Utö

Turistit tuskin käsittävät kuinka tärkeä Tukholman ja Mälaren järven saaristo ja sen rannat ovat tukholmalaisille. Noin puolet tukholmalaisista viettää kesänsä saaristossa ja matkustaa talvilomalla etelään. Useat asuvat myös saaristoassa vaikituisesti. 

Liikenneyhteydetkin on hyvät. Autolautoille pääsee Utön saaren alueella Dalaröstä, Årstasta tai Näsuddenista. Laitureilla on parkkipaikka, joka maksetaan Easypark-sovelluksen kautta. Tukholmasta Årsta Bryggaan kestää 30–40 minuuttia, jos liikenne- ja tieolosuhteet ovat kunnossa. Venematka kestää noin 35-50 minuuttia.

Utön saarelle pääsee kesäaikaan Waxholmin bolagin aluksilla, joille ei toki oteta autoja. Talviaikaan voi ottaa Tukholmasta paikallisjunan/pendeltåg Västerhaningeen ja siitä bussilla 846 Årsta bryggan laiturille, mistä sitten Waxholin alukset kuljettaa Utön saarelle. 

Utö luetaan kuuluvaksi viiden parhaan Suur-Tukholman saaren joukkoon. Saari on ollut armeijan käytössä ja saarella on sijainnut myös kaivos, josta on vain museo jäljellä. 

Täällä on useita pitkiä hiekkarantoja ja hyvää ruokaa tarjolla ja mahdollisuus vuokrata mökkejä. Entisten kaivosten alueella on saaren keskusta, mistä löytyy palveluja, ravintoloita, matksutajakoti sekä muuta mukavaa.Täällä sijaitsee myös kaksi saaren vierassatamaa, bensiiniasema ja turistikonttori. 

Täällä sijaitsee myös toisen laivayhtiön laituri Waxholsmbolaget. Lautta numero 21 kulkee vuodet ympäri. Kesällä lautta lähtee Tukholman keskustasta Strömkajenilta, jolloin matka kestää yli kolme tuntia.

Haningen kunnan sivuilla lukee:"Välkommen till skärgårdens vackraste ö", siis tervetuloa saariston kauneimpaan saareen!

Miksipä lähteä kesäaikaan pidemmälle kun Suur-Tukholmassa on monia tuhansia saaria viettää kesää ja Tukholman kesä on noin viisi kuukautta pitkä. Melko suuri osa Suur-Tukholman asukkaista asuu saaristossa joko, Itämeren tai Mälaren järven puolella. 

Jo huhtikuusta alkaa tukholmalaiset tekemään retkiä saaristoon ja syyskuun loppuun saakka on kesäistä ja lämmintä, mutta lokakuun lopulla sää muuttuu melko äkkiä kylmennäksi. Lokakuun viimeisellä viikolla voi jopa ensilumi peittää maan, mutta se sulaa aina melko heti pois. Vasta tammikuun puolella saattaa sataa niin paljon lunta että se jää pysyvästi maahan ainakin joksikin aikaa. Talvi ei ole koskaan Tukolmassa pitkä.

Utön saari kuuluu Haningen kunnalle, mikä on melko suuri kunta Tukholman kunnan eteläpuolella, Tukholman esikaupunkialueella. Kunta sijatsee Itämeren rannalla ja kunnalla on Suur-Tukholman alueen suurin saaristo, noin 3600 saarta ja pienenpää luotoa. Noin kaksi kolmas osaa maapinta-alasta Haningen kunnassa kuuluu saaristoon. Kunnan pita-ala on melko suuri mutta, kunnassa asuu vain vajaat 80000 asukasta. Keäsaikaan asukasluku nousee kun kesäasukkaat saapuvat.

Olen aikaisemmin kertonut Muskön saaresta, Tyresön luonnonpuistonkin olen maininnut muutaman kerran, kertonut Dalarösta ja Nynäshamnista sekä muutamista Nynäshamnin kunnan saarista. Huomasin juuri että Nynäshanmin postaus on hävinnyt taivaan tuuliin. Joudun kaiketi tekemään sen uudestaan. 

