Österåkerin kunta

Österåker'in kunta

 Turistisivut!

Österåkerin kunnan luonnonkaunis sijainti on houkutellut runsaasti varakasta väkeä asettumaan asumaan juuri tänne. Tontit täällä ovat olleet huomattavsti halvempia kuin naapurikunnissa. Täällä asuu noin 43 000 asukasta ja kesäaikaan tuplasti. Kunnan keskupaikkakunta on Åkersberga, joka sijaitsee noin 30 milometriä Tukholmasta pohjoiseen. Noin 18% asukkaista on ulkomaataustaisia. Mukaan ei ole laskettu heitä jotka jo ovat Ruotsin kansalaisia. 

Paikkakuntaa nimellä Österåker ei ole olemassakaan. Aikoinaan oli Österåkerin pitäjä, joka kuului ns Åkerin laivakuntaan. Laivakunta nimitys täällä saaristokunnissa vastaa kihlakuntaa muualla päin Ruotsia. Österåkerin kirkko löytyy Åkersbergasta. Vanhaa perinnettä on myös Österåkerin maakunta ja Österåkerin seurakunta. Maakuntaa ei enää ole sitten sitten viimeisen kuntareformin jälkeen vuonna 1971. Seurakunta on yhdistetty Östra Rydin seurakunnan kanssa yhteen.

Österåker on Ruotsin nopeimmin kasvavia kuntia. Kunta on vauras, mutta myös asukkaat jotka muuttavat tänne on vauraanpaa väkeä. Kunnan koulut kuuluvat Ruotsin parhaimpien koulujen joukkoon. Kunnanvaltuusto tähtää siihen että Österåkerin kunta on ja tulee olemaan ns "världs klass/maailman luokkaa".

Österåkerin kunnassa on monta kymmentä järveä ja hyvin erikoinen kanava, kaksi luonnonreservaattia, mahdoton määrä muinaismuistoja ja riimukiviä. Österåkerin kuntaan kuuluu  myös mahdoton määrä meren saaria, joista suurimmat ovat Ljusterö, Finnhamn, Husarö, Ingmarsö, Nässlingen, Siaröfortet ja Äpplarö, joissa kaikissa on vakituista asustusta, mutta kesäaikaan saarille tulee runsaasti kesävieraita. Jokaisella saarella on oma charminsa. Vaikka täällä ei ole yhtä suurta tungosta kesäkaudella kuin Vaxholmin naapurikunnassa. Joten jos haluaa rauhallisenpaa kesänviettoa, niin tämä alue on ehkä parempi valinta, kuin nuo Tukholman läänin eteläisemmät saaret.

Waxholmsbolaget, on laivayhtiö, jonka kyydissä pääsee useimmille Tukholman saariston saarille vuodet ympäri. Laivassa voi ostaa matkalipun. Tukholman paikallisliikenteen sivut!  Busseihin tarvitaan ostaa liput etukäteen.

Tukholman saariston omat kotisivut! Tukholma on aivan ihana kesäkaupunki. Täältä ei oikeasti kannata kesäakaudella lähteä ulkomaille sillä Tukholmalla ja Tukholman saaristolla on niin paljon annettavaa. Kesäkausi on melko pitkä. Toukookuun alusta syyskuun loppuun on kesälämpötilat, vaikka Tukholmassa ei juuri helteitä ole. Ehkä viikko tai kaksi heinäkussa on kosteaa ja kuumaa.

Kunnan kulttuurielämä on monipuolista ja vilkasta. Täältä löytyy Österåkerin taidehalli, Kulturknuten, Berga Teatern, musiikkikoulu, luovakoulu, useita museoita ja Ekbacken nimien kotiseutupuisto. Koululaisille tarjotaan jatkuvasti teatteria, musiikkia, taidetta, tanssia...Österåkerin kunta on kulttuurillisesti rikas kunta. Kunnassa on useita taidegallerioita ja museoita. Kunta omistaa noin 1100 taideteosta.

