torstai 26. lokakuuta 2017

Norrtälje


Norrtäljen kunta

Norrtäljen kunta on saaristokunta, joka sijaitsee Roslagenissa, Upplannin maakunnan rannikolla. Norrtäljen ja Värmdön kunnassa on kaikista eniten saaria.Kummassakin kunnassa on noin 11000 saarta. Norrtäljen kuntaan kuuluu monta asutustaajamaa. Kunta on pinta-alaltaan erittäin laaja ja haja-asuuttua aluetta. Kunnassa asuu noin 60000 asukasta, joista itse Norrtäljessä noin 20000. 

Norrtälje on valittu Ruotsin viidenneksi kauneimmaksi kaupungiksi. Se on erittäin suosittu kesäkaupunki. Vain Trosa, Vadstena, Hunnebostrand ja Visby ovat valitsijoiden mukaan kauniinpia. Trosasta olen kertonut aikaisemmin täällä, joka sijaitsee joten kuten lähellä Tukholmaa, noin 68 kilometrin päässä. 

Mariefred ja Sigtuna pääsevät myös kymmenen kauneimman kaupungin joukkoon ja ne sijaitsevat myös melko lähellä Tukholmaa. E 18 tie kulkee Tukholmasta Norrtäljeen.

Norrtälje on suomen kielen hallitoalue. Se tarkoittaa sitä että täällä on kunnan velvollisuus tarjota palveluja suomen kielellä.

Norrtälje sai kuningas Gustav II Adolfilta kaupunkioikeudet vuonna 1622, mutta täällä on ollut kauppapaikka jo 1200-luvulla. Norrtälje on tominut saaristolaisten kaupantekopaikkana kautta aikojen. Täältä on ollut muinoin yhteydet myös Suomeen. Nykyään laivaliikenne Suomesta tulee Kapellskäriin, jonne on 24 kilometriä Norrtäljestä. Kapellskär sijaitsee Rådmansön saaren niemen kärjessä. Tukholman on noin 90 kilometriä. 

Kappelskär on aina elänyt satamastaan. Kuninags Valdemarin purjehdusreitti kulki juuri Kapellskäristä. Valdemar Birgersson (noin 1238-1302) oli Birger jarlin poika, joka meni naimisiin Tanskan prinsessan Sofia Eriksdotterin kanssa. Kuninags Valdemar toimi 25 vuotta Ruotsin kuninkaana. Se oli täältä kun Valdemar seilasi Revaliin, nykyiseen Tallinnaan, jonka oli Tanskan kuningas Valdemar Sejr vuonna 1219 valloittanut. Hän seilasi Ahvenanmaalle ja Turkuun sekä pitkin Ruotsin itäistä rannikkkoa. 

Kappellskärin alueen omisti rälssikartano nimeltä Riddersholm, joka kuului Rådmansön pitäjään. Riddersholmissa sijaitsi myös siihen aikaan 14 kartanoa, jotka venäläiset polttivat tuusan nuuskaksi. Peter Soldan nimisen miehen kuningas aateloi ja Peter otti nimekseen Riddersstad. Nykyisen kartanon rakennutti Peter Riddertad. 

Muonamiesten asuinrakennuskessa sijaitse nykyään matkustajakoti, tai paremminkin hostelli, ja joka sijaitsee Kapellskärret niemeissä vapaa-ajan kylässä. Siellä on myös leirialue. Kylä tarjoaa myös virassataman.

Koko Riddersholmin kartanon alue on nykyään luonnonresevaatti aluetta, joka kuuluu nykyään Skärgårdstiftelsen säätiölle. Tänne pääsee Tukholmasta Teknisen Korkeakoulun luota ensin bussilla 676 ja sitten Norrtäljessä vaihto bussiin 631, mikä kulee Kapelskärin sataman kautta. Jää pois kyydistä Ridderholms gårdin pysäkillä. Kappelskärin satamaan ja laivoille taitaa olla omat bussit Tukholmasta.

Venäläiset polttivat Norrtäljen kaupungin vuonna 1719. He tuikkasivat tuleen monet kymmenet kylät ja kartanot 1700-luvulla Tukholman rannikolla ja ryöstivät kaiken minkä irti saivat. Tulipalon jälkeen 1700-1800-luvuilla rakennettin tänne silti matalia puutaloja, joita on runsaasti Norrtäljen keskustassa. Kaupungin keskusta on tyyliltään keskiaikainen kiemuraisine kujineen. Kalastuksesta tuli pääelinkeino 1800-luvulla. Vuonna 1770 asui täällä vain 700 henkeä, joista useimmat olivat kalastajia.


Tämä on muistomerkki, joka on Societetsparken puistossa, Norrtäljen lahden rannalla. Nimittäin toisen maailamnsodan aikana tuli Norrtäljeen veneillä noin 8000 pakoalaista idästä päin, enimmäkseen virolaisia.


Vuonna 1844 rakennettiin joen rannalle Societetshus ja Societetsparken puisto. Näin Norrtäljestä tuli kesäkapunki jonne saapui Tukholmasta sosieteettiä viettämään kesää. Puisto on vieläkin jäljellä. 




