Oikein hyvää ja rattoisaa joulua kaikille!

 

Lähetän hyvän joulun toivotuksen yllä olevan videon myötä!

Huvudskär

 Huvudskärin laituri

Tämäkin postaus jäi kesken...mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Haningen kunnan saaristo

Huvudskär on yksi Haningen kunnan uloimmista saarista. Kartalla saari näkyy kaikista pienimmistä saarista alinpana ja ulkoisinpana. Skärgårdsstiftelsen/Saaristosäätiön vastuulla on suurin osa Tukholman,  Haningen ja Norrtäljen saaristosta ja kaikki nämä saaret sijaistee Suurtukholman rannikolla. Vaxholmsbolaget vastaa puolestaan saaristolaivojen liikenteestä.

Huvudskäriin pääsee ottamalla paikallisen sähköjunan/Pendeltåget Tukholmasta Nynäshmniin ja siitä saaristolaivalla Huvudskäriin.

Sesonkiaikana 19.6.-8.8. Waxholmsbolaget ajaa tiistaina, perjantaina ja sunnuntaina Huvudskäriin. Muina aikoina Dalarön merikuljetus liikennöi Dalarö-Huvudskär reittiä ja Gålön meritaksi Morarna (Gålö)-Huvudskär reittiä. Täällä lisätietoa! Waxholmsbolaget!

Tukholman saariston tärkeimmät saaret, joille on laiva tai lauttayhetys.

Haningen kunnan saaristossa on hylkeitäkin, joita voi nähdä ainakin Gålön saarella ja täällä Huvudskärissä. Kuulema Saltsjöbadenissakin on nähty hylkeitä.

Suurtukholman saaristossa on noin 30 000 saarta, joista 200 saarella asutaan. Norrtäljen kunnassa on eniten saaria,  13 218  saarta. Värmdönkin kunnassa on 10 000 saarta. 

Haningen kunnassa Tukholman eteläpuolella on 4 262 saarta, mutta useimmat saaret Haningen saaristossa ovat suuria. Haningen ulkosaaristosta löytyy joitakin pieniä saariryhmiä kuten Huvudskär, joka on idyllinen pieni saarirymä, jonka jälkeeen Itämeri aukeaa avomerenä.

Yksistään Huvudskärin saristossa on noin 200 pientä saarta tai luotoa (holme tai kobbe), tai miksi näitä nyt suomeksi nimitetään, tyypillisiä ulksoaariston kallioluotoja. 

Huvudskär oli hyvin lähellä vaarassa tulla myydyksi, mutta Skärgårdstiftelsen/Saaristosäätiö otti saaren huostaansa ja näin vaara on ohitse. Haningen kunta antoi saaristosäätiölle 750 000 kruunua kunnostaa ja ylläpitää saarta.

Huvudskär sijaitsee ulkosaaristossa ylhäisessä yksinäisyydessään. Valoisina kesäöinä saari on suorastaan maaginen. 

Huvudskär on Haningen kunnan ulkoisin saari, tai saariryhmä paremminkin. Täällä sijaitsee kaiken kaikkiaan noin 200 saarta, luotoa ja kallion kielekettä. Suurin niistä on nimeltään Lökskär. 

Haningen saariston viimeinen uloin yhteyspiste merelle päin on Huvudskär. Huvudskär on suosittu veneilijöiden määränpää, ja siellä on runsaasti saaria ja sininen laguuni. Täällä voit ottaa aurinkoa, uida, kalastaa ja nauttia luonnosta. Täällä on myös Haningen itäisin majakka.

Tämä on luonnonsuojelu aluetta, joten se pitää muistaa. Lunnon on annettava olla rauhassa. Hyvä on myös muistaa että joissakin rakennuksissa  asuu paikallisia tai vuokralaisia, joten heille on annettava oma rauhansa. Muuten saarilla saa liikkua aivan vapaasti. 

