keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Riddarholmskyrkan

Riddarholmskyrkan från norr.

Riddarholmskyrkan, Riddarholmin kirkko

Aukioloajat:
15. toukokuuta - 13. syyskuuta kello 10.00-17.00
14. syyskuuta - 14. toukokuuta suljettu

Sisäänpääsymaksu 50 kr, opiskelijat 25 kr 
alle 18 v ilmainen sisäänpääsy


Riddarholmin kirkko sijaitsee Riddarholmilla ja se on ainoa säilynyt keskiaikainen luostarikirkko Ruotsissa. Kirkko on yhtä vanha kuin Tukholma. Kirkon omistaa Kungliga Hovstaterna, tai vaan Hovet, kuten ruotsalaiset kutsuvat kuingashuonetta. Se  on valtion omistama järjestö, joka hoitaa kaikki kuinkaalliset linnat, palkkaa henkilökunnan ja maksaa kuingashuoneen kulut. Järjestön tehtävänä on myös vaalia ruotsalaista kulttuuria ja kulttuuriperinnettä, joihin kuuluu noin kymmenen linnaa, useita kirkkoja, monen monta hienoa rakennusta ja maanvilejytilaa, hevostallit sekä puistot ja huvilat. Järjestöstä vastaa riksmarskalken (valtiomarsalkka kirjoitetaan näin ruotsiksi), valtiomarsalkka, tällä hetkellä Svante Lindquist. 

Riddarholmin kirkko on toiminut kuninkaallisena hautauskirkkona ja jotkut ruotsalaiset aatelissuvutkin ovat saaneet hautakappelin täältä. Nykyisiä kuninkaallisia ei toki enää haudata tänne vaan Hagan kuningkaalliselle hautausmaasaarelle.

File:Riddarholmskyrkan norra fasaden.jpg

Lähinnä vasemmalla Karoliininen kappeli ulkoapäin nähtynä. Oikealla Lewenhauptinen kappeli, sen vieressä asehuone ja sen vieressä Wachtmeisterien kappeli. Ennen vanhaan oli kaikkien kirkkojen sisäänkäynnissä asehuone, sillä aseita ei saanut viedä kirkkoon, vaan ne oli jätettävä asehuoneesen.


Magnus Ladulås perusti vuonna 1270 Gråbröder-luostari Riddarholmille ja munkit tarvitsivat myös kirkon. Gråbröder oli fransiskaanimunkkeja joilla oli harmaat kaavut, josta tulee nimitys gråbröder, harmaatvelejet.  Riddarholmin kirkko on rakennettu luostarin ja kirkon tiloihin. Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1300. Tämä rakennus on Tukholman vanhin rakennus. Kuten kuvastakin näkyy kirkko on kolmelaivainen hallikirkko. Suurimmaksi osaksi rakennettu punaisesta tiilikivestä. 

 1. Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde
 2. Gustavianinen hautakappeli
 3. Karolininen hautakappeli
 4. Bernadottesuvun hautakeppeli
 5. Torstenssonien hautakappeli
 6. Wahtmeisterien hautakappeli
 7. Asehuone
 8. Läntinen Lewenhauptinen hautakappeli
 9. Banerin suvun hautakappeli
10. Vasaborgen hautakapeli
11. Sakristia/sakasti

Kuningas Gustav II Adolf oli ensimmäinen kuninkaallinen joka haudattiin vuonna 1634 tähän kirkkoon. Viisitoista kuningasta, (tai oikeastaan seitsemäntoista, kun lasketaan myös pääalttarin edustalla makaavat keskiaikaiset kuninkaat mukaan), on saanut viimeisen leposijansa täällä. Lukuisia kuningattaria, prinssejä ja prinsessoja on myös haudattu tänne. Ainoastaan kuningatar Kristina on haudattu muualle, nimittäin Roomaan Pyhän Pietarin basilikaan. Kirkossa on kolme erinimistä kuninkaallista hautakappelia, Karolininen, Gustavianinen ja Bernadottekappeli, joista Karoliininen on kaikista upein.

