Näsby slott/Näsbyn linna, Täby
Tätä linnaa ei pidä sotkea yhteen Taxinge-Näsbyn linnan kanssa, joka sijaitsee Mälaren järven eteläpuolella, Nykvarnin kunnassa. Taxinge-Näsbyn linnasta käytetäänkin nykyään useinmiten nimitystä Taxinge, jottei linnat sekaannu keskenään.
Näsbyn linna sijaitsee erittäin idyllisellä alueella Täbyssä, aivan Itämeren lahden rannalla. Lahden nimi on Stora Värtan. Tämä on vaurasta aluetta ja tällä rannikolla sijaitsee useita upeita rakennuksia. Täällä asuu useat Tukholman rikkaimmat perheet.
Ruotsin ehdottomasti rikkaimmat kunnat sijaitsevat täällä Suur-Tukholman koillisessa nurkkauksessa, Danderyd, Lidingö, Täby, Vaxholm, Sollentuna, Stockholm ja vainrikkiatten kuntien joukosta Ekerö ja Nacka sijaitsevat hieman eri suunnalla. Ruotsin rikkaimpien kuntien joukkoon kuuluu myös Vellinge ja Lomma, jotka sijaitsevat Skånessa. Kahdeksan rikkaimmista kunnista siis sijaitsee Suur-Tukholmassa ja aivan omaa luokkaansa ovat Djursholmissa asuvat. Djursholm kuuluu Danderydin kuntaan. Kerron siitä toisten lisää.
Ruotsissa luetaa rikkaitten joukkoon heidät, joilla on tuloja 200 % enempi kuin keskiverto ruotsalaisella on tulot. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Ruotsissa on rikkaita 14%, keskiluokkaisia 75 % ja köyhiä 11%. Danderydin kunnassa on 37 % erittäin rikkaita kun taas Södertäljessä asuu eniten köyhiä, noin 18% asukkaista.
Monet ruotsalaiset, varsinkin tukholmalaiset, haluavat asua kerrostaloissa keskeisemmällä alueella. Oma huvila ei ole niinkään suosittua ruotsalaisten parissa kaupunkioloissa. Kun tuolla pohjois Ruotsissa harvempi haluaa asua kerrostalossa. Varsinkin kun lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa monet parit muuttavat kaupunkitaloon. Säästyypähän hoitamasta tonttia ja senkin ajan voi käyttää johonkin muuhun. Danderydissä, Djursholmissa (kuuluu Danderydin kuntaan) ja Lidingössä asuu kaikki rikkaat erittäin suurissa huviloissa, joissa on melko suuret tontit.
Ruotsin ehdottomasti rikkaimmat kunnat sijaitsevat täällä Suur-Tukholman koillisessa nurkkauksessa, Danderyd, Lidingö, Täby, Vaxholm, Sollentuna, Stockholm ja vainrikkiatten kuntien joukosta Ekerö ja Nacka sijaitsevat hieman eri suunnalla. Ruotsin rikkaimpien kuntien joukkoon kuuluu myös Vellinge ja Lomma, jotka sijaitsevat Skånessa. Kahdeksan rikkaimmista kunnista siis sijaitsee Suur-Tukholmassa ja aivan omaa luokkaansa ovat Djursholmissa asuvat. Djursholm kuuluu Danderydin kuntaan. Kerron siitä toisten lisää.
Ruotsissa luetaa rikkaitten joukkoon heidät, joilla on tuloja 200 % enempi kuin keskiverto ruotsalaisella on tulot. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Ruotsissa on rikkaita 14%, keskiluokkaisia 75 % ja köyhiä 11%. Danderydin kunnassa on 37 % erittäin rikkaita kun taas Södertäljessä asuu eniten köyhiä, noin 18% asukkaista.
