torstai 21. joulukuuta 2023

Rauhallista joulua!

Nytorget, Södermalm

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 

toivottaa Donna Tukholmassa 

PS. Tukholmassa ei ole ollut lunta jouluna maassa 11 vuoteen. Saa nähdä miten käy tänä vuonna, kun lunta satoi tavallista aikaisemmin.

Jouluaatto, lumi pysyi maassa!


Victoria, Daniel, Estelle ja Oscar toivottavat hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

perjantai 8. joulukuuta 2023

Aspnäs


Aspnäsin kartano nykyään

Aspnäs on luonnollisestikin syntynyt Aspnäsin kartanon ympärille, aivan kuten melkein kaikki Tukholmankin asuintaajamat ovat syntyneet. Aspnäs sijaitsee 'syvällä' Upplannin maakunnassa. Sanon 'syvällä', sillä  upplantilainen historia, kulttuuri ja perinne on todellakin 'syvältä'. 

Arkeologisen ja geologisen tutkimuksen perusteella Upplandin maakunnan ensimmäisten asukkaiden oletetaan tulevan lännestä Närken ja Västmanlandin poikki, ainakin 8000 vuotta sitten. Heidän asuinpaikkansa olivat silloin rannikolla. Mannerjään sulamisen jälkeen maanpinnan nousu jatkuu. Upplanti ja itäiset osat Sörmanlandista ovat nousseet merestä. Tukholma oli saaristomerta noin 3000 eaa. Tukholman alueella maanpiannan nousu on noin 0,5 metriä 100 vuoden aikana.

Upplantilaisilla on erittäin syvällä juuret Upplannissa, eikä he halua muuttaa pois synnyinseudultaan. Ovat ikuisia patriiootteja. Eipä silti, useimmille ruotsalaisille on oma synnyinpaikakkunta erittäin tärkeä. He ovat todellakin oman maakuntansa kasvatteja. Ruotsalaisille kansallismielisyys on suorastaan häpeä. Heillä on jopa erikoinen luonteenlaatukin ja he jos jotka aina kaipaavat takaisin kotimaakuntaansa. Tukholmasta Aspnäsiin on linnunteitä noin 100 kilometriä. Tukholman pohjoisosat kuuluvat Upplantiin ja eteläiset osat Södermanlandiin.


Aspnäs gård aikoinaan

Mats Kettilmundsson/Matias Kettilmundinpoika (1280–1326) toimi vuoden ajan rikshövitsman virassa Ruotsissa ja Suomessa (en tiedä onko tälle viralle suomalaista nimitystä, virka tarkoittaa kuninkaan sotaväen päällikköä), ritari, drotsi ja Suomen käskynhaltija. Kettilmundsson syntyi vuonna 1326 Suomessa ja luultavasti kuoli Viipurissa.

Hänet nimitettiin Turun linnan päälliköksi ja häntä kutsuttiin arvonimellä capitaneus Finlandensis eli Suomen päämies. Hänellä oli kuningas Birger Magnussonin tuomiovalta sekä korkein hallinnollinen ja sotilaallinen valta Suomessa. Matias toi Turun linnaan ritariajan loiston ja järjesti juhlia sekä sisusti linnan arvokkaasti. 

Mats Kettilmundsson asui Upplannissa Aspenäsin kartanossa, mikä oli hänen säätykartanonsa. Aspnäsin korkea-aatelinen suku sai niemensä tämän Aspsnäsin kartanon mukana. Suku asutti nimittäin kartoa 1300-luvulla. 1500-luvulla omisti Trollen, Bossen ja Sparren aatelissuvut kartanon.


Pyhä Brigitta kävi täällä usein rukoilemssa tammipuun alla. Siitä on pystytetty jopa riimukiviki. Tammipuu sijaitsee kirkon luota pohjoiseen päin, minne pääsee polkua pitkin.

Kohteessa C sijaitsee Aspnäsin kirkko

Pyhän Birgitan tammi löytyy kohteesta 11. 

Tämnaren järven ympäri voi patikoida merkattua lenkkiä. Järvi kuuluu Hebyn kuntaan. Järvi on kalarikas järvi. Kalastuslupa vaaditaan. Järvi on myös suosittu patikointi alue.


