Gråbrödraklostret Tukholmassa oli Gråmunkeholmenilla, nykyään Riddarholmenina tunnettu fransiskaaniluostari, joka perustettiin noin vuonna 1270 kuningas Magnus Ladulåsin saaren lahjoituksella.
Riddarholmin kirkko vihittiin käyttöön noin vuonna 1300, ja se on Tukholman vanhin säilynyt rakennus, jolla on vanhimmat maanpäälliset tiiliseinät. Keskiajalla sitä kutsuttiin Harmaiden Veljien kirkoksi, ja se kuului Harmaiden Veljien luostariin.
Riddarholmenin kirkko kuuluu nykyään Ruotsiin kuninkaalliselle hoville. Kuninkaalliset haudattiiin aikoinaan tähän farnsiskaani luostarin kirkkoon. Tämä fransiskaani miespappien luostari oli toiminnassa vuodesta 1270 Ruotsin reformaatioon vuonna 1527.
Kuninkaalliset hautajaiset Riddarholmin kirkossa päättyivät vuonna 1950, jolloin Kustaa V haudattiin viimeiseksi sinne. Siihen mennessä kirkossa oli haudattu seitsemäntoista ruotsalaista hallitsijaa kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta, joka on haudattu Roomaan Pyhän Pietarin kirkkoon. Suosittelen vierailua kirkossa!
Gamla stan, Gråmunkeholmen/Riddarholmen
Gamla stanin vasemmalla reunalla
Riddarholmenin saarella on olut monta niemä, kuten Kidaskär, Gråbrödraholme ja Gråmunkeholmen on saari Mälarenissa ja kaupunginosa Tukholman keskustassa, joka kuuluu Södermalmiin.
Tämä om Tukholman historiallista keskustaa. 1600-luvulla aatelisto rakensi upeita palatseja Gråmunkeholmenille, jotka vuoden 1697 linnapalon jälkeen hallitsevat valtion virastot ja tuomioistuimet valtasivat saaren. Kuninkaallinen perhekin asui jonkin aikaa Riddarholmenilla, tarkemmin sanottuna Wrangelin palatsissa, vanhan Tre Kronorin palatsin palamisen jälkeen vuonna 1697. Kuninkaallinen perhe asui siellä, kunnes Tukholman palatsi valmistui vuonna 1754. Wrangelin palatsia käytettiin tänä aikana asuntona. Nykyään palastissa sijaitsee Svea hovrätt, siis Svean hovioikus.
Riddarholmen on pinta-alaltaan Tukholman kunnan pienin kaupunginosa. Viimeinen rekisteröity yksityinen henkilö muutti vuonna 2010.
Vuonna 1288 Magnus Ladulås lahjoitti Skepparholmenin Gråbrödernalle, joka otti sieltä puuta rakentaakseen oman luostarikirkon Gråmunkeholmenille. Kanutus Johannis oli innokas kirjojen keräilijä ja osti käsikirjoituksia ja inkunaabeleita Revalista ja useista opiskelupaikoistaan, jotka myöhemmin lahjoitettiin Tukholman fransiskaaniluostarille.
Gråbröderna/Harmaat munkit eli fransiskaanit olivat Assisin Franciscuksen seuraajia ja perustivat monia uskonnollisia luostareita ympäri Eurooppaa. He saivat nimensä harmaista kaavuista, joita he käyttivät köyhyyslupauksensa symbolina.
Riddarholmenin entiset nimet Gråbrödraholm, Munckholmen ja Gråmunkeholm tai Gråmunkeholmen ovat peräisin luostarin toiminnasta saarella. 1400-luvulta lähtien Gråbröderillä oli toimintaa myös Kungsholmenilla, joka tunnettiin nimellä Munklägret 1320-luvulta lähtien.
Luostarikirkko, Riddarholmin kirkko, on säilynyt ja sitä pidetään nykyään kaupungin keskustan vanhimpana rakennuksena.
Tämä on virallien tiedoite siitä että Tukholman pormestari ja kaupunginvaltuutetut ilmoittavat, että rouva Birgitta Olofsdotter on heidän läsnäollessaan Gråbrödran luostarissa todennut saaneensa Sten Sturelta täyden maksun Hammerstan maatilasta ja kaikista tälle myymistään kiinteistöistä.