Monet ruotsalaiset, varsinkin tukholmalaiset, haluavat asua kerrostaloissa keskeisemmällä alueella. Oma huvila ei ole niinkään suosittua ruotsalaisten parissa kaupunkioloissa. Kun tuolla pohjois Ruotsissa harvempi haluaa asua kerrostalossa. Varsinkin kun lapset kasvavat ja muuttavat pois kotoa monet parit muuttavat kaupunkitaloon. Säästyypähän hoitamasta tonttia ja senkin ajan voi käyttää johonkin muuhun. Danderydissä, Djursholmissa (kuuluu Danderydin kuntaan) ja Lidingössä asuu kaikki rikkaat erittäin suurissa huviloissa, joissa on melko suuret tontit.
Tässä samalla rannikolla Hägernäsissä on sijainnut Roslagenin lennosto. Se oli käytössä vuosina 1949-1974, jonka jälken se suljettiin, kun Ruotsi karsi maanpuollustustaan ja pakollinen armeijapalvelu lopetettiin.
Näsbyn linnassa tomi siihen aikaan kun Hägernäs oli toiminnassa puolustuslaitoksen rekrytointi toimisto/Totalförsvarets rekryteringsmyndighet. Minä en ymmärrä armeijan asioista yhtään mitään, joten minun kannattaa vaieta. Nyt kun ruotsalaiset ovat taas alkaneet vahvistaa puolustustaan, niin rekrytöinti on avattu Hangövägenillä, Silja Linjan sataman viereen. Tässä välillä koko tämä laitos oli ns lepäävä, mutta taas se on aktivoitu, koska maailman tilanne on muuttunut ja Ruotsia uhkaa idästäpäin suuri ja mahtava Venäjä, monnenenkohan kerran jo.
Näsbyn linnassa tomi siihen aikaan kun Hägernäs oli toiminnassa puolustuslaitoksen rekrytointi toimisto/Totalförsvarets rekryteringsmyndighet. Minä en ymmärrä armeijan asioista yhtään mitään, joten minun kannattaa vaieta. Nyt kun ruotsalaiset ovat taas alkaneet vahvistaa puolustustaan, niin rekrytöinti on avattu Hangövägenillä, Silja Linjan sataman viereen. Tässä välillä koko tämä laitos oli ns lepäävä, mutta taas se on aktivoitu, koska maailman tilanne on muuttunut ja Ruotsia uhkaa idästäpäin suuri ja mahtava Venäjä, monnenenkohan kerran jo.
Näsbyn linnaan johtaa perinteinen linna-allé, jotka oli Ranskassa muotia barokin ajalla 1600-luvulla. Allé on reilut kilometrin pitkä linnaan johtava tie. Allé tulee Ranskan sanasta alle, joka tarkoittaa kävelemistä. Ruotsin eteläisissä osissa Skånessa tuli nämä linna-aléet muotiin 1700-luvulla, mutta Skåne onkin se alue, jossa on eniten linnoja koko Ruotsissa.
Siitä on noin 350 vuotta kun noin kolmas osa Tanskasta liitettiin Ruotsiin. Tanskalaiset ja Ruotsalaiset olivat sotineet yhtenään monet sadat vuodet ja vuonna 1659 saatiin rauha aikaan Roskildessa. Skånen sota käytiin Tanskan ja Norjan, Brandenburgin ja Ruotsin välillä. Skånen valloitti Tanskan toinen kuningas Harald Blåtand/Harald Sinihammas 900-luvulla. Joten Skåne on ollut hyvin kauan tanskalainen maakunta. Skåne on todellakin mielenkiintoinen historiallisesti ja kultturillisesti. Skånen luontokin on jotain aivan ainoalaatuista. Skåne on suurelta osin tanskalainen monella tapaa vieläkin. Niin Tanska kuin Skånekin ovat minulle hyvin rakkaita.
Skånessa on kuitenkin kytenyt koko ajan nämä 350 vuotta kansallisaate ja halu perusta itsenäinen valtio nimeltä Skåne. Skåne on ollut vapaahallinnolien alue, heillä on oma lippu ja skånelaiset ovat olleet koko ajan vapauettuja asepalveluksesta.
