Hjälmaren järvi (kuvassa vasemmassa laidassa) on osa Mälaren järveä, sillä niitten välillä juoksee Eskiltunaå/Eskilstunajoki. Eskilstuna sijaitsee Södermanlannin maakunnassa, aivan kuten Tukholman koko eteläinen puoli.
Tukholmasta on Eskilstunaan noin 80 kilometriä linnuntietä, mutta autolla tulee kilometrejä noin 113. Mitään suoraa tietä ei ole, sillä Mälaren järvi vie niin paljon tilaa, mutta E20 tietä matka taittuu melko mukavasti. Junalla pääse tunnissa, autolla vie ehkä vartin kauemmin.
Turistisivut täällä!
Tukholmasta on Eskilstunaan noin 80 kilometriä linnuntietä, mutta autolla tulee kilometrejä noin 113. Mitään suoraa tietä ei ole, sillä Mälaren järvi vie niin paljon tilaa, mutta E20 tietä matka taittuu melko mukavasti. Junalla pääse tunnissa, autolla vie ehkä vartin kauemmin.
Turistisivut täällä!
Eskilstunan kaupungintalo, nykyinen kunnantalo, Fristadstorget
Suurin piirtein kaikki Eskilstunan bussit kulkee valtavan ison Fristadstorgetin torin kautta. Nimi tulee Fristaden nimisen kaupunginosan mukaan. Aikoinaan tämä alue oli verovapaata aluetta, siitä Fristaden/vapaa kapupunki nimitys. Tämä on Eskilstunan keskutaa, jossa sijaitsee mm neljä kirkkoa, Fors, Mariakyrkan, Ansgarskyrkan ja Tomaskyrkan.
Fristaden
Fristaden
Fristaden, Radecher pajat, Rademachergatan 48
Kuningas Adolf Fredrik perusti Eskilstunaan vuonna 1771 ns Fristade 'in, jonne sai muuttaa sepät, metalli- ja rautamalmin työstäjät. He saivat verovapauden ja edullisen lainamahdollisuuden. Liivinmaalainen Reinhold Rademascher oli ensimmäinen Fristadenin esimies.
Fristadeniin voi mennä tutusmumaan. Ilmainen sisäänpääsy. Alue on melko laaja ja siellä on useita rakennuksia. Kahvila/ravintola löytyy. Koska täällä tehdään vieläkin töitä ja alueelle pääsee vuorokaudet ympäri, niin aukioloajat kuhunkin rakennukseen poikkeaa. Täälä aukioloajat. Täällä kartta. Suosittelen!
Fristaden
Fristaden
Fristaden
Eskilstuna on ollut kaupunki, mutta nykyään virallisesti kunta. Täällä on historia ja uskonto, pyhimykset ja pyhiinvaeltajat kautta aikojen kohdanneet toisensa. Tämä on eräänlaista hengellistä ja henkistä aluetta, kuten koko Mälaren laakso muutenkin.
Eskilstuna on myös suomalaisten kapunki. Täällä puhuu noin 14% asukkaista suomea. Jo 50-luvulla tuli sankoin joukoin suomalaisia Eskilstunaan. Täällä asuu noin reilut 100 000 asukasta. Kunta on jaettu lukuisiin distrikteihin, joista suurimmat ovat Eskilstunan lisäksi Torshälla, Hällbybrunn, Skogstorp, Ärla, Kjulaås, Hållsta, Kvicksund ja Hälleberga. Useimmat minulle outoja paikkauntien nimiä kaikki tyystin, paitsi Torshälla.
Eskilstuna on myös Karl X Gustavin kapunki, sillä kuningas Karl X Gustav (1622-1660) rakennutti tänne kivääritehtaan, joka sai nimekseen Carl Gustafs stads gevärsfactori.
Eskilstuna on ennen kaikkea Pyhän Eskilin kapunki, jonka mukaan kapunki on saanut nimensä. Pyhä Eskil on yhdessä Pyhän Botvidn kanssa ruotsalaisia pyhimyksiä, Södermanlandin suojeluspyhimyksiä.
Piispa Eskil tuli alunperin Englannista Ruotsiin. Pyhä Emil on myös pienen Närken maakunnan suojeluspyhimys. Eskil kivitettiin kuoliaaksi vuonna 1080. Johanniittimunkit jotka saapuivat Eskilstunaan vuonna 1170 rakensivat luostarin Pyhän Eskilin kodin paikalle. Luostaria ei enää ole jäljellä.
Karl X Gustav (1622-1660)
Karl oli vain reilut viisi vuotta kuninkaana ja hän soti melkein kaiken aikaa. Siis jopa kivääritehtaan nimessä manitaan että Carls Gustavin kapunki. Vuonna 1659 kapunki sai jopa virallisesti nimekseen Karl Gustavs stad. Nimeä käytettiin 1700-luvun puoleen väliin saakka, jolloin kaupungin nimeksi vaihdettiin Eskilstuna. Kivääritehdas rakennettiin tänne koska venäläiset riehuivat pitkin Ruotsin rannikkoa, varastivat minkä irti saivat ja sytyttivät rakkennukset palamaan. Parasta oli lakkauttaa kivääritehtaat Itämeren rannalla. Tämä tehdas lakkautettiin vasta vuonna 2012.