 Raatihuone, Stortorget 1

Raatihuone on vuodelta 1721.

Raatihuoneet on kunnissa kuunan johdon toimipaikka. Raatihuone oli paikallisen tuomioistuimen paikka siihen aikaan, jolloin porimestari toimi raatihuoneen tuomioistuimen tuomarina. Porimestari oli korkein virkamies kunnissa. Raatihuone tuomioistuimia ei enää ole olemassa, mutta sen tilalle on tullut kaikkiin kuntiin käräjäoikeus/tingsrätt.

Aikaisemmin raatihuoneessa sijaitsi turistitoimisto, mutta nykyään siinä pidetään siviilivihkimisiä ja pienempiä juhlia. Turistitoimisto sijaitsee nykyään Lilla Brogatan 3. Raatihuone ei ole mikään nähtväyys, mitä nyt ulkoapäin sitä voi ihailla. Iltaisin ja öisin raatihuone on valaistu erittäin kaunisti. Raatihuoneen edustalla on usein torimyyntiä.

Kuningas Gustav II Adolf perusti asetehtaan tänne 1600-luvulla ja sinne haettiin työväkeä Saksasta. Aseenvalmistus lopettetiin vuonna 1840. Teollisuutta kuitenkin alkoi syntyä alueelle 1800-luvun lopulla. 

Norrtälje sijaitsee Norrtäljevikenin lahden perukasssa. Lahti on 20 kilometriä pitkä hyvin kapea lahti, joka on osa Ahvenanmerta. Norrtälje lahteen juoksee Norrtäljen joki. Satama sijaitsee Kapellskärissä, jonne on Nortäljestä matkaa noin 20 kilometriä. Tänne kulkee Viking linjan aluksia Naantalista ja Paldiskistä Virosta. 


 Wallinska gårdarna, Lilla Torget

Tälje niminen kylä sijaitsi juuri tällä kohdalla 1290-luvulla. Vuonna 1622 perusti kuningas Gustav II Adolf Norrtäljen kaupungin. Vuonna 1719 poltti venäliset melkein koko kaupungin.



Stadshotellet/Kaupunginhotelli, jota norrtäljeläiset kutsuvat nimellä Statt

Stadshotellet/Kaupunginhotellin uuskorjauset pysähtyivät kun urakoitsijoilta otettiin oikeudet jaktaa työtään. Hotelliin piti rakentaa asunto-oikeusauntoja, mutta nyt he jotka ovat maksaneet käteismaksun voivat menettää sen.

Ruotsissahan on vain oikeus asua, ei omistaa huoneistoa, mutta asumisoikeudesta pitää maksaa. Tarvittaisiin ninimittäin 50 miljoonaa lisää varoja että rakennus saataisiin valmiiksi ja rakennusfirma on menossa konkurssiin ja oikeuteen. Tämmöistä tämä maailman meno on nykyään.


  Stadshotellet

Norrtäljeläiset ovat aina olleet ylpeitä kaupungistaan. Sanovat että vi är inte Stockholm/me ei olla Tukholma, on vanha sanonta Norrtäljessä. Mutta vanha Norrtälje on häviämässä pois kuvasta. Teollisuusrakennukset on hajoitettu tai raknnettu uuudestaan asunnoiksi tai konttoreiksi ja vanha kaupunginhotellikin on muuttumassa asunnoiksi.


 Stadshotellet



 Stadshotellet



Roslagsmuseet, Hantverkargatan, sijaitsee entisessä asetehtaassa, jossa saksalaiset valmistivat pistooleja ja kiväärejä hoville. Rautamalmi haettiin Ortalan rautaruukista. Ortalan ruukki sijaitsi noin 30 kilometriä Norrtäljestä pohjoiseen. 

Juuri nämä ruukkiyhteiskunnat olivat tyypillisiä Roslagenin ja ylipäätään Upplannin alueen historiassa 1600-luvulla. Ruukkeja oli yhteen aikaan sadoittain. Tämä rakennus on ns Zetterstenska gården, kartano jossa ruukinpatroona asui aikoinaan. Tätä museota pyörittää paikallinen kotiseutusäätiö.


Kärleksudden/Rakkauden niemen uimaranta






Norrtäljeå on vain vajaat kaksi kilometriä pitkä joki, joka laskee vetensä Norrtäljen lahteen. Joen ylitse kulkee kaksitoista siltaa.


Kunnan alueella on runsaasti muinaismuistoja, kolme linnavuortakin on sijainnut nykyisen asutustaajaman alueella ja monia kymmeniä Norrtäljen taajaman ulkopuolella.


 Sikahällen 

Upplannissa on noin 1500 kalliopiirrosta ja 1330 riimukiveä, siis noin kolmasosa kaikista Ruotsista löydetyistä kalliopiirroksista ja riimukivistä. Yksitään vanhan kaupungin alueelta on löydetty 225 muinaismuistoa.

