sunnuntai 21. toukokuuta 2023
Vihdoinkin kesä
keskiviikko 22. kesäkuuta 2022
Uudesti syntynyt
Hirvi oli eksynyt viime viikolla Södermalmille
Hirvi on tullut Södermalmin saarelle joko siltaa pitkin tai uiden. Poliisit yrittivät ajaa sen sillalle, mutta siinä ei onnistuttu, joten hirvi oli otettava päiviltä. Olen tavannut sudenkin. Susi kurkki koulun ikkunasta sisään ja käveli leikkipaikallakin. Susi tuli Norjasta saakka. Se tiedettiin koska sillä oli panta minkä avulla sitä pystyttiin seuraamaan. Lopulta susi oli otettava hengiltä koska se ei halunut lähteä metsäalueelle.
Tämä aika toukokuun ja kesäkuun vaihteessa on maaginen Tukholmassa. Tänä vuonna se on tavallista maagisempi. Pandemia saatiin päättymään (tai pysähtymään) ja jatkossa eletään rokotteiden varassa, mitkä antaa hyvän suojan.
Heinäkuussa tulee yleensä viikon tai kahden helteet Tukholmaan. Muuten kesät ovat Tukholmassa siedettäviä. Mutta kaksi vuotta sitten oli koko kesän pituinen hellekausi. Pitkä helle mitä ei koskan ennen oltu koettu Tukholmassa. Se koetteli minun kärsiävällisyyttäni, sillä en kerta kaikkiaan siedä kuumuuta, enkä kosteaa ilmanlaatua. En ikipäivänä jäisi Roomaan kesäksi. En pysty edes käymään saunassa, koska en sen jälkeen pysty nukkumaan koko yönä.
Öjan saari on Suurtukholman eteläisin saari ja se sijaitsee Nynäshamnin etelä puolella.

Tämä on yksi Tukholman saariston 40:sta saaristoaluksesta!!! Aluksia on monenalaisia, kuvassa oleva on perinteisin.
Waxholsmbåtarna vastaa liikenteestä, ja sen omistaa Regione Stockholm/Tukholman sotemaakunta. Aluksilla toimii Tukholman liikennelaitoksen SL:n taksat ja maksutavat. Laivalle noustessakin voi ostaa matkalipun. Suositten vähintäin yhtä päivää Suurtukholman saaristossa!
Kesä tulee usein miten kerta heitolla Tukholmaan, melkein yön ylitse. Kevät tulee hitaasti ja epävarmasti, mutta kesä räjähtää käsiin kun se on tullakseen. Talvi ei tahdo tulla lainkaan Tukholmaan. Tammikuussa sataa lunta sen verran että siitä jää centtimetri tai pari maahan ehkä viikoksi tai pariksi.
Tähän aikaan vuodesta kesäkuussa on auringonlaskut rosanvärisiä, mitkä kestää kauan, sillä aurinko ei tahdo millään laskea taivaanrannan taakse. Aamulla aurinko nousee siinä puoli neljän maissa ja laskee vasta kello kymmenen illalla. Yökin on valoisa. Tämä on joka vuosi yhtä ihmellistä koettavaa. Näyttää kuin puut olisivat kasvaneet metrin verran lisää ja pensaat sen kuin rehoittaa täydessä kukassaan.
Turistit tungeksii rannoilla ja ihmettelevät että onko nyt päivä vaiko yö. Tähän aikaan onkin paras aika tulla Tukholmaan. Pitkään aikaan ei ole edes tarvinnut näyttää rokotetodistuksiaan tänne saapuessaan. Eikä täällä ole tarvinnut koko pandemian ajalla käyttää edes maskeja. Pandemia näyttää olevan ohitse ja viidettä rokotekierrosta aletaan antamaan syyskuun alusta.
Nyt on monen perheen aika alkaa pakata kasseja ja kunnostaa baatti ja lähteä saaristoon kesämökille. Näin tekee monet tukholmalaiset kun koulut loppuvat. Kaupungissa voi käydä töissä useilta saarilta käsin. Perheet ovat saaritossa koko kesän kunnes koulut alkaa.
