Skogskyrkogården You Tube

 

Video on näköjään filmattu syyskuussa 2022. Filmaaja on matkustanut metrolla Skogskyrkogårdenin pysäkille ja läksi siitä käveleäämän Sockenvägeniä pitkin ja kääntyi sitten oikelle Kapellslingan kujalle. Kiitos filmaajalle tästä erittäin mielenkiintoisesta videosta! 

Suositteen lämpimästi vierailua Skogskyrkogårdenissa!

Bussi ilman kuskia

Bussi 549 ilman kuskia kulkee Barkarbyn ja Brakarbyn Ikean väliä.

Barkarbyhyn pääsee Tukholmasta parhaiten paikallisella Kungsängeniin kulkevalla sähköjunalla. Barkarbyssä sijaistee suosittuu ostoskeskus, Barkarby Handelsplats. Mistä löytyy melkein kaikki tunnetuimmat firmat, myös IKEA. 

Barkabyn juna-asemlata lähtevät bussit 550 ja 567 pysähtyvät ostoskeskuksen edessä. Tukholmasta ensin paikallisella sähkäjunalla/pendeltåg Barkarbyn asemalle ja siitä sitten busseilla loppumatka. Kävellen tulee matkaa noin vajaa kaksi kilometriä, ja tottumattoamell vaiek alöytää suorin reitti. 

Ostoskesukseen on melkein lyhempi matka Jakobsbergin juna-asemalta, vaikka sitä kautta on vielä vaikeampi löytää kävellen perille, joten suosittelen bussia! Jakobsberg on seuraaava juna-asema Barkarbyn jälkeen. Jakobsbergin bussiterminalista lähtee julmetun paljon busseja joka suuntaan. Muun muassa bussit 552H, 567, 552V, 267 kulkevat Jakobsbergista Barkarbyn ostoskeskukeen. Useimmat bussit taitaa kulkea Barkarbyn ja Jakobsbergin väliä ja siinä välimaatossa sijaitsee Barkarbyn Handelsplats.

Olen aikoinaan kauan sitten, noin 45 vuotta sitten, asunut tällä suunnalla, mutta alueet ovat muuttuneet niin paljon etten tunnista enää niitä. Suurtukholma on kasvanut vauhdilla.

Kuskittomia sähköjunia on ollut Euroopssa on ollut jo kauan, mutta nykyään on bussejakin mitkä kulkee ilman kulsettajaa. Ruotsissa on näitä busseja useamalla paikkakunnalla, mutta Suurtukholmassa sai Barkarby ensimmäisenä tällaiset bussit.

Bussifrima Nobina oli ensimmäinen bussifrima Skandinaviassa, mikä aloitti bussiliikenteen  ilman kuljettajia vuonna 2017. Mutta vielä on paljon kehitettävää jotta saadaan liikenne tomimaan tyydyttävällä tavalla, jota siitä olsi hyötyä useammallekin. Nyt bussi on tilattava koska se ei liiku aikataulun mukaan, ainakaan vielä, ja sillä  on vain yksi ainoa reitti, mitä se pystyy kulkemaan. 

Liikenne kulkee  Barkarbysta linjaa  Stora torget – Löjtnantsgränd –Korpralsvägen – Barkarbyn ostsokeskus itään päin ja päinvastoin. Siis melko lyhyen reitin.

Sen sijaan, että menee pysäkille ja nousee bussiin aikataulun mukaan, tilataan bussi Res i Barkarby-sovelluksen kautta. Tilauksessa valitaan, minkä osoitteiden välillä haluaa matkustaa, ja sovellus näyttää sitten mitkä nouto- ja palautuspaikat ovat lähimpänä osoitteita. Barkarbystadenissa on alusta alkaen noin 30 nouto- ja palautuspaikkaa, joista lähin on korkeintaan muutaman minuutin päässä antamastasi osoitteesta. Nouto- ja palautuspaikat näkyvät vain sovelluksessa, ja niitä tulee vähitellen enemmän ja ne kattavat suuremman alueen.

Bussit ovat liikenteessä arkisin noin klo 06.30-09.00 ja 12.30-19.00 ja lauantaisin noin klo 11.30-19.00. Bussiin mahtuu kerrallaan 11 matkustajaa. Nopeus on rajoitettu enintään 15 km/h.

Hyvää matkaa!

Dramaten

Dramaten, Kungliga Dramatiska teatern, Nybroplan

Näin Wikipedia esittelee Dramatenin :"Dramaten, muodollisesti Royal Dramatic Theatre, on Ruotsin kansallinen puhutun draaman näyttämö." Nyt on tunnettua että Google kääntää päin seiniä usein miten suomen kielen. Harmillista. Ruotsin kielen Google pystyy kääntämään erittäin hyvin. Johtunee siitä että englannin kieli ja ruotsin kieli ovat läheistä sukua keskenään, melkein kuin saman kielen kaksi eri murretta.

Ruotsissa ei ole kansallisteatteria lainkaan, vaikka monet kutsuvat Dramatenia kansallisteatteriksi. Dramatenin omistaa valtion omistama osakeyhtiö. Hallituksen sivuilta voi luke aseuraavaa: "Dramatenin tulee vaalia ja edistää ruotsin kieltä ja kansallista kulttuuriperintöä teatterin alalla. Teatterin tarjonnan tulee olla monipuolinen ja sisältää sekä ruotsalaisia ​​että kansainvälisiä klassikoita ja moderneja teoksia. Draaman historia ulottuu Kustaa III:n ajoille ja sillä on aina ollut läheiset siteet valtioon. Vuodesta 1975 lähtien yhtiö on ollut valtion omistama osakeyhtiö."

Ruotsissa ei ole tarvetta teattereista, ei edes kansallisteatterista. Kulttuurista ei tavalliset työläiset välitä, vain ryhmä kulttuurialan ihmisiä harrastaa kulttuuria. Useat teatterijohtajat Ruotsissa ovat olleet suomalaisia. Kultturialalla ylipäätään on melko paljon suomalaisia. Dramatenin johtajana on toiminut muun muassa Lasse Pöysti.

Tiedän että moni asia Ruotsissa on suomalaisten vaikea ymmärtää, aivan yhtä vaikeaa kuin ruotsalaisten ymmärtää suomalaisia ilmiöitä. Suomalaiset näkee Ruotsin suomalaisin silmin ja näin ollen erehtyy luuleman että Ruotsi olisi samanlainen maa ja ruotsalaiset samanlaista kansaa kuin suomalaiset, mutta erothan ovat aivan valtavan suuret.

53 vuoden maasta poissaolon jälkeen huomaan ettei Suomi ole enää sama kuin se oli aikoinaan. Selaan kerran päivässä kahta suomalaista mediaa nykyään, kun pandemian ajalla on eläkeläisillä ollut aikaa, ja huomaan että suurin osa artikkeleista sisältää outoja asioita, joita en käsitä, enkä ymmärrä vaikka kuinka yritän. Suomen kieli on muuttunut erittäin rumaksi ja suorastan sivistymättömäksi, sillä mediakaan ei välitä olla asiallinen ja tarkka, vaan panee aina överiksi, siis liioittelee. Melko ärsyttävää, kun on tottunut lyhyeen ja ytimekkääseen realistiseen kielenkäyttöön Ruotsissa.

Suomalainen media uutisoi Ruotsin tapahtumista siihen tyylin että jätetään tärkein pointti kertomatta. Näin saadaan suomalaiset lukijat kehittämään erilaisia ennakkoluuloja Ruotsista ja lukijat sitten värittävät ruotsalaiset uutiset omalla mielikuvituksellaan. Kaipaan puhdasta realismia suomlaiseen raportointiin!

Tukholman kaupunginteatteri, Kulttuuritalo

Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Kulttuuritalon yhteydessä ja se saa enempikin toimia kansallisteatterina, vaikka se ei sitä ole. Kaupunginteatteri on toiminut huonosti viime vuosina kun teatterinjotaja otti hengen itseltään työerimielisyyksien takia. Näyttää siltä kuin teatteri olisi elänyt jonkilaisessa suljetussa kuplassa, mistä ei saanut tihkua sanaakaan ulospäin. Nykyinen ja sitä edeltänyt kaupunginteatterin johtajat ovat suomalaisia.

