Tukholman historiasta puheen ollen on pakko ottaa huomioon koko Mälaren järven alueen historia. Tukholman synty on nimittäin myöhäisempi kuin Mälaren järven asutustaajamien synty.
Tukholman synty 1200-luvulla liittyy Itämeren ja Mälaren-järven välisten vesistöjen hallintaan. Mälarenin pohjoisrantaa ympäröivällä rikkaalla maaseudulla olivat useaan otteeseen kummitelleet ryöstelevät merimiehet, jotka luultavasti olivat tulleet nykyisestä Virosta ja Karjalasta. 1000-luvulta löydettyjen haudattujen aarteiden määrä on Tukholman alueella erittäin suuri, mikä viittaa siihen, että alue on altistunut sotakäynneille ja uhalle.
Mälaren järvi oli alunperin osa Itämerta. Jääkauden jälkeinen maanpinnan nousu teki kuitenkin sen että syntyi kannake Mälaren järven ja Itämeren välille, mihin sitten rakennettiin nykyien Slussen/kanava. Jo 1280-luvulla mainitaan Stadsholmenin ja Åsön/nykyisen Södermalmin, välisen niemen kautta kulkevista silloista. Keskiajalla Norrström/pohjoinen lasku Itämereen, oli estetty paaluesteillä, minkä jälkeen vain Söderström/eteläinen lasku Itämereen jäi purjehduskelpoiseksi vesiväyläksi.
Sigtuna oli svealaisten ensimmäinen kaupunki, mikä syntyi vuonna 980 ja vielä jäljellä olevista Ruotsin kaupungeista vanhin. Tukholma sytyi vuonna 1187, joten Sigtuna on noin 207 vuotta vanhempi kuin Tukholma. Sigtuna oli myös Ruotsin/Sveanmaan ensimmäinen pääkaupunki. Svealaiset olivat muinoinen germaaninen kansa, mikä asettui asumaan Mälaren järven ympäristöön. 1000-luvulla he olivat laajentaneat valtansa jo valtakuntansa koko keskiaikaiseen Ruotsiin.
Kuningas Erik Segersäll/Eerik Voittoisa perusti Sigtunan vuonna 980. Sigtuna oli ensimmäinen varsinainen kaupunki Sveariket'issä. Se oli täällä kun Sveariket, siis Ruotsi syntyi. Sigtuna oli 1000-1200-luvuilla kuninkaallinen ja uskonnollinen keskus. 1200-luvulla oli ihan oikeita kuninkaita ihan oikeassa valtakunanssa. Kysymys siihen aikaan kuului, että mistä käsin valtakuntaa hallittaisiin. Rajoistakaan ei ollut haisuaakaan.
Olen aikaisemmin kertonut kuinka Tukholma ja sen alue syntyi Birkan saarella, joka tuossa kartalla on tuo pieni läntisin rosanvärillä merkattu saari. Ensimmäinen asutus kuitenkin oli viereisellä pienellä Helgö'n saarella. Täältä käsin Tukholmaa alettiin suunnittelmaan ja rakentamaan. Birka oli alueen keskus noin vuodesta 700 lähtien. Täällä oli myös sen aikainen valta keskittynyt. Mutta myöhemmin Birka unohtui unholaan noin 150 vuoden päästä ja Sigtuna otti hallinollisen keskuksen roolin vuonna 980. Myöhemmin hallinnollinen keskus siirtyi Uppsalaan. Mutta Uppsala oli kauan asatron/aasauskon tärkein kulttipaikka. Aasausko oli esikristillinen uskonto Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Erik Segersäll/Erik Voittoisa (945-995)
Erik Segersäll perusti Sigtunan vuonna 980. Erik valittiin ensimmäiseksi sveanmaalaisten ja götanmaalaisten kuninkaaksi. Erik otti kristillisen kasteen ja alkoi suunnitella perustavansa kuningaskunnan. Hänen ajallaan tuli käyttöön myös ensimmäinen ruotsalainen raha.
Erik Segersällin poika Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas toimi kuinkaana 993-1022. Olofia pidetään Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana, jos nyt ylipäätään kuningas nimitystä voidaan käyttää niin varhaisista hallitsijoista. Joka tapauksessa Olof hallitsi koko Mälardalen/Mälarin järven aluetta, ja myös Länsigötanmaata.
Västergötaland/Länsigötanmaa
Länsigötanmaan alue, ja varsinkin Vänern ja Vättern järvien välinen alue, on erittäin historiallista aluetta, missä Erik Skötkonung oleskeli ja hänet on haudattu myös sinne, Husabyn sööttiin kirkkoon, mikä voi ehkä olla Ruotsin vanhin kirkko, ja samalla myös kaunein.