Åkerin kavana, Åkersberga

Österåkeriin pääsee nopeasti E18 tietä, joka päättyy Norrtäljeen. E18 tieltä lähtee kaksi tietä itään päin kohti rannikkoa, 274 ja 276 joista viimeksi mainittua pääsee Åkersbergaan. Tie 274 taas puolestaan vie Vaxholmin kuntaan. Näitten kahden tien välillä kulkee Svinningevägen.

Tänne pääsee Tukholman Östra station/Itäiseltä asemalta Rosalgenin omalla paikallisjunalla. Österkär on pääteasema.

Upplannin maakunta on "repaleinen", sillä perinteisesti on maakunnat jakautuneet kolmeen folklandiin/kansanmaahan, Attundaland, Fjädrundaland ja Tiundaland. Kukaan ei tiedä varmasti miltä ajalta lähtie tämä kansanmaa jako on ollut voimassa. Nykyään tätä rannikkoaluetta nimitetään nimellä Roslagen. Tämä on historiallista aluetta jos mikä, kuten koko Upplanti muutenkin. Jo paikkakuntien nimetkin kertovat että nimet ovat menneiltä ajoilta.

Upplannin maakunta kuuluu kolmeen eri lääniin, Tukholman, Västmanland ja Södermanland. Upplanti on perinteisesti tunnettu linnojen, herraskartanoiden, kirkkojen, riimukivien ja muinaismuistojen alueena. Upplannin maakunnassa on todellakin runsaasti linnoja ja herraskartanoita. Kirkkojakin on pienimmissäkin kylissä. 

Kuten kartalta näkyy niin Tukholma ja koko Upplanti on ollut saaristoa. Österåkerista on ollut vain muutama pieni saari merenpinnan yläpuolella vuonna 1200 eaa.

Itämeren rannikkko on aina ollut suosittua aluetta asua. Jääkauden jälkeen alue oli saaristoa. Viimeisten 4000 vuoden aikana on maanpinta noussut enimmillään Suur-Tukholman alueella noin 26 metriä ja jatkaa vieläkin nousuaan.

Österåkerin kunnan kaksi distrikt/aluetta, vasemalla Österåker ja Östra Ryd ja oikealla Roslags-Kulla ja Ljusterö. Toisin sanoen, vasen puoli kuntaa on mannerta ja oikea puoli saaristoa.

Österåkerin kunta syntyi viimeisen kuntareformin aikana vuonna 1971, jolloin Österåker ja Österåkerin maalaiskunta yhdistettiin. Aikaisemmin oli jo kuntaan liitetty Roslags-Kullan ja Ljusterön pitäjät. Vaxholm liitettiin myös kuntaan vuonna 1974 mutta vaxholmilaiset valittivat hallitukseen saakka, että he haluavat olla oma kuntansa. Ja niin Vaxholm on oma kuntansa nykyään. Sitten huomattiinkin että Vaxholm on aivan liian pieni kunnakseen, joten siihen liitettiin Bogesundlandet, Östra Rydin seurakunta ja Resarö. Mutta siitä lisää Vaxholmin yhteydessä. Kukaan ei pysy millään mukana näissä kuntamullistuksissa.

Kunnan asukkaista on 18%maahanmuuttaja taustaisia. Heitä on seitsemästätoista maasta. Kunta jakautuu kahteen distriktiin, Roslags-Kulla ja Ljusterö ja Österåker-Östra Ryd. Asukkaat kuuluvat kahteen eri seurakuntaan, Österåker-Östra Rydin ja Ljusterö-Kullan seurakunaan, jos nyt eh ylipäätään kuuluvat johokin seurakuntaan. Se kun ei ole mitenkään pakollista. Ruotsissa ei enää synnytä mihinkään seurakuntaan, vaan liitytään vapaaehtoisesti oman valinnan perusteella. Se on jokaisen yksityisasia. Ruotsissa ei myöskään olla tilastoitu että mihinkä uskontokuntaan kukin kuuluu. Jokainen saa valita mihinkä seurakuntaan tai uskontoon kuuluu, tai olla kokonaan kuulumatta. Valtionkirkkoa ei siis enää ole.