Utön saari on ympärivuotien kohde. Täällä käy lähemmäksi 100 000 turistia vuosittain. Täällä on  asunut vakituisesti asukkaita jo 500-luvulta lähtien. Saarella ei asunut kalastajia ekä maanviljelijöitä, vaan täällä kaivettiin rautamalmia. 1100-luvulla oli Utön rautamalmikaivokset Ruotsin suurimmat. Kaivostoimintaa kesti noin 700 vuotta. Venäläiset kävivät täällä riehumassa 1700-luvulla, kuten he tekivät pitkin Ruotsin rannikkoa. Olen thenyt postukasen aiheesta täällä. 

He varastivat kaiken minkä irti saivat ja sitten tuikkasivat rakennukset palamaan. Mutta jo 1800-luvulla alkoi tulla tänne kesävieraita saaren ihanille hiekkarnnoille. Turistien vanavedessä tuli taiteilijoita, kirjailijoita, runoilijoita ja näyttelijöitä. Muun muassa  taiteilijapariskunta Georg och Hanna Pauli, Gustaf Fröding, Kar de Mumma, Evert Taube ja maailmankuulu näyttelijä Greta Garbo, joka asusteli Häringen linnassa kesäisin. Linna sijaitsee mantereen puoleella. Olen tehnyt siitä postauksen täällä.

Linnan omistaa nykyään nuori suomalaistaustainen Sofie Seitamo-Mijac, jonka isä on jugsolavialainen maahanmuuttaja ja äiti suomalainen. Sofie on perinyt vanhempiensa rakennusfirman Savana AB:n. Firma tukee Kuninkaallista Oopperaa Tukholmassa.

Utön pittoreskissa ympäristössä asuu noin 250 vaikituista asukasta ja saarella sijaitsee myös oin 300 kesäasuntoa. Täällä sijaitsea koulu ja esikolu, urheiluseura, kotiseutujärjestö ja kaiken kaikkiaan 40 yritystä. Tänne voi tulla rullatuolien ja rullaattorien kanssa, joten monet eläkeläiset tekee tänne retkiä yhdessä. Samoin esikoulut kesäkaudella käyvät täällä retkellä. Utön saaren oma saaristo-laivayhtiön laivoilla saa rullatuolit ja rullaattoritkin paikan ja heille on järjestetty jopa omat vessat Utö Express, Mysingen ja Waxholm II aluksille.

Tukholmasta Grand hotellin edustalta Strömkajenilta voi nousta Utöseen kulkevaan laivaan. Matka kestää Tukholmasta vajaat 4 tuntia mutta hyvällä säällä laivamatka on erittäin nautollinen.  Utön saarella on kolme laivasatamaa.

Edesnäs säätykartano

Tämä rälssikartano on keskiajalta Clas Hansson Bielkenstierna rakennutti kartanon 1600-luvulla. Venäläiset polttivat alkupeäräisen kartanon 1700-luvulla, mutta kartano rakennettiin uudestaan. Myöhemmin katanon on omistanut Bonden ja Flemingin aatelissuvut.

Utön kirkko

Utön hiekkarannat houkuttelee tänne porukkaa Tukholmasta.

Pieni puoti

Mökkejä vuokrattavana

Purjeveneiliöille on oma laiturinsa

Huvudskär

 Huvudskärin laituri

Tämäkin postaus jäi kesken...mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Haningen kunnan saaristo

Huvudskär on yksi Haningen kunnan uloimmista saarista. Kartalla saari näkyy kaikista pienimmistä saarista alinpana ja ulkoisinpana. Skärgårdsstiftelsen/Saaristosäätiön vastuulla on suurin osa Tukholman,  Haningen ja Norrtäljen saaristosta ja kaikki nämä saaret sijaistee Suurtukholman rannikolla. Vaxholmsbolaget vastaa puolestaan saaristolaivojen liikenteestä.