Voisin kertoa paljonkin tästä alueesta ja jo pelkkä ajatuskin saa minut innostumaan, mutta jääköön vielä toistaiseksi. Eikä tämä alue koske Tukholmaa juuri lainkaan.
Olen aikaisemmin kertonut kuinka Tukholma ja sen alue syntyi Birkan saarella, joka tuossa kartalla on tuo pieni läntisin rosanvärillä merkattu saari. Ensimmäinen asutus kuitenkin oli viereisellä pienellä Helgö'n saarella. Täältä käsin Tukholmaa alettiin suunnittelmaan ja rakentamaan. Birka oli alueen keskus noin vuodesta 700 lähtien. Täällä oli myös sen aikainen valta keskittynyt. Mutta myöhemmin Birka unohtui unholaan noin 150 vuoden päästä ja Sigtuna otti hallinollisen keskuksen roolin vuonna 980. Myöhemmin hallinnollinen keskus siirtyi Uppsalaan. Mutta Uppsala oli kauan asatron/aasauskon tärkein kulttipaikka. Aasausko oli esikristillinen uskonto Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa.
Erik Segersäll/Erik Voittoisa (945-995)
Erik Segersäll perusti Sigtunan vuonna 980. Erik valittiin ensimmäiseksi sveanmaalaisten ja götanmaalaisten kuninkaaksi. Erik otti kristillisen kasteen ja alkoi suunnitella perustavansa kuningaskunnan. Hänen ajallaan tuli käyttöön myös ensimmäinen ruotsalainen raha.
Erik Segersällin poika Olof Skötkonung/Olavi Sylikuningas toimi kuinkaana 993-1022. Olofia pidetään Ruotsin ensimmäisenä kuninkaana, jos nyt ylipäätään kuningas nimitystä voidaan käyttää niin varhaisista hallitsijoista. Joka tapauksessa Olof hallitsi koko Mälardalen/Mälarin järven aluetta, ja myös Länsigötanmaata.
Västergötaland/Länsigötanmaa
Länsigötanmaan alue, ja varsinkin Vänern ja Vättern järvien välinen alue, on erittäin historiallista aluetta, missä Erik Skötkonung oleskeli ja hänet on haudattu myös sinne, Husabyn sööttiin kirkkoon, mikä voi ehkä olla Ruotsin vanhin kirkko, ja samalla myös kaunein.
Voisin kertoa paljonkin tästä alueesta ja jo pelkkä ajatuskin saa minut innostumaan, mutta jääköön vielä toistaiseksi. Eikä tämä alue koske Tukholmaa juuri lainkaan.
Suosittelen silti menemään kesäaikaan Kinnekullen alueelle (Mariestadin ja Lidköpingin välille) ja nauttimaan siitä paratiisimaisesta alueesta. Vielä kiinnostavammaksi alue muuttuu kun lukee sen historiaa. Alueella on aivan omalaatuinen luontonsa. Se oikeinuhkuu rauhaa, historiaa, vaurasta luontoa ja ikivanhaa kulttuuria.
Koko eteläinen Ruotsi kuului aikoinaan Tanskalle ja se näkyy alueen kulttuurissa aivan selvästi. Ruotsi on Tanskan jälkeen maapallon vanhin kuningaskunta, jos ei oteta lukuun Japanin keisarikuntaa ja Brunein sulttaanikuntaa.
Aasiassa on useita hyvin pieniä ikivanhoja kuningaskuntia, joissa kuninkaat/sulttaanit/emiirit omistaa pienet kuningaskuntansa. Ubud on esimerkiksi yksi sellainen mielenkiintoinen ja ystävällinen kuningaskunta.
Roskilden rauhassa vuonna 1658 sai Ruotsi Tanskalta Skånen, Blekingen, Hallandin, Bohuslänin, Bornholmin samt Trondheimin läänin.
Sigtunan kunnantalo sijaitsee Märstassa
Märstan sijainti lähellä E4-Eurooppa tietä ja vain 5-6 kilometrin päässä Arlandan lentokentästä teki Märstasta kunnan pääpaikan. Sigtuna jäi hieman syrjään jo alunperin ja siksi Sigtuna on hyvin pieni kylä vieläkin. Sigtuna on nykyään Sigtunan kunnan distrikt/osa-alue.
Arlandan lentokentälle pääsee mukavasti kun ottaa paikallisen sähkäjunnan/pendeltåg Tukholmasta Arlandan lentokentälle. Arlandassa on sähköjunan päätepysäkki, mikä sijaitsee Terminaalien 3 ja 4 välimaastossa. Matka Tukholmasta Arlandaan kestää 38 minuuttia ja maksaa erikoishintaisen lipun 152 kruunua. Arlanda Express-juna ottaa 295 kruunua. Arlandaan kulkeva bussi Tukholmasta ottaa 119-99 kruunua, riippuen mistä ostaa lipun. Halvin on ostaa netistä etukäteen.
