perjantai 28. elokuuta 2015

Vasa museet

Vasamuseet 2008.jpg

Vasamuseet, Galarvarsvägen 14, Djurgården

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.30-18

Sisäänpääsymaksu aikuiset 150 skr
lapset alle 18v ilmainen sisääpääsy
opiskelijat 100 skr (opiskelijahenkilökortti)

talviaikaan (1.syyskuuta-31. toukokuuta) 100 skr iltaisin  kello 17.00-20.00


Raitiovaunu nemero S7 T-Centralenilta,
 jää pois kyydistä Nordiska Museet/Vasa

Bussi numero 69, jää pois kyydistä Djurgårdsbron
Bussi numero 67, Nordiska Museet pysäkille
Bussi numero 76, jää pois kyydistä Djurgårdsbron


Djurgårdsfräjan/Djurgårdin lautalla Gamla Stanista, Skeppsbron
 kesällä Nybroplanilta

Sergels Torg'ilta noin 2 km kävellen.

Stockholm, Vasamuseet.JPG

Sotalaiva Vasa läksi neitsytmatkalleen 10. elokuuta vuonna 1628. Laiva oli lastattu kanuunoilla ja kuulilla sekä ruokaproviantilla. Laivassa oli noin sata sotamiestä, naisia ja lapsia. Ensimmäiset sata metriä laivaa vedettiin Slussenille saakka kunnes nljlä Vasalaivan kymmenestä purjeesta nostettiin ylös. Ammuttiin kanuunoilla saluutit ja neitsytmatka alkoi. Laiva oli hutera ja tuuli puistatti purjeita, laiva kallistui pahemman kerraan ja merivesi valui laivaan. Vasa laiva upposi 1300 metriä rannasta.

Matkasta tuli hyvin lyhyt. Laivan 150 matkustajasta pelastui vain 30. Ruotsin kuningas oli Preussissa ja hän sai kuulla onnettomuudesta vasta kahden viikon päästä. Kuninagas sanoi että syyllinen on rangaistava, mutta se oli melko mahdotonta sanoa että kuka olisi syyllien, kun ei edes ymmärretty syytä miksi laiva upposi. 

Amiraali Flemming, joka oli suomalaista sukua ja  joka oli suunnitellut laivan, laivarakennusmestari Henrik Hybertsson ja osittain myös itse kuningas Gustav II Adolf olivat syyllisiä. Ehkäpä kapteeniakin voitiin syyttää uoppamisesta osittain. Kuningas halusi ison laivan johon mahtui mahdollisimman paljon kanuunoja.



Museossa on laivan lisäksi kaiken kaikkiaan 14 eri näyttelyä jotka kertovat sen ajan historiaa, laivan ylösnostamisesta, laivan kunnostamisesta ja siitä, minkälaista elämä oli laivalla. Museossa on myös ne esineet jotka löydettiin kun laiva nostettiin ylös. Vasa laiva oli meren pohjassa 333 vuotta. Vuonna 1956 pantiin alulle laivan nostosuunnnitelmat, mutta vasta vuonna 1961 laiva nousi merenpinnalle.


Kuvassa laiva alkaa näkymään merenpinalla. Sen jälkeen laiva seisoi tilapäisessä rakennuksessa 27 vuotta ja laivaa suihkutettiin kemikaaleilla jotta puuosat eivät halkeilisi. Laiva ja laivassa olleet tavarat konservoitiin.


Nykyiseen museoon, Djurgårdenin saarelle, Vasa laiva siirrettiin vuonna 1990. Museossa käy vuosittain noin miljoona kävijää. Alkuun laivan sisälläkin sai käydä, mutta se kielelttiin. Laiva seisoo vedessä ja ilma museossa on erittäin kostea ja puuosat ovat liukkaita.


Museon satama

 Regalskeppet Vasa.

Vasa stern color model.jpg






Sweden_1033 - Vasa

Sweden_1048 - Vasa Figure-head

DSC_2960

DSC_2967


Museossa on ravintola jossa on lounas-ja kahvilatoimintaa. Isoa laivahallia  saa myös vuokrata juhlia varten. 




torstai 13. elokuuta 2015

Gustav Vasa kyrkan

Sidovy

 Gustav Vasan kirkko, Vasastan, Odenplan, metroasema

Jumalanpalvelus suununtaisin kello 11. Kirkon oma kuoro esiintyy joka suunnuntai julmanpalveluksissa. Ehtoollinen joka sunnuntai. Oblaatit, ehtoollisleivät, ovat gluteenivapaita ja viininä käytetään alkoholitonta viiniä.

