlaaksossa. Alttaritaulu löytyy Historiallisesta Museosta.


 Klippan vuodelta 1880.


Keltainen rakennus on ns hullujenhuone. 


Danviksbron silta, sen veieressä Danvikin hospital, taustalla Saltsjöqvarn, jossa sijaitssee Elite hotelli. Ei lainkaan hassumpi hotelli. Oikeassa yläkulmassa sijaitsee Danvikshem vanhainkoti, mutta se ei näy tässä valokuvassa. Edessä yhdeksän talon ryhmä jotka seisoo Danviksklippan päällä ja jossa tuulimylly Klippan sijaitsi aikoinaan.

Danviksklippan 1864.JPG

Talvinen maalaus Hammarbysjön jäältä. Taustalla Klippan tuulimylly Danviksklippanin päällä.  Ehrnfried Wahlquistin  maalaus.


Danvikissä sijaitsee Danviks Center, jossa on valtavia konttorirakennuksia. Mm Viking Linellä on täällä pääkonttori. Eikä vielä tässäkään valokuvassa näy Danvikstullin vahainkotia, vaikka se sijaitsee kyllä tuossa kuvan oikeassa reunassa.


 Danvikens Hospital

Rakennuksessa sijatsee nykyään 30 asuntoa, jotka ovat ihan viimeisen päälle varovaisesti uuskorjattuja huoneita. Ensimmäkseen hyvin pieniä yksiöitä ja kaksioita joiden hinta on siinä 2,5 - 4.2 miljoonaa kruunua. Ei siis halpoja lainkaan. Alunperin oli tarkoitus uuskorajata hospitalista hotelli. 

Siinä vieressä seisoo nyt kuitenkin uusi hotelli rakennus nimeltä Elite Hotel Marina Tower, joka sijaitsee entisessä myllyrakennuskessa, Saltsjöqvarn. Rakennus on vuodelta 1890 ja ajan kanssa rakennusta suurennettiin. Osassa rakennusta sijaitsee nykyään asuntoja.

Saltsjökvarn June 2013.jpg

Tässä hotelli Eliten edustalla vasemalla on Tukholman saaristolaivan laituri, Saltsjöqvarn brygga.



Tässä rakennuksessa valmistettiin mannarynnnejä. Nykyään tämäkin on asuinrakennus.


 Näin huonossa kunnossa hospitalin rakennus oli ennen uuskorjauksia

Arkkitehti Göran Josuae Aldelcrantz suunnitteli hospitalin. Hän sai myös kunnian suunnitella oman nimikkokirkon kuningatar Hedvig Elonoralle, joka sijaitsee Storgatanin varrella, Östermalmilla.



Danvikens dårhus/Danvikin hullujenhuone, Västra Finnbodavarvsvägen

Tämä on kaunis alue nykyään. Uusia siistejä asuinarekknnuksia sijaitsee tässä mäenkumpareella. Ja vasta tämän jälkeen tulee tie Danvikshemsvägen, joka vie ylös Danvikshem'in vanhainkotiin.

Tämä rakennus oli osa Danvikin hospitalia. Tätä rakennusta kutsutaan vielä tänäkin päivänä hullujenhuoneeksi. Täällä asui köyhät mielisairaat vuosian 1788-1861. Danvikenin hospital antoi hollantilaisen miehen muuttaa rakennukseen. Hän alkoi valmistamaan suolaa merivedestä. Danvikenin hospitalin tarkoitus oli tällä tavalla saada kaikki hullut, heitä kutsuttiin siihen aikaan hulluiksi/dårar, pois alueelta jonnekin muualle. Rakennuksessa asui myös henkilöitä, joilla oli sukupuolitauteja. Sukupuolitaiteja sairastavat savat muttaa muualle, mutta  hullut saivat jäädä rakennukseen vielä 50 vuodeksi.

1820-luvulla alettiin hoitamaan mielisairaita ja yritettiin tehdä heistä terveitä. Nykyään rakennus on tavallinen asuinrakennus.