Åkers kanal

Kanava on reilut 10 kilometriä pitkä, joka saa alkunsa Gransvikenin kapeasta ja pitkästä järvestä. Osa kanavaa on keinotekoista ja sitä pitkin päsee Itämerelle. Matkan varrella on yksi sulku. Veneilijät joutuvat maksamaan 50 kruuna "slussauksesta" ja aika on varattava vähintäin tuntia ennen. Kanava kulkee vain parisataa metriä Åkersbergan juna-aseman itäpuolelta. 

Suunniteilla oleva Åkersbergan kanavapuisto.

Österåkersin kunnassa on maanviljejy ollut pääelinkeino kautta aikojen. Täällä on vamlmistettu myös tiiliskiviä ja Wiran ruukkiyhteiskunnassa työstettiin rautaa. Wiran ruukkiyhtesikunnasta teen oman postauksen. Alueen herraskartanoissa, kuten Tuna gård, Smedby ja Magretelundissa, jopa valmistettiin omia tiiliskiviä. 

Tuna gård, Österåker

Tukholman pohjoispuolella on useitakin Tuna nimisiä kartanoita. Kartanon rakennutti kreivi Banér 1600-luvulla.  Kartanolla on oma junapysäkki, Tunagård. Täällä asui aikoinaan arkkipiispa. Keskiajalla kirkon valta oli niin sielullinen kuin maallinenkin. Mutta kun kuninags Gustav Vasa pääsi valtaan niin hän päätti ettei kirkko eikä paavikaan enää tästä lähtien määrää ihmisten elämästä, vaan tästä lähtien siitä määrää kuningas. Niinpä Gustav Vasa käski arkkipiispan poistua kartanosta ja otti kartanon omaan haltuunsa. Entisestä alkuperäisestä kartanosta ei ole enää paljoakaan jäljellä. Kartano on suurelta osin uudesti rakennettua.

Roslags-Kullan alueen keskeisin paikka on Roslags-Kullan kirkon luona, Österåkerin kunnan pohjoisosissa. Kirkko keskellä kylää, kuten tapana oli. Kirkko valmistui vuonna 1706. Kirkko on valmistettu hirsipuusta. Kirkko on uuskorjattu ja putsattu vastikään. 

Ljusterö kyrka, Österåker

Kirkko on 1700-luvulta. Kirkko syntyi niin että entisestä kappelista tehtiin kirkkoArkkitehti Hjalmar Kumlien halusi, että kirkko näyttäisi saaristohuvilalta, ja koristeli ulkopuolelta stukatureilla ja muilla kirvesmiehen taidoilla.

Östra Ryds kyrka

Tämä 1300-luvulta peräisin olevan pieni kirkko sijaitsee Rydbyholmin linnaan johtavan alléen varrella. Rydbyholmin linnasta olen tehnyt oman erillisen postauksen täällä. Östra Rydin kirkko on kuulunut Rydbyholmin linnalle, mutta nykyään se on tavalein seurakuntakirkko.

Kopia alkuperäisestä alttarikaapista ja krusifiksista sijaitsee kirkon vasemalla seinustalla. Alkuperäiset ovat Historiallisessa museossa Tukholmassa. Siellä on myös puinen madonnapatsas 1300-luvulta, puusta veistetty pyhimyspatsas, Pyhän Stefanuksen puupatsas ja ciborietyyppinen kasteastia 1200-luvulta. 

Östra Rydin kirkon alkupeäräinen alttarikaappi. Kaappi on vuodelta 1488 ja sen on veistänyt Johannes snickere. Snickare lisänimen hän sai siitä että hän oli puunveistäjä=snickare. Siihen aikaan ei tavallisilla ihmisillä ollut sukunimeä. Hän liikkui Uppsalan ympäritössä 1400-luvun lopulla ja tämä on ainoa kaappi, johon hän on laittanut puumerkkinsä. 

 Rydbyhols slott, Åkersberga

Rybyholms slott sijaitsee vain puoli kilometriä Österåkerin kunnan ulkopuolella, Östra-Rydin hyvin pienessä kunnassa, joka on välillä kuulunut Vaxholmin kuntaan ja poliittisesti se kuuluu yhteen Österåkerin kunnan kanssa.