Täällä kalastettiin aikoinaan turskaa ja silakkaa. Saarella asui niin paljon kalastajia, että heille rakennettiin oma kappelikin, jota ei enää ole jäljellä.Tänne tultiin Ahvenanmaalta asti kalastamaan ja pyytämään hylkeitä. Tyresön linnan tarpeisiin kalastettiin myös täällä. Mutta vuonna 1710 tuli rutto saarelle ja vain viisi kalastajaa selvisi hengissä. Vuonna 1719 tuli venäläiset riehumaan Ruotsin rannikolle. He polttivat kartanot ja varastivat kaiken minkä irti saivat. Venäläiset polttivat Huvudskäin kalastajakylän poroksi. 

1800-luvun lopulla saarelle rakennettin tulliasema ja saarelle rakennettiin koulu ja postitoimisto. Siihen aikaan saarella asui noin sata asukasta. 1900-luvulla saarelle tuli meripelastulaitos, mutta se pian muutettiin Ornö-hön. Saarelle tuli rajavartiolaitos. Toisen maailmansodan aikana asukkaat muuttivat mantereen puolelle.  

Myöhemmin saaret ovat tunnettuja luotsi-, tulli- ja majakkasaarina. Tullirakennus on nykyään matkustajakoti ja luotsi rakennuksessa sijaitsee eräänlainen museo, jossa kerrotaan saarien historiaa. Turistit tulevat tänne uimaan, ottamaan aurinkoa, onkimaan ja nauttimaan luonnosta. Kallioilla kasvaa niittyvilla, kanervaa ja variksenmarjoja. Taiteilijat ja valokuvaajat ihastuvat saarten maagiseen valoon. Lintuharrastajat saapuvat suurin joukoin seuraamaan lintuelämää. Merikotkiakin saa täällä nähdä hyvällä säällä.  Täällä asustelee myös hylkeitä, joitka paistattelevat päivää. Niitä ei kannata mennä häiritsemään aivan läheltä.

Huvudskärin saariyhmä on luonnonreservaatti ja sen ymmärtää jokainen joka on käynyt saarilla. Mutta täällä asuu jonkin verran väkeä vuodet ympäri ja kesäaikaan tänne tulee vierailijoita ja jotkut asuvat koko kesän täällä, varsinkin taidemaalaarit ovat aina viihtyneet täällä.

Dalarö'stä voi ottaa Taxibåt/laivataksin, ja Tukholmasta pääsee Dalarö'hön seuraavasti, ensin sähköjunalla/pendeltåg Handenin asemalle/Handenterminalen ja siitä bussilla 839 Dalarön hotellin laiturille, josta sitten on laivayhetys Huvudskäriin.

Vuodet ympäri on laivaliikennettä Dalarösta, Årstan laiturilta ja Nynäshamnista, mutta vain kesällä Huvudskäriin. Taxiveneellä kuitenkin pääsee talviaikaankin useinmille asutuille saarille, koska määrätty laivaväylä on läpi talven avoinna. 

WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö. Tänä vuonna  9. toukokuuta WWF:n Tukholman paikallisjärjestö piti vuosikokouksensa Huvudskärin saarella. Kuningas Carl Gustav kuuluu järjestöön ja hänkin oli kokouksessa mukana. Kuningas istuu veneen päällä.

Tässä kuningas tutkii karttaa.

Purjeveneilijiöiden suosikkipaikka. Täältä löytyy purjeveneille helposti luonnollisia ankkuripaikkoja. Täällä ei voi leiriytyä telttaan.  Sähköjä ei saarella ole mutta matkustajakodissa on kaasuliesi. Entinen tullirakennus toimii matkustajakotina. Täällä on 29 sänkypaikkaa kolmessa huoneitsossa, kussakin oma keittiö. Entisessä luotsitalossa sijaitsee kaksi huoneistoa, joissa on neljä ja kuusi sänkypaikkaa ja omat keittiöt. 