Danvikin kanava ja nostosilta, mitkä johtaa Södermalmille

Södermalmin puolella voi kävellä myös sillan alitse. Siinä kulkee kaunis ja rauhallinen rantakatu nimeltä Masthamnen, jota voi suositella päiväkävelyä ajatelleen. Masthamnen on jatke pitkälle Norra Hammarbyhamnen kadulle, joka lähtee Skanstullin sillan luota. Masthamnen tie kulkee niemen ympäri ja siitä edelleen Viking Linjan satamaan. Niemen kärjestä rantatie on satama-aluetta, mutta kyllä siellä voi silti kävellä. Siellä niemen kärjessä on myös paikallisen laivaliikenteen laivalaituri, josta päsee Djurgårdenin saarelle sekä laitureihin jotka sijaitsee Hammarbysjön alueella.

Myös Danvikin puolella voi kävellä kanavan reunaa mutta se on hyvin kapea polku. Ensin siinä heti hospitalin jälkeen on Boulebaari joka on avonna vain kesäaikaan. Siinä sijaitsee myös kaunis Hospitalparken puistoalue.

Danvikin kanava sijaitsee Saltsjön (Itämeren) ja Hammarby sjön välissä, josta pääsee Skanstullin kautta Årstavikeniin ja siitä edelleen Mälaren järvelle. Tämä reirri on Södermalmin etelänpuoleinen reitti mereltä Mälaren järvelle. Slussenin kautta kulkee Södermalmin saaren pohjoinen reitti Mälaren järvelle.


Danvikin kanavan molemmin puolin on moderneja asuinrakennuksia. Tuossa kanavan kupeessa pidetään kirpputoria kesäaikaan.


Danviksklippa on kiipeilyseinä nykyään. Huomaa tuo kapea kävelytie kallionkielekkeessä.


Danvikshem'in alue on todellakin mäkistä

Danvikshem från väster huvudentren juni 2005.jpg

Tästä Danvikshem'in ohitse kulkee bussi numero 469, joka kulkee Nackan sairaalan ja Finnbergetin välillä. Finnberget sijaitsee Danvikhem'in mäen mykkylän itäpuolella. Se on bussin päätepysäkki. Toinen päätepysäkki on Nackan sairaalassa. Finnbergetin sisällä on suuri suojahuone. Mäen toisella puolella Skansjön rannalla sijatsi aikoinaan Finnbodavarvet, telakka jossa tehtiin laivoja. Kun telakka suljettiin niin alueelle alettiin suunitella asuintaloja.

Alunperin 1500-luvulla kaikki köyhäinhoito oli keskittynyt Gråmunkeklostret luostariin Riddarholmenin saarelle. Vasta 1500-luvulla tajuttiin että köyhiä ja sairaita oli autettava ja otettaava huostaan.  Siihen aikaan eduskunta kokoontui Västeåsissa.Vuonna 1527 päätettiin Västeråsin eduskuntaistunnossa että kuningas omistaa kaikki luostareiden ja kirkkojen omaisuudet.

Mutta tilat luostarissa oli suljettava kamalan hajun takia. Niinpä kuningas Gustav Vasa rakennutti tänne Danvikeniin hospitalin. Puukirkko rakennettiin hieman myöhemmin sen viereen. Vasta 1915 avattiin tämä upea Danvikshem, jonka on suunnitellut arkkitehti Aron Jonhasson. Tänne muutti vain vanhukset ja sairaat jätettiin jäljelle hullujenhuoneelle. Danvikenin kirkko rakennettiin rakennuksen sisään.



Sisäänkäynti Danvikshem



 Tuo keltainen rakennus on ns hullujenhuone.



Vanhusten kodissa on myös kukkakauppa, missä myydään myös lehtiä, makeisia, juomia... Rakennuksessa on myös kirjasto, jalkahoitola, kampaamo ja lääkärinvastaanotto. Teknillisellä oastolla pestään ja silitetään pyykit ja sieltä tullaan vaihtamaan lamppuja, ripustamaan tauluja, asentamaan internetti tai tv-yhteydet ja ripustamaan verhoja, korjaamaan pikkuvikoja. 

Täällä on myös mahdollisuus osallistua erilaisiin kuntoutusohjelmiin. Tämä on miniyhteiskunta tai -yhteisö, joka tarjoa paljon palveluksia, harrastuksia ja ajankulua. Täällä lauletaan ja leikitään, nauretaan ja itketään, näperrellään ja piirretään. Ja mitkä näköalat täältä ylhäältä on alas merelle ja kaupungille.