Näsbyn linna
Erik Dahlberghin kraavuurityö 1600-luvun lopulta.
Näsby Allé Sation nimiseltä pikallisjuna-asemalta on 250 metrin pituinen kävelymatka linnaan. Kuvassa linna portti, jolta on vielä noin 200 metriä matkaa.
Nykyinen Näsbyn linna on 1200-luvun lopulta. Ensimmäinen tunnettu linnan omistaja oli ritari Karl Estridsson Dag och Natt. Linna kuului siihen aikaan Uppsalan arkkipiispalle. Natt och Dag /Yö ja Päivä on melko erikoinen aatelinen sukunimi. Ruotsissa kasvaa kasvi nimeltä Natt och Dag. Googletin ja kasvin nimi suomeksi on Lehtomaitikka. Kasvi esiintyy Etelä Suomessa ja Etelä Ruotsissa, ja sen voi tavata Södermanlandissa ja Upplandissa. Kasvia on kutsuttu lempinimellä Ruotsin lippu keltaisten ja sinisten kukkiensa takia.
Nils Sigridsson oli nimeltään ensimmäinen Natt och Dag suvun henkilöistä, joka aateloitiin 1200-luvulla. Suku on peräisin Itä Götanmaalta mutta Suur-Tukholman alueella he omistivat valtavan suuret maa-alueet. Vasta 1700-luvulla alkoi suku käyttää sukunimeä Dag och Natt. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa että se oli ruotsalainen tiedemies Carl von Linnée, joka luokitteli tieteellisesti kasvit ja antoi niille nimet ruotsiksi ja latinaksi. Joten melko varmasti Sigridssonin suku otti aatelis sukunimekseen tämän melko harvinaisen kasvin nimen, joka juuri oli saanut nimensä von Linnéeltä. Suku on kuollut sukupuuttoon mieslinjalla.
Christina Nilsdotter Gyllenstierna sai Näsbyn linnan asuttavakseen 1520-luvulla. Christina oli yksi Ruotsin historian kuuluisimpia naishenkilöitä. Hän eli 1494-1559.Hän syntyi mielenkiintoa herättävässä mystisessä Hörningsholmin linnassa, josta olen maininnut aikaisemmin täällä. Hänet on haudattu Trosa lands kirkkoon Strängnäsissä. Hän oli naimisissa valtionhoitajan Sten Sture nuoremman kanssa. Christina johti miehensä kuoleman jälkeen vapaustaistelua Tanskaa vastaan, järjesti Ruotsin puolustuksen ja puolusti Tukholmaa Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningasta Kristian II vastaan. Christina Gyllenstierna vangittiin Tukholman verilöylyn aikana ja hänet vietiin Tanskaan. Hän palasi kuitenkin Tukholmaan ja vastusti alkuun Gustav Vasaa. Ehkäpä ilman Gustav Vasaa Ruotsi kuuluisi Tanskalle, uskallan väittää.
Nils Sigridsson oli nimeltään ensimmäinen Natt och Dag suvun henkilöistä, joka aateloitiin 1200-luvulla. Suku on peräisin Itä Götanmaalta mutta Suur-Tukholman alueella he omistivat valtavan suuret maa-alueet. Vasta 1700-luvulla alkoi suku käyttää sukunimeä Dag och Natt. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa että se oli ruotsalainen tiedemies Carl von Linnée, joka luokitteli tieteellisesti kasvit ja antoi niille nimet ruotsiksi ja latinaksi. Joten melko varmasti Sigridssonin suku otti aatelis sukunimekseen tämän melko harvinaisen kasvin nimen, joka juuri oli saanut nimensä von Linnéeltä. Suku on kuollut sukupuuttoon mieslinjalla.