Teini-iässä ei nuoret enää halua lähteä perheen kanssa saarille. Nykyäänhän he saavat Regione Stockholm:lta matkakortin millä he pystyvät liikkuman ilmaiseksi koko Suur-Tukholmassa. Aikoinaan vaimot ja lapset muuttivat kesäksi kesämökille saaristoon, ja mies jäi kaupunkiin. Näitä miehiä alettiin kutsuman kesäleskiksi. Näin syntyi monta kesäromanssia...Arholman ja Ladsortin välisellä merialueella on 24000 saarta ja sen lisäksi runsaasti pienempiä kallioisia luotoja.
Julkkiksilla on usein miten kesäasunto Gotlannin saarella ja se saari onkin kaikista ihanin saari Ruotsissa. Ehdottomasti! Saarelle pääsee laivalla Nynäshamnista ja lentäen Bromman lentokentältä.
Gotlannin saarella on lämmin ja pitkä loppukesä, joten syyskuu on parasta aikaa matkustaa Gotlannin saarelle, kun tukholmalaiset ovat muuttaneet takaisin Tukholmaan.
Täällä on omat postaukset saaresta, osa I ja osa II.
Gotlannin kirkot ovat suuria nähtävyyksiä. Gotlaninn saari on parasta mitä Ruotsilla on tarjottavanaan ja saari ja sen historia on tunnettu ulkomaita myöten.
Swedavias lentoasemayhtiön tilastojen mukaan Arlandan lentoasemalta Tukholmasta lensi toukokuussa hieman yli 2,6 matkajaa! Mutta matkustajamäärien jatkuvassa nousussa on kuitenkin olemassa riski, että Arlandassa on tiettyinä aikoina normaalia pidempiä jonoja. Yhdeksällä muulla Swedavian lentoasemalla Ruotsissa jonotustilanne vastaa normaalia sesonkia. Mutta tilanne on melko yhtä kaootinen useimilla eurooppalaisilla lentokentillä.
Ruotsalaiset passit painatetaan Suomessa. Suomessa tapahtuneen passien painatakoeen rikkoutumisen jälkeen ruotsalaiset matkustajat joutuvat odottamaan tunteja saadakseen poliisin myöntämän väliaikaisen passin. Suomessa ainoalla koneella valmistetaan passeja myös noin 30 muun maan kansalaisille. Jo pitkät odotusajat ovat epäilemättä vieläkin pidempi. Ihmsiet jonottaa yölläkin sadakseen tilapäisen passin lentokentältä.
Pandemian ajalla monni lentokentällä töissä ollut hankki uuden työpaikan. Nyt kun pandemia on ohitse ei ole ollut tapeeksi työväkeä terminaaleissa. Coronapsseja ei tarvitse enää näyttää, mutta turvatarkastukset Arlandassa on erittäin tarkat, on aina sitä ollut, ja vie aikaa. Jonot sen kuin kasvoi, lennoilta myöhästyttiin, vaikka kentälle oli tultu jo viisi tuntia ennen lennon lähtöä.
Jotkut tulivat jo päivää ennen kentälle ja silti noin 90 % on myöhästynyt lennoltan, jotkut myöhäistyi lennoilat usemapian päivnä peräkkäin. Lentokoneet ei voi odottaa sillä koneille on annettu aika-aukko, minkä sisällä koneidden on jäetettävä kenttä. Lentoyhtiöt maksaa kaikesta tästä ja joutuu maksamaan suuria sakkoja, jos ei saada konetta ilmaan ajoissa.
Ryanair on laittaa saapumisaikoihin aina vartin lisää aikaa, ja näin kone on aina ajoissa. Ja sa vartin lisäaikaa valmistautua jättämään kentän.
Terminaali 5 on suljettu aika ajoittain ja nyt viimeksi koko kenttä suljettiin, sillä ihmiset tungoksessa alkoivat sylkeä, töniä, potkia, repiä toisten vaatteet rikki ja riidat alkoivat muuttua vaarallisiksi.
Kaikkeen on synytnyt jono Arlandassa. Jono lähtöselvitykseen, jono matkatavaroiden jättämiseen, jono turvatarkastukseen, jono passintarkastukseen, jono kaikkiin ravintoloihin, jono vessoihin... Joten se oli jono jonon perään.
