Barkarbyhyn pääsee Tukholmasta parhaiten paikallisella Kungsängeniin kulkevalla sähköjunalla. Barkarbyssä sijaistee suosittuu ostoskeskus, Barkarby Handelsplats. Mistä löytyy melkein kaikki tunnetuimmat firmat, myös IKEA.
Barkabyn juna-asemlata lähtevät bussit 550 ja 567 pysähtyvät ostoskeskuksen edessä. Tukholmasta ensin paikallisella sähkäjunalla/pendeltåg Barkarbyn asemalle ja siitä sitten busseilla loppumatka. Kävellen tulee matkaa noin vajaa kaksi kilometriä, ja tottumattoamell vaiek alöytää suorin reitti.
Ostoskesukseen on melkein lyhempi matka Jakobsbergin juna-asemalta, vaikka sitä kautta on vielä vaikeampi löytää kävellen perille, joten suosittelen bussia! Jakobsberg on seuraaava juna-asema Barkarbyn jälkeen. Jakobsbergin bussiterminalista lähtee julmetun paljon busseja joka suuntaan. Muun muassa bussit 552H, 567, 552V, 267 kulkevat Jakobsbergista Barkarbyn ostoskeskukeen. Useimmat bussit taitaa kulkea Barkarbyn ja Jakobsbergin väliä ja siinä välimaatossa sijaitsee Barkarbyn Handelsplats.
Olen aikoinaan kauan sitten, noin 45 vuotta sitten, asunut tällä suunnalla, mutta alueet ovat muuttuneet niin paljon etten tunnista enää niitä. Suurtukholma on kasvanut vauhdilla.
Kuskittomia sähköjunia on ollut Euroopssa on ollut jo kauan, mutta nykyään on bussejakin mitkä kulkee ilman kulsettajaa. Ruotsissa on näitä busseja useamalla paikkakunnalla, mutta Suurtukholmassa sai Barkarby ensimmäisenä tällaiset bussit.
Bussifrima Nobina oli ensimmäinen bussifrima Skandinaviassa, mikä aloitti bussiliikenteen ilman kuljettajia vuonna 2017. Mutta vielä on paljon kehitettävää jotta saadaan liikenne tomimaan tyydyttävällä tavalla, jota siitä olsi hyötyä useammallekin. Nyt bussi on tilattava koska se ei liiku aikataulun mukaan, ainakaan vielä, ja sillä on vain yksi ainoa reitti, mitä se pystyy kulkemaan.
Liikenne kulkee Barkarbysta linjaa Stora torget – Löjtnantsgränd –Korpralsvägen – Barkarbyn ostsokeskus itään päin ja päinvastoin. Siis melko lyhyen reitin.
Sen sijaan, että menee pysäkille ja nousee bussiin aikataulun mukaan, tilataan bussi Res i Barkarby-sovelluksen kautta. Tilauksessa valitaan, minkä osoitteiden välillä haluaa matkustaa, ja sovellus näyttää sitten mitkä nouto- ja palautuspaikat ovat lähimpänä osoitteita. Barkarbystadenissa on alusta alkaen noin 30 nouto- ja palautuspaikkaa, joista lähin on korkeintaan muutaman minuutin päässä antamastasi osoitteesta. Nouto- ja palautuspaikat näkyvät vain sovelluksessa, ja niitä tulee vähitellen enemmän ja ne kattavat suuremman alueen.
Bussit ovat liikenteessä arkisin noin klo 06.30-09.00 ja 12.30-19.00 ja lauantaisin noin klo 11.30-19.00. Bussiin mahtuu kerrallaan 11 matkustajaa. Nopeus on rajoitettu enintään 15 km/h.
Hyvää matkaa!
Näin Wikipedia esittelee Dramatenin :"Dramaten, muodollisesti Royal Dramatic Theatre, on Ruotsin kansallinen puhutun draaman näyttämö." Nyt on tunnettua että Google kääntää päin seiniä usein miten suomen kielen. Harmillista. Ruotsin kielen Google pystyy kääntämään erittäin hyvin. Johtunee siitä että englannin kieli ja ruotsin kieli ovat läheistä sukua keskenään, melkein kuin saman kielen kaksi eri murretta.
Ruotsissa ei ole kansallisteatteria lainkaan, vaikka monet kutsuvat Dramatenia kansallisteatteriksi. Dramatenin omistaa valtion omistama osakeyhtiö. Hallituksen sivuilta voi luke aseuraavaa: "Dramatenin tulee vaalia ja edistää ruotsin kieltä ja kansallista kulttuuriperintöä teatterin alalla. Teatterin tarjonnan tulee olla monipuolinen ja sisältää sekä ruotsalaisia että kansainvälisiä klassikoita ja moderneja teoksia. Draaman historia ulottuu Kustaa III:n ajoille ja sillä on aina ollut läheiset siteet valtioon. Vuodesta 1975 lähtien yhtiö on ollut valtion omistama osakeyhtiö."