Kuningas Gustav VI Adolf  oli enimmäinen jota ei haudattu kirkkoon, vaan Hagan kuinkaalliselle hautsumaalle, joka sijaitsee Hagan linnan puistoalueella, pienessä saaressa.

Riddarholmin kirkossa on myös viisi aatelishautakappelia. Muutamat aatteliset siis saivat luvan 1600-luvulla haudata sukunsa jäsenet tähän kirkkoon.  Tämä oli Ruotsin suurvalta-ajalla, joten sääty ja varallisuus saneli luvan. 

Pääalttarin edustalle on haudattu kaksi keskiaikaista kuningasta Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde. Vuonna 2011 avattiin Magnus Ladulåsin hauta ja tutkimukset osoittivat ettei arkussa ole Magnus Ladulås. Siitä ei ole tietoa kenenkä jälkeenjäännökset arkusta löytyivät. Arkussa oli kuitenkin kuninkaan kruunu ja muut kuninkaalliset attiraljit.

File:Riddarholmskyrkan sydfasaden.jpg

File:Riddarholmskyrkan tornets sydsida.jpg

Alkuperäisestä luostarikirkosta puuttui torni, koska fransiskaani säätykunta ei sallinut rakentaa tornia.

Riddar Entrén i väster.jpg


Kuninkaat Magnus Ladulås ja Karl Knutsson Bonde on haudattu pääalttarin eteen. Magnus Ladulås oli kuningas 1200-luvulla ja Karl Knutsson Bonde 1500-luvulla. Bonden suku on ikivanhaa aatelissukua. He omistivat kymmeniä linnoja ja herraskartanoita ja suvun omistuksessa on vieläkin joitakin niistä, sillä Bonden suku elää vieläkin täyttä päätä. Yksi Bonden suvun linnoista on Maurizberg, jonka nykyään omistaa Liisa Lipsanen, Dannyn ex-vaimo.

Bondeska palatset, fasad mot Riddarhustorget (vänster) och mot Vasabron (höger).

Yksi Bonden suvun palatseista sijaitsee lähellä Riddarholmia, sillan toisella puolella, Ritarihuoneen kanssa "seläkkäin". Bonde suvun palatsissa sijaitsee nykyään Korkeinoikeus ja rakennuksen omistaa valtio. Rakennus on kulttuurimuistorakennus.

Bonden suvulla oli palatsi Riddarholmillakin, ns Cruuska palatset, joka paloi ns Riddarholmin tulipalossa vuonna 1802 tuusan nuuskaksi. Palatsi sijaitsi Wrangelin suvun omistaman palatsin viereessä, aivan kirkon kupeessa. 

Tombe de Magnus Ladulas et de dans l'église de la noblesse à Stockholm.jpg

Magnus Ladulås, Magnus Ladonlukko

Carl02RiddarhJTD.jpg

Carl-II-SwedenGrave.jpg

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret sett från nordöst.jpg

Karolinska gravkåret, Karoliininen hautakappeli

Karoliininen  tulee kuninkaitten nimistä Karl 1600-1700-luvilta, joka latinaksi on Carolus.

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret utsidan detalj.jpg

Karolinska gravkoret

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret detalj.jpg

File:Riddarholmskyrkan Karolinska gravkoret.jpg

File:Riddarholmskyrkan emblem på gustavianska gravkoret.jpg

Nescit occasum.jpg


File:Riddarholmskyrkan interiört 2.jpg

File:Riddarholmskyrkan interiört.jpg


Kirkkosali  


Torstenssonien  hautakappeli

Torstenssonin aatelissuku on numero seitsemän kreivillisten aattelisten listalla. Suvun luultiin kuolleen sukupuuttoon mutta se on olemassa, vaikkakin eri nimillä kuten Dalman, Wennerstörm ja Jerrell.