Sten Sture vanhempi, herra Sten, syntyi noin vuonna 1440, kuoli vuonna 1503 Jönköpingissä, oli Ruotsin hallitsija vuosina 1470 ja 1497 sekä sitten vuodesta 1501 kuolemaansa asti, sekä Tukholman ritari ja päällikkö.
Snakt Göran och draken patsaita on kolme, yksi Strokyrkanin kirkossa Gmala stanissa, toinen Historiallisessa museossa ja tämä kolmas (kuvassa yllä) Köpmantoregtin torilla Gamla stanissa. Tämä patsas on historiallisesti arvokas koska se symbolisoi Ruotsin itsenäisyyttä. Ruotsi on joutunut sotimaan kymmenen kertaa Venäjän kanssa ja kymmenen kertaa Tanskan kanssa ja silti onnistunut säilyttämään itsenäisyytensä. Ruotsi on maa mikä on sotinut eniten koko maapallolla.
Vuonna 1527 luostari suljettiin uskonpuhdistuksen yhteydessä ja rakennukset muutettiin yleiseksi hospitaliksi/sairaalaksi. Munkit saivat poistua luostarista, mutta suljetun Pyhän Klaaran luostarin nunnat saivat muuttaa rakennukseen. Sairaala kuitenkin muutti Danvikeniin jo vuonna 1551, luultavasti tilanpuutteen vuoksi, ja teki tilaa Trivialskolanille, mikä sitten muutti tilalle ja pysyi siellä vuoteen 1666 saakka. Ruotsissa triviaalikoulujen oppiaineet vaihtelivat aikojen saatossa, mutta triviaalikoulut olivat toiminnassa vuoteen 1905, jolloin ne korvattiin reaalikouluilla.
Collegium regium Stockholmense (myös Academia Stockholmensis tai Collegium Stockholmense) oli teologinen korkeakoulu, joka oli olemassa vuosina 1576–1593 ja jonka tilat sijaitsivat entisessä Gråbrödran luostarissa.
Gråmunkeholmen/Riddarholmen nykyään.
Kuten kuvasta näkyy niin Riddarholmenin saaren kupeeseen on rakennettu ajotie minkä nimi on Centralbron/Keskussilta. 12000 metriä pitkä ajotie yhdistää Tukholman keskeisimmän osan, Gamla stanin ja Södermalmin yhteen. Gamla stanista on nykyään silta Riddarholmenille. Tieosuus rakennettiin lähes kokonaan sillalle tai tunneliin. Tuolloin se oli Ruotsin kallein rautatiehanke (kilometriä kohden), jonka kustannukset olivat kaksi miljoonaa riikindaaleria kilometriltä vuoden 1870 rahassa mitattuna.
Gamla stan ja Riddarholmen rakennettiin yhteen kun Centralbron ajotietä valmistettiin. Vanhankaupungin ja Riddarholmenin välistä kapeaa käytävää, jossa ajoneuvoliikenne on ruuhkaista, kutsutaan kansanomaisesti "Getingmidjaniksi"/ampiaisen vyötäröksi. Samaa baanaaa pitkin kulkee paikallisjuna ja metro. Södermalmin ali kulkeva eteläinen tunneli reititettiin uudelleen Centralbron sillan rakentamisen yhteydessä 1950-luvun alussa.
Kuvassa Munkbroholmenin satama ja taustalla näkyy Södermalm. Satamassa oli näköjään vilkasta toimintaa. Satama sijaitsi saaren läntisellä reunalla ja siinä on vieläkin joidenkin alusten ankkurointi paikka.
Östra gynasiehuset
Östra Gymnasiehusetissa on edelleen osa luostarin siipirakkennuksesta, mikä rajasi luostarin pihaa länteen, sekä osia luostarin muurista ja luostarin kellarista. Siellä on myös säilynyt luostarihuone tähtiholvin kanssa, jonka Albertus Pictorin uskotaan sisustaneen. Myös Vanhan eduskuntatalon kellarissa on useita luostarikompleksista säilyneitä huoneita.