Eskilstunan kunta on Södermanlandin maakunnan pohjoisin kunta, mikä sijaitsee Mälaren ja Hjälmaren järvien välissä. Kunta on pinta-alaltaan laaja ja täällä on ollut teollisuutta ja työpaikkoja. On vaikea sanoa kuinka monta suomalaista täällä asuu, koska moni on jo Ruotsin kansalainen ja täällä on suomalaisia jo useammassa sukupolvessa. Noin 24 000 Eskilstunassa tällä hetkellä asuvista on syntynyt ulkomailla. Tähän ei siis ole luettu heitä mukaan jotka ovat jo Ruotsin kansalaisia.
Eskisltuna kehittyi aikoinaan Eskilstunajoen varteen. Se oli markkinapaikka nimeltä Tuna. Tuna on nykyään Eskilstunan vanhin kunnan alue. Vanhassa Tunassa sijaitsi Tunafors, Vanha kaupunki, Fristaden, Carl Gustafs stad, Sankt Eskils kyrka ja Eskisltunahus slott. Mitään näistä ei enää ole jäljellä. Ainoastan Fors kyrkan/Forsin kirkko on jäljellä.
Eskilstunajoki kulkee Mälarenjärven ja Hjälmaren järven välillä Eskiltunan kautta. Kunta käsittää suurin piirtein alueen järvien välissä. Eskisltuna on kunnan keskus ja muita taajamia ovat Torshälla, Hällbybrunn, Skogstorp, Ärla, Kjulaås, Hållsta, Kvicksund ja Hällberga.
Toinen kanavasysteemi Mälaren ja Hjälmaren järvien välillä kulkee Arbågajoen ja Hjälmaren järven välillä. Se on 13 kilometriä pitkä kanava, josta viisi kilometriä on kaivettua kanavaa.
Museolla on myös ns Lilla Stadsmuseet lapsille. Molempiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy. Eskilstunassa on useita museoita, joista voisin mainita Eskilstunan taidemuseon, Portgatan 2, mihin on myös ilmainen sisäänpääsy.
Eskilstuna täyttää 400 vuotta, joten suunniteilla on juhlavuosinäyttely.
Fors kyrka
Eskilstunan kunta on Södermanlandin maakunnan pohjoisin kunta, mikä sijaitsee Mälaren ja Hjälmaren järvien välissä. Kunta on pinta-alaltaan laaja ja täällä on ollut teollisuutta ja työpaikkoja. On vaikea sanoa kuinka monta suomalaista täällä asuu, koska moni on jo Ruotsin kansalainen ja täällä on suomalaisia jo useammassa sukupolvessa. Noin 24 000 Eskilstunassa tällä hetkellä asuvista on syntynyt ulkomailla. Tähän ei siis ole luettu heitä mukaan jotka ovat jo Ruotsin kansalaisia.
Eskisltuna kehittyi aikoinaan Eskilstunajoen varteen. Se oli markkinapaikka nimeltä Tuna. Tuna on nykyään Eskilstunan vanhin kunnan alue. Vanhassa Tunassa sijaitsi Tunafors, Vanha kaupunki, Fristaden, Carl Gustafs stad, Sankt Eskils kyrka ja Eskisltunahus slott. Mitään näistä ei enää ole jäljellä. Ainoastan Fors kyrkan/Forsin kirkko on jäljellä.
Torshällassa on kaksi sulkua ja Eskilstunassa yksi sulku
Jo 1500-luvulla pani Karl herttuas alulle kanavan rakentamisen Mälaren ja Hjälmaren järvien välille. Eskiltunasta juoksee Eskilstuna joki Hjälmaren järveen ja kanava tehtiin Mälaren järven ja Eskilstunanjoen välille. Kanava on 10 kilometriä pitkä josta on 1,9 kilometriä on kaivettua kanavaa.
Torshällan sulku
Torshälla sijaitsee vain noin seitsemän kilometriä Eskilstunasta Mälaren järvelle päin. Torshälla on historiallinen ja idyllinen ruukkiyhteiskunta ja asuintaajama, mikä sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1317. Torshälla kuuluu tätä nykyä Eskilstunan kuntaan. Tänne prustettiin vuonna 1828 Nybyn rautaruukki. Outokumpu Oyj otti Nybyn ruukin omakseen vuonna 2002.
Torshällan kansakoulu
Torshällan kirkosta kerron alenpana. Se raknnettiin 1100-luvulla entiselle uhripaikalle. Nimitys tors-hälla tulee pakananajan Tor-ukkosen jumalasta ja hälla tarkoittaa tässä latteaa tasaista kivipintaa, kalliota. Tor oli aasajumalien tärkeimpiä jumalia.
Eskilstunån joki
Stadsparken on kaunis iso puistoalue keskellä kaupunkia.
Eskilstuna Stadsmuseet/Eskilstunan kaupungin museo, Faktorigatan 4
Eskilstuna täyttää 400 vuotta, joten suunniteilla on juhlavuosinäyttely.
Fors kyrka
Kirkko kuuluu nykyään Strängnäsin hiippakuntaan, mutta Tunalla oli oma hiipakuntansa 1100-luvulla, mutta vain lyhyen ajan. Kirkko oli siis roomalaiskatollinen kirkko alkuunsa. Kristinusko tuli Ruotsiin 800-luvulla katollisen kirkon muodossa. Ruotsissa ortodoksista kirkkoa kutsutaan usein nimellä kreikkalaiskatollinen kirkko ja katollista kirkkoa kutsutaan roomalaiskatollseksi kirkoksi. Nykyään alkaa kuulemaan myös Ruotsissa nimityksen ortodoksinen ja virallisestihan se sitä onkin.
Forsin kirkko seisoo Forsin kirkkopuistossa, keskellä Eskilstunaa. Eskilstunan puro tai joki juoksee kirkon ohitse. Tällä paikalla on sijainnut Eskilstunan ensimmäinen hautausmaa.