Tässä Rydbyholmin linnassa kasvoi tuleva kuningas, Gustav Vasa. Ehkä Ruotsin merkittävin kuningas koskaan.  

Rydbyholmin linnan omistaa yksi Ruotsin ehdottomasti rikkaimmista henkilöistä, Gustaf Douglas ja hänen vaimonsa Elisabeth von Essen,  sekä heidän poikansa Carl. Eikä tämä ole ainoa linna jonka he omistavat.

Kreivi Gustav Douglas on ruhtinas Philip av Eulenburgin lapsenlapsi. Ruhtinas Philip av Eulenburg syntyi nykyisessä Kaliningradissa, silloisessa Königsbergissä. Hän syntyi Liebenbergin linnassa Brandenburgin provinssissa. Philip av Eulenberg meni naimisiin ruotsalaisen Samuel August Sandelsin tyttären kanssa, ja näin hän jiutui Ruotsiin. Sandels oli kreivi ja generaali.

Gustav Douglas on toiminut kaksitoista vuotta kokoomuksen politikkona. Gustav Douglasin kaksi veljistä asuu myös Ruotsissa. Isä Carl Douglas kuoli vuonna 1961. Hän toimi Barsiliassa suurlähettiläänä ja kuoli siellä. Kreivi Gustav Douglasilla on kaksi poikaa Carl ja Eric, jotka molemmat ovat jo keski-ikäisiä herroja. 

Douglasit ovat yksi Ruotsin suurimmista metsänomistajista. Suurin metsänomistaja on Ruotsin valtio, siis me kaikki ruotsinkansalaiset yhdessä. Valtio omistaa noin 30 miljardin kruunun edestä metsää. Siis 3 miljardia per henkilö. Kuntien omistamia metsiä on myös paljon. 

Gustav Douglasin serkku on naimisissa itävaltalaisen Habsburgin ruhtinassuvun jäsenen kanssa, Walburga Habsburg Douglas. He omistavat Ekensholmin linnan Södemalandissa.

Kreivi Gustav Douglasin sisko Elisabeth Douglas on naimisissa prinssi Max av Bayern kanssa  ja heidän vanhin tytär Sophie on naimisissa kruununprinssi Alois av Lichtensteinin kansssa. Toinen heidän tyttäristään Elisabeth on naimisissa herttuas Philip av Wurtembergin kanssa. 

Kreivi Gustav Douglasin isoisän isä oli Ludvig Douglas, joka oli Ludvig I av Bayernin jälkeläinen. Ludvig Douglas toimi Ruotsin ulkoministerinä 1895-1899. 

Douglasin suku tuli Ruotsiin 1600-luvulla ja kuningas aateloi ensimmäisen suvun edustajan melkein heti siltään. Douglasit osallistuivat myös 30-vuotissotaan ja näistä kahdesta syystä he ovat kuuluneet Ruotsin herrasväkeen ja ylimystöön jo heti Ruotsiin saavuttuaan.

  Ekensbacke

Fjärilsparken/Perhospuisto

Wira bruk

Wira bruk on entinen ruukkiyhteiskuta Äkesbergasta pohjoiseen päin. Teen siitä oman postauksen.

Östanån linna

Östanån linnan omisti Anders Isaksson Banéer 1400-luvulla. Linnan on omistanut Banéerin jälkeen suvut Bååt, Flemingin ja Wrede. Kauppaneuvos/kommerseråd on titteli jota käytettiin Ruotsissa vain 1600-luvulla. Sen jälkeen ei titteliä ole käytetty Ruotsissa, eikä sen puoleen monia muitakaan titteleitä. Mutta 1600-luvulla kauppaneuvos Simon Bernhard Hebbe osti Wiran ruukin. Hän teki Östanån linnasta sukukartanoan. Vielä vuonna 2008 omisti Hebben suku koko suuren alueen linnan ympäriltä, mutta linna pantiin myyntiin juuri äskettäin. Tontti on 13 hektaaria laaja. Linnan ympärillä on barokkipuutarha. Linnan hajoitti venäläiset 1700-luvulla, mutta linna on hvyässä kunnossa, koska sama suku on omistanut sen yli sata vuotta. Linnaa on kuitenkin vaikea myydä sillä se vaatii kaikesta huolimatta täyskorjauksen, joka tulee maksamaan tuplasti sen mitä linnan ostohinnaksi tulee. Ei sitä kaiketi vieläkään ole kukaan ostanut.