Matkustajakoti

Pitää muistaa ettei saarella ole minkäänlaista myymälää. Tämä on Tukholman saariston primitiivisin saari, jossa on kuitenkin asumusta jonkin verran. Saarella ei myöskään ole sähköjä, ei juoksevaa vettä, suihkua tai WC:tä. Juomavesikaivo löytyy sekä ulkovessoja löytyy useampiakin saarelta. Makuupusseja ei saa käyttää sängyissä, vaan omat lakanat ja tyynylinnat on otettava mukaan, pyhkeet ja WC-tai talouspaperia.

Varauksia voi alkaa tekemään vasta 13. tammikuuta kello 9.00 lähtien. Matkustjakoti on avoinna vain toukokuun puolesta välistä syyskuun viimeiseen viikoloppuun saakka.

Kuninkaallinen taideakatemia

Konstakademin/Kungliga Akademien för de fria konsterna/

Kuninkaallinen Taideakatemia

Fredsgatan 12 ja Jakobsgatan 27C (hissi)

Aukioloajat/Näyttelyt:

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Launtaista sunnuntaihin kello 12-16

Ilmainen sisäänpääsy!

Kirajsto:

Tiistaista torstaihin kello 13-18

Kahvila Mejan:

 -sijaitsee pääsisäänkäynnistä oikealle kädelle portaat ylös!

Tiistaista perjantaihin kello 11-17

Lauantaista sunnuntaihin kello 12-16

 Facebook!

Huom! 

Rakennusta ei pidä sotkea yhteen Kungliga Konsthögskolan/Kuinkaallisen taidekorkeakoulun kanssa, jossa toimii itse taidekorkea koulutus. Kuninkaallinen taidekorkeakoulu on 1700-luvulta ja se sijaitsee Flaggmansvägen 1, Skeppsholmenin saarella.

Arvovaltaisella Sparren aatelisuvulla oli kolme palatsia Tukholmassa. Yksi niistä Fredsgatanin varrella, toinen Hamngatanin varrella ja kolmas sijaitsi Riddarholmenin saarella. Fredsgatanin varrella sijaitseva palatsi on nykyään Kuninkaallisen Taideakatemian rakennus tai oikealta nimeltään Kungliga Akademien för fria konsterna. 

Vapaaherra, valtioneuvos ja maaherra Axel Sparre (1620-1679) rakennutti tämän palatsin keskelle kaupunkia  Fredsgatanin varelle, joka on yksi Tukholman paraatikatuja, mutta katu on vain 350 metriä pitkä. 

Tämän lyhyen kadun pätkän varrella sijatsee vain arvorakennuksia, kuten Ruotsin hallituksen rakennus ja pääministerin virka-asunto. Ruotsissa ei ole nimitystä arvorakkennus, eikä paljon muitakaan arvo-sanalla alkavia sanoja. 

Aikaisemmin ei pääministereillä ollut virka-asuntoa, mutta turvallisuus syistä vast ikään annettiin pääministereille vanha palatsi asunnoksi Sagerska palatset, Strömgatan 18. Strömsgatan on Fredsgatanin viereinen katu joka kulkee pitkin Strömmeniä, joka on merialue Tukholman Cityn ja Gamla Stanin välillä. Hallituksen rakennukset sijatsee siinä aivan vieressä ja Kuninkaallinen Taideakatemia seisoo hallitusrakennusten välissä. 

Näitä kuninkaallisia akatemioita on Ruotsissa 17 kappaletta. Ne perustetteiin ranskalaisen mallin mukaan. Ranskan ja Ruotsin lisäksi on vain Espanjalla kuninkaallisia akatemioita. Näitä kuninkaallisia akatemioita ei pidä sotkea yhteen yliopistollisten akatemioiden kanssa. Tämä Kungliga Akademin för fria konsterna on toiseksi vanhin kuninkaallisista akatemioista. 

Kuninkaallinen Taideakatemia on itsenäinen järjestö, jonka tehtävänä on tukea maalaustaidetta, kuvanveistoa, arkkitehtuuria ja muita kuvataiteita. Taideakatemiassa on myös koulutettu linnoitusupseereita. Vuonna 1978 akatemiasta irrotettiin omaksi instituutiokseen Kuninkaallinen taidekorkeakoulu (Kungliga konstghögskolan). Taidekorkeakoulu on Ruotsin kulttuuriministeriön valvonnassa, ei siis kuninkaallinen.

