Skokloster slott/Skoklosterin linna

Skokloster slott, Skoklosterin linna, Håbo, Uppland

 Instagram!

Aukioloajat ja pääsymaksu täällä. 

HUOM! Skokloster on avoinna vain kesäkaudella kesäkuun 1, päivästä 31. elokuuta välisenä aikana, maanantaista sunnuntaihin kello 11-17. Linna on myös avoinna tokokuussa sununtaisin kello 11-16. 

Tämän lsäksi linna on avoinna pääsiäisenä 15-18 huhtikuuta kello 11-16, vappuna 30 huhtikuuta kello 11-16  

Huom! Vapaa sisäänpääsy pohjakerrokseen ja Wrangel- ja Brahehuoneistoihin.

Skoklosterin linna sijaitsee Mälaren järven rannalla lähellä Sigtunaa ja Arlandan lentokenttää. Skokloster sijaitsee Skoniemessä ja siinä ympärillä on melko paljon vettä ja suuria metsäalueita joten aivan helppo tänne ei ole omin päin löytää. Tällä alueella ei asu paljoakaan väkeä. 

Perillä on joitakin rakennuksia. Linnan puistossa on kahvila ja toinen kahvila on kirkon vieressä. Bensiiniasaeman ja elintarvikemyymälän yhteydessä on myös kahvila/ravintola.

Erik Dahlbergin etsaus Skoklosterista 1690-luvulta

Skoklosterin linnan sijaitsee aivan ihanalla paikalla, niemessä, jonka ympärillä sijaitsee Mälaren järvi. Linna sijaitsee juuri ja juuri Uppsalan läänin puolella. Alueella ei kulje mitään valtateitä lähelläkään vaan maalaisteitä.

Skoklosterin linna on yksi Ruotsin suurimmista nähtävyyksistä yhdessä Gripsholmin linnan kanssa.  

Tänne voi matkustaa paikalllisella sähköjunalla Tukholmasta Bålsta'an. Vaihda Bålstassa paikallisbussiin numero 311, jolla sitten Skoklosteriin.

Tai M/S Carl Gustav nimisellä laivalla Uppsalasta Skoklosteriin. M/S Sjösaga niminen laiva vie myös Uppsalasta Skoklosteriin.

Tukholmasta m/s Evert Taube nimisellä laivalla Sigtuna ja Soklosteriin. Matkan varrella voi nauttia laivan ravintolan antimia.

Omalla tai vuokra-autolla E 18 tietä kohti Enköping/Oslo ja Bro nimisen paikkaunnan kohdalla käännytään mantielle nuemro 269/263 ja ajetaan kylttien mukaan perille.

Toinen mahdollisuus on ottaa E 4 ja ajaa Märstaan ja siellä kääntyä tie numero 263 ja ajaa Sigtunan kautta Skoklosteriin.

Täällä on paljon luonnonpuistoalueita, joten jo siitäkin syystä täällä on vähän asutusta, ja samalla tämä on hyvin vanhaa aluetta historiallisesti. Voi vaan haukkoa henkeään sillä luonto on täällä todella kaunista ja idyllistä ja järvien ja niemien paljous tekee alueesta jännittävän. Tässä on kartta joka näyttää kuinka runsaasti luonnonpuistoaluetta on Upplannissa.

330-vuotta vanhat puistolehmukset linnaan johtavan alléen varrella.

Carl Gustav Wrangel 1613-1676

Kreivi ja sotamarsalkka Carl Gustav Wrangel rakennutti tämän mahtavan linnan vuonna 1654 itselleen ja perhelleen asunnoksi. Wrangel oli Ruotsin suurvallan ajan (1611-1718) suurimpia vaikuttajia ja mahtimiehiä. 

Wrangeleilla oli myös upea palatsi Riddarholmenilla Tukholmassa. Palatsissa huseeraa nykyään Svean hovioikeus. Ruotsin kuningas ja kuningatar asui palatsissa vuosina 1600-1754, sen jälkeen, kun Tukholman kuinkaanlinnassa riehui tulipalo ja linnaa korjattiin.

Skokloster on yksi Euroopan upeimmista barokkilinnoista. Koskaan ei ole rakennettu Ruotsissa yhtä suurta yksityistä palatsia kuin tämä linna on. Arkkitehteinä on toiminut Casper Vogel ja Jean de la Vallée, sekä myöhemmin myös Nicodemus Tessin vanhempi. Se vei kolmekymmentä vuotta kunnes linna valmistui ja Wrangel ehti kuolemaan sitä ennnen. Wrangelin tytär Margareta Juliana avioitui valtioneuvos ja amiraali kreivi Nils Brahe nuoremman kanssa. Linnasta tuli Barhen suvun säätylinna. Brahet asuivat linnassa vuoteen 1930 saakka, jolloin linna siirtyi Von Essenin suvun omistukseen. Von Essenin suku on harvinaista baltialais-saksalaista aatelissukua.