Dramatenin johtajistakin on muutamat olleet suomalaisia, koska näköjään tämä ala ja varsinkin johtajuus ei kiinnosta ruotsalaisia. Luultavasti Suomessa luullaan että Dramaten on jotain  aivan erikoisen hienoa, koska se on kuninkaallinen, mutta ei siinä ole mitään erikoista muuten kuin itse rakennus. Alunperinhan Dramatenin teatteri oli vain ylimystöä varten, vaikka sitä ei ilmaistu ääneen. Tavikset eivät olisi kehdanneet edes nousta portaita ylös. NIin jyrkästi ruotsalainen yhteiskunta on ajan saatossa jakautunut kasteihin. Hienosto väki pukeutuu tavisten tyyliin ettei he eroa katukuvassa. Tästä jakautumisesta ei kuitenkaan ole aiheutunut kireää ilmapiiriä, vaan se on luonnollista ruotsalaislle.

Siitä ei ole kauakaan aikaa kun Ruotsin valtiopäivillä oli kaksi kammaria. Vuonna 1966 aateliston, papiston, porvareiden ja maanviljelijöiden säätyparlamentti lakkautettiin samana vuonna ja korvattiin kaksikamarisella parlamentilla. Toiseen kammariin pääsi edustajaksi ja äänestäjäksi jos oli  miespuolista sukupuolta, jolla oli huomattavat tuloa tai suuret omaisuudet. Ensimmäiseen kammamriin vaadittiin vielä suurempaa varallisuutta, mutta tulo- tai varallisuuskynnyksen ylittäneet naiset saivat äänestää ensimmäisen jaoston vaaleissa. Eduskunnan toinen kamari lakkautettiin vasta vuonna 1971.

Ruotsissa ei olla erityisemmin kiinnostuneita teattereista tai kultuurista ylipäätään. Useimmat käy vain joskus elokuvissa ja se riittää monelle kulttuuritapahtumaksi. Kulttuuritoiminta on jonkinlaista pakkopullaa Ruotsissa, mistä päättää paikalliset politikot. Joillakin paikkakunnilla on syntynyt kulttuurisotia, kun politikot ja kulttuuriväki eivät ole olleet yhtä mieltä mistään.

Ruotsin kuninkailla on ollut pitkä perinne jakaa mitalleja kulttuurialalla kauan toimineille henkilöille. Luultavasti se oli kuningas Gustav III, joka pani alulle tämän mitallien jaon kulttuuriväelle ja nykyään se on  perinne, minkä tarkoitusta ei kukaan tule edes ajatelleeksi. Melko varmasti tästä syystä kulttuuri on kansan kesken kahtiajakautunut ilmiö. Ruotsissa on niin sanottu 'finkultur' ja 'taviskulttuuri', mitkä ei millään tavalla kohtaa koskaan toisiaan. 

Ruotsin erittäin pitkäaikainen historia on jakanut kansan kahtia. Kumpikin ryhmä elää ikään kuin ei sitä toista ryhmää ole olemassakaan. Herrasväki yrittää näyttää ulospäin taviksilta, pukeutuu ja käyttäytyy samalla tavalla kuin tavikset, sillä Ruotsissa on kirjaamaton sääntö, ettei saa luulla olevansa jotain. Se on suurin synti mikä Ruotsissa tiedetään!

Useimmat ovat polittisesti melko samaa mieltä kuin ruotsalaiset yleensä. Mutta yksityiselämässä kumpikin ryhmä elää omilla tavoillaan ja  tottumuksillaan. Näin on syntynyt kaksi kulttuuria, kaksi teatteria, Tukholman Kuninkaallinen draamateatteri 'Dramaten' ja enempi tavisten tyylinen Stadsteater/kaupunginteatteri.

Ruotsissa ei ole tarvittu sotia sisällissotaa, sillä on pystytty aina sopimaan yhdessä konsensuksella. Porvareiden aloitteesta päätettiin että säädetään 'Kansankoti periaate' ohjenuoraksi yhteiskunnalle. Aate pätee melko hyvin vieläkin. Folkhemmet on metafora yhteiskunnalle, mikä on poliittisesti organisoitu sisältämään kaikki kansalaiset.

Ruotsissa folkhemmet/kansankoti käsite on alettu liittämään Ruotsin sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen ja Per Albin Hanssoniin, joka lanseerasi sen käsitteenä vuonna 1928 tarkoittaen yhteiskuntaa, mikä on koti koko kansalle, ja sille on ominaista yksimielisyys ja tasa-arvo, siitäkin huolimatta että ollaan kahtiajakautuneita ja erimieltä ilman että sitä millään tavalla esitetä julkisesti.  Mutta tämä konsensus toimii, uskoka tai älkää.

Kansankoti idea tuli kuitenkin porvareilta, jotka halusivat sivistää työväkeä saksalaisen tyyliin mukaan, opiskelemalla, lukemalla kirjallisuutta ja osallistumalla yhteiskuntatoimintaan.  Suurin osa hyvinvointi uudistuksista 1930-1950-luvuilla tapahtui poliittisen yksimielisyyden avulla yli luokkarajojen. Näin syntyi vahva yhteiskunta, mikä on jatkunut ruotsalaisena hyvinvointivaltiona.

Kuningas Gustav III kutsuttiin teaetterikuninkaaksi, sillä hän istui melkein jatkuvasti teatterissa ja hänet otettiin jopa hengiltä Tukholman Ooperassa. Tuskin ainoakaan tavallinen kuolevainen astuu jalallaan ooperasaliin.

Dramaten avattiin vuonna 1788!

Dramatenissa on pidetty monia kriisikokouksia ja nyt yritetään kaikin keinoin houkutella kävijöitä teatteriin. Skandaalejakin on ollut monta mutta suurin skandaali Dramatenissa oli vuonna 2017, jolloin yli 400 naista todisti häirinnästä ja hyväksikäytöstä. Vuosi 2017 oli vuosi, jolloin kulttuuri murskattiin lopullisesti, sanoi silloinen Dramatenin mediajohtaja. Dramaten oli pakko sulkea joksikin aikaa, jotta saatiin uusi johtaja ja tarpeeksi henkilökuntaa.

Norjalainen Eirik Stubø toimi teatterijohtajana 2015-2019. Hän sai potkut riitojen ja valehtelun takia. Dramatenin varajohtaja Maria Groop Russel otti johtajuuden, nähtävästi vain tilapäisesti. Dramatenin uudeksi johtajaksi tuli Mattias Andersson  vuonna 2020. Dramaten oli suljettuna kaksi pandemia vuotta jolloin ei johtajaa tarvittu. 

Vaikenemisen kulttuuri vallitsee Ruotsissa, ja varsinkin kulttuurialalla. Naiset ei saa rooleja teatteriesityksiiin tai naislaulajat konsertteihin muuten kuin seksin avulla. Alan seksuaalisesta hyväksikäytöstä on kertonut 456 naisnäyttelijää, joista Dramatenissa on työskennellyt 78. Dramatenissa on jaettu ulkopuolista tukea psykologin ja asianajajan muodossa. Puhutaan myös whistleblower-toiminnon käyttöönotosta, jotta työntekijät voivat lähettää ongelmista nimettömästi.

Ruotsi on ollut asuttua noin tuhat vuotta, vähintäin, sen aikaisemmasta ajasta ei tiedetä paljoakaan. Ruotsi on ollut kaiken aikaa kuningaskunta ja tulee sitä olemaan luultavasti hamaan ikuisuuteen saakka. Ruotsin historiaalinen perinne on aivan valtava ja se on vaikuttanut kansalaisten persoonallisuuteen ja kulttuuriin. 

Ruotsi on kahtiajakautunut maa, missä on erittäin rikas yläluokka, epävakaa keskiluokka ja köyhempi työväenluokka. Kulttuurillisesti on Ruotisi myös jakutunut kahtia, joten Ruotsissa on aina ollut niin sanottu 'fin kultur' ja muu kulttuuri on paikallista maakunta- tai työväen kulttuuria.

Nykypäivän hienokulttuurin voidaan sanoa olevan sama asia kuin kulttuurin esteettinen käsite. Konsepti luotiin 1700-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja siitä tuli porvariston kulttuuria. Lyhyesti sanottuna finkultur/hienokulttuuri määrittelee kulttuurin muodon, mikä perustuu esteettisiin ja perinteisiin kriteereihin.

Prinssi Eugen (1865-1847) oli kuningas Oscar II:n nuorin veli. Prinssi Eugen oli kuvaamataiteija ja käytti suurimman osan ajastaan maalaukselle. Prinssi Eugen oli Ruotsin ja Norjan prinssi. Hän paneutui niin taiteelleen ettei hän koskaan mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Syyksi on myöhemmin kerrottu se että hän viihtyi paremmin miesseurassa.

Hän oli myös poliittisesti aktiivinen. Hän osallistui mielipidekokouksiin juutalaisten ja poliittisten pakolaisten puolesta. Hän otti aivan julkisesti osaa natsismia vastaan, eikä hän pitänyt nationalismistakaan/kansallisaattesta. Luuultavasti Eugen ei koskaan viihtynyt prinssinä.