Norrtäljen nimi kirjoitettiin 1200-luvulla in Telgium ja 1400-luvulla Norra Taelgha. Latinankielen vaikutus johtui siitä että Ruotsi oli katollinen valtio siihen aikaan.


 Campus Roslagen

Täällä on korkeakoulu ja yliopistolinjoja, sekä ammattikoulutustakin.




 Norrtälje on saaristokunta ja sen huomaa kaikkialla ja kaikesta.

Täältä löytyy Norrtälje camping/leirialue, mikä taitaa olla avoinna vuodet ympäri. Leirialue sijaitsee keskeisellä paikalla. Lundmakargatanin kadun varresta löytyy matkustajakoti, Vhilan Vandarhem

Turistiopastetta löytyy Lilla Brogatan 3. Mökkejä vuokrattavana


Norrtäljeen muutti runsaasti pakolaisia tässä kahden menneen vuoden aikana. Sitä ennen täällä oli jo noin 14 % väkiluvusta maahanmuuttajia. Norrtäljen asukkaat sanoivat että heillä useimmilla on kesämökki ja ne ovat autioina suuren osan vuodesta, joten pakolaiset saavat asua niissä.

Ruotsissa ei ole vastaanottokeskuksia. Ruotsissa on aina vaadittu että pakolaiset hankkivat asuntonsa itse, jos heillä on rahaa tänne tullessaan. Kaikki ei ole rutiköyhiä, jotka ovat paennet Ruotsiin. Siitä kertoo historiakin. 

Aviopuolisot saavat puolisonsa ja lapsensa tänne, mutta täällä asuvan puolison on taattava asunto ja ylläpito, ennen kuin lupa annetaan. Muuten Ruotsiin on vaikea muuttaa, sillä siihen vaaditaan, että henkilöllä on vaiktuinen työpaikka ja asunto valmiina hankittu kotimaasta käsin.

Ruotsissa on menneiden vuosien valtavat pakolaisjoukot saanut aikaan sen ettei heille ole ollut asuntoja. Heitä on paikalliset ohjanneet leirialueille, kesämökkeihin, tyhjiin rakennuksiin ja parakkeihin, joita on nopasti kyhätty kasaan. 

Toisaalta noin puolet on jo saaneet kielteisen vastauksen ja palautettu lähtömaahansa. Noin 80000 henkeä odottaa kotiinpalautusta ja se ei ole ihan heti toteutettu. Osa lähtee omin päin, osa odottaa että heidät viedään ja osa on lukkojen takana odottamassa karkoitusta.

Ruotsi on erittäin suosittu maa, mihin halutaan muuttaa. Ruotsalaisilla on hvyä maine olla ystävällistä väkeä. Tanskalaiset, norjalsiet ja suomalaiset ovat muuttaneet Ruotsiin silloin kun oli paljon töitä tarjolla.


Missään muussa Ruotsin kunnassa ei taida olla niin monta vierassatamaa kuin Norrtäljen kunnassa. 



Norrtäljen kunnassa sijaitsee useampiakin linnoja ja herraskartanoita, kuten Rånäsin ja Ekebyholmin linnat.


Viikinkikylä Storholmen, Svanberga, Varjavägen 1

Avoinna:
 vain kesäaikaan 17.heinäkuuta-4.elokuuta
 maanantaista perjantaihin kello 12-16


Norrtäljestä pohjoiseen päin 76-tietä pitkin noin 15 kilometriä Erken nimisen järven luokse.




Norrtäljen kunnassa sijaitsee 14 luonnonreservaattia ja yhdestä niistä olen jo kertonut aikaisemmin täällä


Svenska Högarna on saariryhmä Norrtäljen kunnassa, mikä on luonnonreservaatti aluetta, mikä sijaitsee ulkosaaritstossa. Svenska Högarna on melko eristäytynyt alue missä kuitenkin asuu jonkin verran väkeä, mutta tänne ei ole vakituista laivayhteyttä. Tänne voi tulla omalla veneellä, ryhmässä tai venetaksilla. Suurimmalla saarella on suojaisa luonnonsatama. 

Saariryhmä sijaitsee kaukana ulkosaaristossa, noin 80 kilometriä Tukholmasta. Tänne pääsee silloin kun sääolosuhteet sen sallivat. Usein talviaikaan ei kuukausiin ole yhteyttä mantereelle. Saaret ovat kuitenkin mahtava luontokokemus. 

Saarella asuu pariskunta jotka hoitavat sääasemaa ja majakkaa. Joitakin mökkejä on vuokralla. Ota runsaasti juomaa ja ruokaa mukaan, koskaan kun ei tiedä, että koska pääsee takasin matereelle, jos sää heikkenee. Lämmin villatakki, hyvät kävelykengät ja sadetakki on myös hyvä ottaa mukaansa.


Norrtäljen kirkko, Kyrkogatan 4

Avoinna joka päivä kello 10-15

Norrtäljen kunnassa sijaitsee 21 seurakuntaa. Norrtäljen taajamassa on vain kaksi kirkkoa, Norrtäljen ja Malstan kirkot. Norrtäljen kirkko on 1700-luvulta, siis melko moderni kirkko ollakseen upplantilainen kirkko.