Taideakatemiassa opiskelleille saatettiin myöntää agré (ranskan sanasta agréer ’valtuuttaa, hyväksyä’) vuoteen 1887 asti. Se oli taideakatemian jäsenyyttä arvossa seuraava arvonimi. Agrén myöntäminen tarkoitti, että opiskelija oli valmistunut taiteilijaksi ja sai mahdollisuuden opiskella ulkomailla akatemian tuella. Suomesta lähteneille agré myönnettiin ainakin Erik Cainbergille, R. W. Ekmanille ja Aleksander Lauréukselle.

Axel Sparre syntyi Stora Sundbyn linnassa nykyisessä Eskilstunan kunnassa. Hänen vanhempansa olivat sen ajan rikkaimpia aatelisia. Isän puolelta Sparre ja äidin puolelta Natt och Dag. Sparren suku elää vieläkin ja omistaa vieläkin Stora Sundbyn linnnan. Axel toimi ensi alkuun kuningatar Kristinan kamariherrana ja siitä virastaan hän sitten yleni vuosi vuodelta. Kuinkaalinen Taideakatemia osti Sparrerska palatset Fredsgatanin varrelta vuonna 1688. Mutta Kunikaallinen Taidekatemia sai nykyisen nimensä vasta vuonna 1810.

Ensi alkuun akatemian nimi oli Kungliga ritakademin, sen johdosta että akatemiassa sijaitsi piirustuskoulu. Akatemian tarkoitushan oli edistää taiteen levittämistä Ruotsissa. Mutta mitään sellaista tehtävää ei akatemialla enää ole.

Kungliga Högskolan/Taidekorkeakoulu erotettiin Taideakadmeista vuonna 1978, ja näin koulutus muutti Skeppsholmenille. Vastuu koulusta on kuitenkin vielä Akatemialla.

Kuinkaallisia aktemioita on 17, joista Svenska Akademin on ylitse muiden kuninkaallisten akatemioiden. Kuninags Gustav III (1746-1771) perusti Svenska Akademin vuonna 1786. Gustav III oli suuri taiteen ja varsinkin ooperan ystävä. Ruotissa oli yksinvalta/autokratia siihen  aikaan.  Hän otti mallia Ranskan hovista. Gustav III perusti myös kuninkaallisen ooperan. Kohtalon ivaa kuningas tapettiiin opperassa.

Svenska Akademiaan valitaan jäsenet ja he saavat istua akademiassa koko ikänsä. Jäseniä on aina 18, ja jokaisella on oma nimikko tuolinsa. He valitsevat yhdessä Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat. 

Ruotsista löytyy lukuisia muitakin akatemioita. Yliopistoilla oli alunperin omat akatemiansa, mutta yliopstolaitosta tai korkeakouluja, kuten useimpia yliopistoja nykyään kutsutaan, on modernisoitu ja uusorganisoitu ja sen myötä akademiat ovat hävinneet. Jopa tiedekunnat, facculteet, ovat poistuneet ja nykyään puhutaan instituuteista. Ei taida enää olla muita facculteita kuin filosofian facculte jäljellä. Aikaisempi nimitys filosofiselle facculteelle oli De fria konsterna faccultet. En ymmärrä miksi? 

Arkkitehti Carl Gustav Tessin oli ollut vastuussa Tukholman kuninkaallisen linnan rakentamaisesta, joten hän perusti kuninkaallisen piirustuskolun. Ranskalainen taiteilija Guillaume Thomas Taravall toimi opettejana. Hän maalasi myös upeita suuria malauksia Tukholman linnaan. Varsinkin kattomaalaukset olivat hänen alaansa, joita löytyy ympäri Ruotsia. 