Harbonäsin säätykartano, sijaitsee vastapäätä kirkkoa

Vastarannalta löytyy upea Nicodemus Tessin (vanhemman) suunnittelema säätykartano vuodelta 1630 ja nimeltä Harbonäs, missä voi yöpyä. Kohteessa A. Kartranon omisti alunperin suomalaista sukua oleva Göran Von Knorringin Tervalammelta ja nykyään Gunnar Axelssonin perhe.

Tämä on enimmäkseen yksityistä aluetta, joten lähin Uppslasta kulkevan bussin 844 pysäkki on reilun 4km päässä 272-valtatiellä. 

Aspnäs sijaitsee kauniin Tämnaren järven rannalla, E4 tien läntisellä alueella. Kylä sijaitsi aikoinaan aivan järven rannalla, mutta jääkauden jälkeinen maannousu on aiheuttanut sen, että kylä sijaitsee nykyään hieman kauenpana järvestä. Kylä on kuuluisa kirkostaan ja säätykartanostaan. Muuten täällä ei asu montakaan asukasta. 

Järven ympäristössä on paljon maajusseja, joilla on myymälä, missä he myy omia tuotteitaan. Alueella myydään mys muita paikallisia tuotteita. Putiikkeja on runsaasti, mutta ne on usein vaikea huomata autosta käsin.

Suuri alue kirkon ympäriltä on nykyään luonnonreservaatti aluetta. Ruotsissa syntyy luonnonreservaatteja historiallisille alueille. Näin taataan ettei alueelle tulla koskaan rakentamaan mitään, vaan se sälytetään entisellään.

Varsinainen Gammal Aspnäs/Vanha Aspnäs sijaitsee kirkon luota etelään päin. Sinne pääsee suoraan Öndbyn bussipysäkiltä.

Aspnäsin kirkko rakennettiin aluneprin Aspnäsin kartanon omistajien köyttöön. Siitä syystä krikkoa kutsutan nimellä gårdkyrka/kartanokirkko, ja tässä taas tulee tuo sana gård esille, mikä tarkoittaa vaikka mitä, esimerkiksi  pihaa, kartanoa, ja paljon muutakin.

Kirkko rakennettiin 1300-luvulla maatilakappeliksi aj se pyhiettiin Sangt Göranille/Pyhälle Yrjölle/San Giorgio italiaksi. On hvyä muistaa että useimmat ruotsalaiset kirkot rakrnnettiin katollisella ajalla, ja kirkkoja ei juuri muuteltu tai muokattu, kun niistä tehtiin luterilaisia kirkkoja. 1500-luvulla kirkko paloi. Vuoden 1796 jälkeen kirkko joutui rappeutumaan ja oli melkein raunioitunut, kun se vihdoin kunnostettiin 1900-luvulla. Vuonna 1962 kirkko vihittiin uudelleen.

Aspnäs gårdkyrka/Aspnäsin kartanon kirkko

Kirkko on suljettu talviaikaan, mutta kesäaikaan on täällä tapana tarjoilla kirkkokahvit vierailijoille. Yhteyttä voi ottaa seurakuntaan puh. 4629222360 ja sopia käynnistä!

Bussi 513 pysähtyy kirkkon johtavan tien kohdalla Jägartorpin pysäkillä. Parasta sanoa etukäteen kuskille että hän pysähtyy siinä. Bussi kulkee Tierpin ja Östervålan välillä. Bussi tai juna ja bussi Tukholmasta Östervålaan. Tukholmasta Tierpiin junalla.



Aspsnäin kartanon kirkko kuuluu Östervålan seurakuntaan, mihin kuuluu noin 2000 asukasta. Aspnäsin säätykartano myytiin vuonna 1970 Västmanlandin lääninhallituksen kautta Västmanlands Läns Landsting, mikä vastaa paikallista 'sotemaakuntaa'. Östervålan seurakunta osti Aspnäsin kirkon ja siihen kuuluvan puistoalueen.

Kirkko on rakennettu 1300-luvun alussa. Tunnettu mm. koska Pyhä Birgitta on käynyt paikalla. Joskus 1500-luvulla kirkko paloi. Se on kunnostettu useita kertoja ja myös rakennettu uudelleen. Vuoden 1796 jälkeen kirkko sai rapistua, se on ollut myös kartanon käytössä lammasten tilana. Kirkko pelastettiin ja vuonna 1962 arkkipiispa Gunnar Hultgren vihki kirkon uudelleen käyttöön.