Nyt on niin ei kaikki ruotsalaiset tiedä ei hän tarvitse passia Euroopan maihin matkustaessan. Riittää kansallinen id-kort, niin snaottu EU-henkilökortti. Mina ehdin uusia sen kortin juuri ennen pandemiaa. Tuon henkilökortti saa 2-3-viikon sisällä poliislaitokselta. Jonot on pysynyt pahimmat terminaali 5: ssä pitkän matkan lentojen lähtevät. Pari päivää sitetn satiin lisää enkilökuntaa Arlandaan ja terminali 4 avattiin myös pitkänmatkan lentoja varten.
Ja jos sinne ulkomaille lähtee, niin se ei ole varmaa niin pääsee takaisin kotiin. Lentopiloottien lakot uhkaa monissa muodossa. Eikä Arlanda ole ainoa eruooppalainen lentokenttä, missä on tilanne yhtä kaoottien kuin Arlandassa.
Monet ruotsalaiset ei kuulema muista ottaa maskeja mukaansa sillä Ruotsissa ei maskeja ole tarvinnut käyttää.
perjantai 28. huhtikuuta 2017
Vaxholm
Vaxholmin kunta on kuten kuvasta näkyy monen monta saarta, noin 70 saarta. Vaxön saarella asuu vain noin 5000 henkeä. Koko Vaxholmin kunnassa asuu noin 12000 asukasta. Ennen kuntareformia 1862 kuului Vaxholmin itäinen puoli Östra Rydin pitäjään, Bogesundlandet'iin ja pienempi osa kuului Värmdön pitäjään ja eteläisin osa kuten Resarön saari Österåker'in pitäjään.
Vaxholmabolaget:
Tukholman liikennelaitoksen maksutavat kelpaa laivaan. Huom! Tämä on vaihdellut. Välillä Tukholman paikallisiliikenteen SL maksutavat ovat olleet voimassa ja välillä Vaxholmsbolagetin oma lipunmyynti systeemi. Kanattaa tarkistaa ennen matkaa. Matkalipun voi aina ostaa myös Visakortilla laivassa. Säilytä matkalippu sillä se pitää näyttää kun poistut laivasta. Vaxholmsbolagetin kertamaksu on 79 kr lyhyimmälle matkalle saaristossa. Alennettu hinta 58 kr. Matkalippuja myydään myös mm useimmissa satamissa.
Luvassa on että Tukholman paikallisliikenteen SL matkaliput ja lippuhinnat tulee käyttöön myös saaristolaivoissa, mikä helpottaisi huomattavasti matkustajia. Vaxholmsbolaget on yksityinen firma, joten sen on vaieka tulla yhteisymmärrykseen Landstingetin (maakunta) kanssa.
Linjakarttojen avulla voi suunnitella käyntiä useammallakin saarella samalla kertaa. Varsinkin kesäaikaan suosittelen ensikertalaiselle tekemään tämän laivamatkan Vaxholmin saarille. Täällä on esimerkiksi ehdotus kiertokäyntiin Tukholman saaristossa. Täällä on hieman tietoa saarista, joille laivat kulkevat. Grinda on ihana pieni saari, Möija on toinen suosikkisaari ja Ängsön kansallispuistosaari, josta olen kertonut täällä.
Liikenteessä on kolme peruskorjattua ja hieman modernisoitua höyrylaivaa Norrskär, Stroskär ja Västan. Aikatauluissa lukee aina laivan nimi, joten suosittelen ottamaan jonkun näistä kolmesta laivasta, jos avaan mahdollista. Kaikiss akolmess aon ravintoa/kahvila ja Wifi. Näihin kolmeen laivaan voi olla pitkät jonot, varsinkin keskikesällä.
Waxholmin hotelli sijaitsee rantakadulla
Waxholmsbolagetilla on vieläkin kolme perinteistä höyrylaivaa liikenteessä, joista tämä S/S Norrkär vuodelta 1910 kulkee Tukholman ja Sandhamnin väliä. Sandhamn on erittäin suosittu kesäaikaan, mutta suurin osa matkustaa sinne omalla veneellä tai purjelaivalla.
Bussi 69 kulkee Djurgårdenin itäiseen päähän saakka. Lautta 82, lautta 80 ja lautta 1.
