perjantai 18. marraskuuta 2022

Valtion museoiden sisäänpääsymaksut

Nationalmuseum/Kansallismuseo

Huom! Nyt on hallitus päättänyt että valtion museot alkavat ottamaan pääsymaksun.

Neljännen kerran valtion museot ovat vuorotelleet ilmaisen sisäänpääsyn ja sisäänpääsymaksujen välillä. Kansalliselle luonnontieteelliselle museolle/Naturhistoriska riksmuseet kiireellinen sisääspääsymaksujen muuttaminen  maksaa noin 300 000 kruunua. Lisäksi sisäänkäynti on rakennettava uudelleen miljoonien kruunujen kustannuksin.

Kansallismuseo on rakennuksenakin näkemys

Vuodesta 2016 lähtien 18 valtion museon perusnäyttelyä on saanut nähdä ja kokea ilmaiseksi, mutta pian se päättyy. Uuden vuoden jälkeen yli 19-vuotiaiden on ostettava sisäänpääsylippu, koska uusi porvarillinen hallitus hylkäsi ilmaisen sisäänpääsyn uudistuksen toisen kerran.

Kansallismusei odottaa menettävänsä ne 200 000 kävijää vuodessa.  Vuoden 2016 jälkeen kävijöiden määrä lisääntyi, jolloin ilmainen sisäänpääsy otettiin viimeksi käyttöön. Suurtukholman alueen koulululaiset ovat suuri ryhmä kävijöistä.

Kansallismuseossa luullaan että vierailijoiden määrä tulee laskemaan 500 000, mutta koskaan ei tiedä. Talous on yleisesti yhteiskunnassa muuttunut tiukemmaksi, monien lompakot ovat ohentuneet inflaation ja sähkön hinnan nousun myötä. Monet kulut kilpailevat keskenäään,  välttämättömimmät ensin, joten voi olla, että joudutaan kieltäytymään museokäynnistä.


Täällä olen aikaisemmin  kertonut Kansallismuseosta ja sen suurista peruskorjauksista. 

Sekä siellä että valtion historiallisessa museossa keskustellaan parhaillaan 120–150 kruunun sisäänpääsymaksusta.  Kun ilmainen sisäänpääsy katoaa, museo kuulema menettää noin 11,9 miljoonaa kruunua. Aluksi henkilökuntaa ei palkata, vaan yriteään selvitä smalal henkilökunnalla kuin tähänkin mennessä. Puhtaasti käytännön ja teknisten näkökohtien lisäksi museon tulee panostaa enemmän myös markkinointiin.

Myös Cosmonovan elokuvanäytökse ttulevat  maksamaan ylimääräistä, kuten ennenkin. 

Myös Kansallismuseon talouspäällikkö todistaa epävarmasta tulevaisuudesta. Remontin jälkeistä ennätysmäistä yleisövirtaa seurasi pandemian aikana lasku, joten museolla ei ole normaalia vuotta verrata. Mutta kun ilmainen sisäänkäynti viimeksi poistettiin, vuonna 2007, 30 % kävijöistä katosi.

Vuonna 2022 ennusteen mukaan kävijöitä oli yhteensä 425 000. Ensi vuonna ne laskevat 250 000 maksavaan asiakkaaseen. Emme uskalla laskea budjetissamme enempään. Se riippuu myös siitä, miten talous kehittyy, kuinka säilytät lompakkoasi. Tukholmalaiset eivät ole muutenkaan kovin innostuneita museoissa kävijöitä.

Sama taso (18,5 milj. kruunua) koskee valtion historiallista museota, missä keskustellaan yhden illan järjestämisestä viikossa ilmaiseksi.

Luonnontieteellisessä museossa tarvitaan kuitenkin miljoonia investointeja, jotta lipunmyynnistä selvitään täysimääräisesti. Museorakennus vihittiin käyttöön vuonna 1916 ja museon johto kuvailee nykyistä lippusalia vanhentuneeksi ja huonosti toimivaksi 2020-luvun museokävijöille, jotka ostavat liput kotoa netistä ja haluavat vain skannata QR-koodin jonon sijaan.

"Jos aiomme tehdä tällaisen sijoituksen, haluaisimme tietää, että tästä eteenpäin teemme työtä. Tällainen muutos kestää useita vuosia. Parhaimmillaan saatamme olla valmiita seuraaviin vaaleihin", hän sanoo.

Ja mitä tapahtuu, jos sosiaalidemokraatit voittaa vaalit vuonna 2026? Sosiaalidemokraattien kulttuuripoliittisen tiedottajan Lawen Redarin on vaikea kuvitella, että puolue ei haluaisi ottaa vapaata sisäänpääsyä uudelleen käyttöön kolmatta kertaa: "Se on kulttuuripoliittinen uudistus, joka tekee kulttuuriperinnön saavutettaviksi, alentaa kynnysarvoja ja vahvistaa tiede- ja kulttuuripoliittista keskustelua yhteiskunnassa. Olemme erittäin ylpeitä tästä kulttuuripoliittisesta uudistuksesta ja taistelemme sen puolesta", hän sanoo.