Arkipäivinä on 20 minuutin pituinen hartaushetki kello 12, mutta se on hieman erilainen joka päivä. 

Torstaisin kello 18 on esirukoushetki.Urkukonsertti hartaushetken päätteeksi. Keskiviikko aamuisin kello 8.30 on aamuhartaus. Kirkossa tapahtuu niin paljon etten voi edes ottaa tässä kaikkea esille. 


Gustav Vasan kirkko sijaitsee erittäin vilkkaasti liikennöidyn, mutta laajan Odenplanin aukean reunalla, Vasastanissa. Kaupunginsosakin on saanut nimensä kuningas Gustav Vasan mukaan kuten kirkkokin. 

Ympäri Ruotsia löytyy kirkkoja, jotka ovat saaneet ruotsalaisten kuininkaitten nimet. Nyyään ei olisi enää malhdollista nimittää kirkoja kuninkaiden mukaan.

Gustav Vasa oli Ruotsin ehdottomasti kuuluisin ja merkittävin ruotsalainen kuningas. Hänen vallan aikana syntyi yhtenäinen Ruotsi. Se on rajapyykki, mistä lasketaan Ruotsin valtion syntyminen. Vuonna 1521 tämä aatelisherra valittiin herrainpävillä Vadstenassa valtion päämieheksi. Itsenäisten monarkioiden päämiestä kutsuttiin siihen aikaan valtion päämieheksi/riksföreståndare.

1200-luvulta lähtien pidettiin herrainpäiviä missä päätetiin tärkeistä asioista, mutta maa ei ollut silloin vielä yhtenäinen. Vuonna 1527 kokosi Gustav Vasa Ruotsin ensimmäsisen eduskunnan Västeråsissa. Aatelisto, papista, porvarit ja talopojat olivat edustettuina. 

Mutta vuonna 1865 se  korvattiin kaksikamarisella eduskunnalla, missä ylimmässä kammarissa istui vain aatelisia ja he istuivat siellä kuolemaansa saakka. Aatelistolla oli lopullinen päätösvalta. Ylähuoneen päätösvalta lopetettiin vasta vuonna 1971, minkä jälkeen aateliset menettivät valtansa. He saavat istua nykyisessä yksikamarisessa  eduskunnassa aivan kuten kaikki muutkin kansalaiset. 

Kuvitelkaa että se oli näin myöhään kuin vuonna 1971! Ruotsista tuli demokratia vasta näin myöhään, ja siksi demokratiaaa vaalitaan nykyään hyvin tarkkaan.


 Bror Marklundin tekemä patsas "Sittande pojke"


Odenplanin metroasema, missä metrojunat kohtaa paikallisen sähköjunan ja  useita busseja Odenplanin torin ympäristössä.




Sisäänkäynti metroon ja paikalliseen sähköjunaan/pendeltåg.

Odenplan on nykyään myös Tukholman suurin liikennesolmu, missä kohtaa bussit, metrojuna ja sähhköjuna. Toria tai aukeaa reunustaa kolme katua Odengatan, Karlbergsvägen ja Upplandsgatan. 

Tori sai nimensä vuonna 1926 kirkon mukaan, mikä valmistui Karlbergsvägenin varteen jo vuonna 1906. Nykyään kirkkoon johtaa portaat myös Odenplanin puolelta. Kirkon paikalla sijaitsi alunperin Bergielund, botaaninen puutarha jonka omisti Peter Jonas Bergius, joka oli lääkäri, botaanikko ja farmaseutti.


Lasten leikkinurkasta löytyy kameli.

Mainitsen vain että pikkuvauvoille on oma hartaushetki kirkossa maanantaisin kello 10-10.45. Urkumusiikkia esitetään vauvoillekin. Papin kanssa istutaan matolla alttarin edustalla ja ohjelmassa on laulua, tanssia ja leikkiä. Kaiken päätteeksi on vauvakahvila avoinna.