Östra Gymnasiehuset, alun perin Banérska palatset, on Birger jarls torg 7:ssä Riddarholmenissa Tukholman keskustassa sijaitseva talo, jolla on keskiaikaiset juuret ja joka sai nykyisen muotonsa 1640-luvulla.
Rakennus on yhteydessä Länsiosan lukiorakennukseen yhdyskäytävän kautta. Taloa kutsutaan myös Kurckin palatsiksi sen omistajan, paroni ja neuvos Gustaf Kurckin, mukaan, jonka perhe omisti talon vuosina 1669–1689. Rakennus on ollut valtion muistomerkki vuodesta 1935. Kurckin suku on suomalaist aatelissukua.
Syyskuussa 2010 uusien putkilinjojen louhintatöiden yhteydessä Tukholman kaupunginmuseon arkeologit suorittivat kaivauksia Riddarholmin kirkon eteläpuolella. Kaivauksissa paljastui muun muassa keskiajalla haudatun munkin luuranko. Se, että kyseessä on keskiaikaisen luostarin munkki, ei pitäisi olla epäilystäkään, koska löydön tekopaikka on vanhan luostarin pihalla, jonne munkit haudattiin.
Luuranko oli ehjä, lukuunottamatta vasenta jalkaa, joka katosi, kun kadun alle rakennettiin rumpu vuonna 1945. Puuarkku sen sijaan on mätä.
Riddarholmenin saarelle ei kulje minkäänlaista julkista kulkuneuvoa. Sinne pääsee vain kävellen siltaa pitkin Gamla Stanista. Bussit 3 ja 53 pysähtyvät sillan toisella puolella, Riddarholmstorgetilla. Gamla Stanin metroasemalta on hieman pitempi matka.
Centralbron alitse on kulkenut kävelytunneli, mutta liekkö se tällä hetekellä käytössä. Ainahaan sitä voi kokeilla, sillä se lyhentää huomatavasti matkaa Riddarholmenille. Nimittäin tässä kohtaa on pyörätieremontti käynnissä. Centralbron autosillan läntiseen kupeeseen rakennentaan uutta pyöräilytietä.
Södra Riddarholmshamnen 19:lta on portaat, Hebbes trappa, ylös Riddarholmsbron sillalle, mistä pääsee varsinaiseen Gamla staniin.Sillan toiselat puoleta löytyy myös bussipsykki, missä pysähtyy bussit 2, 3, 53 ja 57. Nämä neljä niin sanottua sinistä bussia 1, 2, 3, 4 ja 6 kuuluvat Tukholman tärkeimpien bussien joukkoon, mitkä kulkee kantakaupungin alueella. Näihin busseihin voi nousta kaikista bussin ovista!
Siniset bussilinjat kulkevat yleensä useammin kuin muut linjat ja niissä käytetään nivelbusseja tai kaksikerroksisia linja-autoja. Nykyään on yhteensä 20 sinistä bussilinjaa, joista kuusi linjaa kulkee Tukholman kantakaupungissa.
Centralbron niminen tie kulkee saaren itäistä kuvetta. Saarelta on kaksi siltaa, toinen Sluseenille ja toinen Norrmalmille. Centralbron tiellä on kolme ajokaistaa molempiin suuntiin ja sillan läntisellä puolella on kävley- ja pyörätie.
Riddarholmenilla oli 1800-luvun lopulla vilkas satama ja jopa rautatie kulki satamaan. Entisessä satamassa on nykyään ankkuroituna Mälaren järven risteilyaluksia, joista upein on Mälardrottingen niminen alus, mikä toimii ravintolana ja hotellina.
Södra Riddarholmenin sataman reunalla sijaitsee vanha Eduskuntatalo, Västra Gymnasiet (=lukio), Östra Gymnasiet, Sparrerska-palatsi ja Kamarioikeudentalo.
Sparrerska palatset, Sparren suvun palatsi, Birger Jarls Torget 11
Tukholmassa sijaitsee kolme Sparrerska palatsia, tämän Riddarholmneilla sijaitsevan palatsin lisäksi Fredsgatanilla ja Hamngatanilla, mikä on nykyään osa NK:n tavarataloa.