Huvudskäriin pääsee ottamalla paikallisen sähköjunan/Pendeltåget Tukholmasta Nynäshmniin ja siitä saaristolaivalla Huvudskäriin.

Sesonkiaikana 19.6.-8.8. Waxholmsbolaget ajaa tiistaina, perjantaina ja sunnuntaina Huvudskäriin. Muina aikoina Dalarön merikuljetus liikennöi Dalarö-Huvudskär reittiä ja Gålön meritaksi Morarna (Gålö)-Huvudskär reittiä. Täällä lisätietoa! Waxholmsbolaget!

Tukholman saariston tärkeimmät saaret, joille on laiva tai lauttayhetys.

Haningen kunnan saaristossa on hylkeitäkin, joita voi nähdä ainakin Gålön saarella ja täällä Huvudskärissä. Kuulema Saltsjöbadenissakin on nähty hylkeitä.

Suurtukholman saaristossa on noin 30 000 saarta, joista 200 saarella asutaan. Norrtäljen kunnassa on eniten saaria,  13 218  saarta. Värmdönkin kunnassa on 10 000 saarta. 

Haningen kunnassa Tukholman eteläpuolella on 4 262 saarta, mutta useimmat saaret Haningen saaristossa ovat suuria. Haningen ulkosaaristosta löytyy joitakin pieniä saariryhmiä kuten Huvudskär, joka on idyllinen pieni saarirymä, jonka jälkeeen Itämeri aukeaa avomerenä.

Yksistään Huvudskärin saristossa on noin 200 pientä saarta tai luotoa (holme tai kobbe), tai miksi näitä nyt suomeksi nimitetään, tyypillisiä ulksoaariston kallioluotoja. 

Huvudskär oli hyvin lähellä vaarassa tulla myydyksi, mutta Skärgårdstiftelsen/Saaristosäätiö otti saaren huostaansa ja näin vaara on ohitse. Haningen kunta antoi saaristosäätiölle 750 000 kruunua kunnostaa ja ylläpitää saarta.

Huvudskär sijaitsee ulkosaaristossa ylhäisessä yksinäisyydessään. Valoisina kesäöinä saari on suorastaan maaginen. 

Huvudskär on Haningen kunnan ulkoisin saari, tai saariryhmä paremminkin. Täällä sijaitsee kaiken kaikkiaan noin 200 saarta, luotoa ja kallion kielekettä. Suurin niistä on nimeltään Lökskär. 

Haningen saariston viimeinen uloin yhteyspiste merelle päin on Huvudskär. Huvudskär on suosittu veneilijöiden määränpää, ja siellä on runsaasti saaria ja sininen laguuni. Täällä voit ottaa aurinkoa, uida, kalastaa ja nauttia luonnosta. Täällä on myös Haningen itäisin majakka.

Tämä on luonnonsuojelu aluetta, joten se pitää muistaa. Lunnon on annettava olla rauhassa. Hyvä on myös muistaa että joissakin rakennuksissa  asuu paikallisia tai vuokralaisia, joten heille on annettava oma rauhansa. Muuten saarilla saa liikkua aivan vapaasti. 

Täällä kalastettiin aikoinaan turskaa ja silakkaa. Saarella asui niin paljon kalastajia, että heille rakennettiin oma kappelikin, jota ei enää ole jäljellä.Tänne tultiin Ahvenanmaalta asti kalastamaan ja pyytämään hylkeitä. Tyresön linnan tarpeisiin kalastettiin myös täällä. Mutta vuonna 1710 tuli rutto saarelle ja vain viisi kalastajaa selvisi hengissä. Vuonna 1719 tuli venäläiset riehumaan Ruotsin rannikolle. He polttivat kartanot ja varastivat kaiken minkä irti saivat. Venäläiset polttivat Huvudskäin kalastajakylän poroksi. 