Juuri ennen Viikikikylää sijaitsee Estunan kylä. Estunan kirkko sijaitsee noin 10 kilometriä Norrtäljestä pohjoiseen. Kirkon on Uplannin maakunnan vanhin ja merkillisiin kirkko. 


 Estunan kirkko

Estunan kirkko sijaitsee valtatie 76:n varressa. Kirkko on Upplannin vanhin ja  omalaatuisin. Kirkko on rakennettu noin vuonna 1200. Arkeologit ovat tutkineet kirkon pala palalta.






Kalkkimaalaukset ovat vuodelta 1463







Rydboholms slott



Rydboholmin linna, Åkersberga


Rydboholmin linna sijaitsee kauniilla paikalla Kyrkfjärdenin lahden rannalla, Tukholman pohjois puolella. Lahti on osa Itämerta. Linnan ympärillä on kaunis puistoalue ja hieman sivummalla maatilan rakennuksia. Rydboholmin linnaan kuuluu maatilan lisäksi valtavat metsäalueet. Linnan alue on yksityisen omistuksessa, mutta siloin tällöin osaa linnasta näytetään. Rouva Elisabeth Douglas toimii oppaana. 

Österåkerin kunnasta olen aikaisemmin kertonut täällä. Tällä kertaa aion kertoa vain Rydboholmin linnasta ja sen ympäristöstä. 

Kun ajaa E18 tietä Tukholmasta pohjoiseen päin niin Arningen liikenneristeyksessä on käännyttävä oikealle valtatie 274:lle. Tämä alue on ollut nimeltään Östra Ryds pitäjä, nykyään vain Rydbo. Poliittisesti tämä alue kuuluu Öteråkerin kunnan distrikteihin. Seurakunnallisesti Rydbo kuuluu Österåker-Östra Rydin seurakuntaan.  


Östra Rydin entisessä pitäjässä, nykyisessä Rydbon taajamassa, Österåkering kunnassa asuu noin 600 henkeä. Åkersbergasta on seitsemän kilometriä Rydbohon. Rydbossa on oma rautatieasema jossa käy ainakin bussi 615 kääntymässä. Bssipysäkiltä Östra Rydin kirkon luota on linnaan noin reilu kilometri kävelymatkaa. Mutta siellä tulee sitten linnan luona portti vastaan. Linnan ohitse voi kulkea ja mennä kävelemään linnan englantilaiseen puistoon. Auto on jätettävä parkkiin. 

Linnaa, Wasatornet ja barokkipuistoa näytetään oppaan mukana muutaman kerran kesässä. Oppaana toimii usein miten linnan omistaja kreivitär Elisabeth Douglas, joka on omaa sukua Von Essen. Ruotsissa on kaksi Von Essnein aatelssuku haaraa. Elisabeth on kasvanut tässä linnassa. Hän on naimisissa kreivi Gustaf Douglasin kanssa. He ovat  Ruotsin rikkaimpia perheitä.

Linnalla on pitkä ja tapahtumarikas historiansa. Englantilainen puisto on ollut avoin kaikille. Sitä on viime aikoina tarvinnut kunnostaa. Uusia penkkejä on laitettu puistoon levähdyspaikoiksi. Puisto on Ruotsin suurin yksityinen romanttinen puisto, jossa on noin kymmenen kilometriä polkuja. Keväällä on usein parkkipaikka täynnä autoja ja koko kesäkauden puistossa käy vieraita jopa ulkomailtakin. Puistoon pääsee aivan linnan kulmalta.

  
Östra Rydin kirkon luota lähtee yksityistie etelään päin kohti linnaa. Linnan eteläpuolella sijaitsee yleinen puistoalue polkuineen. Valokuvia puistoalueesta alenpana.

Alueella on keskiaikaiset juurensa. Rautakautisia hautakenttiä on löydetty 20, pronssikaudelta on  alueella röykkiöhautoja ja viisi riimukiveäkin on löydetty. Yhteen aikaan Östra Ryd kuului Vaxholmin kaupunkiin ja Vaxholmin seurakuntaan. Ruotsissa tehdään niin usein kuntauudistuksia ettei perässä pysy.


Linnaan johtava tie


Pohjoinen portti


 Englantilaiseen puistoon johtava tie




Wasatornet

Östra Rydissä tai Rydbossa, kuten itse kylää kutsutaan, oli aikoinaan juna-asema ja kauppa sekä puhelinkioski. Nykyään tästä kulkee ohitse paikallisjuna ns. Österskärslinjen, linja joka kulkee Täbyn ja Österskärin välillä. Österskär on yksi Tukholman vähiten tunnettu alue, mutta erittäin kodikas ja idyllinen asuinpaikka. Kerron siitä lisää toisten. Österskär on oikeastaan Åkersbergan ranta ja huvilataajama.