Pyhä Eskil tuli veneellä Eskisltunaan ja alkoi käännyttämään viikinkejä. Siihen aikaan asutustaajamaa kutsuttiin nimellä Tuna by/Tunan kylä. Myöhemmin vasta nimeen liitettiin Eskil joten asutsutaajamasta tuli Eskistuna, Eskilin Tuna. Eskilstuna sijaitsee kahden suuren järven välissä ja sijainti teki Eskilstunasta läpikulkulkuväylän.
Slottskolan koulu sijaitsee Eskilstuna keskustassa Klosterin kirkon ja Kaupunginpuiston lähellä. Koulu sai nimensä siitä että koulun paikalla oli seisonut aikoinaan valtavan iso Eskilstunan linna/Eskilstuna hus. Samalla paikalla sijaitsi myös Johanniittiluostari, mikä perutettiin Eskilin kunniaksi vuonna 1180. Luostari oli lakkautettava kuninags Gustav Vasan käskystä 1500-luvulla. Luostarista rakennettiin sitten Eskisltuna hus'in linna.
Pyhä Eskil tuli veneellä Eskisltunaan ja alkoi käännyttämään viikinkejä. Siihen aikaan asutustaajamaa kutsuttiin nimellä Tuna by/Tunan kylä. Myöhemmin vasta nimeen liitettiin Eskil joten asutsutaajamasta tuli Eskistuna, Eskilin Tuna. Eskilstuna sijaitsee kahden suuren järven välissä ja sijainti teki Eskilstunasta läpikulkulkuväylän.
Pyhä Eskil, Slottskolan, Eskilstuna
Eskil pyysi rakentamaan Fors kirkon, joka on ensimäinen kirkko alueella, ja nyttemmin vanhin rakennus Eskilstunassa. Hän oli oikealta nimeltään Eskillinus. Hän tuli Mälaren laaksoon Englannista. Kirkko valmistui 1000-luvun puolessa välissä. Kirkko on seurakunnan vanhin kirkko. Myöhemmin Eskilistä tuli pyhimys ja Tuna sai nimekseen Eskilstuna Eskilin mukaan. Yhdessä Pyhän Bodvidin kanssa on Pyhä Eskil Södermanlannin suojeluspyhimyksiä. Pyhä Eskil kivitettiin hengiltä Strängnäsin tuomiokirkon edustalla vuonna 1080. Kerrotaan että barbaariset svealaiset ja göötit kivittivät Eskilin hengiltä.
Pyhä Eskil on kuvattuna kalkkimaalauksessa Överselön kirkossa Selaön saarella, lähellä Strängnäsiä. Tästä Överselön kirkosta olen maininnut jo parikin kertaa aikaisemmin.
Pyhän Eskilin muistoksi perustettiin Johannniittiluostari sata vuotta Eskilin kuoleman jälkeen. Luostari sijaitsi nykyisen Slottskolan koulun paikalla, Klostergatanin varrella. Paikalla sijaitse nykyään kirkkomaa. Kuningas Gustav Vasa käski sulkea luostarin 1500-luvulla ja otti itse hoville kaikki luostarin omaisuudet. Luostari hajoitettiin ja niistä tarpeista rakennettiin Eskisltunan linna.
Eskilstuna slott/Eskilstunan linna
Kuningas Gustav Vasa ja hänen poikansa Kaarle herttua asustelivat Eskilstunan linnassa. (Nykyinen Södermanlandin herttuas on prinssi Alexander, prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian vanhin poika.) Sen jälkeen asui useita kuninkaallisia linnassa vuoteen 1659 saakka, jolloin Eskilstuna sai kaupungin oikeudet.
Se oli täällä Eskilstunassa kun kuningas Gustav Vasa päätti että Svean valtakunnassa ei tarvita katollista uskontoa ja näin kuningas otti kirkon omaisuudet kruunulle. Gustav Vasa asui enimmäkseen Mariefredissä Gripsholmin linnassa ja kävi sieltä käsin veneellä niin Tukholmassa kuin Strägnäsissä. Strängnäsistä oli sitten noin 15 kilometriä hevoskyydillä Eskilstunaan.
Myöhemmin linnasta tuli maaherran asunto. Linnaa lisärekennettiin kaiken aikaa. Mutta tulipalo syttyi ja tuhosi linnan pahasti. Sen jäkeen linnasta tuli vankila. Lopulta linna hajoitettiin. Paikalla sijaitsee nyt koulu ja kirkkomaa, josta on löytynyt jotain linnanrippeitä.
Myöhemmin linnasta tuli maaherran asunto. Linnaa lisärekennettiin kaiken aikaa. Mutta tulipalo syttyi ja tuhosi linnan pahasti. Sen jäkeen linnasta tuli vankila. Lopulta linna hajoitettiin. Paikalla sijaitsee nyt koulu ja kirkkomaa, josta on löytynyt jotain linnanrippeitä.
Eskilstunakin nousi aikoinaan merestä noin 6000 vuotta eaa, kuten monet Tukholman ja Mälaren järven paikkakunnat ovat tehneet. Silloin aluetta nimitettiin nimellä rekarnebygden. Rekarne käsitti suurin piirtein nykyisen Eskilstunan kunnan alueen. Rekarne tarkoittaa harjua, joka jakoi alueen kahtia Itäiseen ja Läntiseen Rekarneen.
Kyrkans hus, Smörparken, Smörtorget
Eskilstunan kunnassa on paljon kauniita rakennuksia. Eskilstuna on upea kaupunki.