Margretelunds slott, Åkersberga

Vapaaherra ja valtion drotsi Gabriel Gustafsson Oxenstierna omisti tämän linnan 1600-luvulla. Alunperin linnan omisti kuitenkin Penningbyn linna omistaja aatelissuku nimeltä Bielke. Avioliiton myötä tuli Babriel Gustavsson Oxenstirna omistamaan tämän kauniin linnan. Linna edustaa romantiikan ajan tyyliä 1800-luvulta. 

  

Österåkerin häämarssi, kuvaus on Vidåkersin vihkikappleista, mikä on uuskorjattu uuteen kuntoon.

Useilla ruotsalaisilla kunnilla tai kylillä oli/on oma brudmarsch/häämarssi. Marssi soitettiin ja soitetaan usein vieläkin maaseudulla hääparin matkan aikana kirkkoon ja heidän sieltä poistuessaan.

Hagalund

Hagalaund  

Haglund on osa Solnan kuntaa, josta olen aikaisemmin kertonut täällä. Hagalund sijaitsee Solnan aseman ja Solna Centrumin/keskustan välissä, jos otetaan lukuun vain asuntoalue Hagalund. Keskeltä aluetta kulkee vilkkaasti liikennöity E4/Uppsalavägen. Hagalungin itäpuolella sijaitsee Brunnsvikenin järvi josta on hyvin kapea yhteys Itämereen.  

Alueella ei ole oikeastan koskaan ollut asemakaavoitusta joten tänne sai kuka vaan kyhätä asuintalon perheelleen. Kuninkaallinen Hagan linna ja linnan puistoalue käsittää suuren osan alueesta ja se ehkä selittää sen ettei sen kummenpaa aluekaavoitusta ole tehty. Karoliininen sairaala monine kymmenine rakennuksineen ja Karoliininen instituutti vie myös paljon tilaa. Koko Karoliinisen sairaalan alue on muokattu, uusi Karoliininen sairaala on rakennettu ja alue on ollut muutosten ja muokkausten alla ja alueella on olut hyvin sekavaa liikkua jo pitkän aikaa. Sen lisäksi on rakenteilla uusi alue nimeltä Hagastaden alueen eteläisiin osiin, Karoliinisen sairaalan ja Instituutin eteläpuolelle. Tässä Ikean rakentamat asuintalot Hagastadenissa.

Tuo vihreä alue E4:n länsipuolella Hagalundin kupeessa on Norra Begravningsplatsen/pohjoinen hautausmaa, josta olen kertonut aikaisemmin jo täällä, ja sekin vie hyvin suuren osan Hagalundista.

Hagalunds bangård/Hagalundin ratapiha

Tämä ruma ratapiha sijaitsee Solnan aseman, ja Frösundan ja Råstahemin alueiden välissä. Tämä on todellinen murheenkryyni, josta kaikki haluavat päästä eroon. Ehkäpä yksi mahdollisuus on rakentaa asutusta raiteiden päälle, kuten on suunniteltu tehdä Tukholman keskustassa. Tukholman päärautatieaseman junaratojen päälle rakennetaa uusi asuinalue, kuulema.

 Armeijan rakennuksia

 Annelund tai Lilla Frösundagård

Frösundan kylä sijaitsi suurin piirtein samalla paikalla kuin nykyinen Solnan asema. Kylässä oli viisi kartanoa. Kolme niistä kuului kirkolle ja kaksi aatelissuvuille. Annelund oli aluperin torppa, joka kuului Stora Frösundan kartanolle. 

Hagalundin asuinalueen lisäksi täällä sijaitsee myös Frösundan asuinalue. Frösundan alueella on perinteisesti ollut armeijan toimintaa. En ymmärrä näistä armeijan asioista mitään, joten jätän ne sikseen. 

