perjantai 8. heinäkuuta 2016

Prästgatan


Prästgatan/papinkatu, Gamla Stan/Vanha kaupunki

Kuvassa Prästgatanin alkupää. Alunperin Prästgatan alkoi Tukholman linnan Högvaktsterassen/päävartioston terassilta, jonne tämä portti johtaa. Portti ei ole käytössä muuta kuin hätätilassa. Luonnollisista syistä Prästgatanin alkupää on suljettu  koska kuja kulki päävartioston rakennusten pihan lävitse.

Tätä Prästgatanin kujan pätkää kutsuttiin ja kutsutaan vieläkin Helvetiksi. Tämä osa Prästgatania joka sijatsee Storkyrkobrinkenin pohjoispuolella oli Helvetinkuja. Tämän kujan varrella asui kaupungin pyöveli joka asui täällä vuoteen 1550 saakka. Pyövelin viran sai yleensä henkilö joka itse oli tuomittu kuolemaan jokun rikoksen takia, mutta hänet armahdettiin, jos hän suostui toimimaan pyövelinä. Hänen korvanlehtensä leikattiiin irti jottei pyöveli pääsesyt karkaamaan. Hänet tunnistettaisiin heti. Usein miten hänen iholleen poltettiin myös kaupungin merkki.


Tukholman vanhin kaupunginmuuri on merkattu sinisellä ja uudenpi punaisella Prästgatanin katu sijaitsee siis vanhimman kaupunginmuurin sisällä. Muurista ei enää ole juuri mitään jäljellä, vain jyrlkkä mäki tai oikeastaan Tukholman harju.

Tukholman vanhin kausi sijoittuu vuosien 1252-1289 välille, jona aikana Tukholma mainittiin ensimmäisen kerran asiakirjoissa. Vuonna 1270 oli alueella riittävästi asukkaita jotta fransiskaanit uskalsivat perustaa veljesskunnan ja Magnus Ladulåsin ansiosta perustettiin myös sisaryhteisö kymmenen vuotta myöhemmin. Kolikkoja alettiin painamaan vuonna 1297 nykysien Mynttorgetin/kolikkotorin varrella Gamla Stanissa. Koulu avattiin Suurkirkon luokse, nykysien Storkyrkobrinkenin varteen, jota kutsuttiin siihen aikaan Skolbacken/ koulumäeksi.

Hospital perustettiin vuonna 1278 Norrmalmin puolelle, nykyisen Sankta Klaran kirkkomaalle. Kuningas Magnus lahjoitti Sankta Klaran kirkon tontin fransiskaani nunnille,  joten hospitaalista kaiketi tuli luostari. Sairaat tukholmalaiset lähetettiin siinä välillä Enköpingin hospitaaliin, kunnes uusi hospitaali rakennettiin.

Norrmalm siihen aikaan oli maaseutua. Brunkebergin harju kulki siihen aikaan korkeampana kuin nykyään ja muuten Norrmalmilla oli lampia ja suoaluetta. Klaran luostari sijaitsi eteläisinpänä Norrmalmilla, Brunkebergillä. Kaikki jotka suostuivat muuttamaan Normalmin puolelle saivat etuoikeuksia. Brunkebergin harjun itäiselle puolelle rakennettin Sankt Jakobin kirkko 1300-luvulla ja siinä se sesoo vieläkin. Jo 1200-luvulla oli silta Helgeansholmenille ja Gamla Stanin ja Södermalmin välillä oli myös silta jo siihen aikaan. Södermalm oli  veilä myös maaseutua. Ensimmäinen kirkko Södermalmilla oli Maria Magdalenan kappeli, joka rakennettiin 1300-luvulla. Samalla paikalla sijaitsee nyt Maria Magdalenan kirkko.

Kapunkiasutusta oli alkuaikoina vain Gamla Stanissa Västerlånggatanin ja Österlånggatanin varrella. Kåkbrinkenin ja Köpamannagatanin korttelistot ovat myös vanhaa austusaluetta. Tukholmassa asui siihen aikaan vain muutama tuhat henkeä.

Prästgatan on yksi Gamla Stanin/vanhan kaupungin, pääkauduista ja sen pisimmistä kaduista. Se kulkee keskellä Stadsholmenia kuten saarta nimiteään pohjois-etelä suunnassa ja päätyy Österlånggatanille. Katu on noin 400 metriä pitkä. 


Prästgatanin alkupää, Storkyrkobrinkenin pohjoispuolella


Storkyrkobrinkeniltä katu muuttuu erittäin viihtyisäksi. Storkyrkobrinken johtaaa Riddarhustorgetilta/ritaritalon torilta Storkyrkaan/suurkirkkoon.