Gustavilainen hautakappeli rakennettiin 1600-luvulla. Siihen aikaan usealla kuninkaalla oli nimenä Gustav.

Riddarholmskyrkan Gustav II Adolfs sarkofag.jpg


Riddarholmskyrkan Bernadottska gravkoret.jpg

Bernadottekappeli rakennettiin 1800-luvulla. Nykyinen kuningasperhe kuuluu Bernadottesukuun.

20130606GraveCarl14.JPG

Riddarholmskyrkan interiör.jpg

Riddarholmskyrkan Magnus Ladulås sarkofag.jpg

Kuningas Magnus Ladulås pääalttarin edessä. Kirkossa ei pidetä jumalanpalveluksia lainkaan.

Riddarholmskyrkan Vapensköldar i sidskeppet.jpg

Serafimerorden, Serafiimiritarikunnan jäsenten vaakunat on laitettuu kirkon seinille jo vuonna 1748. Kun joku serafiimiritarikunnan jäsen haudataan niin samana päivänä soitetaan Riddarholmin kirkon kelloja kello 12.00-13.00 välisen ajan, ns serafiimi-soitto. Sen jälkeen ripustetaan henkilön serafiimivaakuna kirkon seinälle. Vaakuna laaditaan yhtä aikaa kun henkilö julistetaan ritarikunnan jäseneksi ja hänen kaulaansa ripustetaan ritarikunnanketju. Kirkon ovet ovat aina avoinna serafiimikellojen soiton ajan. Siitä ilmoitetaan kirkon kotisivuilla ja luultavasti myös Hovin svuilla. Kymmenen Suomen peresidenttiä on serafiimijärjestön jäsen, Mannerheimistä Niinistöön. Uusiksi jäseniksi sallitaan nykyän vain ulkomaalaiset päämiehet sekä Ruotsin kuingasperheen jäsenet. Viimeksi jäsenyyden ovat saaneet prinssi Daniel ja prinsessat Estelle ja Leonore.

Kuningas jakaa sillloin tällöin serafiinimitalleja ansioituneille ruotsalaisille. Mitallissa on kuningas Fredrik I av Hessenin kuva. Hän toimi Ruotsin kuninkanaa vuosina 1720-1751. Siihen aikaan ei nainen voinut olla hallitsija joten kunininkaan sisaren mies, tämä Fredrik Hesseniläinen, sai toimia kuinkaana aikansa. Vain 150 henkilöä on saanut täälaisen mitallain kuten esimerksiksi Jakob ja Peter Wallenberg. Suomalainen kaupunki Hamina on saanut nimensä tämän kuninkaan mukaan.

Riddarholmskyrkan orgelläktaren.jpg

Kirkon urut ovat toisinaan käytössä kun kirkossa pidetään urkukonsertteja.

20130606GraveOscar2.JPG

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Storkyrkan


Storkyrkan/Suurkirkko, Gamla Stan
 (kuva on otettu kirkonpäädystä, kuinkaanlinnan edustalta)

Virtuaalinen vierailu täällä

Kirkko on avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 9.00-16.00
Aamuhartaus kahdella kielellä kello 9.00

Sisäänpääsymaksu  40 kr:
(paitsi ei aamuhartauteen ja jumalanpalveluksiin sunnuntaina kello 11.00, esirukousmessuun lauantaina kello 11.00 ja torstaiseen hiippakunnanmessuun kello 12.00).

Olaus Petri Vädersol Slottsbacken mars 2007.jpg

 Olaus Petrin/Olof Petterssonin patsas 

Olaus Petri oli uskonpuhdistaja ja diakooni. Hän käänsi Raamatun ruotsiksi.