Ruotsissa ei ole tarvetta teattereista, ei edes kansallisteatterista. Kulttuurista ei tavalliset työläiset välitä, vain ryhmä kulttuurialan ihmisiä harrastaa kulttuuria. Useat teatterijohtajat Ruotsissa ovat olleet suomalaisia. Kultturialalla ylipäätään on melko paljon suomalaisia. Dramatenin johtajana on toiminut muun muassa Lasse Pöysti.
Tiedän että moni asia Ruotsissa on suomalaisten vaikea ymmärtää, aivan yhtä vaikeaa kuin ruotsalaisten ymmärtää suomalaisia ilmiöitä. Suomalaiset näkee Ruotsin suomalaisin silmin ja näin ollen erehtyy luuleman että Ruotsi olisi samanlainen maa ja ruotsalaiset samanlaista kansaa kuin suomalaiset, mutta erothan ovat aivan valtavan suuret.
53 vuoden maasta poissaolon jälkeen huomaan ettei Suomi ole enää sama kuin se oli aikoinaan. Selaan kerran päivässä kahta suomalaista mediaa nykyään, kun pandemian ajalla on eläkeläisillä ollut aikaa, ja huomaan että suurin osa artikkeleista sisältää outoja asioita, joita en käsitä, enkä ymmärrä vaikka kuinka yritän. Suomen kieli on muuttunut erittäin rumaksi ja suorastan sivistymättömäksi, sillä mediakaan ei välitä olla asiallinen ja tarkka, vaan panee aina överiksi, siis liioittelee. Melko ärsyttävää, kun on tottunut lyhyeen ja ytimekkääseen realistiseen kielenkäyttöön Ruotsissa.
Suomalainen media uutisoi Ruotsin tapahtumista siihen tyylin että jätetään tärkein pointti kertomatta. Näin saadaan suomalaiset lukijat kehittämään erilaisia ennakkoluuloja Ruotsista ja lukijat sitten värittävät ruotsalaiset uutiset omalla mielikuvituksellaan. Kaipaan puhdasta realismia suomlaiseen raportointiin!
Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Kulttuuritalon yhteydessä ja se saa enempikin toimia kansallisteatterina, vaikka se ei sitä ole. Kaupunginteatteri on toiminut huonosti viime vuosina kun teatterinjotaja otti hengen itseltään työerimielisyyksien takia. Näyttää siltä kuin teatteri olisi elänyt jonkilaisessa suljetussa kuplassa, mistä ei saanut tihkua sanaakaan ulospäin. Nykyinen ja sitä edeltänyt kaupunginteatterin johtajat ovat suomalaisia.
Östra Ryds kyrka
Olen aikaisemmin maininnut tästä kirkosta, kun tein postauksen ihastuttavasta Österåkerin kunnasta. Östra Ryd kuuluu Österåkerin kuntaan, koska Östra Rydillä ei ole omaa kunnanvaltuustoa. Östra Rydin asukasluku on vain noin 44 000. Österåker jakantuu neljään pitäjään, Östra Ryd, Ljusterö, Roslags-Kulla ja Österåker.
Avoinna niin sanottuna tiekirkona kesä-aikaan 2023-07-02--2023-08-06 avoinna tiistaina, keskiviikkona, torstaina ja sunnuntaina klo. klo 11-15.
Kirkko on historiallinen kirkko, koska Gustav Vasa syntyi ja kasvoi Rydboholmin linnassa, mille tämä krikko kuului. Ruotsissa nähdään Gustav Vasan kuinkaaksi nousu valtion syntymänä. Sitä ennen maa oli jakautunut maakuntiin, mistä sitten syntyi sotemaakunnat, joilla oli oikeus asettaa kuninkaat virkaan, kantaa veroja, sekä laatia omat maakuntalait. Gustav Vasan ajalla perustettiin valtiopäivät, jolloin maakunnat yhtyi yhden kuinkaan alaisuuteen ja sai yhteiset lait. Siitä tulee nyt 500 vuotta.
Östra Rydissä sijaitsee Rydboholmin linna, minkä tilukset vie suurimman osan alueen pinta-alasta. Rydboholmin linnasta olen kertonut aikaisemmin täällä. Linnan kupeessa sijaitsee niin sanottu Englantilainen puisto, mihin on vapaa pääsy.
Östra Ryd sijaitsee Itämeren lahden rannalla. Alueella on oikeastan vain yksi asuintaajama Rydbossä, minkä kautta kulkee Roslagsbanan paikallisjuna Åkersbergaan ja Österåkeriin.