Alueella oli aikaisemmin vain Rydboholmin linna ja vasta vuonna 1903 valmistui alueelle ensimmäinen omakotitalo, jossa asui Rydbyholmin kansakoulun opettaja. Rydboholmin linnalla oli luonnollisestikin lukuisia rakennuksia ja torppia, joissa työväki asui. 

Rygboholmin nykyisen linnan paikalla oli rälssikartano, joka kuului valtionhoitaja Sten Sture vanhemman isälle Gustaf Anundssonille. Anundssonin tytär meni naimisiin valtioneuvos Johan Kristiernsson Vasan kanssa, josta sittemmin tuli Gustav Vasan isosisä. Luultavasti Gustav Vasa syntyi täällä Rydboholmissa, mutta aivan varmoja ei olla. Mutta silti virallisesti mainitaan että Gustav Vasa tai oielata nimeltään Gustav Eriksson syntyi linnassa 12.5.1496. Hän oleskeli täällä  kuitenkin kouluiässä siitä ollaan aivan varmoja.


Wasatornet AB on firman nimi, jonka omistaa Gustav Douglas yhdessä vaimonsa ja kahden poikansa kanssa. Douglasin pariskunta asuu muutaman sukulaisensa kansa linnassa, mutta ainakin toinen heidän aikuisista pojista asuu Tukholmassa.

Jos Douglasin perheen yhteinen omaisuus laskettaisiin yhteen niin he olisivat luultavasti Ruotsin rikkain suku. Gustav Douglas on siis tosi rikas mies yhdessä vaimonsa ja kahden poikansa kanssa. He omistavat Latour nimisen investointifirman, sekä Securitas ja Assa Abloyn firmat. Wasatorent Holding AB, joka taas puolestaan vastaa Rydboholmin linnasta ja sen kartanosta, tuottaa voittoa vuosi vuoden perään. Douglasit eivät omista yhdessä vaan kullakin on oma rajattu osuutensa ja jokaisella oma kirjanpitonsa ja verotuksensa. Rydboholmin linnan omistaa rouva Douglas ja pojat siitä oman osansa.


Elisabeth ja Gustav Douglas

Gustaf Archibald Siegwart Douglas syntyi vuonna 1938 Tukholmassa. Hän ei ollut kovinkaan rikas alunperin. Mutta hän on kreivi ja nykyään finanssimies. Rydboholmin linna on rouva Douglasin, omaa sukuaan Von Essen, perintölinna. 

Gustaf omistaa Stjärntorpin linnan Itägötanmaalla. Gustaf peri Stjärnorpin linnan isältään kreivi Carl Douglasilta vuonna 1961. Carl Douglas oli diplomaatti. Stjärntorpin linna on jo raunio. Mutta linnan lisärakennukset ovat tilavia, joten ne toimii nykyään päärakennuksena ja linnan vieressä seisoo myös kirkko. 

Gustaf Douglasin isoisän isä Ludvig Wilhelm August Douglas oli kuningas Ludvig I Bayerilaisen avioliiton ulkopuolella syntynyt jälkeläinen ja hän toimi aikansa Ruotsin ulkoministerinä. Ludvig I Bayerilaisen kahdesta pojasta tuli kuninkaita, Maximilian I Bayerilainen ja Otto I, Kreikan kuningas.


Gustaf Douglas on äitinsä puolelta ruhtinas Filip Eulenburgilaisen lapsenlapsi. Gustafin sisko Rosita oli naimisissa herttuas John Spencer-Churchillin kanssa, joka oli Marlboroughin 11. herttuas. Rosita oli herttuas John Spencer-Churchillin kolmas vaimo. Dagmar Rosita Astrid Libertas on koulutettu muotisuunnittelija tehnyt töitä Pariisissa Emanuel Ungaron muotihuoneessa. Rosita on myös taitava taidemaalari, jolla on näyttelyjä useissa suurissa metropoleissa. Avioeron jälkeen Rosita on asunut veljensä luona Rydboholmin linnassa. 

Gustafin toinen sisko Elisabeth Christina on naimisissa herttuas Max-Emanuel Ludwig Maria Bavaria kanssa, joka on Bayerin ja Iso Britannian kruununperimyslistalla.  Bayerin herttuassuku on nimeltään Wittelsbach, johon on kuulunut viisi ruotsalaista kuninkaallista. 

Elisabethin tyrtär Sophie on taas puolestaan naimisissa Liechtensteinin kruununprinssi Aloisin kanssa, joten Sophiesta tulee Liechtensteinin ruhtinatar. Alois toimii jo isänsä sijaisena, mutta häntä ei vielä kruunattu ruhtinaaksi. Sophie kuuluu siis isänsä puolelta bayerilaiseen Wittelsbachin herttuassukuun. 

Gustaf ja Elisabet Douglasin vanhin poika Carl on syntynyt vuonna 1965. Hän on suorittanut Bachelor of Arts tutkimuksen ja on siis filosofian kandidaatti. Hänen harrastuksensa on sukeltaminen. Hän hän osallistunut moneen televisio-ohjelmaan. Carl tulee perimään Ryboholmin linnan ja maatilan. Hän istuu useamman firman hallituksessa sekä yhteisissä suvun firmoissa. Hän on monimiljardääri kuten hänen veljensä Eric.