Niin kovin suuri ei tämä kirkko ole vaikka nimi siihen viittaakin. Storkyrkan on Tukholman hiippakuunnan tuomiokirkko ja vanhin seurakuntakirkko Tukholmassa, peräisin Birger Jarlin ajalta. Alunperin kirkkoa kutsuttiin nimellä Bykyrka, kyläkirkko, koska se oli kylän kirkko eikä kuulunut luostarille. Alkuperäinen Bykyrka oli rakennettu puusta eikä sillä ollut kellotapulia lainkaan. 

Kirkko on mahdollisesti rakennettu heti kun Stadsholmenille alettiin rakentamaan asutusta. Kirkko rakennettiin Stadsholmenin korkeimmalle paikalle, aivan kuten oli tapana kristityissä maissa. Kirkko paloi joskus 1200-1300-lukujen vaihteessa. Kirkko oli katollinen kirkko keskiajalla ja pyhitetty Pyhälle Nikolaukselle ja myöhemmin  myös Neitsyt Marialle ja Pyhälle Erikille. Pyhä Nikolaus oli merenkulkijoiden pyhimys ja Tukholma oli siihen aikaan jo vilkas merenkulkukaupunki.

Uusi kirkko rakennettiin kivestä ja se valmistui vuonna 1306. Uppsalassa ja Eskilstunassa oli jo sitä ennen tuomiokirkot. Uppsalan tuomiokirkko oli pyhitetty Pyhälle Erikille ja Olav den Helige, Pyhälle Olaville. Eskilstunan tuomiokirkko Pyhälle Eskilille. Molemmat tuomiokirkot olisivat halunneet saada Gamla Stanin omaan hiippakuntaansa.

Ensimmäinen jumalanpalvelus ruotsinkielellä pidettiin 12. helmikuuta vuonna 1525 kun Olaus Petri vihittiin Suurkirkossa Kristinan kanssa. Olaus Petri ei ollut pappi vaan diakooni, joten häntäkin koski säännöt selibaatista. Mutta tämä oli uskonpuhdistuksen ajalla, jolloin uskaliaimmat toimivat selibaattia vastaan. 

Vain vuosi sen jälkeen Olaus Petri julkaisi Uuden Testamentin ja Psalmboken (Virsikirjan) ruotsinkielellä. Olaus Petri jatkoi virkaansa Suurkirkon diakoonina ja ajoi asiaa ruotsinkielisen Raamatun tarpeesta. Vuonna 1541 ilmestyikin sitten ns Gustav Vasan Raamattu, joka oli ruotsinkielinen. Lopulta Olaus Petristä tuli pappi ja Suurkirkon kirkkoherra. Hänet on haudattu Suurkirkon saarnastuolin alle ja hänen patsaansa löytyy kirkon ulkopuolelta kirkon seinustalta.


Tämä on kuningas Gustav Vasan oma Raamattu, se aivan ensimmäinen ruotsinkielinen Raamattu. Löytyy Vasamuseosta. Galärvarvsvägen 14, Djurgården.

Kuningas Gustav Vasa aikoi yhdessä vaiheessa hajoittaa kirkkorakennuksen. Olof niminen kippari toimi kirkon vahtimestarina ja hän puhui järkeä kuninkaalle. Kirkko sai jäädä paikalleen. Kippari Olof, tai Olof Erikson, sai hautapaikan kirkosta saarnastuolin alta.

Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1306, mutta vasta 1600-luvulla kirkkoa alettiin kutsumaan Suurkirkoksi/Storkyrkan. Kirkko rakennettiin saksalais-balttialaisen mallin mukaan tiilestä, kuten Riddarholmin kirkkokin. 1400-luvulla oli Suurkirkossa yli 30 pyhimysalttaria.


Själakoret

Ruotsin eduskunta alunperin kokoontui Arboga'ssa ja Västerås'issa ja vasta vuodesta 1582 eduskunta kokoontui Tukholmassa. Siihen aikaan eduskunnassa istui neljä säätyä, aateliset, papit, porvarit ja talonpojat. Heille tarvittiin tilat kokoontua. Suurkirkon tiloihin järjestettiin huone ns Själakoret/sielukuori, jossa papit halusivat pitää eduskunnan istuntoja. Vasta vajaat kolmesataa vuotta myöhemmin  vuonna 1833 valmistui eduskuntatalo Riddarholmenille. 