Nykyien Näsbyn linnan omistaja Torbjörn Blomquist omistaa useita linnoja. Hän on kiinteistöjen omistaja, joka kunnostaa linnoja ja tekee niistä hotelli-ja konferenssirakennuksia. Hänellä on firma nimeltä Stockholm Meeting Selection. Harva Ruotsissa haluaa ostaa linnaa omaksi asunnokseen, sillä sen on hankalaa ja kallista asua linnassa, vaikka linnoja ja herraskartanoita on jatkuvasti myynnissä usein erittäin halvalla. Blomquist itse asuu upeassa huvilassa Lidingössä.
Christina Nilsdotter Gyllenstierna (1494-1559) on kuvattuna Västeråsin tuomiokirkon alttarilla.
Christinan jälkeen linnaan muutti valtioneuvos Gustav Axelsson Banér. Ruotsissa ei ole miesmuistiin ollut valtioneuvoksia, mutta 1500-luvulla niitä oli. Valtioneuvos yhdessä kuninkaan kanssa oli silloinen valtion hallitus. Kuningas Gustav II lakkautti valtioneuvoksen viran 1700-luvulla, mutta joskus kuulee ministereitä kutsuttavan nimityksellä valtioneuvos/stadsråd, vaikka virallisesti sitä nimitystä ei enää ole virallisesti ollut noin kolmeen sataan vuoteen.
Kristinan äiti Sigrid Eriksdotter Banér oli aikaisemmin avioliitossan Banerin aatelisherran kanssa ja siitä avioliitosta syntyi tytär Cecilia Månsdotter Eka, josta tuli Gustav Vasan äiti. Toisin sanoen Christinan äidistä tuli Gustav Vasan mummo. Christina puolestaan luovutti linnan valtioneuvos Gustav Axelssons Banéerille. Se jäkeen Banéerin suku hallitsi ja omisti suuren osan tästä Tukholman koillisesta kolkasta. Banérit ovat Ruotsin perusaatelistoa. Tanskassa on myös vastaavan niminen aatelissuku, mutta luultavasti he eivät ole samaa sukua. Nykyään Banérin päämies perheineen asustaa Sjö nimisessä linnassa Uppsalan pohjoispuolella, siis tästä Näsbyn linnasta vielä hieman pohjoiseen päin.
Banérit omistivat aikoinaan myös Djursholmin linnan, joka nykyään toimii Danderydin kunnantoimistona. Djursholm on nimittäin se alue Suur Tukholmassa jossa asuu eniten upporikkaita. Djursholm ja Danderyd sijaitsevat Täbyn eteläpuolella, samalla rannikolla kuin tämä Näsbyn linnakin.
Gustav Banérin tyttären poika Per Larsson Sparre kunnostutti Näsbyn linnan ja antoi arkkitehti Nicodemus Tessin vanhemmalle valtuudet tehdä rakennuksesta upean linnan.
Mutta kuningas veti linnoja hovin omistukseen, joten linnassa on asunut lyhempiä aikoja muita aattelissukuja kuten Stenbock, Falkenberg, Meijerfeldt, mutta 1800-luvulla linnasta tuli sukulinna kreivilliselle Cronhielmin suvulle. Tämä suku oli kuuluisaa ja mahtavaa saksilaista aatelissukua. Gustav Cronhielm af Flosta'sta tuli maaherra, valtioneuvos ja kansliapresidentti.
Gustav Cronhielmin suku kuoli sukupuuttoon mieslinjalla vuonna 1904, mutta hänen tyttärensä kautta suku jatkui ja uusia sukuhaaroja syntyi, kuten Palme ja Lagercrantz, kaksi erittäin kuulua ruotsalaista sukua. Carl Robert Lamm osti linnan tiluksineen vuonna 1902. Lamm oli insinööri, teollisuusmies ja taiteenkeräilijä. Näsbyn linna paloi melko pahasti vuonna 1897, joten Lamm joutui kunnostamaan linnaa. Linnaan hän kokosi suuren taidekokoelmansa. Täältä löytyy suurten ruotsalaisten mestareiden töitä, kuten mm Bruno Liljefors, Anders Zorn ja Carl Milles.