Kunnassa sijaitsee neljä suurta linnaa Rosersberg, Steninge, Skånelaholm ja Wenngarn. Naapurikunnista löytyy lisää linnoja. Upplannin maakunnassa sijaitsee vähintäin 40 linnaa ja valtava määrä herraskartanoita.
Sigtuna on yksi Ruotsin tärkeimmistä historiallisimmista kunnista ja on nykyään myös yksi monikansallisimmista alueista Ruotsissa. Ruotsi on ollut jo sitten suurvallan ajoilta lähtien monikulttuurillinen valtio, eikä Ruotsi olisi nykyään se hyvinvointivaltio mikä se on, ilman maahanmuuttajiaan.
Kunnassa tarjotaan opetusta seuraavilla kielillä peruskoulu asteella ruotsin ja englannin ja valintakielten lisäksi: amhari, arabia, armenia, azerbaidžan, bengali, bosnia, dari, englanti, suomi, ranska, kirundi, kroatia, kreikka, gujarati, kiina, sorani, kurmanji, liettua, mongoli, persia, puola, portugali, venäjä, romaani, serbia, somali, espanja, thai, tigrinya, turkki, saksa, urdu ja uzbekki. Täällä on noin 41,3 % maahanmuuttaja taustaisia, siis henkilöitä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Täällä on suomenkieli rinnakkaiskieli Ruotsin kielen kanssa. Sigtuna on myös ensimmäinen todellinen kaupunki Ruotsissa. Tukholmakin perustettiin myöhemmin ja Birka oli pieni kylä verrattuna Sigtunaan. Mahdollisesti skånelaiset Lund ja Helsingborg, sekä Läansigötanmalla sijaitsevat Skövde ja Skara voivat kilpailla Sigtunan kanssa kunniasta olla Ruotsin ensimmäinen kaupunki, mutta ne molemmat kuuluivat Tanskalle vuoteen 1658, minkä jälkeen Ruotsi oli laajimmillaan (kartta alla).
Lödöse on yksi Ruotsin rikkaimmista argelologista louhintakohterista. Lödösessä on mielenkiintoinen museokin, vaikka osa löydöistä on viety Tukholman Historialliseen museoon, mitä olen usein kehunut.
Sigtuna sijaitsee Mälaren järven lahdessa ja tänne voi tulla kesäaikaan Tukholmasta saaristolaivalla. Nimittäin Upplands-Väsbyn ja Upplands-Bron välissä kulkee Mälaren järven kapea ja pitkä lahti, mikä jatkuu vielä hyvän matkaa Sigtunastakin eteenpäin. Kapein kohta, vajaat 100 metriä, sijaitsee Stäksundetin kohdalla. Siinä on kaksi siltaa lahden ylitse, sekä yksi privaattisilta. Toinen on junasilta ja toinen autotie, mikä on nimeltään Enköpingsvägen.
Reilun kilometrin päässä on toinen kapea kohta, mutta siinä on kannas salmen sijasta. Kungsängen niminen paikkaunta, Upplands-Bro nimisen kunnan pääpaikka, sijaitsee heti siinä kannaksen toisessa päässä. Välille jää saari, jonka nimi on Almarestäket. Saarella sijaitsee saman nimien kartano ja runsaasti riimukiviä sekä Almarestäket nimisen linnakkeen rauniot. Saari on yksityisessä omistuksessa, af Ugglas'in aatelissuvun omistuksessa. Itse kartano on konferanssirakennus. Saarella on sellainen harvinaisuus kuin hevospoolokenttä. Leveä Eurooppatie E18=Enköpingsvägen kulkee saaren lävitse, samoin junanrata.
Reilun kilometrin päässä on toinen kapea kohta, mutta siinä on kannas salmen sijasta. Kungsängen niminen paikkaunta, Upplands-Bro nimisen kunnan pääpaikka, sijaitsee heti siinä kannaksen toisessa päässä. Välille jää saari, jonka nimi on Almarestäket. Saarella sijaitsee saman nimien kartano ja runsaasti riimukiviä sekä Almarestäket nimisen linnakkeen rauniot. Saari on yksityisessä omistuksessa, af Ugglas'in aatelissuvun omistuksessa. Itse kartano on konferanssirakennus. Saarella on sellainen harvinaisuus kuin hevospoolokenttä. Leveä Eurooppatie E18=Enköpingsvägen kulkee saaren lävitse, samoin junanrata.