Tässä Riddarholmenilla sijiastevassa palatsissa huseeraa nykyään Korkein hallinto-oikeus, ja toimii yhdessä Korkeimman oikeden kanssa rinta rinnan. Palatsi on yksi Tukholman vanhimmista ja merkittävimmistä, ja se sai kunnian sijaita Tukholman parhaimmalla ja edustavimmalla paikalla, Riddarholmenin saarella, ja rakennus oli ylpeys Ruotsin suurvallan ajalla.
Rakennus on luonnollisestikin kulttuurisuojattu rakennus. Todennäköisenä palatsin arkkitehtina pidetään Nicodemus Tessin vanhempaa. Aaatelisherra Peder Sparre omisti myös esi-isiensä Stora Sundbyn linnan, Lidboholmin kartanon Smålannissa ja Ängsön linnan Västmanlandissa avioliiton kautta Elsa Possen kanssa sekä Säbyn kartanon Södermanlandissa.
Alun perin linna rakennettiin valtioneuvos Peder Fredrik Sparrelle (1592-1647). Valtioneuvos oli aikoinaan virkanimi herroille, jotka istuivat valtakuntaneuvostoissa. Heitä kutsuttiin valtioneuvoksiksi. He kukin edustivat valtakunnan eri osia. Nimistys oli olemassa 1200-luvulta vuoteen 1681. Valtioneuvoksia ei enää sen jälkeen ole ollut.
Mälardrottningen
Aluksen omisti alunperi upporikas amerikkalainen Lady Hutton.
Saari oli aikaisemmin nimeltään Kidaskär, Gråbrödraholmen ja Gråmunkeholmen. Gmalsa stania kutsuttiin nimellä 'kaupunki siltojen välissä'/Staden mellan broarna. Riddarholmenin saari sai nimensä munkkiluostarista, mikä perutettiin vuonna 1270. Silloinen kuningas Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko antoi saaren gråbröda-munkeille. Munkkeja kutsuttiin nimellä gråbröda (harmaaveljekset), koska he käyttivät harmaita asusteita. He olivat fransiskaanimunkkeja. Tavallaan se ei ollut luostari vaan konvent, mikä tarkoittaa sitä että konventissa asuvat munkit saivat liikkua luostarin ulkopuolellakin.
Konventin jäseniä kutsuttiin "veljiksi" ja "sisariksi", toisin kuin munkkeja ja nunnia, koska heidän elämäntapansa erosi huomattavasti luostarien tiukasti eristetystä elämästä. Kokoukset olivat avoimia ja toimivat usein muun muassa 'isojen miesten' kohtaamispaikkana. Toisin kuin luostarit, nämä eivät olleet sidottu siihen konventiin, jossa he olivat langettaneet lupauksensa, vaan maantieteelliseen maakuntaan, jossa oli useita konventteja.
Konventti
Riddarholmen saari sijaitsee Gamla Stanin/Vanhan kaupungin kupeessa, Riddarfjärdenin lahdessa, Mälaren järvessä, siis aivan keskellä Tukholmaa. Saari on Tukholman vanhinta aluetta, mutta saarella ei enää asu ketään.
Ruotsin suurvalta-ajan alkaessa 1620-luvulla saarelta katosivat asukkaat, maatilat purettiin ja maa jaettiin isoiksi tontiksi, jotka kruunu lahjoitti sodassa tai hallinnossa menestyneille aatelisille. Sellaiset herrat kuin Sparre, Wrangel ja Banér rakensivat palatsinsa Riddarholmenin saarelle.
Riddarholmen on nimeltään 'ritarien saari', mutta holm tai -holme nimen päätteenä ei välttämättä tarvitse kääntää lainkaan, koska sen tarkoitus on vanhettunut. Ruotsalainen nimitys holm on vaikea kääntää suoraan suomeksi, sillä sanalla on erilaisia merkityksiä, mille ei löydy vastaavaa nimitystä suomeksi. Joten yksinkertaisesti kätevintä on käyttää sanaa saari. Holm on myös sukunimi Ruotsissa. Holme on yleensä asumaton saari, joita esiintyy muun muassa saaristossa.