Prinssi Eugen oli tavallinen maltillinen ruotsalainen luonteeltaan ja asenteiltaan. Ruotsin kuninkaat jo varhaisessa vaiheessa olivat demokraattisia, ei tippaakaan kansallismielisiä, mutta kulttuuri silti on aiheuttanut suurimmat ristiriidat ruotsalaisessa yhteiskunnassa.

 

Takaisin Dramateniin...

Dramatenin sunnittei arkkitehti Fredrik Liljekvist ja Dramaten vihittiin käyttöön vuonna 1908. Teatteri esittää noin tuhat esitystä vuodessa kuudella näyttämöllä, ja lisäksi Dramatenin esitykset kiertävät säännöllisesti Ruotsissa ja kansainvälisestikin. 

Ensialkuun teatteriesitykset pidettiin ranskan kielellä. Uusi kansallisteatteri luotiin ulkomaisten mallien mukaan, esimerkiksi Pariisin Comédie-Francaise teatterin ja Kööpenhaminan kuninkaallinen teatterin mallin mukaan. Ajatuksena oli luoda näyttämö ruotsinkieliselle puhedraamalle, jota ei siihen asti yksinkertaisesti ollut olemassa. Kansallinen näyttämö vaikuttaisi myös ruotsin kieleen normatiivisesti, ja näin kieli päätyi Ruotsin kuninkaallisen akatemian valvonnan alle. Näillä kuninkaallisilla akatemioilla, joita on Ruotsissa 18, ei ole mitään tekemistä korkeakoulujen kanssa. Kuninkaallisia akatemioita on vain Ranskassa ja Espanjassa Ruotsin lisäksi, mutta vain Ruotsin kuninkaallisessa akatemiassa on aktiivista toimintaa.

Rakennuksen ulkopuoli on saanut vahvasti vaikutteita wieniläisestä jugendista, missä on runsaasti koristeellisia julkisivuja. Julkisivu on valkoista Ekeberg-marmoria Närkestä, minkä ovat työstäneet useat johtavat kuvanveistäjät, kuten Carl Milles ja Christian Eriksson.

Arkkitehti Bruno Lilljekvist sai tehtäväkseen  vuonna 1901 peruskorjata rakennuksen. Näin Dramatenista tuli Ruotsin komein jugendtyylinen rakennus.

Dramatenista on puuttunut hissi 113 vuotta, mutta vuosi sitten ilmestyi hissi Dramatenin portaisiin, joten nyt pääsee  liikuntavammaisetkin teatteriin. Jo oli aikakin.

Kuninkaallinen  aitio

Sisääntulon aula

Marmorifoajéessa tarjoillaan juomia tauon aikana.

Oma pieni kabinetti erikoisvieraille, kuten kuningasperheen jäsenille. Täällä passaa kuninkaan ja Silvian nautiskella kaikessa rauhassa champanjaa ennen teatteriesityksen alkua ja taulolla.

Dramatenterassen on nimeltään teatterin yhteydessä sijaitseva ravintola, mutta ravintolalla on aivan oma sisäänkäynti kadulta, Nybroplan 2. Juuri nyt se on tauolla ja se avataan vasta kesän alussa 2023. Tämä terassi on yksi suosituimmista illanviettopaikoista Tukholmassa kesäkaudella.

 

Dramatenin ruoka-ja juomapalvelut:

Dramatenin suuren teatterisalin yhteydessä tarjoillaan juomia tauolla Marmorifuajéessa. Sieltä jostain löyty myös kahvila. 

Dramatenin bakficka/'takatasku' on nimeltään Frippe, Nybrogatan 6, missä voi ruokailla päivällisen ennen kuin teateriesitys alkaa. Vaatii pöytävarauksen! 

Dramatenin teatterin sisällä on  myös niin sanottu Lilla scenen/pienempi teatterisalis, minkä yhteydessä sijaitsee myös ravintola ja foajeessa tarjoillan juomia tauolla.

Östra Rydin kirkko

Östra Ryds kyrka

Olen aikaisemmin maininnut tästä kirkosta, kun tein postauksen ihastuttavasta Österåkerin kunnasta. Östra Ryd kuuluu Österåkerin kuntaan, koska Östra Rydillä ei ole omaa kunnanvaltuustoa. Östra Rydin asukasluku on vain noin 44 000. Österåker jakantuu neljään pitäjään, Östra Ryd, Ljusterö, Roslags-Kulla ja Österåker. 

Avoinna  niin sanottuna tiekirkona kesä-aikaan 2023-07-02--2023-08-06 avoinna tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina klo. klo 11-15.

Kirkko on historiallinen kirkko, koska Gustav Vasa syntyi ja kasvoi Rydboholmin linnassa, mille tämä krikko kuului. Ruotsissa nähdään Gustav Vasan kuinkaaksi nousu valtion syntymänä. Sitä ennen maa oli jakautunut maakuntiin, mistä sitten syntyi sotemaakunnat, joilla oli oikeus asettaa kuninkaat virkaan, kantaa veroja, sekä laatia omat maakuntalait. Gustav Vasan ajalla perustettiin valtiopäivät, jolloin maakunnat yhtyi yhden kuinkaan alaisuuteen ja sai yhteiset lait. Siitä tulee nyt 500 vuotta. 

Rydbyholms slott

Östra Rydissä sijaitsee Rydboholmin linna, minkä tilukset vie suurimman osan alueen pinta-alasta. Rydboholmin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä.  Linnan kupeessa sijaitsee niin sanottu Englantilainen puisto, mihin on vapaa pääsy. 

Östra Ryd sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Alueella on oikeastan vain yksi asuintaajama Rydbossä, minkä kautta kulkee Roslagsbanan paikallisjuna Åkersbergaan ja  Österåkeriin.

Rydbosta on noin 25 minuutin matka Stockholms Östra/Tukholman itäiselle asemalle, missä sijaitsee myös metroasema Kungliga Tekniska Högskolan ja bussien 4, 6,  67 ja 94 kohtauspaikka. Tästä lähtee myös bussi 676 Norrtäljeen. Kapellskärissä sijaitsee satama, mistä pääsee autolautalla Marianhaminan kautta Naantaliin. Siitä lähtee autolautat myös Paldiskiin Viroon. Norrtäljesstä on satamaan noin 40 kilometriä.

Tukholmasta E 18 Eurooppatietä ja siltä oikealle kädelle 274 tielle, mikä johtaa Vaxholmiin.

Bussilla 670 Tekniska högskolanin metropysäkiltä Östra Rydin kirkon luokse. Kirkon luona pysäkin nimi on Östra Ryds kyrka. Pysäkiltä on noin 350 metriä matkaa kirkon luokse. Ja jos jatkaa kävelyä edelleen, niin tulee Rydboholmin linnan luokse. Siinä on Englantilainen puisto ensin, missä saa liikkua vapaasti, mutta kovin lähelle linnaa ei pääse.

Östra Rydin pitäjä on keskiajalta. Östra Rydistä tuli myöhemmin vuonna 1952  kunta ja myöhemmin vuonna 2016 tuli Österåkerista ja Östra Rydistä yhteinen distrikti. 

Östra Rydin seurakunta on yhtynyt Österåkerin ja Åkersbergan kirkkojen kanssa yhteen. Östra Rydin ja Äkersbergan taajamissa asuu noin 40 000 asukasta, joista suurin osa asuu Äkersbergassa. Rydbossa vain vajaa 600 asukasta. 

Rydboholmin linna ei ole antanut lupaa rakentaa uusia tajaamia alueelle. Tai tarkalleen sanottuna Statens Fastighetsverk/Valtion Kiinteistölaitos ei salli mitään muutettavan Rydbossa ja linnan alueella. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta. 

Östra Rydin kirkko, Österåker

Kirkko on avoinna: 

maanantaina kello 11.00-18.00

tiistaista perjantaihin kello 10.00-19.00

(suljettu lounasaikaan 12.00–13.00)

lauantaina  kello 10.00-15.00 

sunnuntaina kello 12.00-15.00

Nykyisen kirkon rakentajana pidetään Anund Sturea (kuollut 1434), joka omisti Rydboholmin vuonna 1430. Anund Sture oli ritari ja valtioneuvos. Ruotsissa valtioneuovos/stadsråd on nimitys hallituksen jäsenille, siis tarkalleen käännettynä stadsråd tarkoittaa valtineuvosta, mikä on poliittinen virka, eikä mitään muuta. 