Noin 2000 vuotta sitten tämä alue oli veden alla, ja alueen järvet olivat liittyneet toisiinsa ja niistä oli leveä yhteys Itämereen. Nykyään on Frösundan alueella paljon upeita arkkitehtikonttoreiden suunnittelemia konttorirakennuksia ja moderneja kerrostalo rakennuksia. Liikenneyhteydet täältä on erittäin hyvät joka suuntaan. Alue on muutenkin suositeltava asuinalue rauhallisuuden, siisteyden ja tilavien asuntojen vuoksi.

SAS:n pääkonttori

Alue jakaantuu kahtia, Lilla ja Stora Frösundan alueisiin entisten kartanoiden mukaan. Frösundavikenin lahden ja E4:n moottoritien välisen alueen omistaa lentoyhtiö SAS. Heillä on ollut suuri hotellikin täällä, mutta se tullaan kuulema sulkemaan. SAS:lla alkoi olla liian monta hotellia Tukholmassa, joista useampi sijaitsee keskustassa.

SAS:n pääkonttori

Keskellä Hagalundin kaupunginosaa sijaitsee Stora Frösundan herraskartano. Toisaalta rakennusta kutsutaan linnaksi. Se sijaitsee aivan kuininkaallisen Hagan linnan puiston vieressä. Vain E4-Uppsalavägen tie on siinä välissä. Eipä silti, tähän Stora Frösundan ja Hagan linnan puiston väliiin Solnan kunta rakentaa uuden asuinaleeun. Mutta se ei ole lainkaan varmaa että mitää asuinrakennusksia tälle alueelle syntyy. Stroa Frösundan linna ja sen puistoaleue on erittäin hyvässä kunnossa ja miksi SAS haluaisi rumia moderneja rakennuksia kartanonsa viereen. Kartanon  nimittäin omistaa nykyään lentoyhtiö SAS.

Riimukivi viikinkien ajalta noin vuonna 1000 jaa

Solna Centrumin metroasema, Akallaan kulkevan metrolinjan varrella

Metorasema sjaitsee Skytteholmin alueella, mutta Solna tulee saama uuden metrolinja ja uuden metroaseman Arenastadeniin, Solnan rauatieseman luokse.

Skytteholmin alueella asuu noin reilut 7000 asukasta joista noin 30 % on maahanmuuttajia. Koko Solnan kunnassa on maahanmuuttajia noin 35 %. Ensimmäisen aluesuunnitelman Skytteholmin alueelle teki Alvar Aalto yhdessä Albin Starkin kanssa.

Uusi metrolinja Odenplanilta Arenastadeniin. Välipysäkki Hagastaden. Hagastaden tulee olemaan uusi kaupunginosa joka yhdistää Tukholman kunnan ja Solnan kaupungin yhteen. Tämän reilun neljän kilometrin pitkän metrolinjan pätkän rakentaminen tulee viemeään noin kuusi vuotta.

Solna Centrum metroasema

Hagalundissa asuu melkein 10000 asukasta. Solnan asemalle kulkee sähköjuna ja tvärbana. Solnan metroasema sijaitsee Solna Centrumissa, noin kilometrin päässä Solnan asemasta.

Tvärbanan on välimuoto sähköjunan ja metron välillä. Tämä on erittäin tervetullut matkustusmuoto. Vaikka Tukholmassa on 99 metroasemaa niin silti tämä Tvärbananan junalinja on ollut todellakin suureen tarpeeseen. Linja ei kulje Tukholman keskustaan, kuten kaikki metrolinjat kulkevat, vaan on eräänlainen kehälinja kaupungin laitamilla.

Tukholman kaupungin metrolijasysteemi on organsioitu aivan eri tavalla kuin muitten suurkaupunkien metrolinjat. Tukholmassa kulkee metrolinjat Tukholman keskustan kautta ja siitä sitten säteilevät eri suuntiin. Muissa suurkaupungeissa on metrolinjat tehty kulkeeman kehissä ja yhtymään määrtyissä pisteissä, joka vähentää matkustamisaikaa huomattavasti. Tukholma on rakennttu saarille mikä tekee vaikeaksi kehittää hyvää ja toimivaa infrastruktuuria.