Riddarholmenin saari nykyään
Riddarholmen on saari Mälaren-järvessä ja Tukholman keskustassa, saari kuuluu Södermalmin alueeseen. Yhdessä vanhankaupungin kanssa on Riddarholmen saari Tukholman historiallinen keskus.
Tuo valkonien pyöreä rakennus on Birger Jarlin torni. Jarl Birgerin torni on yhdessä Wrangelin palatsin etelätornin (kuvassa oikealla kiinni Wrangelin platsissa) kanssa ainoita säilyneitä osia Kustaa Vaasan puolustustorneista Tukholman ympäristössä.
Kuvaus luostarista, nykyisen Riddarholmenin kuninkaallisen kirkon paikalla. Vuonna 1288 Ruotsin silloinen kuninags 1200-luvulla Magnus Ladulås/Mauno Ladonlukko lahjoitti Skepparholmenin harmaille veljille.
Vuonna 1527 harmaaveljesten luostari suljettiin uskonpuhdistuksen alkaessa kuningas Gustav Vasan käskystä ja konventista tehtiin hospitsi, siis eräänlainen hoitola-asuntola. Munkit saivat poistua luostarista, ja Sankta Klaran luostarin nunnat pääsivät muuttamaan rakennukseen. Hospitsi muutti kuitenkin Danvikeniin jo vuonna 155 josta olen tehnyt postauksen täällä.
Saarelle rakennettiin 1200-luvulla Gråbrödraklostret/harmaaveljesten luostari ja luostarikirkko samalle paikalle, missä nyt seisoo nykyinen Ruotsin hovin omistama Riddarholmskyrkan. Fransiskaaniveljeksiä kutsuttiin yleisesti "gråbröder/harmaiksi veljiksi" siihen aikaan, koska he käytti harmaata asua. Veljesten mukaan saarta alettiin kutsuman Gåmunkeholmen nimellä, siis Harmaaveljesten saareksi.
Wrangelin palatsi
Aatelisto rakensi 1600-1700-lukujen vaaiheessa upeita palatseja saarelle.Wrangelin aatelissuku oli alun perin baltiansaksalainen aatelissuku, rakensi tämän ison linnan 1700-luvun alussa saarelle. Arkkitehtinä toimi sen ajan kuuluisin arkkitehti Nicodemus Tessin vanhempi. Carl Gustaf Wrangel (1613-1676) oli ruotsalaien marsalkka. Hänen isänsä Herman Wrangel oli myös Ruotsin marsalkka ja Liivinman kenraalikuvernööri. Wrangelit asustivat Skoklosterin linnaa Tukholman ulkopuolella.
Liivinmaan sodassa (1558–1582) alueesta taistelivat Ruotsi, Venäjä, Tanska ja Puola-Liettua. Vuoden 1629 Altmarkin rauhassa Ruotsi sai koko Liivinmaan Väinäjokea myöten ja vuonna 1645 Tanskalta Saarenmaan. Valtioyhteys Ruotsin kanssa johti suomalaisten talonpoikien muuttoon Liivinmaalle. Vuonna 1721 Ruotsi luovutti Liivinmaan Venäjälle, ja Puolan jaossa vuonna 1795 Venäjä sai myös Kuurinmaan.
Tukholman kuninkaanlinnan tulipalon jälkeen vuonna 1697 avattiin valtion virastoja ja Sankt Nicolain koulu Riddarhomenin saarelle. Vielä tänäkin päivänä valtion virastot ja tuomioistuimet sijaitsevat saarella.
Sankt Nicolain koulu on sijainnut monessa paikassa Tukholmassa. Nykyään koulun nimi on Östra Gynasiehuset Birger Jarlin torilla, täällä Riddarholmin saarella. Rakennuksen omisti suomalais taustainen aatelisherra Knut Kurck, ja suvun nimi on nykyään suomennettu muotoon Kurki.
Östra Gymnasiehuset/Banèriska palatset
Rakennuksessa on sijainnut koulun lisäksi luostari ja nykyyään Svea Hovätt/Svean hovioikeus.