Kuningas Kustaa Vaasa syntyi vuonna 1496 Rydboholmin linnassa Upplandissa. Östra Rydin kirkossa, joka oli silloin Rydboholmin linnan pihakirkko, seisoo 1300-luvulta peräisin oleva raskas kivikasteallas, jossa hänet kastettiin. Kirkossa  on hienoja liitumaalauksia 1400-luvulta ja kirkko on rikas taideaarre. Kirkko on avoinna jumalanpalveluksille ja muille tapahtumille.

Kunnissa nimitys on kommunalråd/kunnallisneuvos mikä sekin on poliitisen viran nimitys. Suomessahan nämä ovat presidentin myöntämiä arvonimiä, mutta Ruotsissa ei ole sellaista perinnettä lainkaan. Ruotsissa yritetään päästä irti titteleistä ylipäätään. Se kuullostaa Ruotsissa suorastaan hassulta käyttää titteleitä.  Ruotsissa ei käytetä sanaa "arvo" juuri missään yhteydessä. Arvo/värde voi olla esineellä, kuten värdesak/arvoesine, mutta ei juuri missään muussa tapauskessa. Riittää kun kutsuu henkilöä hänen nimellään. 

Ruotsissahan ei myöskään teititellä vaan täällä sinutellaan. Vain kuningasta ja muita kuningasperheen jäseniä puhutellaan heidän virkanimillään, heitä ei sinutella eikä teititellä.

Anund Sturen kuoleman jälkeen Rydboholmin omisti Vasan suku ja vuoden 1515 jälkeen Brahen aatelissuku 1690-1693, jolloin Nils Brahe hallitessaan linnaa, kirkko sai nykyisen ilmeensä. Laajennusten arkkitehti oli mahdollisesti Jean de la Vallée. 1700-luvun lopulla maalaukset kalkittiin kansliaholvissa olevia maalauksia lukuun ottamatta.

Melkein kaikissa Itämeren rannikon kirkoissa on votiivlaiva/krikkolaiva, mitkä aina ripustetaan kirkon kattoon. Kirkkolaivoja kutsutaan usein votiivilaivoiksi, koska niitä on lahjoitettu esimerkiksi merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Kirkkolaivoja saatettiin antaa myös etukäteen vaaralliseksi tiedetyn merimatkan turvaamiseksi.Lahjoilla muistettiin usein myös merellä hukkuneita. 

Johanens Iwan on vähemmin tunnettu kalkkimaalari. Hän maalasi Upplannissa muutaman kirkkoonkalkkimaalauksia 1400-luvulla. Östra Rydin kirkon lisäksi, Vendelin, Lenan ja Alundan kirkkoihin.

Entinen alttaritaulu 1300-luvulta

Satoi lunta

Luonnonreservaatit Tukholman kaupungissa

Danderyd

Danderydin kunta

PS. Minulta on jäänyt monta postausta kesken, joten yritän nyt niitä valmistella.

Danderydin kunta sijaitsee Itämeren Stora Värtanin lahden rannalla, Upplannin maakunnassa, noin vajaa 10 kilometriä Tukholman keskustasta pohjoiseen päin. Kunta on ennnen kaikkea tunnettu sairaalastaan, mikä on yksi kolmesta suuresta tukholmalaisesta sairaalasta. Sairaalaa on lisärakennttu vuosi toisensa perään. Nyt sairaala on valtavan suuri.

Danderydiin pääsee metrolla Danderydin sairaalan luokse. Tänne kulkee myös paikallsijuna Stockholms Östra statsion/ Tukholman  pohjoiselta asemalta ja sieltä lähtee myös busseja 4, 6, 67 ja 876 Danedrydin kuntaan. Asemalle pääsee metrolla 13 ja 14, jää pois kyydistä Tekniska högskolan/ Teknisen korkekolun pysäkillä.

Omalla autolla pääsee Danderydiin ajamalla Roslagsvägeniä=E18 tietä pohjoiseen päin ylittämällä Stocksundin vesiväylän, mikä on osa Itämerta.

Kunnan pääpaikkakunta on kuitenkin  Djursholm, mutta Djurshokm nimistä paikkakuntaa ei ole olemassa. Djursholmin centrum/keskusta sijaitsee  Auravägenin ja Vendevägenin riteyksessä, minne jaa bussit 601, 602, 606 ja lähin juna-asema on Vendevägenin asema, minkä ohitse ajaa bussi 606.

Täällä asuu enimmäkseen erittäin varakasta väkeä, mutta täällä asuu myös maahanmuuttajia. Ruotsiin on tullut kautta aikojen runsasti rikkaita pakolaisia, sekä henkilöitä joilla on hyväpalkkainen työ. 

Varsinkin rikkaat juutalaiset ovat satsanneet varojaan julkisten rakennusten ja sairaaloiden, sekä koulujen rakentamiseen, kultturiin ja hyväntekeväisyyteen. Juutalaiset peristuvat kaksi seurakuntaa jo 1700-luvulla Tukholmaaan ja Marstrandiin. Mitäpä Ruotsi olisi ilman maahanmuuttajiaan.

Carl Henrik Carlsson on kirjoittanut paksun kirjan nimeltä 'Judarans historia i Sverige', mikä perustuu historiallisiin tutkimuksiin. Kirja avaa juutalaisten mielenkiintoista ja erittäin arvostettua historiaa Ruotsissa. Juutalaiset ovat integroituneet erittäin hyvin yhteiskuntaan jo monessa sukupolvessa.

Danderydin kunta perusti pakolaisaallon aikana 2015-2016 kuntaan asuntolan entiseen suljettuun esikouluun. Ruotsissa on vastaanottokeskuksia vain jokunen, ja nekin sijaitsee tuolla maan pohjoisosissa. Tänne tulevien on hankittava asuinpaikkansa ensisijaisesti  itse. Vain yksityiset tarjovat asuinpaikan heille, usein miten parakeissa. Lapsiperheet saavat hieman isomman ja paremman asunnon. On myös vaatimus että he elättävät itsensä sinäkin aikana kun he odottavat lupaa jäädä maahan. 

Migrationsverket voi antaa tukea, 71 kruunua aikuiselle per vuorokausi, ja siihen sisältyy kaikki kulut ruuasta bussilippuihin ja puhelinmaksuihin, mutta ei asuminen. Tuota summaa ei ole korotettu 28 vuoteen !!! Monet ukrainalaiset pakolaiset ovat lähteneet pois Ruotsista juuri siksi, ettei tuo 71 (06.52€) kruunua vuorokaudessa riitä mihinkään. 

Ruotsin rikkain nainen Antonia Ax:sson Johnsson palkkasi heti paikalla 100 pakolaista omiin firmoihinsa töihin. Hän omistaa suuren määrän firmoja ja osakkeita monissa muissa firmoissa. Antonia tosin ei asu Djursholmaissa, vaan Uppland Väsbyssä, missä hän asuu hevostalleillaan. Hänen hevosensa yhdessä Stefan Perssonin perheen (=Hennes & Mauriz) hevosten kanssa ovat maailman parhaita ratsastuskilpailu hevosia. Ruotsi onkin maapalon johtavin maa ratsastuksessa. Ruotsin kaksi suosituinta urheilulajia on jalkapallo ja ratsastus. Suur-Tukholmassa on hevostalleja parin kilometrin välein!

Danderydin kunta jakautuu neljään alueeseen, varsinainen Danderyd, Djursholm, Stocksund ja Enebyberg. Tämä alue on Tukholman 'gräddhylla'/kermahylly, missä asuu erittäin rikasta väkeä.

Danderydin seurakuntaan kuuluu Danderydin kirkko, Enebybergin kirkko, Sätraängs kyrkan, Djursholmin kappeli, Altorpin kappeli, Petruskyrkan ja Danderydin sairaalan kirkko. 

Danderydin kunnassa asuu enimmäksen hyvin varakasta väkeä jotka maksavat vähemmän kunnallisveroa, koska he ei vaadi paljoakaan palveluita ja infratuktuuria alueelleen. Ruotsin keskimäärinen kunnallisvero on 32,12%, Danderydissä kunnallisvero on 29,34 %.

Kunta käsitti vuoteen 2016 saakka Danderydin seurakunnan alueen, mutta sen jäkeen aluetta kutsutaan nimellä Danderydin distrikti. Danderydin seurakunta on oma pastoraattinsa. Toisin sanoen yksi kirkkoherra, jonka alaisuudessa ovat kaikki pastoraatin kirkot. Ruotsissa voi useammat seurakunnat olla pastoraatin jäseniä. Tämä siksi, että Ruotsin kirkko on yksityinen kirkkokunta ja vastaa taloudestaan aivan yksin. Toki useimmat kirkkokunnat saa hieman tukea valtiolta, uskonnosta riippumatta. Mutta jotkut ovat menettäneet oikeutensa  tukeen, jos kirkko ei toimi demokraattisten sääntöjen  ja lakien mukaan.