1800-luvun lopulla saarelle rakennettin tulliasema ja saarelle rakennettiin koulu ja postitoimisto. Siihen aikaan saarella asui noin sata asukasta. 1900-luvulla saarelle tuli meripelastulaitos, mutta se pian muutettiin Ornö-hön. Saarelle tuli rajavartiolaitos. Toisen maailmansodan aikana asukkaat muuttivat mantereen puolelle.  

Myöhemmin saaret ovat tunnettuja luotsi-, tulli- ja majakkasaarina. Tullirakennus on nykyään matkustajakoti ja luotsi rakennuksessa sijaitsee eräänlainen museo, jossa kerrotaan saarien historiaa. Turistit tulevat tänne uimaan, ottamaan aurinkoa, onkimaan ja nauttimaan luonnosta. Kallioilla kasvaa niittyvilla, kanervaa ja variksenmarjoja. Taiteilijat ja valokuvaajat ihastuvat saarten maagiseen valoon. Lintuharrastajat saapuvat suurin joukoin seuraamaan lintuelämää. Merikotkiakin saa täällä nähdä hyvällä säällä.  Täällä asustelee myös hylkeitä, joitka paistattelevat päivää. Niitä ei kannata mennä häiritsemään aivan läheltä.

Huvudskärin saariyhmä on luonnonreservaatti ja sen ymmärtää jokainen joka on käynyt saarilla. Mutta täällä asuu jonkin verran väkeä vuodet ympäri ja kesäaikaan tänne tulee vierailijoita ja jotkut asuvat koko kesän täällä, varsinkin taidemaalaarit ovat aina viihtyneet täällä.

Dalarö'stä voi ottaa Taxibåt/laivataksin, ja Tukholmasta pääsee Dalarö'hön seuraavasti, ensin sähköjunalla/pendeltåg Handenin asemalle/Handenterminalen ja siitä bussilla 839 Dalarön hotellin laiturille, josta sitten on laivayhetys Huvudskäriin.

Vuodet ympäri on laivaliikennettä Dalarösta, Årstan laiturilta ja Nynäshamnista, mutta vain kesällä Huvudskäriin. Taxiveneellä kuitenkin pääsee talviaikaankin useinmille asutuille saarille, koska määrätty laivaväylä on läpi talven avoinna. 

WWF (World Wide Fund for Nature) on vuonna 1961 perustettu kansainvälinen ympäristöjärjestö. Tänä vuonna  9. toukokuuta WWF:n Tukholman paikallisjärjestö piti vuosikokouksensa Huvudskärin saarella. Kuningas Carl Gustav kuuluu järjestöön ja hänkin oli kokouksessa mukana. Kuningas istuu veneen päällä.

Tässä kuningas tutkii karttaa.

Purjeveneilijiöiden suosikkipaikka. Täältä löytyy purjeveneille helposti luonnollisia ankkuripaikkoja. Täällä ei voi leiriytyä telttaan.  Sähköjä ei saarella ole mutta matkustajakodissa on kaasuliesi. Entinen tullirakennus toimii matkustajakotina. Täällä on 29 sänkypaikkaa kolmessa huoneitsossa, kussakin oma keittiö. Entisessä luotsitalossa sijaitsee kaksi huoneistoa, joissa on neljä ja kuusi sänkypaikkaa ja omat keittiöt. 

Matkustajakoti

Pitää muistaa ettei saarella ole minkäänlaista myymälää. Tämä on Tukholman saariston primitiivisin saari, jossa on kuitenkin asumusta jonkin verran. Saarella ei myöskään ole sähköjä, ei juoksevaa vettä, suihkua tai WC:tä. Juomavesikaivo löytyy sekä ulkovessoja löytyy useampiakin saarelta. Makuupusseja ei saa käyttää sängyissä, vaan omat lakanat ja tyynylinnat on otettava mukaan, pyhkeet ja WC-tai talouspaperia.

Varauksia voi alkaa tekemään vasta 13. tammikuuta kello 9.00 lähtien. Matkustjakoti on avoinna vain toukokuun puolesta välistä syyskuun viimeiseen viikoloppuun saakka.