Alueella asuu noin 550 henkeä. Saaren nimi on Rindö. Saarella kulkee Tukholman liikenteen bussit edestakaisin kahden saarelle sijaitsevan sataman välillä. Jotkut bussit jopa ajavat tai ovat ajaneet Vaxholmiin kulkevalle lautalle. Skarpön naapurisaarelle on siltayhetys.
Vaxholmin linnake tai kastelli, kuten sitä Tukholmassa kutsutaan, sijaitsee aivan Vaxholmin edustalla, Vaxholmin ja Rindön saaren välissä. Kastelli valmistui vuonna 1548 ja sitä on myöhemmin lisärekenneuttu. Kastelli on vuodesta 1935 lähtien olluy valtiollinen rakennusmuistomerkki.
Suomen laivat joutuvat kulkemaan tämän kapean salmen kautta, joka sijaitsee Rindön saaren ja Värmdön kunnalle kuuluvan ison Norrnäsin niemen välillä. Siis Fredriksborgin linnakkeen luona. Salmi on pääväylä Tukholmaan ja salmen nimi on Oxdjupet.
Tästä kulkee autolautta salmen ylitse. Molemmin puolen salmea tulee bussit laituriin. Rindön puolella bussi 688 ja Värmdön puolella Norrnäissä bussi 439. Tämä viimeksi mainittu bussi siis lähtee Slussenilta ja ajaa pitkälle Tukholman saaristoon. Tätäkin kautta pääsee Vaxhomliin, nousemalla välillä autolautalle ja jatkamalla matkaa toisella bussilla.
Värmdön puolella sijaitsee ravintola Oxdjupet laivalaiturin lähellä. Vastarannalla sijaitsee hotelli ja ravintoa Fredriksborg.
Vaxholmin satama
Jos joku ihmettele että mitä nämä pienet hökkelit ovat aivan veden tuntumassa niin voin kertoa että Tukholman saaristossa on pitkä perinne rakentaa tällainen peseytymishuone rannalle. Vesi pumpattiin ennen vanhaan käsin ylös tuohon koppiin jossa sitten peseydyttiin. Joissakin kopeissa oli myös mahdollisuus lämmittää vettä. Eiköhän joihinkin mökkeihin ole nykyään tehty pieni saunakin. Saaristosta puuttuu vielä monesta paikkaa vesi- ja viemärijohdot, jopa sähkövalotkin. Puhumattakaan puhelinlinjasta.
Kesällä ei tarvitse lähteä ulkomaille sillä Suur-Tukholmassa on parasta viettää kesää. Täällä ei ole yleensä kuin ehkä pari päivää tai viikko hellettä ja loput kesästä on ihan sopivat ilmat, noin +20-24 astetta. Kesäkausi on melko pitkä. Toukokuun alusta syykuun loppuun.
Talvet ovat lyhyitä ja kosteita eikä pakkasia juuri ole kuin viikon verran. Luntakin sataa muutaman päivän ja sitten sulaa. Toisen kerran lunta sataa siinä pääsiäisen aikaan ja silloinkin lumi sulaa pian pois. Marras- ja joulukuu ovat surkeita aikoja, koska kosteus, sumu ja pimeys masentaa. Lumen puutteen takia on paksun sumun keskellä pimeää.
Rydbyholmin linna on saanut nykyään kuulua Österåkerin kuntaan, joka käsittää oikeastaan vain linnan ja sen tilukset. Rydbyholmin linnaan pääsee valtatie 274, joka on nimeltään Vaxholmsvägen. Siltä tieltä on sitten käännytävä oikealle, Östar Ryds Kyrkovägenille, joka johtaa Östra Rydin kirkon luokse suoraan. Siitä sitten edelleen linnaan. Vaxholmsvägeniltä on reilu kilometri linnaan, ja siinä on busspysäkki jossa pysähtyy monta bussia, kuten 670 ja 699 jotka lähtevät Tukholmasta Östra Stationen.
Jäljellä siltä ajalta on ns Vasatornet, jota voi saada käydä katsomassa, vaikka linnan omistaa nykyään yksi Ruotsin rikkaimmista pariskunnista Gustaf Douglas ja Elisabet von Essen. Vierailu om varattava etukäteen kesäaikana Österåkerin kunnalta.