Danderydin kunnassa asuu noin 33 200 asukasta, josita useimmat  ovat rikasta väkeä. Ehkä täällä Danderyd-Djursholmin alueella asuu eniten rikkaita koko Ruotsissa. Täällä huvilan hinta on keskimäärin 18 miljoonaa kruunua, riippuen huvilan koosta.

Omakotitalojahan Ruotsissa rakennettiin vain 1800-luvun lopulla. Omakotitalo/egnahem tarkoittti sitä, että nuori perhe sai pienen tontin kunnalta tai valtiolta ja sitten siihen he saivat itse rakentaa omakotitalon.Yleensä sukulaiset tai ystävät avustivat rakentamisessa.

Noin 20,3 %:lla Danderydin asukkaista on ulkomaalainen tausta. Ruotsiinhan on aina muuttanut rikkaita maahanmuuttajia. Ei siis pidä luulla että tänne tullaan vain oleskelemaan, sillä Ruotsissa on tiukat säännöt pakolaisille.

Täälläkin asuu liike-elämän herroja, akateemikkoja, dipolomaatteja ja virkamiehiä ja kulttuuriväkeä. Naapurikunnissa Täby, Vaxholm ja Lidingö asuu myös vaurasta väkeä, samoin kuin Brommassa, Östermalmilla ja Vasastaissa ja nykyään myös Nackassa.

 Djursholm on Danderydin kunnan pääpaikka

Djursholmin kiinteistöjen omistajat rakensivat omin varoin oman junaradan Djursholmiin. Rata avattiin vuonna 1890. Junanrata kulkee lenkin Djursholms Villastad/Djursholmin huvilakaupungin osassa. 

Junalinjan nimi on Roslgasbaban ja tuossa kuvassa näyetään, että junanrata aiotaan jatkaa molemmista päistään. Nykyään junat lähtee Universitetin pysäkiltä.

Huvilakaupunginosan rakennutti Henrik Palme, joka oli pankinjohtaja ja finanssimies. Palme osti Djursholmin linnan ja perusti Djursholms AB. Henrik Palme oli kantaisä mahtavalle suvuille Palme ja Lagercrantz, ja Henrikin velipuolesta Sven Palmesta tuli Palmen suvun kantaisä. Sven Palmen vanhin poika oli nimeltään Olof Plame, mutta häntä ei pidä sekoittaa edesmenneen pääministerin Olof Palmen kanssa. Tämä vanhempi Olof syntyi Porvoossa Suomessa. Hän kuoli sodassa vuonna 1918 Tampereella. Olof oli pääministeri Olof Palmen isän veli.

Stora Värtanin lahti on vesiväylä, mikä sijaitsee Lidingön saaren ja Östermalmin välissä. Tuskinpa monikaan käyttää Stora Värtan nimitystä vaan kutsuu väylää nimellä Saltsjö. Tukholman läheisintä osaa Itämerestä kutsutaan nimellä Saltsjö, siis suolameri.

Kunnan keskeisin alue on Djursholm, mikä on osa Tukholman kaupunkialuetta, mutta silti oma kuntansa. Kunta on jaettu neljään kuntaosaan: Danderyd, Djursholm, Enebyberg ja Stocksund. 

Kuntayhdyskunta lähiseutuineen vuonna 1901 muodosti Djursholmin kauppalan, mikä vuonna 1914 muutettiin Djursholmin kaupungiksi. Vuonna 1902 perustettiin Stocksundin kuntayhdistys, mikä ympäristöineen vuonna 1910 muodosti Stocksundin kauppalan. Vuonna 1914 perustettiin Enebybergin huvilakuntayhtymä. Vuonna 1946 jäljellä oleva kunta, mukaan lukien Enebybergin kunta, muutettiin Danderyd's kauppalaksi. 

Vuonna 1948 Lahällin asuinalue liitettiin Täbyn kauppalaan. Kauppala ja kaupunki nimityksiä ei Ruotsissa ole ollut enää aikoihin, mutta muutamat paikkakunnat itsepäisesti käyttävät omasta kunnastaan nimitystä kaupunki. Tämä kaupukijaottelu on  sekavaa ja muutoksia tehdään usein, joten ota tästä nyt selvää.

Djursholmin linna on kunnantalo nykyään. Linnan alkuperäinen omistaja oli Banérin aatelissuku.

Linnan omisti alunperin Banérin aatelissuku vuosina 1508-1813.  Käytännöllisesti katsoen Banérit omistivat suurin piirtein koko nykyisen Danderydin kunnan alueen ja suuret alueet Lidingön saarella. Nykyään Banérin suku omistaa vuodesta 1813 Sjöön linnan, mikä sijaitsee Enköpingin kunnassa. 

Banéreilla on yksi Ruotsin suurimmista maa- ja metsätiloista. Aatelisten omistamat isot maatilat saavat Ruotsissa suurimmat EU-tuet. Banérit saavat EU-tukea noin 20 miljoonaa kruunua vuodessa, jos ei enempikin. Näitä aatelisten tiloja on Suurtukholmassa noin parisen kymmentä, ainakin.

Danderydin linnan on suunitellut sen ajan kuuluisin arkkitehti Nicodemus Tessin nuorempi (1654-1728) ja linnan rakennutti vuonna 1679 aatelisherra Johan Gabriel Stenbock (1640-1705). Stenbockin aatelissuku kuuluu Ruotsin perusaatelisiin kuten Banéritkin.

Stenbock oli valtion marsalkka, valtioneuvos ja kreivi. Hänen isänsä Fredrik Gustavsson Stenbock oli suvun esi-isä. Johan Gabriel toimi nuorena poikana kuningatar Kristinan kammaripagéna. Kuninkaallisten pagéna toimi yleensä nuoria aatelispoikia. 

Olen huomannut että Suomessa monet luulevat että kuninkaalliset ovat aatelisia, mikä on harhaluulo. Poikkeuksena ovat prinsessat jotka usein avioituvat aatelisherrojen kanssa ja näin ollen he saavat myös aatelistittelin kuinkaallisen tittelinsä lisäksi. Mutta he ei menetä prinsessan titteliään koskaan. Kuninkaallisille olisi häpeä, jos heitä luultaisiin aatelisiksi.

 

Kuninkaat ovat aateloineet henkilöitä, jotka ovat toimineet kuninkaallisen hovin ja kuninkaan palveluksessa, ennen kaikkea kuninkaan sotilaina, sillä siihen aikaan ei ollut valtion armeijaa. Kuninkaalliset siis ovat huomattavasti  aatelisten yläpuolella, aivan oma kansanluokkansa, henkilöitä jotka syntyvät kuninkaallisiin sukuihin.

Ruotsin kuninkaalta poisti eduskunta mahdollisuuden aateloida vuonna 1974, jolloin eduskunta hyväksyi Ruotsin valtion uuden hallitusmuodon. Kolme vuotta sitä ennen, vuonna 1971, lakkautettiin eduskunnassa ensimmäinen kammari, missä istui 125 aatelisjäsentä, ja jotka istuivat kammarissa kuolemaansa saakka. He ei saaneet toki palkkiota työstään valtiopäivillä, mutta valtaa heillä silti oli paljon.  

Vuodesta 1867 lähtien jaettiin paikat ensimmäisessä kammarissa ammattien mukaan,  40 prosenttia korkeita virkamiehiä, 35 prosenttia maanomistajia ja 25 prosenttia suuryritysten omistajia, jotka usein miten kaikki olivat aatelisia.

Johan Gabriel Banér (1662-1706) toimi Hedvig Eleonoran kamariherrana. Hän syntyi ja kasvoi Gottorpin linnassa Pohjois-Saksassa. Linna on Holstein-Gottorpin ruhtinassuvun ja ennen kaikkea Tanskan kuningasuvun kotilinna. Nykyinen Tanskan kuningatar Marghrete II on syntynyt ja kasvanut Gottorpin linnassa. Linna on nykyään museo, mikä on avoinna kaikkina muina päivinä paitsi ei maanantaisin. 

Johan Gabriel Banér ei siis ollut kuka tahaansa vaan hän nousi hovimarsalkan virkaan, edelleen valtionmarsalkaksi 33-vuotiaana. Hovimarsalkka tai valtionmarsalkka olivat kuninkan palvelushenkilöstöä. Hovimarsalkakka jopa auttoi kuninkaan pukeutumaan ja toimi lähinnä kuinkaan juoksupoikana ja hoiti kuninkan hevosetkin. Ranskassa marsalkka oli kuninkaan ratsuväen komentaja.