Turistit kulkevat yleensä Prästgatanin viereistä katua Västerlånggatania pitkin kuninkaan linnan edustalta, mutta suosittelen poikkeamasta Prästgatanille tai muille Gamla Stanin keskuskujille, varsinkin jos on jo aikaisemmin kulkenut Västerlånggatanin päästä päähän.

Hyvä reitti on juuri kulkea Prästgatania pitkin Österlånggatanille ja siinä kääntyä sitten kävelemään Slottsbackenille, jossa sijaitsee Tukholman linnan lisäksi Storkyrkan/suurkirkko ja suomalainen kirkko. Österlångatanista enempi myöhemmin.


Kåkbrinbkenin ja Pärästgatanin kulmauksessa löytyy tämä riimuvivi talon seinästä. Tuo vieressä seisova putki on kanuunan putki joka on laitettu ralennuksen tueksi.

Prästgatanielle löytää myös mukavasti Gamla Stanin metroasemalta. Kun astuu ulos kadulle metron ylöskäynnistä niin ensin vasemalle ja sitten oikealle ja siitä Kåkbrinkeniä pitkin suoraan. Kåkbrinken johtaa myös Storkyrkan torille. Prästgatan on katu ennen Storkyrkan toria. Siitä vaan sitten oikealle Prästgatania pitkin.

Prästgatanin varrella asutaan. Täällä ei ole juuri myymälöitä, ei kahviloita eikä ravintolojakaan. Yksi ravintola löytyy, Kryp In, ja se onkin Tukholman paras ravintola monen mielestä. Tätä ihanaa ravintola tuskin turitsit löytävät jos ei joku paikallinen anna heille vinkkiä.


Prästgatanilla ei ole tungosta. Täällä saa maleksia kaikessa rauhassa, usein aivan yksin, keskiaikaisissa tunnelmissa. Prästgatanin varrella on asunut todellakin pappeja, kuten nimikin jo kertoo.  Pohjoisella Prästganin alueella pappeja jotka tomivat Storkyrkanin kirkossa ja eteläisellä Präsgatanin pätkällä pappeja jotka työskentelivät lähellä sijaitsevan Sankt Gertrudin saksalaisessa kirkossa. Ylipäätään Gamla Stanissa on asunut paljon saksalaisia jo 1500-luvulla. Keskiajalla oli Tukholman väestöstä noin  puolet sakankielisiä.



 Kryp In, vasemmalla


Ravintola Kryp In edustalla on kesäaikaan pari kapeaa terassia

 Avoinna kello 17-23 paitsi lauantaisin kello 12.30- 23.00. Sunnuntaisin suljettu.

Kryp In on ensiluokkainen ravintola, viihtyisä ja kodikas, mutta hieman ahdas. Romanttinenkin. Ravintola tarjoaa skandinaavisia ruokalajeja. Ei turistirysä.




Prästgatan 78 on taiteilja Carl Larsson asunut lapsena.


Carl Larssonin syntymäkoti sijaitsee tässä rakennuksessa Prästgatan 78


Tässä aidan takana sijaitsee lasten leikkipusito ja harrastustiloja


Prästgatanin ja Kåkbrinkenin risteyksessä. Tästä kohtaa löytää myös ravintola Kryp In:n





Prästgatanin ja  Tyskabrinkenin risteyksessä

Tässä Tyskabrinkenillä parveilee aina paljon saksalaisia, koska Sankt Gertrudin kirkon siäänkäynti on  kulman takana.

Prästagatan 070407 A.JPG


Mårten Trotzig gränd

Tämä Tukholman kapein kuja kulkee Prästgatanin ja Västerlånggatanin välillä. Kuja on vain 90 cm leveä. Mårten Trotzig oli saksalainen kauppamies, joka muutti Tukholmaan vuonna 1581. Hän osti kiinteistöjä Gamla Stanista ja möi ja osti kuparia ja rautaa. Kuollessaan hän oli yksi Tukholman rikkammista miehistä.


 Mårten Trotzig gränd lähtee Prästgatanilta


Solgränd on toinen kuja joka kulkee Prästgatanilta, mutta tämä kuja kulkee ylöspäin Stortorgetille, kun taas Mårten Trotzigs gränd kulkee Prästgatanilta jyrkästi alaspäin.


Specktens gränd on toinen kuja joka kulkee ylöspäin Trångsundin kujalle

Ankargrand March 2007.jpg

Ankagrändin kuja kulkee myös Prästgatanilta ylös Trångsundin kujalle

Gamla Stan (15374352192).jpg

PrastgatanStockholm.JPG

Arkiv: Prästgatan, Gamla Stan, Stockholm.jpg