Vuonna 2005 otettiin käyttöön ensimmäinen maksuttoman sisäänpääsyn uudistus 19:lle valtion museolle (mukaan lukien Pohjoismaiden museosäätiö). Edelliseen vuoteen verrattuna yleisö kasvoi 2,9 miljoonalla käynnillä, mikä vastasi 159 prosenttia.

Vuonna 2007 Allianssihallitus lakkautti järjestelmän. Alle 19-vuotiailla lapsilla ja nuorilla oli kuitenkin edelleen ilmainen sisäänpääsy.

Vuonna 2016 Stefan Löfvénin (S) hallitus otti uudelleen käyttöön ilmaisen sisäänpääsyn yhteensä 18:sta museoon. Motiivina oli lisätä museokäyntien määrää, mutta myös houkutella uusia kävijöitä. Hallitus varasi noin 80 miljoonan Ruotsin kruunun suuruisen avustuksen, jota moitittiin liian pieneksi ja siitä, että se ei täysin korvannut kuluja ja tulonmenetyksiä.

Ulf Kristerssonin (M) hallitus kumoaa uudistuksen jälleen 1.1.2023, mikä säästi valtion avustuksella noin 99 miljoonaa kruunua. Kulttuuriministeri Parisa Liljestrand (M) sanoi muun muassa toinen, että "uudistus on hyödyttänyt ennen kaikkea Tukholman alueen vakituisia museovieraita ja ulkomaisia ​​matkailijoita".

Frescati

 

Frescati ja Tukholman yliopiston alue, mikä ei näy kokonaisuudessaan tällä kartalla. 

Fresacti on alue Tukholmassa Norra Djurgårdenissa, Bunnsvikenin lahden itäisellä rannalla, vastapäätä Hagan kuninkaallista linnaa. Frescatin alue kuuluu Royal National City Park/Kuinkaalliseen kansalliskaupunki puistolaueseen ja Hagan alueeseenkin. Sveriges naturhistoriska riksmuseet/Ruotsin luonnonhistoriallinen museo sejaitsee myös alueella.

Roslagsvägenin vilkasliikenteinen tie kulkee alueen lävitse. Tie kohtaa E18-tien Bergshamrassa. E 18 tie saa alkunsa Norjan eteläisestä kärjestä, Kristiensandista, kulkee Berigshamrasta Kapellskärin satamaan ja edelleen siitä Marinahaminan kautta Turkuun ja päätyy Helsinkiin.

Alueen kautta kulkee myös metrolinja/Punainen linja ja Roslagsbanan paikallisjunaliikennteen junat pysähtyy tässä Universitet nimisellä psyäkillä.  

Frescati kuuluu Tukholmna keskustaajamaaan ja alue käsittää Naturhistoriska Riksmuseet ja Tukholman Yliopiston sekä Bergiaanisen puutarhan alueet.


Brunnsviken on nimeltään vesialue Frascatin länsipuolella.

Kuningas Gustav III oli suuri Italian kulttuurin ihailija. Hän teki pitkän matkan Kampaniaan vuosina 1783-1784. Sieltä palattuaan hän halusi muokata tämän alueen perin pohjin. Siksi Gustav III nimesi Brunnsvikenin alueet italialaisen mallin mukaan, kuten Frascati, Albano ja Tivoli. Italian kaupunki Frascati kirjoitettiin tuntemattomista syistä "Frescati", ja joskus myös "Freskati". Frascati Roomassa sijaistee alueella nimeltä Castelli Romani, josta olen tehnyt postauksen täällä. 


Villa Frescati kuvattuna vuonna 1790

Villa Frascatin huvila on rakennettu vuosina 1791-1792 Louis Jean Desprezin piirustusten mukaan Gustaf Mauritz Armfeltin kesän iloksi Brunnsvikenin itäpuolella Kustaa III:n paviljongia vastapäätä. Gustaf Armfeldt oli Suomessa syntynyt kreivi, joka toimi Ruotsin kuninkaan Gustav III:n  suosikkina. Hän oli kuninkaallisen Dramaten tetaterin johtaja ja yksi Ruotsin akatemian ensimmäisistä jäsenistä. Kustaa III:n kuoleman jälkeen häntä syytettiin poliittisesta salaliitosta ja hänet karkotettiin maasta. Myöhemmin Aleksanteri I:llä Venäjän neuvonantajana hänellä oli tärkeä rooli Suomen historiassa.

Nykyään Villa Frescati on jäänyt Roslagsbanan junaradan ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian väliin. Villa Frascatin lähelle ei enää pääse.