Suurkirkossa on kruunattu monen monta kuningasta virkaansa. Useita kuninkaallisia vihikiäisiä on myös toimitettu vuosien aikana kirkkosalissa.

Kirkko sijaitsee Tukholman kuninkaallisen linnan ja Börssitalon välissä, Stadsholmenilla. Sisäänkäynti Trångsund nimiseltä kadulta. Siinä on Nobelmuseo myös aivan seinän takana. Sisäänkäynti museoon Stortorgetin puolelta.

Vädersolstavlan, Storkyrkan 

Tämä taulu on vanhin kuvaus Tukholmasta, anno domini 1535. Taulu on öljyvärimaalaus ja kooltaan 163x110 cem. Luultavasti taulun on malannut Urban målare, oikealta nimeltään Urban Larsson. Hän toimi kuningas Gustav Vasan hovimaalarina.




 Slottsbacken, tältä puolelta kirkkoa ei ole sisäänkäyntiä kirkkoon.


Kikrko on viisilaivainen tiliskivikirkko. Barokin tyyli ja gootiinen tyyli yhtyvät kirkossa. Kirkkoa on korjailtu ja uusittu useammankin kerran. Kirkkosalissa on ahtaan tuntuista, sillä saliin on yritetty mahduttaa vähän yhtä sun toista. Valtavan paksut tiiliskivestä rakennetut pilarit saavat aikaan illusion että kirkkosali olisi vielä tavallistakin pienempi ja ahtaampi, mitä se todellisuudessa on.

Stockholm Stor Innen Rosette.JPG

Sweden. Stockholm. Gamla stan 026.JPG

Tässä kastemaljassa on moni tukholmalainen kastettu, niin kuninkaalliset kuin tavallisten ihmisten lapsetkin. Kastemalja on vuodelta 1514. Tämä ei toki ole alkuperäien malja, vaan se alkuperäinen on Historiallisessa Museossa Tukholmassa.

Bild: 9529318 (9529318.jpg). Motiv: krucifix. Foto: Lennart Karlsson

Historiallisessa museossa on myös tämä Saksassa valmistettu krusifiksi 1400-luvulta.
Bild: 9529512 (9529512.jpg). Motiv: Göran. Foto: Lennart Karlsson

Historiallisessa museossa on myös tämä Bernt Notken verstaassa valmistettu puusta, kullasta ja raudasta tehty patsas vuodelta 1489.


Sankt Göran och Draken monumentti on kopio tuosta ylenpänä olevasta alkuperäisestä patsaasta. Tämä on kansallinen monumentti jota kaikki tukholmalaiset koululaiset käyvät katsomassa opettajansa kanssa.
Valtionhoitaja Sten Sture vanhempi antoi rakennnuttaa tämän patsaan, sen kunniaksi että hänen armeijansa voitti unionin kuninkaan, Tanskan kuninkaan Kristianin, Brunkebergin torilla keskellä Tukholmaa vuonna 1471. Teoksen on valmistanut tanskalainen kuvanveistäjä Bernt Notke vuonna 1489. Teos on veistetty tammipuusta. Sten Sture oli rukoillut sotilaiden pyhimykseltä Sant Göran'ilta ennen sotaa apua ja tukea. Sten oli luvannut Sant Göran'ille että "Ge mig segern i striden mot Dansken så lovar jag att instifta ett altare till dig och resa en enorm helgonstaty över dig i Storkyrkan”. Siis "Anna minulle voitto taistelussa tanskalaisia vastaan, niin lupaan laitattaa alttarin sinun kunniaksesi, ja pystyttää valtavan pyhimyspatsaan sinun kunniaksesi Suurkirkkoon ".