Lamm teki paljon uusia keksintöja Gustav de Lavalin kanssa, joka perusti yhden Ruotsin historian suurimpia teollisuuslaitoksia. De Laval on vieläkin yksi Ruotsin suurimpia firmoja ja erittäin tunnettu myös ulkomailla. De laval'iin kuului aikoinan myös Tetra Pack, toen jättiläismäinen firma, mutta heidän tiet erosivat 1990-luvulla. Tetra Packin omistaa Rausingin suku ja kaikki Rausingin suvun jäsenet ovat Ruotsin rikkaimpia henkilöitä. He kuuluvat maapallon rikkaimpein sukujen joukkoon.
Vuodesta 1989 on Näsbyn linna toiminut konferenssihotellina. Linnassa pideteään suuria häitä ja syntymäpäiväjuhlia. Täällä saa luonnollisestikin kuka vaan käydä viettämässä yönsä tai käydä syömässä päivällisen.
Kesäaikaan tänne voi saapua saaristolaivalla. Linnalla on oma laituri. Linnan omistaa Stockholm Meeting Selection, joka omistaa seitsemän linnaa. Näissä linnoissa voi elää kuin kuningas ja syödä kuin kuningatar. Miksipä ei viettää yksi viikonloppu jossakin näistä linnoista ja nauttia elämästään ja rentoutua.
Kristinan äiti Sigrid Eriksdotter Banér oli aikaisemmin avioliitossan Banerin aatelisherran kanssa ja siitä avioliitosta syntyi tytär Cecilia Månsdotter Eka, josta tuli Gustav Vasan äiti. Toisin sanoen Christinan äidistä tuli Gustav Vasan mummo. Christina puolestaan luovutti linnan valtioneuvos Gustav Axelssons Banéerille. Se jäkeen Banéerin suku hallitsi ja omisti suuren osan tästä Tukholman koillisesta kolkasta. Banérit ovat Ruotsin perusaatelistoa. Tanskassa on myös vastaavan niminen aatelissuku, mutta luultavasti he eivät ole samaa sukua. Nykyään Banérin päämies perheineen asustaa Sjö nimisessä linnassa Uppsalan pohjoispuolella, siis tästä Näsbyn linnasta vielä hieman pohjoiseen päin.
Gustav Banérin tyttären poika Per Larsson Sparre kunnostutti Näsbyn linnan ja antoi arkkitehti Nicodemus Tessin vanhemmalle valtuudet tehdä rakennuksesta upean linnan.
Mutta kuningas veti linnoja hovin omistukseen, joten linnassa on asunut lyhempiä aikoja muita aattelissukuja kuten Stenbock, Falkenberg, Meijerfeldt, mutta 1800-luvulla linnasta tuli sukulinna kreivilliselle Cronhielmin suvulle. Tämä suku oli kuuluisaa ja mahtavaa saksilaista aatelissukua. Gustav Cronhielm af Flosta'sta tuli maaherra, valtioneuvos ja kansliapresidentti.
Gustav Cronhielmin suku kuoli sukupuuttoon mieslinjalla vuonna 1904, mutta hänen tyttärensä kautta suku jatkui ja uusia sukuhaaroja syntyi, kuten Palme ja Lagercrantz, kaksi erittäin kuulua ruotsalaista sukua. Carl Robert Lamm osti linnan tiluksineen vuonna 1902. Lamm oli insinööri, teollisuusmies ja taiteenkeräilijä. Näsbyn linna paloi melko pahasti vuonna 1897, joten Lamm joutui kunnostamaan linnaa. Linnaan hän kokosi suuren taidekokoelmansa. Täältä löytyy suurten ruotsalaisten mestareiden töitä, kuten mm Bruno Liljefors, Anders Zorn ja Carl Milles.
Vuodesta 1989 on Näsbyn linna toiminut konferenssihotellina. Linnassa pideteään suuria häitä ja syntymäpäiväjuhlia. Täällä saa luonnollisestikin kuka vaan käydä viettämässä yönsä tai käydä syömässä päivällisen.