Tukholmassa ollaan tavllisimmin yhdeksän tuntia työpaikalla, paitsi joissakin pienemmissä yksityisissä firmoissa voidaan sopia työpäivän pituudesta. Työehtosopimusten mukaan tehdään töitä kahdeksan tuntia. Yksi tunti on omaa palkatonta aikaa, jolloin voi tehdä mitä ikinä itse haluaa. Normaalisti puolen tunnin ruokatauko ja kaksi viidentoistaminuutin kahvitaukoa. Näin työpäivän pituudeksi tulee yhdeksän tuntia. Monen työmatkoihin kuluu julkisilla liikkennevälineillä vähintäin 2-3 tuntia päivässä, monilla vielä sitäkin enempi. Päivistä tulee pitkät.

 Nämä rakennukset sijaitsevat Hagalundsvägenin varrella.

Tänne kulkee bussi 513 Solnan metroasemalta ja sähköjunan pysäkki on vain noin 200 metrin päässä. Kahden pysäkin päässä Andersvägenillä on bussin päätepysäkki ja siitä on sitten silta E 4:n ylitse Hagan linnaan ja sen puistoalueelle. Hän joka ei halua tulla tänne saakka ja silti haluaa päästä Hagan puistoon voi ottaa bussit 57 vaikka Sergels Torgetilta ja ajaa sillä Sveavägenin päähän ja jäädä pois pysäkillä Haga Södra/Haga Forum. Ja siitä sitten kävellä suoraan heti Hagan linnan puistoaleelle.

Haga Forum on konferenssikeskus, ravintola ja kahvila. Kahvilassa on mukav a levähtää ja juoda kahvit kun on aikansa kierrellyt Hagan linnan alueella. Tässä kohtaa pysähtyy noin 10 minuutin välein myös Arlandan lentokentälle kulkevat bussit. Ei siinä oikealla puolella olekaan muita rakennuksia ihan vieressä. 

Blåkulla/Kyöpelinvuori on nimeltään tämä kahdeksan korkean sinisen talon ryhmä. Moni tukholmalainen ei tiedäkään juuri sen enenpää Hagalundista kuin nämä pitkälle näkyvät vaaleansiniset talot. Talojen välissä kulkee kävelysillat joten asukkaiden ei tarviste kulkea samalla tasolla autoliikenteen kanssa.

Vuonna 1964 päätti Ruotsin hallitus että seuraavien kymmenen vuoden sisällä on rakennetava miljoona uutta asuntoa, joista suurin osa tuli olemaan vuokra-asuntoja. Tätä projektia kutsutaan nimellä miljonprogrammet. Arkkitehtuuri oli yksinkertaista mutta asuntojen taso korkea. Mitään osakeasuntoja ei Ruotsissa tunneta. Vuokra-asuntojen lisäksi on ns asunto-oikeusasuntoja.

Kymmenen vuotta solnalaiset protestoivat Hagalundin uusrakentamisprojektia, mutta sitten Solnan kunta päätti silti hajoittaa Hagalundin slummin ja rakentaa nämä kahdeksan sinistä rakennusta niitten sijalle.

Nämä Hagalundin rakennukset on valittu kymmenen rumimman rakennuksen joukkoon Ruotsissa. Uusi aluemuutossiuunnitelma on olemassa. Saa sitten nähdä mitä siitä tulee.

Hagalund on monen mielestä jännittävä alue tutustua. Alueella on vanha historinsa ja moderni tunnelma, täällä kohtaa vanhat puutalot isot betonirakennukset, pihojen puutarhat ja tanssihalli ja hip hop. 

Ikvä kyllä 1960-luvulla hajoitettiin suuri osa vanhoista puutaloista. Uusien rakennusten välille rakennetiin siltoja, jotta asukkaiden ei tarvinnut kohdata autoja. Alueelle asennettiin kulttuuripolkuja ja alueesta on kehittynyt eräänlainen sekasotku kaikesta mahdollisesta ja mahdottomasta. 