Gustaf Douglasin vaimo Elisabeth von Essen on vapaaherra Eric von Essenin ja vaimonsa Louse Tammin tytär. Elisabeth Douglas istuu Latourin hallituksessa ja muutamassa muussa yhtiössä, sekä omistaa miehensä kanssa osan Wasatornet AB:stä. Elisabeth omistaa Rydbyholmin linnan yhdessä poikiensa Carlin ja Ericin kanssa. Douglasia ennen omisti Rydbyholmin linnan Elisabethin isä Eric von Essen. Elisabet on rikkaimpien ruotslaisten joukossa hänkin.  


Nykyinen linna valmistui 1500-luvun keskivaiheilla. Kuningas Gustav Vasan siskonpoika kreivi Per Brahe rakennutti tämän linnan, jota nykyään kutsutaan nimellä Wasatornet. Tukholman verilöylyn jälkeen Brahen aatelissuku omisti linnan 400 vuotta. Verilöylyssä tapettiin noin 100 Sturepuolueen henkilöä. Joidenkin aatelisherrojen ruumiit kaivettiin haudoistaan ja ruumiit poltettiin roviolla. Mutta suurin ongelma oli Tanskan unionikuningas Kristian II, joka kruunattiin Ruotsin kuninkaaksi. Ruotsalaiset kutusivat häntä Kristian tyranniksi ja mielisairas hän olikin. Kristian II oli vain 295 päivää Ruotsin kuningas ja sen jälkeen nousi Gustav Vasa kuninkaaksi.

Per Brahe vanhempi (1520-1590) oli ensimmäinen Brahen suvun suurmiehistä. Kuningas Gustav Vasa nimitti hänet ritariksi. Per Brahe syntyi Stora Sundbyn linnassa. Per Brahen isä Joakim Brahe teloitettiin kostoksi Tukholman verilöylystä. Joakim Brahe ehti kuitenkin avioitua kuningas Gustav Vasan siskon Margareta Eriksdotter Vasan kanssa. Margareta syntyi Revalissa, nykyisessä Tallinnassa. Margaretan ja Gustav Vasan isä Erik Johansson Vasa omisti Rydbyholmin linnan. Erik Johansson itse syntyi Vasan suvun linnassa Örbyhusin linnassa, Vendelissä, Upplannissa.

Erik Johansson Vasa oli yksi heistä joka teloitettiin Tukholman verilöylyssä. Hän oli Sture puolueen kannattaja jo yksistään siitä syytä että hänen äitinsä oli Birgitta Gustavsdotter Sture. Erik toimi kihlakunnantuomarina Danderydissä ja täällä Rydbossa. Hän oli myös Kastelholmin linnan vouti Ahvenanmaalla ja hän sai myös omakseen tämän Rydboholmin linnan. Historian kirjoissa kerrotaan että hän otti vuonna 1490 hengiltä Rydboholmin linnan tiluksille tunkeutuneen miehen. 

Kun Erikin äidin veli Sten Sture vanhempi kuoli niin Erik peri kaikki Sten Sture vanhemman omistamat kartanot Upplannissa ja Sörmlannissa. Erik oli sentään kuninkaan isä, mutta hänellä oli huono maine kansalaisten keskuudessa. Hänen omat tyttärensä ja lapsenlapsensa pitivät häntä typeränä ja yksinkertaisena, joka rikkoi lakeja ja säännöksiä. Erik sai vaimonsa Cecilia Månsdotter Ekan kanssa kahdeksan lasta, joista vanhin oli Gustav Vasa, josta sittenmmin tuli Ruotsin kuuluisin kuningas kautta aikojen. 

Joakim Brahen isä oli Peder Magnusson Brahe, joka oli Brahen suvun esi-isä. 


Nordiska Museet/Pohjolan museossa Tukholmassa on valtavan iso Gustav Vasan patsas. 

Kreivi Magnus Fredrik Brahe (1756-1826) laitatutti upean englantilaisen puiston Rydboholmin linnan ympärille. Aluella oli jo perinteenä istuttaa puita linna n ympäristöön. Puistoon pystytettiin seitsemän metriä korkea obeliksi kreivi Brahen kunniaksi. Puutarhassa alettiin kasvattamaan vihanneksia. Ajan kanssa rakennettiin alueelle myös kartano ja maatila. Rydboholmin linnan tilukset ovat 2900 hektaaria laajat. Metsää he omistavat 36000 hektaaria. Douglasit ovat siis Ruotsin suurin aatelinen maanomistaja. Ruotsin kirkko on Ruotsin suurin maanomistaja ja kirkon jälkeen ovat aatelissuvut yhdessä toiseksi suurin maanomistaja. Ruotsissa on ollut monia satoja ruukkiyhteiskuntia ja ne ovat aateliset omistaneet.