Itä-Rekarne ja Sigurds kalliopiirros. Tältä alueelta löytyy paljon kalliopiiroksia ja riimukiviä. Rekarne alue käännytettiin kristinuskoon hyvin varhaisessa vaiheessa.
Eskilstunan ja Torshällan keskustojen väliä on vain noin viisi kilometriä. Torshälla sai kaupunkioikeudet vuonna 1317. Vuonna 1971 pantiin Eskistuna ja Torshälla sekä pienet maakunnat yhteen, josta tuli Eskilstunan kunta.
Vuonna 1771 päätti eduskunta että Eskilstunasta tehdään vapaakaupunki. Yksi vapauksista oli se että eskilstunalaisten ei tarvinnut maksaa veroja valtiolle. Nykyäänkin on ruotsalaisilla kunnilla suuri itsemääräämisoikeus. Kauppa ja käsityöläisverstaat sekä kisällitoiminta vilkastui Eskiltsunassa ja Torshällassa. Myös maanviljely sai vauhtia alueella.
Nyby bruk, Torshälla
Aikoinaan muutti melkein kaksi miljoonaa ruotsalaista Amerikkaan mutta toisen maailmansodan jälkeen muutti pakolaisia puolestaan Ruotsiin. Nyby Bruk Torshällassa oli yksi niistä yrityksistä jotka palkkasivat pakolaisia. Eskilstunassa ei aiottu olla huonompia. Kilpaa otettiin uutta työväkeä, jotta saatiin rattaat pyörimään.
Alettiin jopa värväämään työväkeä ulkomailta. Ensin tuli kreikkalaisia, heidän vanavedessään tuli italialaisia ja jugoslaaveja. Pian kuultiin Suomessa työnvälityksissä uutinen että Ruotsissa on töitä, joten valtava määrä suomalaisia matkusti Ruotsiin ja monet heistä asettui asumaan juuri tälle alueelle. Nyby brukin työväestä Torshällassa oli melkein kaikki suomalaisia. Työväen muutto Ruotsiin jatkui pitkälle 1970-luvulle ja monissa tehtaissa oli enimmäkseen suomalaisia töissä.
Nykyään Nyby brukin alueella sijaitsee Outokumpu OY: n tehtaat.
Tämä on Ruotsin viimeisimmäksi rakennettu tuomiokirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1929. Toisin sanoen tämä on erittäin nuori tuomiokirkko. Kirkko on raakennettu tiiliskivistä, joten siinä on muurareilla ollut kova työ.
Alttaritaulu on 1600-luvulta ja sen on valmistanut flaamilainen mestari Martin de Vos. Kirkkoa kutsutaan nimellä Kloster.
Eskilstunan ja Torshällan keskustojen väliä on vain noin viisi kilometriä. Torshälla sai kaupunkioikeudet vuonna 1317. Vuonna 1971 pantiin Eskistuna ja Torshälla sekä pienet maakunnat yhteen, josta tuli Eskilstunan kunta.
Vuonna 1771 päätti eduskunta että Eskilstunasta tehdään vapaakaupunki. Yksi vapauksista oli se että eskilstunalaisten ei tarvinnut maksaa veroja valtiolle. Nykyäänkin on ruotsalaisilla kunnilla suuri itsemääräämisoikeus. Kauppa ja käsityöläisverstaat sekä kisällitoiminta vilkastui Eskiltsunassa ja Torshällassa. Myös maanviljely sai vauhtia alueella.
Nyby bruk, Torshälla
Alettiin jopa värväämään työväkeä ulkomailta. Ensin tuli kreikkalaisia, heidän vanavedessään tuli italialaisia ja jugoslaaveja. Pian kuultiin Suomessa työnvälityksissä uutinen että Ruotsissa on töitä, joten valtava määrä suomalaisia matkusti Ruotsiin ja monet heistä asettui asumaan juuri tälle alueelle. Nyby brukin työväestä Torshällassa oli melkein kaikki suomalaisia. Työväen muutto Ruotsiin jatkui pitkälle 1970-luvulle ja monissa tehtaissa oli enimmäkseen suomalaisia töissä.
Nykyään Nyby brukin alueella sijaitsee Outokumpu OY: n tehtaat.
Klosters kyrkan/Luostarinkirkko
Tämä on Ruotsin viimeisimmäksi rakennettu tuomiokirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1929. Toisin sanoen tämä on erittäin nuori tuomiokirkko. Kirkko on raakennettu tiiliskivistä, joten siinä on muurareilla ollut kova työ.
Alttaritaulu on 1600-luvulta ja sen on valmistanut flaamilainen mestari Martin de Vos. Kirkkoa kutsutaan nimellä Kloster.
Stroa Sundby slott, Hjälmaren järven rannalla, noin 20 -25 kilometriä
Eskilstunasta 230 valtatietä lounaaseen. Linnasta heti eteläänpäin sijaitsee kapea Hjälmaren järven salmi, jossa on peni saari ja saarella on aivan ihana leirialue, Hjälmaresunds camping. Valtatie numero 56 kulkee salmen ylitse.
Stora Sundby on Klingsborin perheen omistuksessa. Tosin he asuvat enimmäkseen vanhassa pappilassa. He ehkä viihtyvät paremmin pappilassa kuin tässä valtavassa linnassa.
Stora Sundbyn linna rakennettiin uudestaan 1800-luvulla jolloin silloinen omistaja Carl De Geer halusi että linna muistuttaisi Skotlannissa sijaitsevaa Abbotsford House nimistä linnaa, jossa asuu kirjailija Walter Scott, hän joka kirjoitti Ivanhoen.