Olof Skötkonungen patsas Tukholman kaupungintalon seinustalla
Sigtuna oli myös ensimmäisen kristityn ruotsalaisen kuninkaan Olof Skötkonung/Olavi Sylikuninkaan asuinsija. Olavi oli Erik Voittoisan poika. Olavia pidetään ensimmäisenä aivan varmasti olleena kuninkaana Sveanmaalla ja Göötanmaalla. Mitään yhtenäistä Ruotsin valtiota ei siihen aikaan vielä ollut eikä mitään rajojakaan tunnettu eri valta-alueiden välillä. Olavi antoi lyödä ensimmäiset kolikot Sigtunassa.
Sankt Sigridin lähde, Husaby'ssä, Kinnekullen alueella, Länasigötanmaalla, minkä äärellä Olof Skötkonung otti kristillisen kasteen ensimmäisenä ruotsalaisena. Husaby ja koko se alue Vänern'in järven itärannikko, Länsigötanmaalla, on kappale idyllisintä historiallista keski-Ruotsia. Oikein ihmetellä pitää että sille alueelle on niin paljon historiaa pakkaantunut.
Taas kerran toistan itseäni...Poiketkaa ihmeessä taivaallisen ihanassa Husabyn kirkossa, Vadstenan Birgitta luostarissa tai Kinnekullassa, jos olette matkoilla siellä päin. Tai ihailkaa kaikkia satoja herraskartanoita ja linnoja sekä torppia joissa vieläkin asutaan ja eletään kuin koskaan ennen. Skara'ssa kannattaa myös piipahtaa.
Taas kerran toistan itseäni...Poiketkaa ihmeessä taivaallisen ihanassa Husabyn kirkossa, Vadstenan Birgitta luostarissa tai Kinnekullassa, jos olette matkoilla siellä päin. Tai ihailkaa kaikkia satoja herraskartanoita ja linnoja sekä torppia joissa vieläkin asutaan ja eletään kuin koskaan ennen. Skara'ssa kannattaa myös piipahtaa.
Tant Bruns Kaffestuga, kahvila, Laurentii gränd 3, Sigtuna
Sigtunasta eikä Uppsalastakaan puutu historiaa. Sigtuna on historiallisesti vähintäin yhtä tärkeä paikkaunta kuin Gamla Stan, Uppsala tai Birka. Sigtuna ei ollut mikään kauppakeskus, kuten Gamla Stan, vaan valtapoliittinen kaupunki, mikä sijaitsi strateegisesti Mälaren järven rannalla. Sigtuna kasvoi pikkuhiljaa viikinkiajan ja keskiajan välisellä aikajaksolla.
Sigtuna oli yksi johtavista kaupungeista kuninkaallisessa, kirkollisessa ja kaupallisessa mielessä 1200-luvulle saakka. Sigtunassa on mahdoton määrä muinaisjäännöksiä. Alueelta löytyy 25 ikivanhaa hautausmaata ja paljon riimukiviä. Rautakautisen linnavuoren rauniot löytyvät myös täältä.
Sigtuna oli 900-luvulla vain yksi ainoa katu tai tie, minkä varrella sijaitsi jokunen kartano ja pieniä puutaloja. Sigtunalaiset olivat kristittyjä ja Sigtuna ei ollut vain kuinkaallinen kaupunki vaan myös uskonnollinen keskus.
Kaikki vanhimmat kirkot on hajoitettu paitsi dominikaaninen Maria kirkko, joka on vieläkin jäljellä. 1100-luvulla Sigtunasta tuli myös piispan kotikaupunki. Nykyään ei Sigtunan hiippakuntaa ole enää jäljellä. Sigtuna jäi tyystin Uppsalan ja Tukholman uskonnollisessa mielessä. Sigtuna olisi paljon suurempi ja mahtavampi kaupunki nykyään jos hiippakunta olisi saanut jäädä tänne. Nyt Sigtuna on pittoreski pikkukaupunki tai paremminkin kylä. Mutta pikku Sigtuna on historiallinen.
Kaikki vanhimmat kirkot on hajoitettu paitsi dominikaaninen Maria kirkko, joka on vieläkin jäljellä. 1100-luvulla Sigtunasta tuli myös piispan kotikaupunki. Nykyään ei Sigtunan hiippakuntaa ole enää jäljellä. Sigtuna jäi tyystin Uppsalan ja Tukholman uskonnollisessa mielessä. Sigtuna olisi paljon suurempi ja mahtavampi kaupunki nykyään jos hiippakunta olisi saanut jäädä tänne. Nyt Sigtuna on pittoreski pikkukaupunki tai paremminkin kylä. Mutta pikku Sigtuna on historiallinen.