 Yheteisiä tiloja jossa voi istua vieraittensa kanssa 


Huoneet ovat tilavia ja kodikkaita





 Täällä on myös museo


Kesäaikaan voidaan ruokailla ulkona pihalla. Katsoin ruokalistaa jossa on joka aterialla kolme vaihtoehtoa josta valita. Ruokalajit vaikuttivat erittäin hyvin laaditulta ja monipuolisilta. Täällä voisin ajatella viettää viimeiset vuoteni jos en pärjää olla kotona.



Danvikshems kyrka

Danvikenin vanhainkodin kirkko vihittiin vuonna 1915.


 Kirkko on vieläkin melko synkkä paikka

Danvikshems kyrka

Danvikshems kyrka

Danvikshems kyrka


Danvikenin kirkkomaa, Kvarnholmsvägenin varrella

Bussit 55, 93, 402 ja 469  kulkee tästä ohitse. Pysäkin nimi on Finnboda hamn. Bussipysäkiltä  muutama askel taakse päin ja jalkakäytävältä sitten pääsee suoraan hautausmaalle.

Tämä ei ole mikään iso kirkkomaa, eikä oikaastaan mikään kirkkomaa lainkaan. Tätä kutsutaan autiokirkkomaaksi. Tilapäisesti tänne haudattiin koleraan kuolleita 1830-luvulla ja hautaupaikkaa alettiin kutsumaan kirkkomaaksi. Kukaan ei ole hoitanut näitä hautoja koskaan. Ehkä kunta käy siivoamassa kerran vuoteen.


Danvikens kyrkogård 2013a 04.jpg

Danvikens kyrkogård 2013a 01.jpg

Danvikstull 1.JPG

Danvikens kyrkogård 2013a 03.jpg

Tynnelsö slott/Tynnelsön linna

Tynnelsö slott 1869.

Tynnelsön linna, vuonna 1869

 Stallarholmen, Överselön alue, Strängnäsin kunta

Överselön pitäjässä asuu noin 367 asukasta.


Tynnelsön linna, Stallarholmen, Strängnäs


Tynnelsön saarta vastapäätä sijaaitsee paljon suurempi saari nimeltä Selaö, jossa sijaitsee mm Algön kartano ja Överselön söötti kirkko. Tynnelsön saari sijaitsee Tosterön saaren ja Selaön saaren välissä. Saarelle pääsee vain yksityisellä kaapelilautalla. 

Tunnelsön kupeessa sijaitsee kaksi pientä saarta nimeltä Lilla ja Stora Rullingen. Saari on historiallinen viikinkien ajalla asuttu saari. Nyt Stora Rullingen saari on myynnissä. Saari on noin kaksi kilometriä pitkä ja saarella on vain yksi asuintalo, metastysmaja ja hevostallit. Saarella on oma laituri. Päärakennus on vasta rakennettu hirsirakennus kaikkine mukavuuksineen. 

Strängnäsin keskustasta lähtee silta Tosterön melko suurelle saarelle. Saaren lävitse kulkee valtatie 55 Strängnäsistä Enköpinginiin, joka on ainoa tie joka kulkee Mälaren järven poikki. Välimatkaa on noin 30 kilometriä. Tosterön saaren pohjois kärjessä kulkee Uppsalan ja Södemanlandin läänien raja.

Tosterön kautta kulki aikoinaan Sveanmaan kuninkaiden perinteinen Eriksgata/Eerikinretki. Näitä Eerikinretkiä tekee nykyinenkin kuningas silloin tällöin. Kuninkaan velvollisuuksiin kuului käydä tervehtimässä kansalaisia maakunnissa.

Sö175 Gislestenen - kmb.16000300019709.jpg

Gislestenen ei ole riimukivi vaan se on kalliopiirros. Tämä kalliopiirros löytyy läheltä Hysby'n kylää ja sen kirkkoa, Aspön pitäjästä, joka on Tosterön saaren pohjoisin osa. Kalliopiirros on vuodelta 1050 ja siihen aikaan Mälaren järven vedenpinta nousi vain metrin päähän tästä kalliosta. Paikalla sijaitsi nimittäin Aspön kylän luonnollinen satama. Kalliopiirros näkyi jo kaukaa Mälaren järvelta satamaan saavuttaessa. Alueella on asunut viikinkejä.