Stora Sundbyn linna rakennettiin uudestaan 1800-luvulla jolloin silloinen omistaja Carl De Geer halusi että linna muistuttaisi Skotlannissa sijaitsevaa Abbotsford House nimistä linnaa, jossa asuu kirjailija Walter Scott, hän joka kirjoitti Ivanhoen.
Nykyinen linnan omistaja Johan Klingspor syntyi tässä linnassa. Hän kasvoi yhdessä omien vanhempiensa sekä isosisänsä ja isoäitinsä kanssa. Johan Klingsbor sanoo että heitä on kolme sisarusta eikä hän aikonut ottaa linnaa haltuunsa, mutta toisin kävi.
Johan Klingspor on juristi kuten useimmat miehet ja jotkut naisetkin siinä suvussa. Mutta hän on hoitanut metsä-, karja- ja maataloustilaa yhdessä isänsä kanssa. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin siinä vuoden 2000 vaihteessa hän osti veljensä ulos perinnöstä ja sen jälkeen on hoitanut linnaa yhdessä vaimonsa kanssa. Johan Klingsporilla on kuusi lasta jotka leikkivät piilosta linnan 52:ssa huoneessa. Perhe kuitenkin käyttää vain osaa huoneista ja niitäkin harvoin. Tiluksilla on useita rakennuksia, joita he vuokraavat ja itse asuvat vanhassa pappilassa.
Johan Klingspor on juristi kuten useimmat miehet ja jotkut naisetkin siinä suvussa. Mutta hän on hoitanut metsä-, karja- ja maataloustilaa yhdessä isänsä kanssa. Seitsemäntoista vuotta myöhemmin siinä vuoden 2000 vaihteessa hän osti veljensä ulos perinnöstä ja sen jälkeen on hoitanut linnaa yhdessä vaimonsa kanssa. Johan Klingsporilla on kuusi lasta jotka leikkivät piilosta linnan 52:ssa huoneessa. Perhe kuitenkin käyttää vain osaa huoneista ja niitäkin harvoin. Tiluksilla on useita rakennuksia, joita he vuokraavat ja itse asuvat vanhassa pappilassa.
Johan Klingspor kertoo että siitä on aikaa kun heidän suku muutti Ruotsiin. Hän luulee, että melkein kaikissa ruotsalaisissa suvuissa on ulkomaalaista verta. Johan kritisoi Ruotsin maahanmuutto politiikaa, sillä hänen mielestään Ruotsi tarvitsee lisää työväkeä.
Kuningas Gustav Vasa ja kuningatar Kristina olivat molemmat erittäin ihastuneita Stora Sundbyn linnaan. Kristina muutti tänne ruttoa pakoon kun rutto saapui Tukholmaan. Kristina ratsasti päivät pitkät linnan metsissä ja Hjälmaren rannoilla.
Täällä kerrotaan kuinka Klingsporin perhe valmistautuu jouluun. Klingsporin suku on ikivanha alunperin saksalainen aatelissuku. Suvun miehillä on korkea-arvoinen kreivin titteli. Suku omistaa useitakin herraskartanoita.
Klingsporin suku on yksi kolmesta suvusta, jotka omistavat Investement Kinnevik AB:n mahtavan firman.
Linnaa saa käydä katsastamassa. Linnan puisto on avoin vieraille vuodet ympäri. Linnaa näyteään toukokuun alusta puoleen väliin kesäkuuta tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Ennakkovaraus on pakollinen.
Sundbyholmin linna puolestaan sijaitsee Mälaren eteläisellä rannalla, Eskilstunasta noin reilut kymmenen kilometriä koilliseen. Keskiajalla linnan omisti Eskilstunan Johanniittiluostari. Esksiltunasta kulkee suora tie Mälarvägen Sundbyholmin linnaan.
Vuodesta 1939 on linna ollut valtion omistuksessa. Prinssi Eugen oleskeli täällä kesällä 1893 ja maalasi tauluja. Prinssi Eugenia kuvaava patsas seisoo linnan edustalla.
Valtionamiraali Carl Carlsson Gyllenhielm sai linnan lahjoituksena vuonna 1624. Hän rakennutti koulun linnan tontille, josta tuli Ruotsin enimmäinen kansakoulu. Gyllenhielmilla ei ollut perillisiä, joten linna joutui Seved Bååth'in omistukseen. Bååthin suku oli ruotsalaista perusaatelistoa, minkä luullaan haarautuneen Bonden suvusta. Suvulla oli linna Blasieholmsgatan 6 Tukholman keskustassa. Arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi suunnitteli linnan valtionveromestari Seved Bååth'ille. Palatsi on vieläkin jäljellä ja siinä on nykyään Ruotsalaisen Vapaamuurarijärjestön pääaja, jonka kunniajäsen on Ruotsin kuningas.
Syndboholmin linnassa voi vierailla ja tämä on todella viihtyisä ja siisti linna. Linnan on konferenssihotelli mutta kaikki ovat tervetulleita yöpymään, aterioimaan tai viettämään juhlia linnassa. Tämä on upea linna ja erittäin hyvässä kunnossa, koska valtion Kiinteistölaitos on uuskorjannut linnan aivan viimeisen päälle. Linnassa on paljon aktiviteettiä, erilaisia teemailtoja ja tunnettuja artisteja viihdyttämässä. Lähettyvillä sijaitsee kolme vanhaa idyllistä kirkkoa, Jäderin, Vallbyn ja Sundby kirkot, joten linna on suosittu hääjuhlapaikka.