Gustafin sisko Rosita on ollut naimisissa Marlboroughin herttuaan John Spencer-Churcillin kanssa ja toinen sisko on naimisissa Bayerin herttuaan Max Emanuel Ludvig Marian kanssa. Itse Gustaf on ruhtinas Philip of Eulenburgin pojanpoika.
Gustaf Douglas on nyt 80 vuoatta vanha ja lovuttanut vallan pojilleen Carl ja Eric, mutta Gustaf ei ole vaatinut että poikien on kuljettavaa isän jalanjäljillä. Joten linna on Valtion kiinteistövirasto uuskorjannut ja pojat asuvat muualla. Ja senhän ymmrtää siillä linnaa eis annut korjauilla eikä muutella sillä se on ollut valtion kulttuurimerkattu rakennus.
Douglasit kuuluvat niitten 15 ruotsaösien perheen joukkoon joiilla on suuri taloudlelien mahti Ruotissa. Nämä 15 perhettä kontrolloin 70 % Tukholmna börssistä. He omaistavat suurmmat frimat ja suurimmat työpiakat ja vaikka vallan mitä muuta.
Douglaseilla on usemapikin firmoja ja mahdoton määrä osekkita muissa isoissa firmoissa. Douglasit ovat Ruotsin kuudenneksi rikkain suku. Gustaf Douglas on perustanut 26 firmaa. Gustaf Douglas on kuulunut Kokoomuksen riveihin ja tominut Dagens Nyheteri päivälehden päätoimittajana, josta hän sai potkut. Nimittäin siitä ei pidetty että päätoimttajallla on niin valtava omaisuus. Mutta Gustaf onnistui puhumaan kokoomuksen poistamaan omaisuusveron joten Gustaf siirsi omaisuuttan ulkomailta Ruotsiin sen jälkeen.
Linnaa he eivät omista vaikka Douglasin vanha pariskunta siellä asuukin. Linnan omistaa valtio, joka vuokraa sitä Douglasin perheelle. Joka tapauksessa Douglasit ovat suurimmat aateliset maanomistajat Ruotsissa.
Österåkerin kunta on Vaxholmin naapurikunta ja välillä nämä aluet ovat kuuluneet yhteen. Österåkerin kunta on myös kaunis saaristokunta ja se on erittäin historiallista aluetta. Täällä asuu vain noin hieman reilut 40000 asukasta. Österåkerin kunnassa sijaitsee kolme linnaa, Rybyholmin lisäksi myös Margretelundin ja Östanån linnat. Kunnasta kerron lisää myöhemin.
Vaxholmissa on keskikesällä hieman Rivieran tyylinen tunnelma.
Villa Akleja, Pilgatan 5
Acken perhe muutti levottomina Suomesta Ahvenanmaalle ja sieltä Ruotsiin. Acken appiukkko oli Zacharias Topelius, jonka luona he majailivat silloin tällöin. He halusivat asettua mieluiten asumaan Itämeren rannalle. Acke tykkäsi että Saltsjöbaden oli aivan liian "sivilisoitunut" ja kallis paikka. Alkuun he asuivat Nynäshamnin saaristossa, sen jälkeen Gotlannin saarella, aikansa myös Skällnoran kartanossa Upplands Väsbyssä ja lopulta he löysivät paikkansa täältä Vaxholmista.
Resarön kappeli
Skarpön laituri
Skarpön saari on erittäin elegantti ja kaunis saari.
Skarpö
Kuningas Gustav Vasa otti saaren vuonna 1551 ja teki saaresta kuninkaallisen laidunmaan ja rakennutti saarelle kuninkaankartanon. Gustav Vasan poika kuningas Erik XIV antoi saaren vuonna 1560 Jakob Bagge'lle. Bagge oli amiraali joka upotti tanskalaisten aluksen Bornholmin taistelussa. Tämän jälkeen saarta on omistanut useammatkin henkilöt. Maatilat pilkottiin 1800-luvulla talonpojille, jotka puolestaan alkoivat myymään kesähuvilatontteja.






