Aspö kyrka, diocese of Strängnäs 1.jpg

Aspön kirkko on alueen vanhimpia kirkkoja, valmistunut 1100-luvulla. Kirkko sijaitsee 7 kilometriä Strängnäsistä pohjoiseen.

Aspö kyrka, diocese of Strängnäs 7.jpg

 Alttarikaappi 1400-luvulta

Aspö kyrka, diocese of Strängnäs 8.jpg

Vanhempi alttarikaappi jonka alkueprästä ei ole tietoa

Wrangelska graven Aspö 02.jpg

Eric Wrangelin hauta. Tällä on myös Eric Axelsson Tott'in hauta. Wrangel oli aatelisherra ja valtioneuvos. Hänet haudattiin tänne hänen omasta toivomuskestaan. 

Eric Axelsson Tott syntyi Tanskassa 1500-luvulla ja kuoli Viipurin linnassa. Hän toimi myös valtioneuvoksena. Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuninkaana 1400-luvulla. Kuningas Kristian I antoi Tott'ille Viipurin ja Hämeen läänit hallittavakseen.

Kristian I oli arvovaltaista Oldenburgin ruhtinaallista sukua, mikä on kaikista kuninkaallisin suku koko maapallolla. Tanskaa on hallinnut suorassa linjassa Oldenburgin suku sitten vuodesta 1448 ja sukuun kuuluu myös nykyinen kuningatar Marghrete II. Hän kuuluu Oldenburgin sukuhaaraan nimeltä Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glucksburg.


Tynnelsön linna


Tynnelsö slott

Vierailu Tynnesön linnassa ei onnistu vielä toistaiseksi. Linnaa peruskorjataan ja se saattaa viedä vielä aikaa, kunnes vierailijat päästetään katsomaan tätä omalla tavallaan erikoista linnaa. Mutta mikään ei estä katselmasta liinnaa vastarannalta Selaön puolelta, Tynnelsö gårdin rannalta käsin. Sillä sinne pääsee omalla autolla. Jos on oikein hyvä tuuri niin Tynnelsön saarella asuvat saattavat päästää privaatilla kaapelilautalla saarelle.

Selaön saarella sijiatsee Mälsåkers slott, jota voi käydä katsastamassa ja josta kerron toisten lisää. Selaön saarella sijaitsee myös aivan ihana Överslön kirkko, joka sijaitsee vain muutama sata metriä Tynnelsön kartanosta. Kartanoon on vain Stallarholmenin sillalta vain 8 kilomteriä.

Överselö kyrka

Överslön kirkko  on todellinen helmi. Kirkko on kunnostettu ja nyt sitä voi käydä ihailemassa. Ongelaman on vain tietää että koska kirkkoon pääsee sisään. Kirkon pitäisi olla avoinna 1.keäskuuta-31.elokuuta joka päivä kello 9.00-18.00.

Överselö kyrka
Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka

Överselö kyrka


Stallarholmen näkyy kartalla Strängnäsin vieressä. Laitoin kartan tähän siltä varaa jos joku innostuu ajamaan tämän reitin Mälaren järven ympäri. Tai noh, Mälaren järvi on puolta isompi kuin tämä kartalla oleva alue. Tämän reitin varrella ja sen välittömässä läheisyydessä on monta mukavaa tutustumiskohdetta. Selaön länsipuoella sijaitsee Tynnelsön saari jossa linna sijaitsee.


Tässä on kartalle merkattu osa Mälaren järven ympäristössä sijaitsevia linnoja ja muitakin nähtävyyksiä.



Alunperin Tynnelsön linna oli Strängnäsin piispojen linnoitus. Mutta kun kuningas Gustav Vasa alkoi vetää kirkolta, luostareilta  ja aatelisilta omaisuutta kruunulle niin vuonna 1527 tästä linnasta tuli kuninkaan kesäasunto. Täällä on asuneet myös kuningatar Katarina Stenbock ja leskikuningatar Hedvig Eleonora. Kuningas Gustav Vasa asui muuten enimmäkseen Gripsholmin linnassa joka sijaitsee Mariefredin kaupungissa, reilut kymmenen kilometriä etelänpänä. (Katso karttaa!)