Sundbyholmin linnan itäpuolella sijaitsee uimaranta ja venesatama sekä leirialue sen vasemmalla puolella. Venesatamassa on mukava ravintolakin. Uimaranta on Mälaren järven pisin luonnollinen hiekkaranta.
Linnan yksityinen kappeli
Sigurdsristningen kalliopiirros sijaitsee noin puoli kilometriä Sundbyholmin linnasta. Kalliopiirros löytyy Sundsholmin johtavan tien oikealta puolelta. Tien puolessa on bussipysäkki juuri siinä kohtaa kun on käänyttävä vasemmalle. Kalliopiirroskylttikin löytyy siitä tien vierestä. Tämä Sigurdsristningen on vuodelta 1000 eaa.
Paikallinen busspipysäkki
Ruotsista löytyy noin 10000 kalliopiirrosta, joten kovin harvinaisia ne eivät ole. Kalliopiirrokset olivat aikainen yritys löytää kirjoitustyyli.
Eskilstuna Konstmuseum/taidemuseo, Portgatan 2
Vapaa sisäänpääsy.
Täällä on erinomainen kokoelma ruotsalaista taidetta, mutta silloin tällöin täällä esitellään myös muiden pohjoismaisten taiteilijoiden teoksia.
Sundbyn kirkko
Sundbyn kirkko sijaitsee noin kilometrin päässä linnasta. Kirkko on 1100-luvulta. kaikki kirkot Kafjärdenin seurakunnssa on Ruotsin vanhimpia kirkkoja. Kirkkkojen paikalla on alunperin seisonut puukirkot jo 1000-luvlla, mutta nämä rapatut kivikirkot ovat kaikki 1100-luvulta.
Alttaritaulu on vuodelta 1939, ei lainkaan sen vanhempi niin kuin voisi luulla. Taulun on valmistanut taiteilija Ernst Söderberg. Hän oli maahanmuuttaja kuten moni muukin Ruotsissa asuva. Ernst tuli Hambugrista Ruotsiin ja hän on maalannut lukuisiin kirkkoihin kauniita lasimaalauksia ja melkein yhtä moneen alttaritaulun. Eskilstunan museossa on Söderbergin maalauksia nähtävänä.
Fiholmin linna sijaitsee lähellä Sundbyholmin linnaa
Axel Oxenstiernan vanhemmat asuivat tällä tilalla, mutta Axel rakennutti linnan tiluksille 1600-luvulla. Oxenstierna haetutti Ranskasta arkkitehti Simon de la Valléen suunnittelemaan linnaa. Nykyään linnan omistaa maanviljelijä pariskunta Charlott ja Göran Mörner. Pariskunta näyttää mielellään linnaa sopimuksen mukaan.
Joakim Beck-Friis osti linnan vuonna 1748 ja teki siitä sukutilan yhdessä Börringen luostarin kanssa, joka sijaitsee Skånessa. Kuningas Gustav III antoi luvan Beck-Friisille tehdä tiluksistaan kreivikunnan, ainoan Ruotsissa.
Ansgarskyrkan, Fröslundassa, Eskilstunassa
Tämä kirkko on vuodelta 1962. Kirkkosalin alla on seurakuntakoti. Tämä on moderni basilika tyyppinen kirkko, valmistettu tiilistä, puusta ja betonista. Basilikat ovat erittäin yleisiä Italiassa.
Kirkkosali on suorakulmion muotoinen halli, jossa keskilaiva on useita metrejä korkeampi kuin sivulaivat.Keskilaivan seinillä ylhäällä on ikkunoita, joista siilautuu tunnelmallinen päivänvalo sisään kirkosaliin. Siis tyypillinen basilikatyypinen arkkitehtuuri.
Arkkitehti Johannes Olivegren suunnitteli kirkon. Hän on suunnitellut myös Tukholmaan Midsommarkranseniin modernin Uppenbarelsekyrkan, josta olen kertonut täällä.
Kirkkosali on suorakulmion muotoinen halli, jossa keskilaiva on useita metrejä korkeampi kuin sivulaivat.Keskilaivan seinillä ylhäällä on ikkunoita, joista siilautuu tunnelmallinen päivänvalo sisään kirkosaliin. Siis tyypillinen basilikatyypinen arkkitehtuuri.
Arkkitehti Johannes Olivegren suunnitteli kirkon. Hän on suunnitellut myös Tukholmaan Midsommarkranseniin modernin Uppenbarelsekyrkan, josta olen kertonut täällä.
Råby-Rekarne kirkko on vanhin kirkko koko Sördemanlannissa ja pieninkin se on melko varmasti. Eskilsltunan kunnassa sijaitsevat kirkot ovat melkein joka ikinen rakennettu 1100-luvulla ja kuuluvat Ruotsin vanhimpien kirkkojen joukkoon. Mutta eihän se ihme sillä Pyhä Eskil eli ja vaikutti alueella.
Pyhä Pietari taivaanvaltakunnnan avaimet kädessään
Alttaritaulu on alunperin ollut alttarikaappi, joka on valmistettu 1500-luvulla Puolassa. Kirkossa on iso krusifiksi 1300-luvulta, kivestä veistetty kasteastia 1200-luvulta ja pari isoa puusta veistettyä patsasta 1300- ja 1400-luvuilta, jotka kuvaa Pyhää Mariaa ja Pyhää Pietaria.