Vuonna 1967 osti Ruotsin valtio Skoklosterin linnan. Linnasta tehtin valtiollinen museo, joka kuuluu nykyään yheten Statens historsika museer/valtion histroiallisiin museoihin, yhdessä Hallwylska museet, Historiskamuseet, Kungliga Myntkabinettet, Livsrustkammaren ja Tumban bruksmuseumin kanssa. 

Nykyään linnassa on valtava määrä tavaraa ja esineitä, ennen kaikkea Wrangelin, Brahen ja Bielken sukujen aseita. Mahdoton määrä taidetta, tekstiilejä, asusteita ja pukuja, taide-esineitä, upeita tapeetteja, kirjoja ja keramiikkaa. Linnassa on myös noin 600:n tunnetun histroiallisen henkilön portrettikokoelma. Wikimedia commons'issa on nähtvänä lähemmäksi 8000 esinettä. Skoklosterin kokoelmista!

Tällä alueella on sijainnut 1100-luvulla Sko niminen kartano. Kartanon omistaja antoi kartanon kartusiaaniluostarin käyttöön. 1500-luvulla kartano tuli kruunun omistukseen kun kuningas Gustav Vasa kielsi katollisen uskonnon Ruotsissa. Kuningas antoi kartanon 1600-luvulla sotamarsalkka Crister Somme'lle. Vain pari vuotta myöhemmin kuningas antoi kartanon Wrangelille. Wrangel antoi rakentaa kartanosta paljon suuremman, joten tämä nykyinen linna on siltä ajalta. Entinen päärakennus sijaitsee linnan pohjois puolella.

 Wrangelin huone ja maalaus Gustav Wrangelista hevosen selässä.

Kuningas Karl XIV Johanin:n  (1763-1844) muistohuone

Karl XIV Johan oli Bernadotten suvun ensimmäinen kuningas.

 Wrengelin asekokoelma

 Erittäin kaunis Skoklosterin kirkko

Avoinna torstaisin kello 11-16

Kirkko on keskiakainen luostarinkirkko 1200-luvulta. Kirkkoa näytetään ryhmille ja sen historiaa kerrotaaan, mutta ajasta on sovittava etukäteen.

Ota yhteyttä Marianne Toikkaseen puh. Direkt: 0171-46 80 32 tai Växel: 0171-46 80 20. 

E-postia: marianne.toikkanen@svenskakyrkan.se

Skoklosterin kirkko kuuluu omaan Skoklosterin seurakuntaan. Kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla, mutta se rakennettiin suurelta osin uudestaan 1600-luvulla. 

Kirkon lähettyvillä laivalaiturin luona seisoo keltainen huvila, jossa on kirkon oma kahvila kesäaikaan. Tänne voi tulla Tukholmasta kesäaikaan laivalla. Valintana on on edestakainen matka audioguiden kanssa tai ilman sitä. Matkojen pituus on 5-8,5 tuntia.

 Skoklosterin kirkon voi kokea parhaiten paikan päällä.

Herman Wrengel

Wrangel oli eestiläistä alkuperää oleva ruotsalaien sotilas. Hän oli myös valtaneuvos, kenttämarsalkka ja Liivinmaan generaalikuvernööri. Wrangel sai Skoklosterin omakseen vuonna 1611 ja näin Skoklosterista tuli hänen säätykartanonsa. Hän avioitui Margareta Gripin kanssa Tukholman Tre Kronor linnassa. Vihkitilaisuudessa oli myös mukana silloinen kuningas Gustav II Adolf. Wrangelien ensimmäinen poika sai luonollisestikin nimekseen Carl Gustav. Osan ajasta Wrangelin perhe vietti Kalmarin linnassa, mutta sotimaankin piti ehtiä. Hän oli mukana Venäjän ja Puolan sodissa. Hän taisteli myös preussilaisia vastaan ja hänestä tehtiin Preussiin generaalikuvernööri.  

Johan Gustavsson Banéer oli ehkä Wrangeliäkin taitavampi komentaja ja kenttämarsalkka. Banéer oli myös Wrangelin suurin kilpakumppani sotatantereella. 

Herman Wrangel (1584-1643)

 Herman oli Karl Gustav Wrangelin isä.

