Tessinparken, Östermalm
Nämä keskeneräiset postaukset olisi saatava joskus valmiiksi...
Puiston eteläinen sisäänkäynti Valhallavägeniin koostuu pienestä neliöstä Karlaplanin metroaseman edustalla. Puiston eteläosa on rakennettu symmetrisesti istutusten ja pyramidialusten rivien keskiakselin ympärille.
Puistoa ympäröivät kastanjakadut ja kävelykadut. Kesäisin puisto on erityisen kaunis ruusuviljelmillään ja rehevällä suihkulähteellä.Puisto sijaitsee Royal National City Park'issa, jossa se on kapein. Tukholman kunta satsaa noin 240 miljardia kruunua verovaroja vuosittain puistojen hoitoon ja istutuksiin.
Tessinparken sijaitsee Gärdetin alueella, Östermalmin kupeessa ja sen pääsisäänkäynti on Valhallavägen. Ladugårdsgärdet, tunnetaan yleisesti myös nimellä Gärdet, on vuonna 1926 muodostettu yksi Ruotsin pääkaupungin Tukholman kaupunginosista. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, Östermalmin kaupunginosa-alueella. Tessinparkenin puiston päädyssä siajistee Gärdetin metroasema.
Asuintalot pusitoalueen välittömäsä läheisyydessä ovat vanhinta asutusta alueella, mutta erittäin suosittuja. Niiten ympärille on JM rakentanut moderneja asuinrakennuksia, jotka ovat erittäin suosittuja mutta kalliita. Tämä on todellakin idyllien alue keskellä Tukholmaa. Kesällä puisto on erityisen kaunis ruusuistutuksineen ja suihkulähteineen.
Egon Möller Nielsenin leikkiveistos "Muna" (1951).
Kesäakahvila puistossa
Tessinparkenin puisto
Suuret avoimet nurmikot kohtaavat puiston keskellä olevan suihkulähdelammen. Suihkulähteen lähellä on kahvila, jossa istutaan ulkona puoleen yöhön saakka.
Kuntojumppaa pusitossa
Olof Thorwald Ohlssonin veistos "Kotiäidin loma" (1973).
Fältöversten ostoskeskus
sekä metro numero 13, Karlaplan
Karlaplaniilla sijaitsee erinomainen ostoskeskus kerrostalon alla nimeltä Fältöversten tai Fältan kuten paikalliset sitä kutsuvat. Fältöversten alue oli 1200-luvulle asti kruunupuisto, jonka Magnus Ladulås lahjoitti Pyhän Claran sääntökunnalle. Alue oli pitkään laidunmaa. 1600-luvulla täällä asui merimiehiä ja sotilaita. Alue säilytti maalaisluonteen pitkään, karjanhoitajat ja heidän eläimensä olivat olemassa 1870-luvulle asti alueella ja kaduilla oli talleja ja navettoja. Fältöverstenin korttelissa oli Ladugårdslandstull, kaupunkitulli, minkä nimi oli Hökens port/Hökenin portti. Tulliasema tarvittiiin saaristolaisasukkaita varten, jotka tulivat kaupungintorille myymään tavaroitaan.
Tessinparken on saanut nimensä Tessinin aatelissuvun mukaan. Tukholmassa useat kadut, rakennukset ja puistot ovat saanet nimensä aatelissukujen mukaan. Ruotissahan elää vieläkin aatelissuvut jotka kokoontuvat Ritalitalollaan. Suomessa lakkautettiin tyystin aatelissuvut sisällisodan jälkeen. Suomen valtio jopa vei heiltä Ritaritalonkin valtion omasktukseen, mutta Ruotsissa ei ole ollut sisällissotaa, vaan täällä on tultu toimeen keskenään sotimatta. Siksi Ruotsissa on vieläkin suuri kaarti aatelissukuja, vaikka valtaa heillä ei enää ole, mutta omaisuutensa ja tittelinsä he ovat saaneet pitää.
Tessininsuku on nykyään kuollut sukupuuttoon. Suvun tunnetuin mies oli Nicodemus Tessin, linna-arkkitehti, joka syntyi vuonna 1615. Nicodemus sai Tukholman kaupunginarkkitehti tittelin ensimmäisenä henkilönä. Hän sai myös hoviarkkitehdin kunniamaininnan.
Nicodemsu Tessin tuli Tukholman Stralsundista, mikä sijaitsee Saksan pohjoisimmassa osassa. Stralsund oli Ruotsin hallinnassa vuosina 1648–1814.
Stralsundin vanhakaupunki on Unescon maailmanperintökohde yhdessä Wismarin vanhan kaupungin kanssa. Kaupungissa on useita goottilaisia tiilirakennuksia, joihin kuuluu muun muassa Nikolainkirkko (1200–1300-luvulta).
Tämä oli Ruotsin suurvallan aikaa, jolloin Ruotsiin saapui jatkuvalla syötöllä monenlaisia mestareita. Silloiset kuninkaat ja aateliset hakivat muualta Euuroopasta taitavia puutarhureita ja arkkitehtejä, rakennusmestareita, taiteilijoita, kuvanveistäjiä ja muuta ammattiväkeä, koska Ruotsissa ei ollut sellaisia taitavia henkilöitä ennen suruvallan aikaa. Tukholmassa oli silloin Simon de la Valleé, joka tuli Tanskasta Ruotsiin hoviarkkitehdiksi. Tanska myös hyötyi näistä maahnmuuttaneista mestareista. Ruotsi on hyötynyt erittäin apljon satojen vuosien aiksiesta maahnmuutosta aj Ruosti ei ehkä olis skoan tullut suurvalalksi ilman heitä. Hyvinvointivaltiokin on rakenenttus paljolti mahanuuttajein voimin.
Simon de la Valleé yhdessä Nocodemus Tessinin kanssa suunnittelivat erittäin komeita pytinkejä Tukholmaan. Nicodemuksen poika Nicodemus Tessin nuorempi jatkoi isänsä jalanjäljillä. Suvusta nousi myös Carl Gustav Tessin, josta tuli diplomaatti ja valtioneuvos.