Saarella sijaitsee vain yksi yksityinen rakennus, Norstedtshuset valtion valtion virastojen ja Hovioikeuden rakennuksen sekä Riddarholmin kirkon lisäksi. Norstedt on kirjakustantamo, mikä on Ruotsin vanhin ja mahdollisesti myös uurin.. Rakennuksella on erittäin suuri kulttuurillinen ja arkkitehtuurinen arvo. Rakennus on ainoa rakennus Riddarholmin saarella mitä ei omista Valtion kiinteistövirasto.
Vuoden 1697 kuinkaanlinnan tulipalon jälkeen kuninkaallinen perhe muutti Wrangelin palatsiin ja asui siellä uuden linnan rakentamisen ajan. Myöhemmin tulivat valtion virastot, jotka ottivat haltuunsa aatelispalatsit, joiden omistajilla ei ollut enää varaa jäädä tänne, ja Riddarholmenista tuli virallinen saari.
Helgeandshuset
Helgeandshusetia (Pyhän Hengen taloa/latinaksi: Domus sancti Spiritus) kutsuttiin keskiajalla Euroopassa Pyhän Hengen ritarikunnan johtamiksi yhdistettyjä vanhainkoteja, köyhiä taloja ja sairaaloita, jotka olivat tärkeä osa Pyhän Hengen ritarikuntaa ja sen ajan hoitojärjestelmä. Köyhät saivat hoitoa ilmaiseksi, kun taas paremmin toimeentulevat maksoivat sen minkä pystyivät. 1600-luvun alulla Pyhän hengen talon nimi katosi ja korvattiin sairastupa tai hospital.
Vuonna 1866 Ruotsin uusi kaksikamarinen eduskunta muutti Riddarholmin kirkon eteläpuolella sijaitsevaan rakennukseen, jossa aikoinaan sijaitsi luostari. Vuoteen 1905 saakka siitä tuli Ruotsin valtiopäivä paikka, kunnes rakennettiin eduskuntatalo Helgeandsholmenin/Pyhänhengen saarelle, mikä sijaitsee Normalmin ja Gamla stanin välissä.
Helgeandshomen on saanut nimensä saarella sijainneesta Helige andens hus/Pyhän Hengen talossa, mikä toimi keskiakaisena hosptstina ja vanhustenkotina. Se suljettiin vasta vuonna 1604. Tällaisia Pyhän Hengen taloja oli siihen aikaan Ruotsissa kolme, kaksi muuta sijaistsivat uppsalassa ja Gottlannin saarella Visbyssä.
Leprasairaille oli Tukholmassa oma hospitsi nimeltä Sankt Örjans gård/Pyhän Örjaninhospitsi tai Örjansgården, mikä avattiin jo vuonna 1278 Normalmin puolelle samaan rakennukseen mitä myöhemmin kutsuttiin nimellä Kuningattren talo. Rakennukseen perusti silloinen kuingatar Ulrika Eleonora Johanneksen hospitaalin mikä toimi eräänlaisena armon institutiona/barnhärtighestinrättning 1600-luvun lopulla.
Själagårdsgatan
Sairaille vanhuksille oli esimerkiksi Gamla Stanissa Själavård/sielunhoitoalaitos. Gamla Stanissa on vieläkin katu nimeltä Sälagårdsgatan. Pitää muistaa että silloin elettiin katollisella ajalla.
Riddarholmskanalen
Riddarhusbron silta sai nimensä Ritarihuoneen sijainnista kanavan itäisellä puoella. Ritaritalo on vieläkin ruotsalaisten aatelisten omistma rakennus. Täällä ei voi muut pitää kokouksiaan, ei siis edes hallituskaan, kuten Helsingissä tehdään. Täällä olen tehnyt postauksen Ritaritalosta.
Riddarholmenin kanava oli vielä 1800-luvun puolivälissä idyllinen pienveneväylä. Tänne tulivat Mälaren saarten maanviljelijät ja myivät tavaroitaan nykyisen Munkbron laiturilla. Riddarholmenilla oli myös tärkeä rooli Mälaren-järven matkustajaliikenteessä. Riddarholmenin ja Mälarenin kaupunkien, kuten Örebron, Västeråsin, Enköpingin ja Sigtunan, välillä oli säännöllistä höyrylaivaliikennettä.