Tynnlesön linnan kellari ja kaksi ensimmäistä kerrosta ovat keskiajalta ja ylemmät renessanssin ajalta. Kuningas Karl IX hankki myös karjataloutta linnan yhteyteen. Viimeiset korjaukset linnassa on tehty 1820-luvulla, mutta juuri nyt linnaa kunnostetaan.



Tynnelsön linna

Tynnelsö on noin kahden neliökilometrin suuruinen saari Mälaren järvessä joka kuuluu Strängnäsin kuntaan. Saarella asuu vain pari perhettä vuodet ympäri. Tynnelsta gårdin kartano sijaitsee Selaön saarella, Tynnelsön linnaa vastapäätä, Tynnelsön saarella. Yksityinen kaapelilautta yhdistää saaren mantereeseen. Maanvilymaata on saaren pohjoisosissa ja eteläinen osa saaresta on luonnonreservaatti.

Vuonna 1779 myytiin linna kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe'lle. Hebbe teki linnasta perintölinnan, ns fideikomiss, joka tarkoitti sitä, että linnaa ei voinut perilliset myydä vaan sen oli kuljettava sukupolvesta toiseen suvun omistuksessa.


Linna on kunnostusta vailla.


Kauppaneuvos titteliä on käytetty vain 1600-luvulla Ruotsissa ja silloinkin vain muutamien henkilöiden yhteydessä. Titteleitä ei ylipäätään käyteä nykyään Ruotsissa. Nimi riittää.  Ruotsissa ei ole ollut mahdollista ostaa titteleitä, kuten se on vieläkin Suomessa.

Samoin sellainen keskiaikainen ilmiö kuin maistraatti ja monet muutkin on lakkautettu jo kaksisataa vuotta sitten. Koko Ruotsin yhteiskuntakoneisto ylioppilas- ja korkeakoulututkintoja myöten on pelkistetty ja modernisoitu ajat sitten.

Valtion museovirasto on pitänyt huolta linnasta, kuten monista muistakin valtion omistamista linnoista Ruotsissa. Tämä linna kuten monet muutkin ovat olleet myytävinä sillä linnojen ylläpito tulee hirvittävän kalliiksi. Varsinkin näitten linnojen, jotka ovat kulttuurisuojattuja.

Valtion kiinteistölaitos kunnostaa linnan myyntiä varten. Minusta tämä on mielenkiintoinen projekti. Vaatii paljon työtä ja varoja, kykyjä ja kärsivällisyyttä. Saa nähdä mitä tästä tulee ja millä hinnalla linna tullaan myymään. Tämä satumainen 700 vuotta vanha linna kiehtoo varmasti myös ulkomaalaisia ostajia.


Tynnelsön linna mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1282. Melko heti sen jälkeen Strängnäsin hiippakunta otti linnan haltuunsa. Kuninkaat kävivät täällä usein 1300-luvulla oleskelemassa ja vuonna 1522 otti kuningas Gustav Vasa linnan omakseen ja antoi linnaan vaimolleen Margareta Eriksdotter Leijonhuvudille asunnoksi. Kuningatar kuoli linnassa vuonna 1551.

Sen jälkeen linnassa asui leskikuningatar Katarina  Gustavsdotter Stenbock. Hän oli ensimmäinen kuningas  Gustav Vasan kolmesta vaimosta.  Gustav Vasa valitsi vaimokseen vain tyttäriä ylimmästä ja vaikutusvaltaisimmista aatelissuvuista. Kuninkaathan eivät voineet hallita ilman aatelisten palveluja. Ennen kaikkea kuninkaat tarvitsivat aattelisia asepalvelukseen.



Siihen aikaan täällä asui herttua Karl Filip ja leskikuningatar Maria Eleonora Brandenburg. Maria Elena oli saksalainen prinsessa, vaaliruhtinas Brandebnburgin tytär, joka oli Hohenzollerien sukua. Maria Eleonora avioitui Ruotsin kuninkaan Gustav II Adolfin kanssa ja näin häensä tuli Ruotsin kuingatar. 

Tämän jälkeen linnassa asui vuorotellen kuningasperheen jäseniä kunnes 1700-luvulla puolalainen kreivitär Anna Woynarowska sai linnan maksuksi lainasta jonka Karl XII oli saanut kreivittäreltä. Anna oli viimeinen henkilö joka asui linnassa.