Täällä sijaitsi sistessiläinen nunnaluostari vuosina 1230-1588. Uskonpuhdistuksen jäkeen toimi luostari kouluna ja vanhustenkotina. Luostarin nimi oli Sko kloster, Sko luostari, ja tuon sko sanan voisi kääntää sanalla kenkä, mutta tuskinpa luostarin nimi tulee kengästä, vaan sanasta skog, metsä.

Luostarin perusti Knut Långe. Hän oli toinen ruotsalainen kuningas, jonka nimi oli Knut. Kuningas Knut oli Knut Ruotsin kuningas, mutta hänen hallintolaueensa oli vain tämä Skoholme, Skoniemi. Siihen aikaan ei ymmärretty mitään rajoista tai valtioista. 

Joka tapauksessa kuningas Knut kuuui Folkungaätten, Folkunga n kuningassukuun. Folkungat vastustivat kuningas Erik Erikssonia. Knut oli Pyhän Erikin pojan poika, Erik den Helige, joka oli kuningas, syntyään täältä Upplannista. Erikista tuli Ruotsin kansallispyhimys ja Tukholman symbooli. Erik makaa haudattuna Uppsalan tuomiokirkossa. Erik kuului taas puolestaan Eriksätten, Erikien sukuun. Ei ole todellakaan ihme että Ruotsissa on paljon Erikssoneja. 

Knut Långe perusti siis Sko Klosterin ja hänet on haudattu tänne luostariin. Luostarin kirksota tui koko seurakunnan kirkko reformaation jälkeen, kuten monista muistakin katollisista kirkosita tuli luterilaisia kirkkoja.

Gustav Vasan sisko Mrgareta Eriksdotter Vasa piilotteli täällä luostarissa Tukholman verilöylyn aikoihin. Muutamat Vasasuvun jäkeläiset ovat käyneet koulua täällä.

Kruunu otti lostarin omaan haltuunsa Gustav Vasa reformation jälkeen. Gustav Vasa yritti saada nunnata muuttamaan joko Vadstena tai Vretan luostareihin, mutta nunnat panivat vastan monen monta kertaa. Syyksi he sanoivat sen ettei ne toiset lusostarit kuuluneet  samaan luostarisääntökuntaan.

Görvälns slott/Görvälnsin linna

Mälaren järven lahti nimeltä Görväln. Lahdessa sijaitsee Görvälnin linna ja lahden pohjukassa Almare-Stäkets herraskartano. Molemmissa voi yöpyä. Suosittelen!

Aikaisemmin lahdessa on sijainnut myös Görvälnin tiilitehdas. Alueesta on tehty Görvälnin luonnonreservaatti. Maa-alueet omistaa nykyään Järfällan kunta.

Görvälns slott sijaitsee Mälaren järven rannalla. Jakobsbergiin pääsee sähköjunalla Tukholman rauatieasemalta ja siitä on sitten reipas kolmen kilometrin kävelymatka ensin asuinalueen lävitse ja siitä sitten kapeanpaa metsäpolkua. Omalla autolla on otettava toinen eteläisempi reitti. Periltä löytyy parkkipaikka. Taksilla matka ei tule kalliiksi.

HUOM! Nykyään kulkee bussi 552X Jakobsbergin sähköjuna/bendleltåg asemalta linnaan. Täältä löytyy bussiajat! Bussi ajaa uimarannan ja Görvelns Griftegård/hautsuamaan kautta. Tukholman paikallisliikenteen matkaliput kelpaa.

Görvälnsin linna on nykyään hotelli ja juhlahuoneisto, jossa pidetään myös konferansseja ja  häitä. Ensiluokkainen ravintolakin löytyy linnasta. Ravintola sai kuinniamaininnan White Gard'in mestariluokan ruuanlaittotaidoistaan. Eikä se ollut ensimmäinen kerta kuin ravintoala on palkittu. Hotelli tarjoaa erilaisia viikonloppupaketteja, silloin kun konferenssiväkeä ei ole hotellissa.

Hufudsta gård, Solna, Kristinelundsvägen 1

Hufvudsta gård on Gärvälnsin linnan sisarkartano, joka sijaitsee paljon lähenpänä keskustaa, Huvudstassa. Västra Skogen metroasemalta on helpointa löytää kartanoon, jonne on noin puoli kilometriä. Täällä suosittelen viettämään viikolopun, mikä tulee olemaan ihastuttava rentoutumis loma. Aaah miten ihana paikka! Suosittelen!