Ruotsin kuninkaalla on nykyäänkin hovimarsalkka, joka nykyään vastaa kuinkaan työ suunnittelusta, valmistelusta ja toteutuksesta. Kuninkaan ja kuninkaallisen perheen viralliset esiintymiset ja edustus, mukaan lukien valtiovierailut, viralliset matkat, edustajaillalliset, merkkipäivät, vihkiäiset, vierailut ja paljon muuta.

Hovimarsalkan palveluskunta tekee yhteistyötä järjestäjien ja vierailijoiden sekä kuvernöörien ja Ruotsin suurlähetystöjen kanssa kuninkaallisen yhteydessä,  perhematkat kotimaassa ja ulkomailla.

Valtionpäämies ja muut kuninkaallisen jäsenet Talo suorittaa useita satoja virallisia toimeksiantoja vuosittain. Toimistossa kootaan ja valmistetaan erilaisia ​​pyyntöjä ja kutsuja kuninkaalliseen läsnäoloon erilaisissa tapahtumissa. Säännöllisissä suunnittelutapaamisissa kuningas- ja kuningatarparin sekä kruununprinsessaparin kanssa päätetään virallinen ohjelma ja valmistaudutaan siihen.

Kenraaliluutnantti Mats Nilsson on kuninkaan ensimmäinen hovimarsalkka ja johtaa hovimestarin alaista työtä.

Kuningas Karl XI lahjoitti Sjöön linnan tiluksineen Johan Gabrielille ja kuningas lahjoitti myös suuria summia rahaa. Jo kuningas Karl XII:n isä kuningas Karl XI suosi nuorta Johan Gabrielia.  Stenbockit ovat sukua Vasan suvulle, sekä Brahen, De La Gardien ja Oxenstiernan suvuille monien mutkien kautta.

Djursholmin linna 1700-luvulla

Djursholmin asuinyhteiskunta perustettiin vuonna 1889 ja on siitä lähtien ollut Tukholman ylimystön ja rikkaiden porvareiden asuinalue. Alunperin kesäasuntoalue. Useimmat tukholmalaiset perinteisesti haluavat asua keskellä kaupunkia, mutta täältä on lyhyt matka Tukholman keskustaan. 

Djursholm on Tukholman exlusiivisin asuinalue. Tukholma on tunnettu konservatiivisena alueena, missä kokoomus on ollut enemmistö kunnanvaltuustoissa, kun taas Göteborg ja Malmö ovat punaisia alueita, siis sosiaalidemokraattien hallinta-alueita.

E18 moottoritie kulkee kunnan lävitse ja nopeuttaa huomattavasti liikennettä Tukholman kunnasta Danderydiin. Alueella on myös kaksi metroasemaa, Danderyds sjukhus ja Mörby centrum. Danderydin sairaalan metroasemalta on hyvät bussiyhteydet monen suuntana, varsinkin pohjoiseen päin. Tämän lisäksi tänne kulkee yksityinen junalinjakin, Roslagsbanan.

Victor Rydbergs gymnasium/lukio

Abraham Victor Rydberg (1828-1895) syntyi Jönköpingissä ja kuoli Djursholmissa. Hän oli kirjailija, runoilija, toimittaja, kieltenhuoltaja, uskontofilosofi, kääntäjä, kulttuurihistorioitsija ja sarjakuvapiirtäjä.

Rydberg tunnetaan myös ruotsalaisten rakastamasta runosta 'Betlehems stjärna', minkä sävelsi Alice Tegnér ja mikä alkaa sanoilla "Gläns över sjö och strand". Rydberg oli erittäin kiinnostunut taikuudesta ja esikristillisistä uskomuksista. Teosofisen seuran ruotsalainen haara perustettiin Rydbergin kotiin Djursholmiin, mutta  hän itse ei ollut koskaan seuran jäsen. 

Vuonna 1890 Rydbergin pariskunta muutti vuonna 1889 perustettuun huvilakaupunkiin Djursholmiin. He asettuivat hiljattain rakennettuun taloon Villa Ekeliden. Viktor Rydberg tuli pian mukaan Djursholmin  yhteisön kulttuurielämään. Muun muassa hän vaikutti siihen, että alueen tiet ja taajamat saivat nimet, jotka liittyvät vanhannorjalaisiin käsitteisiin. Hänestä tuli myös kaupungin äskettäin perustetun koulun tarkastaja, joka myöhemmin tunnettiin Djursholmin yhteiskouluna/Victor Rydbergs gymnasium/lukiona. Koulu sijaitsi ensimmäiset vuodet Djursholmin linnan tiloissa.

Esikoulujen ja peruskoulujen lisäksi kunnassa on kuusi lukiota, joista viisi on yksityistä. Kunta koostuu esikaupunkirakennuksista.  Hyvin pieni osa asunnoista on  vuokra-asuntoja. Suurin osa alueesta on huviloita tai asunto-oikeusasuntoja. Osakeasuntoja ei Ruotsissa tunneta lainkaan. Porvarillisilla puolueilla on ylivoimainen enemmistö kunnanvaltuustossa.

Kunnassa on runsaasti muinaismuistomerkkejä ja hautakenttiä löytyy Ekebyn alueelta. Suurin ja vaikuttavin on Svalnäsin hautausmaa Svalnäsissä. Etelässä haudat sijaitsevat kapealla harjanteella, minkä koko on 170 x 50 metriä. Suurin hauta on kumpu, minkä halkaisija on 17 metriä ja korkeus lähes kaksi metriä. Vanhojen, korkeiden tammien alla on vielä kymmenen kumpua ja kaksikymmentä pyöreää kivikerrostumaa. Kaikista historiallisista muutoksista huolimatta eteläosa näyttää olevan suhteellisen koskematon. 

Hautakumpualueella voi aivan vapaasti liikkua. Tämä lajaa luonnonkaunis hautakenttä alue sijaitsee Svalnäsvägenin ja Svalnäs allén välisellä alueella. Bussi 601 kulkee tästä ohiste. Bussi kulke Svalnäsin ja Danderydin sairalan väliä. Svalnäsgårdenin kartano sijaiste aluen pohjoisosassa. Se on nykyään vahustenkoti.

Kunnan ainoa pronssikautinen hauta sijaitsee Charlottenbergin kukkulalla, josta pystyi vartioimaan Edsvikenin sisäänkäyntiä Stocksundetin kautta. 

Pronssikaudella vesi nousi noin 15 metriä nykyistä korkeammalle, eli suunnilleen nykyiselle Stocksundin sillalle. Viikinkien ajalla tämä oli tärkeä merireitti Mälarenjärvelle Norrvikenin kautta. Nykyään on mahdotonta päästä veneellä suoraan Edsvikenin ja Norrvikenin välillä.

Svalnäsgården vanhustenkoti

Pankkitirehtööri (pankin omistaja) Henrik Palme (1841-1932) rakennutti Svalnäsiin Svalnsägårdenin kartanon perheelleen kesäasunnokseen. Hän perusti  Djursholmin villayhteiskunnan ja kustansi sitä ainakin osittain. Kartano on nykyään vanhainkoti. Päärakennuksen lisäksi on rakennettu useita lisärakennuksia vahuksia varten. Djursholmin villayhteiskunta toimi esimerkkinä Saltsjöbadenin villayhteiskunnalle, minkä perusti Knut Agathon Wallenberg.

Perhe asui talvikaudella keskellä kaupunkia samassa rakennuksessa missä heidän omistama pankkikin, nykyinen Svenska Handeslbanken sijaitsi. 

Rakennuksen nimi on Palmerska huset, ja se sijaiteee Kungträdgårdsgatan 2. Se on tässä rakennuksessa kun edesmennyt Ruotsin pääministeri Olof Palme kasvoi. Kesät hän vietti Svalnäsgårdenissa täällä Danderydissä.Tästä yhdestä Ruotsin rikkaimmasta suvusta nousi sosiaalidemokraattien pääministeri! Se ei ole mitenkään erikoista Ruotsissa enää nykyäänkään, että rikkaat ovat sosiaalidemokraatteja ja monet heistä asuu vaatimattomasti. 

Se oli nämä rikkaat kun keksivät kansankoti-idean, sillä he halusivat sivistää ja kouluuttaa työläisiä, ja näin yrittää tasoittaa elinehtoja kasanluokkien välillä. Hyvinvointiyhteiskunta on sen kehityksen jatketta. 