 Hagalundin vesitorni ei enää ole käytössä

Hagalundin kirkko on yksi harvosita jugendtyylisitä kirkoista Ruotsissa.

Kirkko valmistui vuonna 1906 ja arkkitehtinä toimi  Otto Sigfrid Cronstedt. Hagalund oli esikaupunbkialuetta siihen aikana 1900-luvun alussa, osittain melkosita slummia. Täällä asui paljon taiteiloita ja elämänfilosofeja ja asunnottomia. Saatiin kuitenkin idea että hagalundilaisetkin ehkä tarvitsevat oman kirkon. Alettiin keräämään varoja ympäri Ruotsia kirkon rakenntamista varten. Kirkko rakennettiin täysin vaapaaehtoisin voimin. Kukaan ei vaatinut palkkaa. Arkkitehtikin suunnitteli kirkon ilmaiseksi. Osa rakennustarvikkeistakin tuli lahjoituksena.

Tulos oli yllttävän onnistunut. Kirkosta tuli kaunis ja erikoinen tylliltään, samalla hyvin moderni. Kirkkoa on uuskorjattu sen jälkeen kun se vihittiin käyttöön vuonna 1906. Kirkko on niitä harvoja rakennusksia Hagalundissa, joka sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin 60-luvulla hajoittamaan ja uusrakentamaan. 

Hagalunds kyrka

  

Alttaritaulu on valmistettu kipsistä. Sen on valmsistanut erottäin tunnettu ja suosittu kuvanveistäjä Carl Eldh. Hänen kodissaan sijaitsee ateljémuseo, joka sijaitsee Bellevuen puistossa, Lögebodavägen 10, Vasastan. Suosittelen lämpimästi vierailua museossa. Sopivin ajankohta vierailulle on toukokuun alusta syyskuun loppuun. (Avoinna kello 12-16 maanantaista sunnuntaihin). Museo ei ole avoinna talviaikaan.

Erikoiset suuret ikkunat jotka antaa paljon valoa kirkkosaliin.

Erittäin rakastettu taidemaalari Olle Olsson asui Hagalundissa, Spetsgatan 12. Hänen asuntonsa toimi myös ateljeena. Rakennus sai jäädä jäljelle kun aluetta alettiin hajoitamaan. Ollen koti on nyt museo. Olle rakasti Hagalundia vaikka se oli vain slummia siihen aikaan, kun hän asui täällä. 

Ollen maalaustyyliä voi nimittää naivismiksi. Hän kuvasi mielellään maalauksissaan juuri Hagalaundia ja muitakin kohteita Tukholmassa. Olle otti Hagalundin hajoittamisen niin raskaasti että hän lopetti maalaamisen. Museo on avoinna keskiviikkoisin ja sunnuntaisin kello 12-16. Bokowskin huutokaupassa on tarjolla Ollen maalauksia.

Tämä on kuvaus Hagalundista. Bukowskilla maalauksen loppuhinnaksi tuli 787202 kruunua.

Tämä maalaus kuvaa Djurgårdenia. Maalauksen loppuhinnaksi tuli Bukowskilla 1514784 kruunua. Olle on maalannut noin 100 maalausta Hagalundista joista laitan joitakin esille tähän.

Tukholman läänin museoessa on vaikka kuinka paljon valokuvia Hagalundista. Osa valokuvista on otettu ennen hajoitusta.

Hagalundissa pestiin herrasväen pyykkiä

Pyykkäreiden asuntoja

Hagalundissa valmistettiin ja myytiin hautakiviä

On hyvä muistaa, ettei Hagalund ole koskaan kuulunut Tukholmaan, vaan se on ollut aina osa Solnan kaupunkia. Tukholman keskustan ja Solnan keskustan väliä on vain seitsemän kilometriä. Solnan kaupunki on aina sijainnut Tukholman pohjoiskyljessä, joten Tukholma ei ole päässyt kehittymään siihen suuntaan. Tukholman kuna sijaitsee myös Solnan läntisellä puolella.