Hufvudsta gård on iso tila jossa on reilut parisenkymmentä sivurakennusta. Itse päärakennuksessa on hotelli ja ravintola. Tämä ravintola ei ole yhtään kehnompi kuin Görvälnsin linnan ravintolakaan. Monen monta aatelissukua on omistanut tämän kartanon. Modernimmalla ajalla on Widbomin suku omistanut kartanon tiluksineen. Se oli Widbom joka pani alulle esikaupunkialueen rakentamisen käyntiin ja alue sai nimekseen luonnollisestikin Huvudsta. Vuodesta 1999 on kartano ollut hotelli ja konferanssikeskus. Täällä on paljon erilaista aktiviteettiä viininmaistajaisista tansseihin.

Görvälnsin linna on on ollut asuttu jo 1400 luvulla. Linna on uusrakennettu vuonna 1763, jolloin  linnassa asui kanslianeuvos Pehr Carlsköld. Hänet aatteloitiin vuonna 1752. Linnan omisti hänen äitinsä. Sitä ennen ehti monet muut asua Görvlnsissä. 1400-luvulla tilukset kuuluivat Uppsalan hiippakunnalle. 

Aikaisin omistaja oli Nils Jönsson Oxenstierna, joka oli ollut kuningas Kristofer Bayerilaisen neuvonantajana. Hän toimi myös aikansa valtionhoitajana veljensä Begt Jönsson Oxenstiernan kanssa. Oxenstierna vaihtoi linnan toisen linnan omistajan kanssa.

Linnaa rakennutti  kuitenkin eniten Axel Sparre, joka oli syntynyt Stora Sundbyn linnassa, Eskilstunassa. Sparre oli aatelisherra, valtioneuvos ja maaherra. Hän toimi myös kuningatar Kristinan kamariherrana kaksi vuotta. Hänellä oli niin monta virkaa ja tittelä ettei niistä kai kukaan ole voinut pitää lukua. Stora Sundbyn linnan hän peri isänsä jälkeen. Saparre rakennutti valtavan upean palatsin, Sprarreska palatset, joka nykyään on Kuninkaallinen Taideakatemia. Axel Sparren ensimmäinen vaimo oli Marghareta Oxenstierna Af Korsholm och Wasa ja niin linna joutui myöhemmin Oxenstiernojen omistukseen.

Kuningas Gustav Vasa kielsi 1500-luvulla katollisen uskonnon Ruotsissa ja näin hiippakunnan omistamat alueet joutuivat kruunulle.

Görväln  1670-luvulla

Ns säterikatto tuli muotiin 1600-luvulla ( yllä kuvassa oikealla). Sellainen katto pitki tietysti rakentaa myös Görvälnsiin. Oxenstirena oli juuri kuollut kun hänen leskivaimonsa Elsa Elisabeth Brahe rakennutti säterikaton. Leskirouva meni uusiin naimisiin Adolf Johan Pfalz-Zweibrucken kanssa. Hän oli kuningas Karl X Gustavin veli. 

Laivalaituri

Tänne voi aivan hyvin tulla sisävesilaivalla, jotka kulkee Mälaren järven alueella. Suuri osa Järfällan kunnan alueesta on luonnonpuistoaleutta. Görvälns luonnonpuistoalue on 900 hektaaria suuri ja siihen kuuluu noi kahdeksan kilometriä Mälaren järven rantaviivaa. Täällä on mahdollisuus tehdä laivaretkiä Mälaren järvellä, lainata kanoottia tai polkupyörää, uida ja kalastaa. Luonnossa liikku runsaasti villejä eläimiä kuten  kauriita ja villisoja sekä lintuja. 

Alueella on myös maanviljelystä ja karjataloutta jonkin verrean ja alue jossa on siirtolapuutarha. Runsaasti polkuja kävellä. Linnasta voi lainata myös korin ja sieniveitsen ja mennä sienestämään. Linna huolehtii myös picknick korista, jonka he täyttävät  jokaaisen toivomusken mukaan. Täällä on mahdollisuus pelata pelejä niin sisä- kuin ulkotiloissakin. Puistossa on myös ns.patsaskierros, jossa voi  tutustua patsaisin ja kuvanveistäjiin.

Talvella täällä on hiihtolatuja ja laskettelumäki. Mälaren järven jäällä voi jopa lyhen ajan talavesta luistella.

Görvälns slott

Itse hotellitilat sijaitsevat kuudessa eri rakennuksessa.

Laivalaituri ja vieressä pieni uimaranta

Görvälns skola oliaivan tavallinen koulu, jossa oli ns skolsal, koulusali.

Opettaja oppilaittensa kanssa vuonna 1916. Koulu oli tominnassa 1896-1939. Koulu lakkautettiin vuonna 1939. Lapset kuskattiin  Aspnäsin kouluun, joka ei sekään ollut sen kummenpi kuin tämä. Mutta lasten määrä laski, joten lapset mahtuivat yhteen rakennukseeen.