Göran och Draken on ns relikvarium, siis esine jonka sisällä on pyhimysten jälkeenjäännöksiä. Patsaan vihkijäisissä vuonna 1489 laitettiin sen sisään, Sant Göranin rintaan, Sant Göranin, Sant Blasiuksen, Sant Germanuksen, Sant Leon, Sant Martinuksen, Sant Donatuksen ja Sant Cyriacuksen pyhiä jälkeenjäännöksiä. Paikalla oli Roomasta paavin nuntie Antonius Masth, joka kuskaksi reliikit Tukholmaan silloisen paavin pyynnöstä tai luvalla. Silloinen paavi oli Leo X Medici, joten liekkö tuo Sant Leon reliikit olleet hänen omia hiuksiaan tai hampaitaan. Totta kai paavi piti itseään pyhimyksenä jo elinajallaan, miksipä ei.

Patsas esittää kuulua eurooppalaista legendaa Göran'ista ja hänen leijastaan. Legenda symbolisoi Sten Sturen voittoa.


Gamla Stan'ista löytyy toinenkin samanlainen patsas Köpmantorget'ilta. Patsas vihittiin vuonna 1910, kuten ylemmästä kuvasta näkyy.  Kuvassa oleva alempi katu on nimeltään Brunnsgränd, ja siinä patsaan alla sijaitsee kaunis suihkulähde, joka aikaisemmin toimi alueen asukkaiden vesipostina. 


Köpmanatorget


Stockholm Storkyrkan Innen Seitenschiff Gewölbe.JPG



Tämä seitsenhaarainen kynttelikkö on luultavasti valettu Saksassa 1400-luvulla. Luultavasti kuninags Magnus Erikson lahjoitti kynttelikön Suurkirkolle. Kynttelikössä on myös merkkejä siitä että siinä on ollut teline Raamatua varten. Kun kruununprinsessa Margareta haudattiin vuonna 1920, niin hän oli toivonut ettei hänen hautajaisjumalanpalveluksessa saisi kirkossa olla sähkökynttilöitä vaan pelkästään luonnollisia. Siitä syystä tässä kynttelikössä tulee aina olemaan elävät kynttilät.

Bild: 9531136 (9531136.jpg). Motiv: yttersta domen. Foto: Lennart Karlsson

Albertus Pictor kävi Suurkirkossa 1400-luvulla maalaamassa kalkkimaalauksia.


Stockholm Storkyrkan Innen Hochaltar 3.JPG

Pääalttarin alttaritaulu putsattiin muutama vuosi sitten pumpulitikkujen ja sienien kanssa ja pinta käsiteltiin. Nuo kiiltävät osat ovat hopeaa.


Nämä kaksi pientä aitiota ovat alunperin valmistettu kuninkaallisia varten, toinen kuninkaalle ja toinen kuningattarelle. Kuingaspari istuu nykyään kirkkosalin etummaisessa penkissä. Kuninkaallisen perheen muut jäsenet istuvat näissä aitioissa, esimerkiksi valtiopävien avajaisjumalanpalveluksessa. Mikään tavanomainen Jumalaopalvelus se ei ole vaan ekumeeninen toimitus, sillä Ruotsissa ei ole valtion kirkkoa ja näin olleen kaikki uskonnot ovat tasa-arvoisia.


Stockholm Storkyrkan Innen Königsloge Krone 2.JPG

Storkyrkan Orgel (1).jpg

Storkyrkan Orgel (5).jpg

Stockholm Storkyrkan Innen Gewölbe 3.JPG


Sankt Göran och draken


Tämä laiva on ns votivskepp. Votiivilaivat ovat hyvin yleisiä Ruotsissa, varsinkin rannikolla ja lähellä satamia sijaitsevissa kirkoissa. Votiv tarkoittaa palvontaa. Joku laivavarustamo lahjoitti tämän votiivilaivan kirkolle 1950-luvulla. Laivan on vamistanut Harald Åkerlund. Alkuperäinen veistos sijaitsee Sjöhistoriskamuseet, Maritima Museossa, Djurgårdsbrunnsvägen 22, Djurgården.