Riddarholmenilla, M/S Riddarholmenilla ja M/S Riddarfjärdenillä on edelleen kaksi Götan kanavalaivojen kanssa samaan ryhmään kuuluvaa laivaa. Molemmat alukset ovat harjoittaneet tilausliikennettä 1990-luvun alusta lähtien risteilyillä Mälaren-järvellä.
Joulun aikaan voi tehdä jouluristeilyjäkin Mälardrottningen aluksella.
Stenbockin aatelissuvun palatsi
Vuonna 1865 rakennuksen muutti Ruotsin valtionarkisto, joka toimii vuonna 1968 asti. Vuosina 1969–1971 rakennus restauroitiin Ruotsin korkeimman hallinto-oikeuden käyttöön, mikä toimii rakennuksessa edelleenkin.
Stenbockin aatelisssuku on numero 12 Ritarihuoneella. Keskiajalla sukupuuttoon kuollut Stenbock-suku polveutuu Smålannin Finnvedenissä Bergan pitäjässä Ekornarp'issa asuneesta Jösse Skytte'sta (1368-1379). Torpasuku sai Stenbockin suvun jatkumaan naislinjalla avioliiton myötä.
Monien mutkien jälkeen vuonna 1552 Stenbockin suvun jäsen saavutti kuninkaallisen aseman, kun 17-vuotias Katarina Stenbock vihittiin Vadstenan luostarin kirkossa 56-vuotiaan Kustaa Vaasan kanssa. Stenbockit saivat vapaaherran aatelis statuksen ja sijan 1 ritarihuoneella, mutta se lakkautettiin kun suku sai kreivillisen statuksen ja numeron 12 ritarihuoneella. Stenbockin suvun päämies kreivi Jarl Olofsson Stenbock asui Kirkkonummella Suomessa ja hän kuoli vuonna 2018. Sukua jatkaa Jarlin ainoa poika Anders. Perheen omistuksessa on linna Virossa ja linna Ruotsissa.
Mekin muutettiin Ruotsiin Kirkkonummelta.
Hassensteinin palatsi
Palatsi rakennettiin 1630-luvulla nismetsään huolimatta valtioneuvos Bengt Bengtsson Oxenstiernan toimeksiannosta. Valtioneuvos nimitys ei Ruotsissa ole ollut kunnianimitys, vaan valtioneuvos oli kuninkaan neuvonantaja ja virkaa tomittava vaatsuulleinen henkilö. Valtioneuvoksia ei enää ole ollut meis muistiin Ruotsissa, kun kuninkaat menetti valtansa. Palatsin tontti on kuulunut Oxenstiernan suvulle 1500-luvulta lähtien, ja nykyään rakennusta hallinnoi Svean hovioikeus.
Ketä nämä Hessensteinit sitten olivat ? Von Hessenstein oli kreivllien suku numero 82 ritaritalolla ja sukua kutsutaan nimellä Hessien aatelissuku ja he olivat aluneprin Hessenin kreivejä Saksasta.
Fredrik Vilhelm von Hessenstein, syntyi vuonan 1735 Tukholmassa, kuoli vuonna 1808 Schloss Pankerissa Holsteinissa. Hänen iänsä oli Ruostin kuinags Fredrik I ja äitinsä Hedvig Taube, joka oli kuninkaan rakastajatar. Fredrik Vilhelm oli ruotsalainen ruhtinas, saksalais-roomalainen valtakunnan ruhtinas, valtioneuvos, kenttämarsalkka, yksi valtakunnan herroista Ruotsin kuningas Gustav III:n mukaan, Serafimiritari ja kenraalikuvernööri.
Hassensteinin palatsi 1670
Entien valtionarkisto
Stureplansgruppen on keväästä 2014 lähtien pitänyt tilaisuuksia ja konferenssitoimintaa tiloissa. Firman omistaa entinen Sri Lankasta Ruotsiin muuttanut maahanmuuttaja Vimal Kovac. Hänet adoptoi saksalainen naishenkilö slovakialaisen miehensä kanssa. Kovac omistaa noin 30 ravintolaa ja yökerhoa.
Riddarholmenin tärkein rakennus on kuitenkin Riddarholmenin kirkko, mikä kuuluu hoville, mistä olen tehnyt aikaisemmin postauksen täällä.