Ruotsin itärannikolle kehittyi 1200-luvulta lähtien vauraita kaupunkeja saksalaisten kauppiaiden alkaessa seilailla Itämerellä. Söderköpingiin ja Kalmariin muutti paljon saksalaisia kauppiaita.
Sankt Olofs kyrkan/Pyhän Olavin kirkon rauniot 900-luvulta
Kuinkaankartano sijaitsi keskellä Sigtunaa ja kartanon viereen rakennettiin tämä Pyhän Olavin kirkko/Sankt Olofs kyrka. Kuningas Erik Sägersäll oli naimisissa viikinkityttären Sigrid Storrådan kanssa. Sigtunan lähistöllä sijaitsi pieni viikinkikylä Attundaland, mikä oli melko suoperäistä maata siihen aikaan, koska se alue oli ollut meren alla jääkauden jälkeen.
Ensimmäinen Sveanmaan piispa oli nimeltään Adalvard nuorempi, joka vihittiin virkaansa vuonna 1065. Vuonna 1164 siirrettiin hiippakunta Uppsalaan ja siellä se on vieläkin.
Sigtunan Raatihuone, Turistitoimisto
Sigtunan museon rakennuksia
Vuonna 1060 rakennettiin Sigtunaan ensimmäinen tuomiokirkko, mutta se hajoitettiin keskiajalla ja samalla tontilla nyt sijaitsee Sigtunan museo.
Museoesineitä
Tämä museo on emempikin kotiseutumuseo. Kaikki kallisarvoisemmat esineet ja löydöt on viety Tukholmaan Historialliseen museoon.
Museoon on päässyt useita riimukiviäkin
Pyhän Olavin kirkkorauniot. Luultavasti Sankt Olovskyrkan oli Sigtunan tuomiokirkko ennen kuin hiippakunta siirrettiin Uppsalaan.
Kalkkimaalaus Överslön kirkossa, Selaön saarella, Mälaren järvellä. Tämä on kuvaus Pyhästä Olavista.
Pyhä Olavi/Sankt Olof nimisessä kirkossa,
Sankt Olof nimisessä kylässä, Skånessa
Pyhä Olavi oli norjalainen kuningas, Olavi Haraldinpoika. Hän toimi kuninkaana vuosina 1015-1030. Kuolemansa jälkeen hänestä tuli Norjan kansallispyhimys ja ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys. Hän on Pohjolan vanhin ja arvostetuin pyhimys. Pyhän Olofin kunniaksi on pystytetty muutama sata kirkkoa, Lontoosta Novgorodiin saakka. Jopa Konstantinopelissa ja Betlehemissäkin on sijainnut Pyhän Olavin kirkko.
Pyhä Olof oli melko itsekäs ja julma herra, eikä hän ollut kovin uskonnollinenkaan. Hän käytti käännytystyötä omiin valta tarkoituksiinsa.
Pyhä Olof oli melko itsekäs ja julma herra, eikä hän ollut kovin uskonnollinenkaan. Hän käytti käännytystyötä omiin valta tarkoituksiinsa.
Trondheimin tuomiokirkosta Nidarosdomen tuli suosittu pyhiivaelluspaikka, koska Pyhän Olavin jälkeenjäännökset sijoitettiin sinne. Nidaroksen tuomiokirkko Trondheimissä on ehdottomasti Pohjolan upein kirkko. Kun astuu sisään Nidarokseen niin näky on aivan henkeä salpaavan mahtava. Minä satuin menemään kirkkoon silloin kun kirkossa soitettiin urkuja, mutta sisällä ei ollut ketään. Nidarokseen oli sisäänpääsymaksu ainakin siihen aikaan. Facebook!
Suosittelen!
Suosittelen!
Argeologiset kaivaukset ovat tehnet löytöjä joiden perusteella voidaan väittää että viikinkien ajalla Sigtunassa asui väkeä keski- euroopasta ja pohjoismaista. Jopa puolet asukkaista oli maahanmuuttajia. Molekyyliarkeologian professori Anders Götherström sanoo ettei Sigtunasta ole löydetty ainoatakan aidosti geeniperäistä ruotsalaista. Sigtuna oli viikinkien ajalla yksi Euroopan vilkkaimmista markkinapaikoista. Sigtuna tuli väkeä Kievsitä saakka.
Viikingit hyökkäsivät Sigtunaan vuonna 1187 rikkoivat ja polttivat rakennuksia ja varastivat esineitä. Lopulta he polttivat Sigtunan kaupungin 12.elokuuta 1187.