Valokruunu, alkuperäinen on nähtävänä Historiallisessa Museossa Tukholmassa. Taas kerran teen mainosta Historialliselle museolle tässä ohi mennen. Historiallinen museo on aivan fantastisen mahtava museo, jonka omistuksessa on noin 10 miljoonaa esinettä. Kaikkia ei voi pitää kerralla esillä mutta paljon siellä museossa on silti nähtävänä. Ja mikä parasta, niin museo on melkein aina avoinna ja sinne on ilmainen sisäänpääsy.
Ruotslainen firma nimeltä Axiell on alkanut koota tietokantaansa museoiden esineitä ja tietoja ympäri maapallon. Firma sijaitsee Lundissa. Tukholman Historiallisen museon esinekanta tullaan myös kokoamaan yhteiseen tietokantaan, joten kaikki kiinnostuneet ympäri maapallon voi katsella ja tutustua esineisiin. Axiellin tietokannassa on nyt jo 700 miljoonaa museoesinettä Lundista, Australiasta, Kanadasta, Hollannista ja USA:sta. Tietokantaa tullaan lisäämään kaiken aikaa ja sinne lisätään myös kirjastojen, taidemuseoiden teoksia sun muuta.
Hammarby kyrka 1100-luvulta
Tämä erittäin söötti ikivanha kirkko sijaitsee Hammarbyn pienessä maalaiskylässä. Hammarby nimisiä paikkakuntia on useita Ruotsissa. Kirkon irtaimisto on viety Historialliseen museoon Tukholmaan.
Kirkon kolmiosaisesta triptyk muotoisesta alttaritaulusta on tehty keskiosasta kopia, mikä nykyään toimii kirkon alttaritauluna. Kaunis kivinen kasteastia on sentään jätetty kirkkoon jäljelle. Samoin hyvässä kunnossa oleva puinen krusifiksi 1300-luvulta on myös jäljellä kirkossa.
Kirkon kolmiosaisesta triptyk muotoisesta alttaritaulusta on tehty keskiosasta kopia, mikä nykyään toimii kirkon alttaritauluna. Kaunis kivinen kasteastia on sentään jätetty kirkkoon jäljelle. Samoin hyvässä kunnossa oleva puinen krusifiksi 1300-luvulta on myös jäljellä kirkossa.
Luultavasti jokin kirkon rakennnusmiehistä on muurannut oman portrettinsa kirkon ulkoseinään. Hauska yksityiskohta se ainakin on.
Husby - Rekarnen kirkko sijaitsee läänintie 214 varessa
Tämäkin kirkko on 1100-luvulta.
Kaunis kirkkomuuri
Musta Madonna ikooni, miten lieneekin joutunut tänne.
Luultavasti kirkkoa saavat käyttää puolalaiset, mikä selittäisi sen, että täällä on Mustamamadonna ikooni. Puolalaisiahan asuu nykyään runsaasti Ruotsissa.
Thomaskyrkan
Tämä moderni kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1993.
Torshälla kyrka
Torshälla on erittäin idyllinen pieni asuintaajama, joka on kasvanut Eskilstunan kansssa yhteen. Tämäkin kirkko on 1100-luvulta, mutta kirkontorni rakennettiin vasta noin 300 vuotta myöhemmin. Kirkko seisoo Torshällan raatihuoneen torilla/Rådhustorget. Torshälla sai kaupunkioikeudet vuonan 1317. Kirkon torni on spiira mukaan lukien jopa 102 metriä korkea ja näin ollen se on ollut kauan Ruotsin korkein rakennus.
Torshällan kirkko on yksi sööteimmistä kirkoista jota olen koskaan nähnyt. Vanhakin se on. Kirkon paikalla nimittäin sijaitsi ikivanha aasauskonnon kulttipaikka. Torshällan nimikin tulee Tor/Thor jumalan nimestä. Thor oli ukkosen jumala. Hän oli vahva, mutta ei silti julma. Thor oli viikinkien tärkeimpiä jumalia. Ruotsissa on kristinusko mukautunut entiseen aasasukontoon ja katollisen ajan synboolikkakaan ei ole hävinnyt kokonaan.
Torshällan nimi oli alunperin Tors harg, joka on Torshällan urheilukentän nimi nykyään. Tors harg tarkoittaa uhripaikkaa, joka sijaitsi suurin piirtein sillä paikalla missä kirkko seisoo nykyään. Kirkosta on valokuvia hieman ylenpänä. Viikinkien ajalla Eskilstuna joki läksi Mälaren järvestä, nykyään se lähtee Eskilstunasta, jääkauden jälkeisen maankuoren nousun takia.
Albertus Pictor kävi täällä 1400-luvulla ja maalasi kalkkimaalauksia kirkon kattoon ja seinille.
Torshälla kyrkan
Tumbo kyrkan, valtatie 56 varressa
Rekarne sijaitsee täällä Tumbon naapurina.
Lisäovi läntisellä seinustalla
Lisäovi läntisellä seinustalla
Tämä kirkko on eirttäin hyvässä kunnossa vaikka kirkko on aluperin 1100-luvulta. Kirkko on näkemisen arvoinen. Kirkoss aon kaksi alttaritaulua, 1400-ja 1500-luvuilta. Kirkon alueella on monia kymmeniä riimukiviäja 23 hautakentää sekä kalliopiirroksia ja linnavuoria.
Tumbon kirkko on yksi kuudesta alueen romaani tyylisestä absidikirkosta, suroan seinän sijasta. Useimmissa absdikirkoissa Skandinaviassa on absidi rakennetu jälkeenpäin suoran itäisen kuoriseinän kylkeen.