Linna on ensin ollut Sturen suvulla, sitten Vasan suvulla avioliiton myötä ja myöhemmin Brahen suvulla. Sturen aattelissuku on yksi Ruotsin mahtavimmista suvuista jo keskkiajalta lähtien. Tukholmassa on mm Sturegatan ja Stureplan muistuttamassa suvun menneisyydestä. Sturen suvun sukujuuret ovat Sävsjö'ssä Smålannissa. Siellä he omistivat Eksjöhovgårdenin kartanon, josta on vain rauniot jäljellä.



Näin lähelle linnaa pääsee vierailijat, jotka haluavat käydä kävelemässä linnan englantilaisessa puistossa.



Ulrica Catharina von Koskull'in (1759-1805) muistomerkki linnan puistossa. Ulrica avioitui Magnus Fredrik Eriksson Brahe (1756-1826) (Visingsborgin kreivi) kanssa ja he asuivat täällä Rydboholmin linnassa. He omistivat siihen aikaan myös Skogsklosterin linnan. Visinsgbrogin linna oli Brahen suvun sukulinna, josta on vain rauniot jäljellä. Brahen suku oli Ruotsin ensimmäinen kreivillien aattelissuku.

Magnus Fredrik Brahe toimi maamarsalkkana. Hän toimi aatelisten "pomona" säätyvaltiopäivillä. Magnus Fredrik kuului myös Serafimiritarikuntaan, joka on korkein ja arvostetuin ansiomerkki Ruotsissa. Kunniamerkin jaka virassa oelva kuningas. Yleensä Serafimiritarikunnaan asiomerkin kunnimaerkrin ovat saanet runhtinaat, herttuuat ja kuninkaat sekä harvat erittäin ansioituneet ruotsalaiset. Nyt mordenilla ajallaovat kaikki suomlaiset presidentit saanet sen sekä Ruostin kuninagshuoneet jäsenet.

Magnus Fredrik Brahe otti tehtävkseen vahvistaa kuninkaan valtaa ja siksi häntä kutsuttiin nimellä "en af rikest herrar"/yksi valtion herroista. Tämä oli kunnianimitys, joka kuullostaa oudolta Ruotsissa, jossa ei ole miesmuistiin ketään kutsuttu herraksi tai rouvaksi. Ruotsissa kutsutaan kaikkia vain pelkällä omalla nimellään. Titteleitä ei käytetä. Kun prinssi Gustav Adolf, sittemmin kuningas Gustav II Adolf kastettiin, niin Magnus Fredrik sai kunnian kantaa prinssin kasteelle. Magnus Fredrik oli kaksi kertaa naimisissa ja Ulrica Catharina oli hänen ensimmäinen vaimonsa. Toinen vaimo oli Ulrican veljen tytär Aurora Wilhelmina von Koskull. Koskullit olivat kotoisin Liivinmaalta.

Viimeinen Brahen suvun edustaja Magnus Per Brahe kuoli vuonna 1930. Hän oli myös viimeinen Brahe sukuinen Rydboholmin linnassa. Hän on myös viimeien suvun jäsen, joka on haudattu Östra Rydin kirkon sukukappeliin. Häen vaimonsa Anna Augusta Norden falk toimi kruununprinsessan Victorian, Sofia Maria Victoria Badeniliasen hovineitinä. Victoriasta tuli myöhemmin kuningatar kun hän avioitui Ruotsin kuninkaan Gustav V:n kanssa. Victorista olen kerrtonut aikaisemmin täällä.

Magnus Per Brahe omisti myös Skogklosterin linnan kaikkine taidekalleuksineen sekä Krageholmin linna Ystadissa Skånessa. Brahen suku kuoli sukupuuttoon mieslinjalla ja Östra Rydin kirkossa suljettiin Brahen suvun hautakappeli ikuisiksi ajoiksi. Kirkossa sijainnut sukuvaakuna hajoitettiin, sukukappelin avain ja sukuvaakunan palat upotettiin Kyrkvikenin lahteen silloisen arkkipiispa Nathan Söderblomin toimesta. Skoklosterin linna meni Magnus Fredrikin siskonpojalle, kabinettikamariherra  vapaaherra Gustav Fredrik von Essen'ille, siis rouva Douglasin isälle.  Elisabeth Douglasin veli Fredrik von Essen asui Skoklosterin linnassa kunnes vuonna 1967 otti Ruotsin valtio Skoklosterin linnan huostaansa. Fredrikin poika Rutger von Essen asui kuolemaansa saakka vuoteen 1977 Skoklosterin linanssa. Mutta Rydboholmin linna pysysi von Hessenin suvulla. 