Vuonna 1791 Kustaa III lahjoitti Gustav Mauritz Armfeltille osan maata Brunnsvikenin itäpuolella, mihin rakennettiin tämä Villa Frescati Armfeltille asunnoksi. Armfelt oli kuinkaan mukana Italian matkalla. Hän oli suomalaista aatelissukua syntyään. Ruotissa hän avusti kuningas Gustav III Ruotsin Akademian perustamisessa ja hän sia jopa ensimmäsiensä aktedian puheenjohtajan paikan. Hänestä tuli myös Kuinkallsien Teatterin Dramaten ja Opperan johtaja, sekä kuinkaallsien musiikiakademian johtajan viran ja paljon muuta. Hän oli kuinkaan läheisin henkilö. Hän on yksi Suomen historinakin suurmiehiä.


Kuninkaallinen TiedeakatemiaLilla Frescativägen 4A

Kungl. Tiedeakatemia on riippumaton kuinkaallinen akatemia, jonka yleisenä tavoitteena on edistää tieteitä ja vahvistaa niiden vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Akatemia on aivan valtavan suuri laitos. Akatemia ottaa erityisen vastuun luonnontieteistä ja matematiikasta, mutta pyrkii työstään lisäämään vaihtoa eri tieteenalojen välillä. Akatemiassa on noin 460 ruotsalaista ja noin 175 ulkomaalaista jäsentä. Yhdessä ne muodostavat Ruotsin johtavan tieteen asiantuntijapaneelin. 

Kuninkaallisessa tiedekataemiassa päätetään Nobelinpalkintojen saajista, paitsi kirjallisuuspalkinnosta päättää Svenska Akademin/ Ruotsin akademia, minkä perusti knuingas Gustav III ja Akatemia toimii vieläkin samoilla säännöillä. Nobelin vapauspalkinnosta päätetään Norjassa. 

Tämä akatemia on harvinaislaatuinen, sillä maapallolta ei löydy kuin kaksi vastaavanlaista akatemiaa, Ranskasta ja Espanjasta. Vain Ruotsin akademia toimii vieläkin vanhoilla perustussäännöillään. Valtiolla ei ole mitään tekmistä Akatemian kanssa vaan akatemialla on paljon sponsoreita, jopa suomalaisiakin. Ruotsissa on 17 kuninkaallista akatemiaa, millä ei ole mitään tekemistä ylipostojen tai valtion kanssa.

Alueella sijaitsee useita kulttuurimerkattuja rakennuksia kuten Villa Fridhem, mikä on kunnostettu entisestään.

Bergshamra Gårdin kartano sijaitsi lähettyvillä Tivolin alueella ja tämä huvila raknnettiin alunperin kartanon väelle. Alue kuuluu nykyään Solnan kunnalle. Tivolin alueella sijaitsee vieläkin kauniita vanhoja huviloita. Alueesta tuli suosittu kesänvietto paikka rikkaille tukholmalaisille. Kannattaa käydä päiväkävelyllä Bergshamran kylässä ja Tivolipuistossa katselemassa kauniita kesäauntoja, joista useimmista on tullut nykyään talviasuntoja. Koko korttelisto on kulttuurisuojattua aluetta. 

Valtionkansleri Axel Onxenstierna omisti tämän kartanon aikoinaan ja kartano kuului myös aikansa Ulriksdalin kuninkaalliselle linnalle.

 
 
Frescati on myös Tukholman yliopiston aluetta.

Lappkärrsberget, mikä Tukholman opiskelijoiden puheessa tunnetaan nimellä "Lappis", viittaa Tukholman useiden opiskelija-asuntojen suljettuun kokonaisuuteen, missä asuu 2000 opiskelijaa ja yliopiston työntekijää. Rakenteilla on ollut 1000 asuntoa lisää.  Koko Tukholman alueella on 8000 opiskelijasuntoa yhteensä. Lappis sijaitsee lähellä Tukholman yliopistoa.  Tukholman yliopisto ei  ole suurin eikä kattavin Ruotsissa.


Aula Magna on yliopiston konfrenssikeskus


Lilla Frescati siirtolapuutarha sijaitsee Lilla Frescativägen 1 varrella ja tänne pääsee suoraan Universitetin metroasemalta polkua pitkin Roslagsvägenin alitse. Tämä on yksi Tukholman vanhimmista siirtolapuutarhoista. Yhdistys täytti 100 vuotta vuonna 2018. Alue on idylli, missä kasvatetaan yhtä ja toista. Täällä laulaa  satakieletkin. Puutarha on avoin kaikille, joten kaikki ovat tervetulleita kävelylle siirtolapuutarhan alueelle, nauttimaan kasvillisuudesta, tuoksuista ja kuuntelemaan linnunlaulua.