Viikingit hyökkäsivät Sigtunaan vuonna 1187 rikkoivat ja polttivat rakennuksia ja varastivat esineitä. Lopulta he polttivat Sigtunan kaupungin 12.elokuuta 1187.
Erikinkronikassa kerrotaan että polttajat oli karjalaisia:
"Karjalaiset aiheuttivat Ruotsissa suurta vahinkoa ja levottomuutta. Oli sitten tyyni tai myrsky, he tulivat mereltä salaa Sveanmaan saaristoon nousten ylös Mälarnille useimmiten saariston kätköistä etenevällä sotajoukolla. Kerran he saivat päähänsä polttaa Sigtunan. He polttivatkin sen niin perin pohjin, ettei kaupunki vieläkään ole toipunut. Siellä surmattiin arkkipiispa Johannes, mistä moni pakana riemuitsi. Siitä, että kristittyjen kävi niin huonosti, iloitsivat sekä karjalaiset, että koko Venäjänmaa. Se vahvisti heidän intoaan sotia."
Tätä on selitelty myöhemmin sillä että eiköhän ne polttajat liene tulleet Virosta tai Liettuasta eikä Karjalasta saakka. Tiedetään että historian kertomuksissa on saatettu erehtyä tai jopa joskus ihan tahallaan kirjoitettu väärin.
Sankt Lars kyrka, Pyhän Laurin kirkon rauniot
Sankt Per/Pyhän Pietarin kirkkorauniot
Vibyn kylä sijaitsee noin 2-3 km Sigtunasta pohjoiseen päin
Muutama kilometri Sigtunasta sijaitsee vanha Vibyn torpparikylä. Kylä on niin kuin se oli 200 vuotta sitten. Täällä ei toki asu enää ketään. Torpat kuuluivat Wenngarnin kuninkaan kartanoon, joka sijaitsee siinä lähellä. Useimmat Vibyn torpista on peräisin 1800-luvulta. Kylän alueella on voimassa jokamiehenoikeus, joten täällä voi maleksia ihan kaikessa rauhassa ja syödä vaikka eväätkin. Viby on valtiollinen kulttuurimuistomerkki vuodesta 1940 lähtien.
Wenngarnin kuninkaan kartanosta olen jo kirjoittanut aikaisemmin täällä.
Idyllinen Vibyn kylä Sigtunan ulkoreunalla
Takaisin Sigtunaan...
Drakengården, Stora gatan 33
300 vuotta vanha asuinrakennus missä on asuttu jatkuvasti. Nykyään tämä on museo, mihon voi mennä käymään. Ilmainen sisäänpääsy.
Kirkko on ainoa keskiaikainen kirkko Sigtunassa mikä on vieläkin jäljellä. Kirkko on rakennettu 1200-luvun lopulla, samoihin aikoihin kun muutkin keskiaikaiset kirkot Sankt Olof, Sankt Per, Sankt Nicolaus ja Sankt Lars rakennettiin, mutta joista ei ole kuin raunioita jäljellä, eikä kaikista sitäkään.
Kirkko rakennettiin dominikaaniluostarin yhteyteen vain 20 vuotta sen jälkeen kun dominikaaninen luostarisääntökunta perustettiin Toulousessa Ranskassa vuonna 1215. Ensimmäinen dominikaaniluostari Pohjolassa ja Ruotsissa perustettiin Lundiin vuonna 1222. Sen jälkeen syntyi dominikaanilostareita Ruotsiin kuin sieniä sateella. Turkuun avattiin dominikaani munkkiluostari vuonna 1248, siis vain 11 vuotta myöhemmin kuin Sigtunaan.
Ruotsissa katollisella kirkolla on kaksi dominikaanista haaraosastoa. Tukholmassa kaksi dominikaani nunnaluostaria CRSD.
Dominikaaniluostari Röglessä, Lundin lähellä, SMdT. Näitten lisäksi on mieskonventti Sankta Maria Magdalena Lundissa. Ruotsista löytyy myös kaksi dominikaaneista eronnutta dominikaaniluostaria Op Dacia ja Order of preachers.
Mariankirkko on uuskorjattu 1900-luvun puolessa välissä kahden arkkitehdin toimesta, Bengt Romare ja Jerk Alton.
Kirkon luona on ns yrttitarha joka kuului aikoinaan dominikaaniluostarille. Yrttitarhaa hoitavat vaapaaehtoiset nykyään.
Sivualttari
Pääalttarikaappi
Tässä lepää Krister Gabrielsson Oxenstierna ja Beata Karlsdotter Gera. Krister Gabrielsson Oxenstierna syntyi Steningen linnassa vuonna 1545. Kuulua Oxenstierna sukua.