Rydbosta on noin 25 minuutin matka Stockholms Östra/Tukholman itäiselle asemalle, missä sijaitsee myös metroasema Kungliga Tekniska Högskolan ja bussien 4, 6, 67 ja 94 kohtauspaikka. Tästä lähtee myös bussi 676 Norrtäljeen. Kapellskärissä sijaitsee satama, mistä pääsee autolautalla Marianhaminan kautta Naantaliin. Siitä lähtee autolautat myös Paldiskiin Viroon. Norrtäljesstä on satamaan noin 40 kilometriä.
Tukholmasta E 18 Eurooppatietä ja siltä oikealle kädelle 274 tielle, mikä johtaa Vaxholmiin.
Bussilla 670 Tekniska högskolanin metropysäkiltä Östra Rydin kirkon luokse. Kirkon luona pysäkin nimi on Östra Ryds kyrka. Pysäkiltä on noin 350 metriä matkaa kirkon luokse. Ja jos jatkaa kävelyä edelleen, niin tulee Rydboholmin linnan luokse. Siinä on Englantilainen puisto ensin, missä saa liikkua vapaasti, mutta kovin lähelle linnaa ei pääse.
Östra Rydin pitäjä on keskiajalta. Östra Rydistä tuli myöhemmin vuonna 1952 kunta ja myöhemmin vuonna 2016 tuli Österåkerista ja Östra Rydistä yhteinen distrikti.
Östra Rydin seurakunta on yhtynyt Österåkerin ja Åkersbergan kirkkojen kanssa yhteen. Östra Rydin ja Äkersbergan taajamissa asuu noin 40 000 asukasta, joista suurin osa asuu Äkersbergassa. Rydbossa vain vajaa 600 asukasta.
Rydboholmin linna ei ole antanut lupaa rakentaa uusia tajaamia alueelle. Tai tarkalleen sanottuna Statens Fastighetsverk/Valtion Kiinteistölaitos ei salli mitään muutettavan Rydbossa ja linnan alueella. Täällä olen tehnyt postauksen linnasta.
Östra Rydin kirkko, Österåker
Kirkko on avoinna:
maanantaina kello 11.00-18.00
tiistaista perjantaihin kello 10.00-19.00
(suljettu lounasaikaan 12.00–13.00)
lauantaina kello 10.00-15.00
sunnuntaina kello 12.00-15.00
Nykyisen kirkon rakentajana pidetään Anund Sturea (kuollut 1434), joka omisti Rydboholmin vuonna 1430. Anund Sture oli ritari ja valtioneuvos. Ruotsissa valtioneuovos/stadsråd on nimitys hallituksen jäsenille, siis tarkalleen käännettynä stadsråd tarkoittaa valtineuvosta, mikä on poliittinen virka, eikä mitään muuta.
Kuningas Kustaa Vaasa syntyi vuonna 1496 Rydboholmin linnassa Upplandissa. Östra Rydin kirkossa, joka oli silloin Rydboholmin linnan pihakirkko, seisoo 1300-luvulta peräisin oleva raskas kivikasteallas, jossa hänet kastettiin. Kirkossa on hienoja liitumaalauksia 1400-luvulta ja kirkko on rikas taideaarre. Kirkko on avoinna jumalanpalveluksille ja muille tapahtumille.
Kunnissa nimitys on kommunalråd/kunnallisneuvos mikä sekin on poliitisen viran nimitys. Suomessahan nämä ovat presidentin myöntämiä arvonimiä, mutta Ruotsissa ei ole sellaista perinnettä lainkaan. Ruotsissa yritetään päästä irti titteleistä ylipäätään. Se kuullostaa Ruotsissa suorastaan hassulta käyttää titteleitä. Ruotsissa ei käytetä sanaa "arvo" juuri missään yhteydessä. Arvo/värde voi olla esineellä, kuten värdesak/arvoesine, mutta ei juuri missään muussa tapauskessa. Riittää kun kutsuu henkilöä hänen nimellään.
Ruotsissahan ei myöskään teititellä vaan täällä sinutellaan. Vain kuningasta ja muita kuningasperheen jäseniä puhutellaan heidän virkanimillään, heitä ei sinutella eikä teititellä.
Anund Sturen kuoleman jälkeen Rydboholmin omisti Vasan suku ja vuoden 1515 jälkeen Brahen aatelissuku 1690-1693, jolloin Nils Brahe hallitessaan linnaa, kirkko sai nykyisen ilmeensä. Laajennusten arkkitehti oli mahdollisesti Jean de la Vallée. 1700-luvun lopulla maalaukset kalkittiin kansliaholvissa olevia maalauksia lukuun ottamatta.