Kaikista yrityksistä huolimatta Ruotsi on kaksijakoinen yhteiskunta. Jako johtuu siitä että Ruotsi on kuningaskunta ja kuninkaat aikoinaan saivat aateloida sotilaitaan ja palveluhenkilöstöä ja palkita heidät suurilla maa-ja metsäalueilla, linnoilla ja jakamalla varoja. Kuninkaiden laatimien lakien mukaan rälssikartanot ja -linnat  kulkevat vieläkin sukupolvesta toiseen, eikä niitä saa myydä kenellekään muulle. Lait ovat siis ikuisesti voimassa. Aatelisilla ei enää toki ole poliittista valtaa, mutta heillä on taloudellista valtaa. He antavat paljon työpaikkoja työläisväelle ja tukea yhteiskunnallisiin parannuksiin. Ruotsissa on sanonta että mitä Ruotsi olisi ilman maahanmuutajiaan, mutta me voidaan aivan hyvin sanoa myös että mitä me oltaisiin ilman aatelisiamme.

Enebybergs gård, Eneby Torget

Kuten tavallista niin Suurtukholmassa on asuintaajamat syntyneet kartanoiden ympärille. Ja kartanoita on todellakin paljon. Täällä esikoulutkin sijaitsevat usein kartanoissa. 1700-luvulla Enebyn kylässä, nykyisessä Enebybergissä, oli kolme maatilaa: Östergården, Mellangården ja Östergården. 1700-luvulla kaikki Enebyn kylän kartanot kuuluivta Enebybergin kartanolle, Kylä sijaitsi noin 400 metriä itään nykyisestä Eneby Torgetista. Kartano on kunnostettu vastikään ja se on kunnan vastuulla ja nyt odotetaan että kuka ostaa kartanon. Tarjontaa on nimittäin huomattavasti enempi kuin ostajia. 

Hän joka ostaa kartanon joutuu sitoutumaan ettei hän muuta mitään kartanossa, sillä rakennus on kulttuurisuojattu rakennus. Uuden omistajan tehtävänä on saada kartano jollain tapaa tuottavaksi.

Uusi omistaja on Triften nimien firma, mikä on tehnyt kartanosta ravintolan ja juhlahuoneiston. Tarjolla on joulupöytä perinteiseen ruotsalaieen tapaan! Ruotsissahan ei pdetä pikkujouluja, vaan työnantajat tarjoaa jolupöydän työväelleen ja mahdollisesti jakaa jonkin jolulahjan. 

Edsviken on osa Itämerta, noin 7 kilomteriä pitkä lahti

Edsvikenin ranalla sijaistee muun muassa Ulriksdalin kuninkaallinen linna, skeä Sollentunan kunnalle kuuluva Edsbergin linna, missä sijaiste Kuninkaallinen musiikkikorkeakoulu.

Täällä sijaistee myös Rådan kartano, missä nykyään sijaitsee kansanivälinen Futuraskolan koulu. Futuraskolan AB on yksityinen kouluyritys, jolla on nykyään 14 esikoulua ja koulua Tukholmassa ja Suur-Tukholman alueella. Näistä yksiköistä 13 noudattaa ruotsalaista opetussuunnitelmaa, joista seitsemän on esikoulua ja kuusi on kouluja F–9. Koulun johto sanoo että "olemme ylpeitä kansainvälisestä profiilistamme ja täydennämme ruotsalaisia ​​opetussuunnitelmia Lpfö 18 ja LGR22 Fieldwork Utbildningin kansainvälisellä opetussuunnitelmalla."

Tavalliset kunnalliset koulut käyttävät Emilia-Romganan demakokiikkaa opetuksessa. Opettajakolutus opetta tulevat opettajat sitä käyttämään tysssään. Tukholmassa sijaitsee Emilia-Romagna instituutti, missä opiskelee tulevia opettajia.

  Täällä sijaitsee myös Bergendalin herraskartano

Nykyään kartano on osa Bergendalin hotelli- ja kokoustilaa osoitteessa Landsnoravägen 110. Vuonna 1910 Bergendalin osti maanomistaja, 'tulitikkutirehtööri' ja tukkukauppias Ragnar Liljenroth.

Alueella on ollut asutusta ainakin 2500 vuotta. Täällä on rautakauden siirtokuntien jäänteitä ja hautoja, ja täällä kulki viikinkiaikainen kauppareitti Itämereltä Edsvikenin ja Norrviken-järven yli Mälaren-järven siirtokuntiin.

Stocksundet

Stocksundet on salmi, joka yhdistää Lilla Värtanin Edsvikeniin ja muodostaa Danderydin ja Solnan kuntien välisen rajan. Eteläpuolella, Solnassa, ovat Bergshamra ja Stocksundstorp. Pohjoispuolella, Danderydissä, ovat Inverness ja Sikreno, jotka ovat osa Stocksundia.

Tässä kulkee E18-tie toisella silalla ja toisella sillalla kulkee paikallisliikenteen junat ja metro, minkä päätepysäkki on Danderydin sairaalan luona.

Heti siltojen jälkeen alueen nimi on Stcoksund, mikä oli aikoinaan oma kauppalansa. Kaupunkeja ja kauppaloita ei Ruotsissa enää ole, vaan kaikki ovat kuntia tai niiten distriktejä.

Stockby gårdin kartano omisti suuren osan alueista

Stockby gård on peräisin 1200-luvulta mutat kartanon tilalta on löydetty muisnaismuotoja esihistoriallsiseslta ajalta. Luutatvsti kartanon tontilla on sijainnut aikaisemmin useita kartanoita. Banérin aatelissuku omisti  1400-luvulla kartanon tilukset. Suku omisti myös Danderydin linna, mikä on nykään Baderydin kunnantalo.

Aalkuperäisen kartanon päälle /tillae rakennettiin uusi kartano 1700-luvulla. Krtanoa om omsitanut monet suvut. Kartano on nykyään Danderydin kunnan omsituksessa. Kartano on kulttuurisuojattu rakennus.

Vuonna 1888 perustettiin Stockby AB, mikä osti Stockbyn maatilan kiinteistön ritarikunnan piispan Frithiof Grafströmin kuolinpesästä. Alue jaettiin tonteihin nimellä Stocksundin /huvila-alueisiin. Stockby AB myi ensimmäisen tonttinsa vuonna 1890 kamariherra Carl Eduard von Hornille. 

Cedergrenin puisto

Ensimmäinen tontin omistaja oli metsänhoitaja Albert Gotthard Nestor Cedergren, joka osti suuren puistoalueen Stocksundetista, jonne hän myöhemmin rakennutti Cedergrenin Torni, mikä tunnetaan myös nimellä Neitsyttorni. Cedergrenin puistoalue Stocksundin salmen ranalla on nykyään suosittu vikistyskohde.

Cedergrenin torni on toiminut juhlahuoneistona, mutta nyt se on suljettu. Pandemia vei useat tukholmalaiset juhlahuoneistot ja ravintolat  konkurssiin. Ja nyt Ukraianan sota ja maailman vakava tilanne sulkee loputkin.

Stocksundissa sijaitsee runsaasti erikoisia huviloita:

Danderyd on histriallisesti Banérin aatelissuvun tiluksia. Nykyään Sjöö slott on Banérien privaatti linna Upplannissa, jonne ei ole sisäänpääsyä. Tämä on suvun maatila, missä on karjaa ja viljelyä sekä metsänhoitoa. Banérin maatila saa eniten EU-tukea Ruotsissa.

Japanin suurlähettilään residenssi

Kuban suurlähettilään residenssi

Meksikon suurlähettillään residenssi

Mongolian suurlähettilään residenssi

 Sveitsin suurlähettilään residenssi

Danderydin kirkko, Angantyrvägen 41

Google maps tarjoaa kiertokäynnin kirkon sisällä.

Bussi 602 lähtee Danderyrin sairalaan metroaseman luota ja päätyy Djursholmin torille. Metron pääteasema on Mörby Centrum.

Kirkko on avoinna maanantaista sunnuntaihin klo 9.00-16.30. Kirkko on myös avoinna jumalanpalvelusten ja muitten kirkollisten tomitusten aikana. 

Kirkon paikalla on alunperin 1300-luvulla ollut puusta rakenenttu kirkko.  Kirkkohuone kutsuu hiljaisuuteen. Kauniina päivänä auringonvalo voi melkein luoda maagisen ilmapiirin, kun se paistaa kirkon ikkunoista sisään.

Kristinusko otettiin uskonoksi Ruotsissa vuonna 1080. Pakananajan kulttipaikoista tehtiin kulttipaikkoja  ja niille rakennettin kirkkoja 1100-luvulla. Mitään varmuutta ei ole siitä jos juuri tällä paikalla olisi seisonut puinen kirkko ennen tätä kivikirkkoa, joka valmistettiin 1400-luvulla.