Luulatavasti suurin osa näistä 1000-1100-lukujen kivikirkoista on yksityiset henkilöt rakennuttaneet, siis aateliset. Absidkirkot omisti siis herrasväki, ei kirkko tai seurakunta. Samasta syystä näitten kirkkojen yhteydessä ei sijaitse pappilaa lainkaan. Kaplaaninkartano rakennettiin 1600-luvun lopulla.
Saarnastuoli on Södermanlandin vanhin.
Aatelisvaakunoita löytyy kirkosta useita. Ei aavistustakaan että ketä tällä alueella on asunut. Alue on vielä tänäkin päivänä maanviljelysaluetta ja melkoien aukeaa. Kirkon luonkaan ei ole asutsuta muuta kuin yksi isompi rakennus ja pieni punainen hirrestä rakennettu kaplaaninkartano.
Krusifiksi 1200-luvulat on nykyään Sörmlannin museossa Nyköpingissä
Krusifiksi 1500-luvulta on myös Sörmlannin museossa
Yksi riimunkivistä on muurattu kirkon kivijalkaan.
Kirkkomaalla seisoo ties kuinka monta riimukiveä viikinkien ajalta. Kirkon ympärillä on useita hautakivkumpuja, joten täällä on asuttu esikristillisellä ajalla. Kirkonkylä on ollut nimeltään Husby ja lähettyvillä on sijainnut toinen kylä nimeltä Tuna. Tuna nimisiä kyliä on ollut ties kuinka monta Mälaren alueella. Eskilstunakin oli alkuun nimeltään Tuna. Ruotissa kaiken kaikian 120 Tuna nimistä paikkakuntaatai paikkaunta joiden nimessä on Tuna mukana.
Tombo tarkoittaa tunaborna/tunalaiset, siis he jotka asuvat Tuna'ssa.
Torshälla on peni paikkakunta. Täällä asuu noin hieman reilut 7000 asukasta. Torshälla sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1317, mutta oikeastaan Torshälla on vain taajama Eskilstunan kunnassa nykyään, mutta se on toiseksi suurin tajaama Eskilstunan jälkeen. Torshälla sai siis kaupunkioikeudet hyvin aikaisin yhdessä Strängnäsin, Nyköpingin, Trosan, Södertäljen ja Turun kanssa.
Kuningas Waldemar oli Ruotsin kuningas 1250-1275. Hän oli Birger jarlin ja Ingeborg Eriksdotterin poika. Birger jarlilla oli yksi tytär ja kaksi poikaa, joista molemmista tuli kuningas ajallaan. Toinen heistä oli Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko. Waldemar oli naimisissa tanskalaisen Sofia Eriksdotterin kanssa. Waldemar kuului korkea-arvoiseen Bjälbon sukuun, johon kuului Ruotsin, Norjan ja Tanskan hallitsijoita. Waldemar Birgerinpoika oleskeli melko usein täällä Torshällassa.
Husberget on nimeltään tämä kukkula.
Ebelingmuseet on Torshällan taidemuseo
Täällä on maalauksia, keramiikkaa ja patsaita, jotka on valmistanut paikallinen taiteilija Allan Ebeling. Hän syntyi New Yorkissa ja kuoli Torshällassa. Hänen patsaitaan löytyy sieltä täältä Torshällasta.
Torshällan raatihuone
Lopuksi vielä pitää mainita Parken Zoo, joka sijaitsee noin kilometriä Eskilstuna keskustasta, Flackstavägen13. Parken Zoo on melko iso huvipuisto ja eläintarha. Erinomainen paikka kaikenikäisille lapsille. Täällä vierähtää aika nopeasti. Se ei taiada olla avoinna muuta kuin kesäaikaan. Kannattaa tarkistaa ajat etukäteen.
Jäderin kirkko, Jäder Fridhem 1
Kirkkoa kutsutaan lempinimellä Rekarnes domkyrka/Rekarnen tuomiokirkko. Perinteisesti tämä kirkko oli ns Rekarnen tuomiokirkko 1100-luvulla. Rekarne on historiallinenpitjä, joka jakautui kahteen eri alueeseen, Österrekarne ja Västerrekarne, jotka sijaitsivat kumpikin omalla puolellaan Eskisltunaån jokea. rekaren nimitys tulee luultavsti harjuista joita on usemapikin tällä alueella. Rekarne nimitys tulee sille monissa alueen nimissä, kuten Råby-Rekarne jaHusby-Rekarne pitäjien nimissä. Entien Rekarnen asema on saanut uuden nimen, Tumbo sation.
Jäderin kirkko sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Sundbyholmin linnasta, kymmenen kilometrin päässä Eskilstunasta ja nykyään kuulu Strängnäsin hiippakuntaan.
Jädererin kirkkoa pidetään parhainpana esimerkkinä renessanssin tyylisestä kirkosta Ruotsissa. Itse kreivi ja valtionmies, yski Ruotsin historian suurimpia herroja, Axel Oxenstierna rakennutti Jäderin kirkon ja hän on haudattu kirkkoon. Brahen aatelissuku sai myös hautapaikan kirkosta.
Suuret maa-alueet ovat kuuluneet Fiholmin linnalle, joka sijaitsee Mälaren järven lahden pohjoisranalla. Tässä kohtaa Mälaren järveä on kape Kvicksundin salmi, jonka yli kulkee valtatie 56. Fiholmin omisti 1300-luvulla Västeråsin piispat. Sen jälken linna joutui kruunulle ja kuinags Gustav Vasa anoiti linna pojalleen herttuas Karlille, joka sia myös tömsholmin linnan, joka kuuluu vielökin kuinkalalsielle hoville.