Olaus Petrin hautapaikka sarnastuolin alla. Saarnastuolin lahjoitti kirkolle kauppias Anders Larsson vuonna 1605.


1600-luvulla ilmestyi kirja, ns Bänkboken, jossa luki missä kukin sai istua kirkossa. Oli erityinen miesten ja erityinen naistenpuoli. Kolme ensimmäistä penkkiriviä oli varattu valtakunnan neuvoksille. Kaksi seuraavaa penkkiriviä oli varattu aatelisille ja seuraava penkkirivi hovioikeudelle. Vasta seitsemännellä penkkirivillä sai istua kaupungin porimestari ja hänen takanaan kolmella rivillä istui kaupungin virkamiehet. Viimeisellä penkkirivillä, 22:lla, oli istumapaikat varattu kaupungin porvareille. Naisten puolella oli viisi ensimmäistä riviä varattu valtioneuvosten ja aatelisten rouville. 

Tavalliset kansalaiset eivät saaneet istua kirkossa vaan he saivat seisoa taustalla tai seinustoilla.



Lars Bengtsson Skytten ja hänen vaimonsa hautamuistomerkki

Lars Bengtsson Skytte oli Uppsalan ja Tukholman linnojen kuvernööri. Hänen veljensä Johan Skytte toimi kruununprinssi Gustav II Adolfin opettajana. Johan Skytte oli aatelinen vapaaherra ja valtioneuvos.

Hautapaikat lattian alla olivat erittäin suosittuja keskiajalla. 1600-luvulla kirkko otti maksun hautapaikoista. Hautapaikkoja myytiin useanpaan kertaan. Hautapaikan uusi omistaja raaputti pois nimen laatasta ja laitatti siihen omaisensa nimen. Joten myöhemmin oli mahdotonta sanoa ketä kaikkia sinne lattian alle on haudattu. Kirkko otti maksun kaikesta, jopa sielunkellojen soitosta. 

Vuonna 1771 avattiin hautausmaa nimeltä Norra Kyrkogården, tai Norra Begravningssplatsen, jonne sitten kuskattiin kaikki jälkeenjäännökset kirkon lattian alta. 1800-lopulla vasta vietiin viimeiset löydetyt luut hautausmaalle. Nykyään kirkon alla sijaitsee nykyään kirkon lämmityssysteemi. Kuningas Gustav Vasa kielsi vuonna 1808 hautaamasta kirkon lattian alle ja hautusmaalle joka sijaitsi nykyisen börssitalon ja kirkon välissä, alue joka on nykyään viehättävä kuja.



Kirkkosalissa sijaitsevat hautamuistomerkit toki ovat jäljellä

CC Arfwedson Storkyrkan.jpg

Hans Hjertan hautamuistomerkki
Hän oli vapaaherra, poliitikko, virkamies, kirjuri ja Svenska Akademin, Ruotsin Akademian, johtaja. Myöhemmin hän sai myös pari maaherran virkaa.


4 7-armet lysestake i storkyrkan stockholm.JPG

Tämmöinen iso seitsemähaarainen kynttelikkö on nimeltään Menora ja se symbolisoi juutalaista uskontoa. Menora taitaa löytyä kaikista ruotsalaisista tuomiokirkoista. Tämä kyntelikkö seisoo pääalttarin edustalla sijaitsevilla kolmella porrasaskelmalla.  Se on noin 4 metriä korkea.

4 grav storkyrkan stockholm anders rofhstern.JPG


 Kirkon kupeessa sijaitsee tämä mukava levähdyspaikka



 Kuningas ja Silvia vihittiin Suurkirkossa


Victoria ja Daniel vihiittin myös suurkirkossa




Tässä kuninkaalliset vieraat saapumassa Victorian ja Danielin vihkitilaisuuteen Suurkirkossa.