Sigtunastiftelsen/Sigtunasäätiö, entinen Sigtunan hiippakunnan omistama rakennus, on nykyään hotelli ja konferenssikeskus.
Tämä on aivan mahtava hotelli jossa joka päivä on tapahtumia. Tänne saapuu kirjailiojita, muusikkoja, luentojenpitäjiä ja täällä pidetään reatrettejä. Tämä on arvoperustaltaan kristillinen säätiö.
Haga kyrka
Ajattelin esitellä pari muutakin Sigtunan kunnan alueella sijaitsevaa kirkkoa, koska ne ovat tosi vanhoja. Niihin pääsee harvoin sisään.
Tämä kirkko sijaitsee yksinäisessä ylhäisyydessään noin 7 kilometriä Sigtunasta pohjoiseen. Kirkon luona on isompi maatila ja siinä kaikki. Isoja maanviljelyspeltoja ympärillä. Kirkko on rakennettu 1200-luvulla. Tarkkojen tutkimusten mukaan kirkon sakristia on kirkon vanhin osa ja se on kuulunut alkuperäiseen puukirkkoon.
Hagan kirkko
Alttarikaapin on luultavasti valmistaneet dominikaanimunkit Sigtunassa. Enkä usko että tämä on alkuperäinen vaan kopio. Alkuperäinen kaappi on melko varmasti Historiallisessa museossa Tukholmassa, sillä ainakin kirkon puinen Maria patsas myytiin 1800-luvun lopulla Historialliseen museoon. Valtion Historiallinen museo, Narvavägen 13, Östermalm, on minun ehdoton suosikkimuseoni Tukholmassa. Ilmainen sisäänpääsy.
Kristinuskon alkuaikoina ei kirkoissa ollut alttarikoristelua lainkaan. Vain Raamattu ja aspersorium/pyhävesiastia sai olla esillä. Kynttiläjalat ja risti suljettiin jumalanpalveluksen jälkeen kaappiin. Mutta pian vuoden 1000 jälkeen alettiin koristelemaan alttaria ja 1200-luvulla alettiin valmistamaan alttarikaappeja joko kivestä, puusta tai metallista.
Kristinuskon alkuaikoina ei kirkoissa ollut alttarikoristelua lainkaan. Vain Raamattu ja aspersorium/pyhävesiastia sai olla esillä. Kynttiläjalat ja risti suljettiin jumalanpalveluksen jälkeen kaappiin. Mutta pian vuoden 1000 jälkeen alettiin koristelemaan alttaria ja 1200-luvulla alettiin valmistamaan alttarikaappeja joko kivestä, puusta tai metallista.
Hagan kirkko
Hagan kirkko, entinen Marina kirkko
Hagan kirkon kellotapuli
Husby-Ärlingshundra hembygdsgård sijaitsee hyvin lähellä Arlandan lentokenttää, E4:n länsipuolella, Husby-Ärlingshudran kirkon luona. Täällä sijaitsee Ruotsin toiseksi vanhin kansakoulu, joka avattiin jo vuonna 1697. Sigtunassa avattiin ensimmäinen vuonna 1617.
Ajatella että tällä Husby-Ärlingshudran seurakunnalla on juuret keskiajalla. Nämä paikkakuntien nimetkin ovat tosi erikoisia. Steningen linna sijaitsee juuri tällä alueella ja eipä siellä paljon muuta olekaan kun mahdottoman paljon hautakenttiä, hiidenkiukaita ja linnanvuorien raunioita sekä viljapeltoja.
Husby-Ärlingshudra
Ajatella että tällä Husby-Ärlingshudran seurakunnalla on juuret keskiajalla. Nämä paikkakuntien nimetkin ovat tosi erikoisia. Steningen linna sijaitsee juuri tällä alueella ja eipä siellä paljon muuta olekaan kun mahdottoman paljon hautakenttiä, hiidenkiukaita ja linnanvuorien raunioita sekä viljapeltoja.
Husby-Ärlingshundra hembygdsgård
En tiedä mitä hembygdsgård on suomeksi, mutta ehkä kotiseuturakennukset voisi olla paras käännös.
Husby-Ärlingshundra kyrka
Kirkko sijaitsee vain noin kilometri Arlandan lentokentän kiitoradan päästä. Kirkko on 1100-luvulta. Ajan saatossa on tätäkin kirkkoa korjailtu ja kunnostettu. Nykyään kirkkosali on uusgoottiinen tyyliltään.