 Villa Solbacka, Görvälns krog, Görvälnsin krouvi

Krouveja ei sijainnut vain manteiden varsilla vaan myös Mälaren järven rannoilla. Täällä nykyisen Järfällan kunnan alueella on sijainnut kaksi ns. järvikrouvia. Talvella oli Mälaren jävi tällä kohtaa jäässä, joten järven yli voitiin kulkea hevoskelkalla. Görvelnsin krouvi sijaitsi juuri sillä alueella kun entinen maantie Uppalnads Väsby'hyn kulki ja talvitie järven ylitse. Aikoinaan kuljettiin Uppsalaan tätä kautta vesiteitse. Vieläkin se on mahdollista. Kesäisin (27. kesäkuuta-9.elokuuta) kulkee saaristolaiva  tätä kautta Tuukholmasta Sigtunaan ja Skoklosterin linnaan. Se vie reilun kolme tuntia yhteen suuntaan.

Gula Villan

 Hevostalli





Navetta





Grövelns bad, Görvelnsin uimaranta

Täällä kävin nuorenpana kesäisin uimassa. Tänne ei kulje busseja, mutta polkupyörällä pääsee mukavasti Jakobsberg'ista. Useimmin kävin hieman pohjoisemmassa sijaitsevalla uimaranalla Kallhäll'issä. Se on Järfällan suurin uimaranta jossa on hyvät palvelut. Grörvälnsin linnasta voi kävellä sinne. Matkaa on noin kaksi kilometriä. Uimarantaan on Kallhällin sähköjunapysäkiltä noin puoli kilometriä.

Kallhällissä sijaitsee useita kartanoita ja isoja maatiloja, kuten Molnsätra gård, joka sijaitsee Molnssätran luonnnpuistoalueella. Kallhälls gård on iso rakennus. Kaksi muuta kartnoa alueella on Säby gård ja Viksjö gård.

Jakobsbergin ja Görvälns uimarannan välisessä maastossa, noin 1,5 kilometriä Jakobsbergin sähköjunan pysäkiltä sijaitsee Görvälns giftegård & pilgrimmskapellet, Mälarvägen 10. Pääsee tänne varmasti lähemmäksi myös bussilla juna-asemalta. Kesäaikaan luultavasti joku bussi kulkee hautausmaan kautta. Omalla autolla pääsee vielä lähemmäksi. 

Täältä mäen päältä ylhäältä alkaa vesi avlumaan alas pitkin ränniä. Katso ylenpää kuvaa. Täällä mäen päällä sijaitsee muistolehto.

Pyhinvaelluskappelissa ei ole lainkaan uskonnollisia symbooleja tai merkkejä. Ruotsi ei enää ole kristitty valtio, vaan sekularisoitunut valtio, jossa uskonto on yksityisasia. Jokainen seurakunta saa tehdä ihan niin kuin he ikinä haluavat. Ruotsia voisi kutsua moniuskonnlliseksi valtioksi sen sijaan. 

Tämä on merkillinen paikka. Tuo sana giftegård voi kääntää sanalla hautausmaa tai kirkkomaa. Pilgrimskapellet tarkoitaa pyhiinvaelluskappelia. Arkkitehti Per Friberg suunnitteli vuonna 1973 tämän hautausmaan, jota voi käyttää myös pyhiinvaleluspaikkana ja paikkana, jossa voi hiljentyä, surra ja syventyä.

Kartanomuseo



























 Kesäaikaan tällä lavalla pidetään esiintymisiä















 Kirpputori















Henrikstorp

















 Taidetta 

 Ulla Viotti; Sargofag



Sten Dunér; Monolit



Sten Duner; Klotet



Simka; Pupinupporna ja abbottens lustar 



Britt-Ingrid Persson; På fruset vatten



Maria Äggquist Klyvare; Öga



Hanns Karlewski; Torii



Marga Hage; Molekylär



Amalia Arfelt; Slottshunden



Edita Rydhag,  Space in Time



Ulf Lorensson; ?

Görvelnin linna tykönä sijaitsi 1700-luvun puolessa välissä tiilitehdas jonka omisti Per Carlsköd. Han asui perheensä kanssa linnassa. Osa henkilökuntaa asui yllä kuvassa olevassa rakennuksessa. Per Carlsköld oli oikelataan sukunimeltään Skyllberg, mutta aatteloinnin yhteydessä hän vaihtoi sukunimeä, kuten oli tapana. Hän oli kansallineuvos, eduskuntamies ja arkivaari.