Yksi Rutgerin pojista asuu lähellä Skoklosterin linnaa Håbon pienessä kunnassa jossa asuu noin 400 miljonääriä, joilla on tulot yli miljoona kruununa vuodessa. Håbon kunnassa asuu vain 20000 asukasta. Hän antoi ensin omistamansa  Skoklosterin Wärdshusetin pakolaisille asunnoksi, mutta nyt kun pakolaiset ovat muuttanet muualle, niin hän rakennutti Wärdshusetin uudestaan ja teki siitä vanhainkodin. Hän on luvannaut perustaa kirkonkylän ja asuinrakennuskia kirkon ympärille. Skoklosterilaiset saavat myös paikan, eräänlaisen kotiseuturakennuksen,  jossa he voivat viettää juhannusta.

Täällä kerroin aikaisemmin Håbon kunnasta Enköpingin kunnan yhteydessä.

Monet huoneet ovat entisellään museohuoneina. Varsinkin huoneet joissa Vasan suku on ausunut.












 Linnaa puistossa on useita erikoisia rakennuksia.







Rydbyholmin muistomerkkitemppeli






Östra Rydin kirkko seisoo valtatien varessa käännyttäessä linnaan johtavalle Waxholsmvägenille (maatie 274) tielle. Kirkon luota on vain kilometri linnaan ja merenrantaan. Linnaan pääsee myös Rybyvägeniä pitkin, joka taas puolestaan lähtee E18 tieltä noin kilometri Waxholmsvägenin jälkeen. Rydbovägen kulkee varsinaisen Rydbon kylän kautta. Rydbyvägenin, Waxholmsvägenin ja Östra Rydbyvägenin risteyksessä on bussipysäkki nimeltä Östra Ryds kyrka. Pysäkillä pysähtyy pitkä liuta busseja, ihme kyllä. Bussi 670 lähtee  esim. Tukholmasta Östra Station, bussi 615 Täby Centrum ja bussi 683 Åkersbergan asemalta.



Östra Rydin kirkon ympärllä on vain suuria aukeita vilja-ja ryprispeltoja. Alue on kuitenkin mäkistä ja melko metsäistä paikka paikoin. Jos ajaa edellen 274 tietä niin joutuu Vaxholmiin. Jos kääntyy Svinningevägenin tielle niin joutuu Sviningeen, josta edellen tie kulkee Åkersbergaan. Joten 274 tie on melko liikenneöity tie. Tämä on nimittäin ainoa tie ajaa autolla Vaxholmista ja Vaxholmin kunnan saarilta Tukholmaan. Muussa tapauksessa on otettava saaristolaiva, jonka kulku on hidasta.


 Östra Rydin kirkko, Östra Rydskyrkoväg 1

Avoinna maanantaista perjantaihin kirkollisten tapahtumien aikana. Muussa tapauksessa voi soittaa numeroon 08-54084539 tai 08-54085436 ja sopia tapamsiesta etukäteen kirkon luona, jolloin joku tulee näyttämään kirkkoa.  Joinakin lauantaina ja sunnnuntaina pidetään kirkossa Jumlanpalvelus. Kirkkoa voi käydä kastomassa myös kirkollisten tapahtumien tai konserttien aikana. Jumalanpalveluksia on kirkossa vain suurimpina juhlapyhinä. Konsertteja usein launantai-iltaisin. Seurakunnan Facebook!


Riimukivi joka oli aikaisemmin porraskivenä, mutta myöhemmin muurattu kiinni kirkon sisäseinään.

Tämä kirkko rakennettiin 1200-luuvlla puolustukirkoksi. Kirkossa tehtiin suuri remontti 1700-luvulla. Samalla tehtiin uusi katto ja kirkko sai kirkontornin. Sitä ennen oli vain kellotapuli. Kirkko on aina ollut läheisesti liitetty Rydboholmin linnan omistajasukuihin.


Kirkon rakennuttaja on luultavsti ollut Anund Sture, joka kuoli noin 1360. Hän oli ritari ja valtiuoneuvos. Vasa suvun ajalla ei kirkossa tehty muutoksia mutta Brahen suvun ajalla kirkko sai nykyisen muotonsa. Arkkitehtinä toimi luultavasti Jean de la Vallée.

Brahen suvulla on oma kirkko nimeltä Brahekyrkan Jönköpingissä. Kirkko on 1100-luvulta ja se on yksi Ruotsin promeimmista vanhoista kirkoista. Kauniiksi ei krikkosalia voi kutsua mielestäni, mutta erikoinen se on ja histroiallinen. Kirkko rakennettiin Brahen suvun linnan Visingsborgin luokse.




Brahen suvun hautakappeli sijaistee kuorissa. Se on eristety rauta-aidalla. Kun kysyy kirkon vahtomestrilat että kuinka päsee siivoaman Brahen suvun sukukappeliin niin hän sanoi että seurakunnalla on useampiakin avaimia. Tämän ymmärtää niin että rautaoven lukko on vaihdettu.








 Uudempi alttaritaulu on 1600-luvulta


Kasteastia 1200-luvulta




 Johannes Snickare on valamistanut alttarikaapin vuonna 1488










Johannes Iwan maalasi kalkkimaluskia kirkkon 1400-luuvlla. Hän on kuvannuvannut henklöitä, jotka ovat olleen jollakin tavalla linnan kanssa tekemisissä.