Husby-Ärlingshundran kirkko
Riimukivi om muurattu kirkon seinään
Riimukivi om muurattu kirkon seinään
Norrsundan kirkko
Norrsunda kirkko sijaitsee heti Rosersbergin jälkeen pohjoiseen päin ajettaessa. Kirkko ei näy maantielle, mutta siinä on tiekyltti oikealle ja siitä sitten kapeaa puitten vierustamaa tietä noin satametriä kirkon luokse. Tuskinpa nämä kirkot täällä ovat avoinna kuin joskus harvoin mutta nämä ovat Tukholman läänin vanhimpia kirkkoja.
Norrsundan kirkko ja kirkkomaa
Norrsundan kirkkosali
Kirkko on hyvässä kunnossa ja se voi johtua siitäkin että kirkon rakentamisen kustansi aatelisherra Johan Sparren vaimo Ebba Oxenstierna miehensä kuoltua. Johan Sparre haudattiin tänne. Kalkkimaalaukset tehtiin 1400-luvulla.
Eriksund säteri, säätykartano
Kuningas Gustav Vasa rakennutti pojalleen Erikille tämän herraskartanon 1500-luvulla. Siitä nimi Eriksund. Kartanon tiloissa sijaitsee vieläkin Vasamuseo. Eriksundin omistaa nykyään Ellert Larsson, jolla on ollut tiluksissa ravihevostallit. Kaikki viljelymaat ovat nykyään hevosten laidunmaata.
Odensala kyrka
Panorama kuvaus
Panorama kuvaus
Kirkko sijaitsee muutama kilometri Märstasta pohjoiseen päin. Tämäkin kirkko on hieman piilossa puitten katveessa, eikä täälläkään ole kuin pari taloa ja suuria maanvilejyspeltoja. Kirkko on 1100-luvulta.
Kirkossa on paljon Albertus Pictorin maalaamia kalkkimaalauksia, jotka ovat erittäin hyvin säilyneitä. Maalaukset on tehty katollisella ajalla jolloin Jumalanpalveukset pidettiin latinan kielellä.
Odensalan kirkko
Kunnasta löytyy paljon riimunkiviä.
Skepptuna kyrka
Tämä kirkko sijaitsee kaukana isommista asutusalueista Arlandan lentokentältä koilliseen. Kirkko seisoo hyvin pienen ja idyllisen kylän keskellä. Tämä kirkko on 1200-luvulta.Skepptunan seurakunassa sijaistee kolme kirkkoa mutta seurakuntaan kuuluu vain noin 900 henkeä.
Alttarikaapin on valmistanut Jan Borman Brysselissä 1500-luvulla.
Tällä alueella on erikoisen paljon riimukiviä ja täällä on myös Sigtunan kunnan kolme suurinta hautakenttää rautakaudelta. Tänne ei olla rakennettu teitä sitten 1700-luvun. Alue on Tukholman läänin suurin tasankoalue, joka on enimmäkseen maanviljelyaluetta.
Skånela kyrka
Skånela sijaitsee lähellä Rosersbergin linnaa ja vielä lähenpänä Skånelaholmin linnaa, E4:n tien länsipuolella. Tämä kirkko on 1100-luvulta. Kirkon ympärillä on ties kuinka paljon riimukiviä. Tämä johtuu siitä että nämä kristilliset kirkot rakennettiin entisille hautakentille. Usein kirkkojen seiniinkin valettiin riimukiviä.
Sigtunan kunnassa sijaitsevat kirkot ovat kaikki historiallisesti arvokkaita kirkkoja mutta Skånelan kirkko on ehkä silti helmi näitten kirkkojen joukossa. Kirkko on kaikista vanhin ns maantiekirkko Sigtunan kunnassa.
Vidbo kyrka
Vidbon pienen pieni maalaiskylä sijaitsee Skepttunan lähettyvillä tasangolla joka on maanviljelysaluetta. Kirkko valmistettiin 1200-luvulla.
Kirkossa on alttaritaulu ja alttarikaappi, mikä on nykyään kirkkosalin vasemmalla seinällä. Luultavasti tämä kaappi on kopio alkuperäisestä, mikä on luultavasti Historiallisessa museossa Tukholmass sekin.
Saaranstuolin sivu toimii alttaritauluna kun saarnastuoli poistettiin.
Märstan kirkko, Märstan keskustassa
Panorama kuvaus
Tämä kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1956. Paljon yksinkertaisempi ei enää kirkko voi olla.
San Fransiskus Assisilaisen katollinen kirkko, Märsta
San Frasiskuksen kirkko
Videon postittaja itse kertoo: "Kävely yhdessä kauneimmista kaupungeista maailmassa. Sigtuna on perustettu 1100-luvulla, ja se on viehättävä paikka Mälaren-järven rannalla, alle tunnin päässä Tukholman keskustasta."