Ensimmäisiä oppilaita piirustuskoulussa oli mm Johan Pasch, josta tuli taitava sisäkattojen koristelija. Esikuvana käytettiin ranskalaisia kattomaaluksia. Myös arkkitehti Carl Håleman, yksi Ruotsin kuulusimmista arkkitehdeistä, kuului piirustukoulun perustaja hahmojen joukkoon. Nicodemus Tessin nuorempi kuoli ennen kuin hän ehti saada Tukholman linna valmiiksi, joten linnan rakennuksen lopettelutyöt sai Carl Håleman vastuulleen. Muita piirustuskoulun oppilaita oli mm Jacques-Philippe Bouchardon, Johan Henrik Scheffel ja Olof Arenius, joista tuli kuuluisia taiteilijoita.

Vuodesta 1766 toimintaa lisättiin ja mukaan otettiin myös kuvanveisto-oppilata. Vuonna 1773 kirjoitti kuninags Gustav III säännöt taideakatemialle. Siitä lähtien akatemiassa opiskeltiin arkkitehtuuria, grafiikkaa, anatomiaa, perspektiivioppia ja taidehistoriaa. Kuningas Gustav III tunnetiin suurena taiteen ja kulttuuri ystävävnä. Hän perusti myös Svenska Akademin joka on ihan omaa laatuaan. Vain Ranskalla ja Espanjalla on vastaava kuinkaallinen instituutti, joissa vaalitaan kieltä ja kirjallisuutta.

1700-luku oli kulttuurin kulta-aikaa Ruotsissa, jollaista ei  Ruotsissa ole ollut sen jälkeen, tuskin tulee koskaan olemaankaan. Nykyruotsalaisia ei juuri kulttuuri ja taide kinnosta. 

1719-1772 välistä aikaa voi kutsua suurvallan ajalta vapauden ajalle. Tämä oli vain 200 vuotta uskonpsuhdistuksen jälkeen. Tämä oli myös valistuksen hyödyllisyyden ja järjenkäytön vuosisata. Ruotsiin syntyi porvariluokka, siis keskiluokka. Yliopistot ja luonnontiede syntyi sekä titoa ihmisruumiista ja sielusta sai alkunsa. Lukuisat ruotsalaiset tukijat olivat etunenässä Ranskan ja Englannin tiedemisten kanssa. 

Kuinkaallinen Tiedeakatemia avattiin Tukholmassa vuonna 1739, joka sai aikaan sen että Tukholmaan perustettiin tekstiilitehtaita. Kehitys kaikilla aloilla kulki niin nopeasti etteä oli vaiekata pysysä kehsityksessä mukana. Hyvivointi ja talous kasvoi ja kulttuuri alkoi kukoistmaan. Kuningas Gustav III perusti Ruotsin Akatemian vuonna 1786, joka on niin erikoinen laitos, joka vaatii oikein oman postauksensa. Ruotsin Akatamia on kaikkien muitten laitosten ja akatemioiden erikoisasemassa oleva laitos.

Taideakatemiassa pidetään myös luentoja, konsertteja ja sympoosiumeja. Kannattaa katsoa akatemian kalenteria!

Ruotsin taideakademia, Kungliga Akademien för de fria konsterna, tai vaan Konstakademin on vain yksi kuinkaallissta aktemioista. Nämä kuninkalliset akatemiat perustettiin siis aikaisemmin kuin yliopistojen akatemiat. Kuinkaalliset akatemiat ovat privaatti akatemioita, eivätkä siis liitty mitenkään yliopistoihin. Kuninkaallisia akatemioita on 18.

Ruotsissa on näitten lisäksi tietysti myös 48 yliopistoa ja korkeakoulua, joilla on omat akatemiansa.

Kuningas Gustav III avasi myös upean Kansallismuseon, joka on ollut nyt monet vuodet suljettu uuskorjauksia varten. Se avataan mikä päivä tahansa ja se on kuulema aivan mahtavan promea museo nykyään ja todellakin käymisen arvoinen. Täällä olen kertonut siitä aikaisemmin.

Kafé Meijan