Banérin aatelissuku satsasi varoja kirkon rakentamiseen ja koristeluun. Banérin herrasväki asui Djursholmin linnassa siihen aikaan. Linna on nykyään Danderydin kunnan virastotalo ja juhlahuoneisto.

Kirkko on 1400-luvulta, mutta kirkko peruskorjattiin 1600-luvulla. Banérin suvulla oli 1500-luvulla patronaattioikeus. Se tarkoitti sitä että Banérinsuvulla oli oikeus valita pappi seurakuntaan.

Madonnapatsas on 1300-luvulta

Krusifiksi 1200-luvulta

Bernt Notken veistos vuodelta 1489



  Alttari on rakennettu Johan Gabriel Banérin muistolle.

Saarnastuolin kustansi Ebba Grip aviopuolisonsa Svante Gustafsson Banériin muistoksi, joka kuoli vuonna 1628. Svante syntyi Djursholmin linnassa vuonna 1583 ja kuoli Rigassa vuonna 1628.Svanet toimi valtionneuvoksena. Svanten isä oli Gustav Benér, hovimarsalkka ja valtioneuvos,joka oli naimisissa Kristina Sturen kanssa. He saivat 14 lasta. Banérit ovat upplantilaista perusaatelistoa. Asemies ja kihlakunnantuomari Isak Björnesson (Banér) oli suvun esi-isä.

 

Kuorialueen alla on kaksi hautavalvia, jossa on Banérin sukua haudattuna. Kuvassa olevassa suuressa hautamuistossa lepää Svante Gustafsson Banér ja hänen vaimonsa Ebba Grip. 

 Ebba Gripin (1583-1666) vaakuna

Gripin suvun tunnetuin henkilö oli Bo Jonsson Grip (eli 1300-luvulla), joka aikoinaan omisti melkein koko nykyisen Ruotsin ja alueita myös Suomen puolelta. Bo Johansson Grip rakennustti Gripsholmin linnan Mälaren järven rannalle Mariestadiin vuonna 1360. Gripsholm on yksi Ruotsin suurimpia nähtävyyksiä.

Kirkosta löytyy kaiken kaikkiaan 24 aatelissuvun vaakunaa.



 Viikinkien aikainen riimukivi kirkon kupeessa.

Berga gård kirkon luona, Kyrkogårdsvägen, on viikinkien ajalta. Nykyinen kartanorakennus on 1700-luvulta. Kartanossa on kahvila nykyään.

Djursholm

 Tällaisilta näyttivät ensimmäiset huvilat alueella.

Framanäsviken

Djursholmissa sijaitsee Tukholman kalleimmat huvilat.

Petruskyrkan, Stocksund, Kyrkvägen 27

Virtuaalinen vierailu kirkossa!

 Axel Wallenberg, Maternitet

Petruskyrkan, Kyrkävgen 27

Virtuaalinen vierailu!

Kirkossa on luostarimainen tunnelma. Kirkko ei ole useinkaan avoinna. Jos haluaa nähdä kirkon, niin on soitettava vanhtimestarille 08-568 957 00 ja sovittava ajasta.

  Petruskyrkan

Sätraängskyrkan, Sjöbergsvägen 32

Virtuaalinen vieralu!

Kirkko on uusrakennettu, mutta pappila on vanha, peräisin 1600-luvulta. Kirkko on avoinna päivittäin.

Vatikaanin valtion suurlähetystö Danderydissä.

Birgitta luostari/Birgittasystrarna, Burevägen 8

 Tänne on noin 10 kilometriä Tukholmasta.

Tukholmasta metrolla Mörby Centrum pysäkille ja siitä bussilla 601. Luostarin lähin bussipysäkki on Framnäsviken, Ymervägen. Pysäkiltä on vajaat 300 metriä luostariin. Alueella sijaitsee paljon mahdottoman  kauniita villoja ja täällä on venesatamakin Itämeren rannalla, Värtavikenissä.

Cedergrenska Trädgården sijaitsee eteleäisellä rannalla, lähellä Stocksundin junapsyäkkiä ja Stocksundin satama aluetta. 

 Cedergrenin torni, Kungsvägen 3

Torni on nykyään juhlahuoneisto.

Metsänhoitaja Albert Gotthard Nestor Cedergren (1849-1921) halusi luoda mielenkiintoisen puisto, missä on suuri määrä istutettuja puulajeja ja kasveja, joita ei normaalisti löydy Ruotsin luonnosta. Hänen tarkoituksenaan oli tehdä tutkimusta uusista lajeista, jotka voisivat soveltua Ruotsin metsätalouteen. Matkoillaan vieraille maille hän toi mukanaan eksoottisia siemeniä, jotka sitten kylvettiin puistoon. Nykyään täällä on monia ulkomaisia ​​puulajeja, kuten sypressi, kaukasiankuusi ja Douglas-kuusi. Hänen tyttärensä olivat myös kiinnostuneita viljelystä ja omavaraisuudesta ja loivat ruusutarhan alueelle.

Vesitorni

Tämän kesäasunnon nimi oli Skogshyddan





Stocksundin asemarakennus



Stocksundin vesitorni



 Villa Ström, arkkitehri Ralph Erskinen koti ja ateljé

Villa Stocksberg Stocksundissa on vanhainkoti nykyään. 

 Villa Tallom

Stockbyn kartano

Juristi Carl Eduard von Horn asusteli kesällä perheensä kanssa tässä kartanossa 1880-luvulla. Hän omisti muitakin kartanoita maaseulla. Hän perusti Stockby AB:n ja myi huvila tontteja Stocksundissa. Hän toimi myös seremoniamestarina kuinkaallisessa  hovissa.

Stocksundin vanhat talot menee kaupaksi hinnalla millä tahaansa...

Stocksundiin rakennetaan moderneja huviloita nykyään.

Kevinge gård, Edsviken

Tämä on yksi niistä Danderydin kymmenestä kartanosta, mitkä ovat peräisin Viikinkien ajalta. Kartano kuului Banérin suvulle 1500-luvulla. Kerrotaan että kuningas Gustav III itse henkilökohtaisesti olisi suunnitellut kartanon. Petter Eneroth asui 1700-luvulla Kevingen tilalla Danderydissä oli ruotsalainen hopea- ja kultaseppä.

Villa Häxa, Stocksund

Villa Pauli

Villa Paulin asiakkaita olivat Anna Pauli ja hänen miehensä silmälääkäri Albert Pauli. Hän oli farmaseutin ja kemianteknisen valmistajan Ferdinand Paulin poika, joka perusti myös F. Paulin hajustetehtaan, joka 1867-1936 sijaitsi Kungsholmenin Fleminggatanilla.

Djursholmin Strandvägenin huvilasta tuli palatsimainen, nationalistiseen tyyliin suunniteltu huvila. Arkkitehti Ragnar Östberg itse vastasi kritiikkiin ja sanoi, että hänen rakennuksensa on ympärivuotinen koti eikä kesämökki.

Vuonna 1985 Villa Paulin osti rakennusmestari Birger Gustavsson (firma Fabege), joka oli tuolloin yksi Ruotsin rikkaimmista miehistä. Hän maksoi 90 miljoonaa Ruotsin kruunua huolellisesta ja laajasta remontista, joka teki talosta eksklusiivisen hotellin, jossa oli gourmet-ravintola, juhlasali ja kokoustilat. Laitos on ollut Arnfinn Rösten omistuksessa vuodesta 1998. Vuodesta 2017 lähtien Villa Pauli on ollut jäsenseura nimeltä Djursholm Country Club.

Arnfinn Röste ei ole kuka vaan. Arnfinn auttoi kansallisten puhelinjärjestelmien käyttöönoton Kiinassa, Japanissa, Taiwanissa, Hongkongissa, Macaossa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Singaporessa, Thaimaassa, Malesiassa ja Tunisiassa. 

Vuodesta 1994 Röste on työskennellyt omien yritystensä kanssa, mm. yksi maailman suurimmista laskutusyrityksistä Revencon perustajista Guangzhoussa Kiinassa. 

Vuonna 1995 Röste tuli osakkaaksi Reijmyre Glasbrukiin ja vuonna 1998 hän osti Villa Paulin Djursholmista. 

Hän on ollut mukana myös Nordisk Mobiltelefon AB:ssa, jossa Röste on myös osallistunut CDMA2000-standardin käyttöönottoon Euroopassa, ennen kaikkea 450 MHz:n käyttöön.

Hän on auttanut perustamaan tätä tekniikkaa käyttäviä matkapuhelinoperaattoreita useissa Euroopan maissa, mukaan lukien Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Puolassa, Irlannissa ja Islannissa. Vuonna 2005 hän sijoittui 12. sijalle Ny Teknik -lehden "Mäktigast i it-Sverige" -listalla.