Kirkko on avoinna:
 maanantaista torstaihin kello 11-18
perjantaina kello 10-18
lauantaina ja sunnuntaina kello 11-18

Columbarie on avoinna: 
tiistaina ja torstaina kello 11-18
keskiviikkona, perjantaina ja lauantaina kello 11-15
sunnuntaina kello 12-15, maantaisin suljettu

HUOM! Columbarie sijaitsee kirkon alla, mutta sisäänkäynti Columbarieen on  Västmannagatan 58, kirkon takaa.

Tämä kirkko syntyi niin että Adolf Fredrikin saurakunta hauluttiin jakaa kahtia. Adolf Fredrikin kirkko sijaitsee hieman etelänpänä Norrmalmin puolella, Holländargatanin varrella. Monta arkkitehtiä jätti oman suunitelmansa seurakunnalle. Linna-arkkitehti Agi Lindegrenin idea voitti. Kirkko valmistui vuonna 1906. Kirkon pohjapiirros on kreikkalaisen ristin mallinen ja kirkko on rakennettu italialaisen uusbarokin tyyliin. Kirkkosali on avara ja tilava johon mahtuu noin 1200 henkeä istumaan yhtäaikaa. 


Kirkolla on myös pieni sairaalan kirkkokin hallussaan. Sabbatsbergin sairaala sijaitsee hyvin lähellä. Kirkon sivurakennuksessa sijaitsee ikooimaalaaja Efti Papadopoulou-Georlin'in ateljee. Hän on kasvanut kreikkalaisessa perheessä ja maalannnut ikooneja koko ikänsä. Hän kävi ikoonikoulunsa Tessalonikissa. Hän pitää myös  ikoonimaalauskursseja.

Kupolen med målningar av Vicke Andrén.

Victor Andren on maalannut kupolin.



Pääalttari on kirkon suurin nähtävyys. Sen on sunnitellut Burckhard Precht ja on peräisin vuodelta 1731 ja oli alunperin tarkoitettu Uppsalan tuomiokirkolle. 

Tämä alttariasetelma on Ruotsin suurin. Asetelmaa säilytettiin alkuun Nordiska Museet tiloissa, kunnes se tuotiin tänne. Alttaritaulu on saanut esimerkkinsä roomalaisesta Il Gesu kirkon alttaritaulusta. Il Gesun kirkko Roomassa on jesuiittisääntökunnan äitikirkko. 

Ylinnä on samanlainen asetelma kuin Pyhän Pietarin basilikan alttarin päällä Roomassa. Alttarin sivuilla on vasemmalla puolella kuvattu uskon voittoa uskomattomuudesta ja oikealla puolen evankeliumin voittoa harhaopeista.




Evankeliumi voittaa harhaopit








 Markuskappeli sijaitsee tämän pilarin takana.



 Markuskappeli

Gustav Vasa kyrka

Saarnastuoli on myös arkkitehti Agi Lindegrenin suunnittelema ja valmistettu marmorista.




 Columbarium


perjantai 7. elokuuta 2015

Skogskyrkogården


Skogskyrkogården, Meditationslunden, medtiatiolehto

Sisäänkäynti Sockenvägen 634 on avoinna vuorokaudet ympäri. Lähin metroasema on  gröna linjen, vihreällä linjalla, pysäkki Skogskyrkogården. Kekustasta noin 13 minuutin matka. Bussi 183 ajaa kiertolinjan siten että se löhtee metorasemalta ja ohittaa useamman pussipysäkin hautausmaan sisällä. Hautausmaalla sijaitsee Vicitorcenter jossa on kahvila ja WC.


Skogskyrkogården NorthEntry.jpg

Pohjoinen sisäänkäynti

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 065.JPG

Vuonna 1915 avattiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu koskien Tukholman uutta hautausmaata jolle oli varattu suuri tontti metsän keskeltä, Enskede'stä. Kaiken kaikkiaan saatiin 53 erilaista arkkitehtisuunnitelmaa mukaan kilpailuun. Melkein kaikki ehdostukset olivat sellaisia joissa haluttiin kaataa metsä johon hautusmaa haluttiin rakentaan. Mutta voittajaehdostus "Tallum", tuli Erik Asplundilta ja Göran Lagercranzilta ja siinä metsä oli keskeisin idea. Hautusmaan nimeksi tuli Skogskyrkogården, metsäkirkonmaa. Rakentaminen kesti vuoteen 1940 saakka ja suunnitelmia muuteltiin useammankin kerran rakentamisen kestäessä. Vuonna 1940 olivat krematorio ja kolme hautauskappelia valmiina jeten hautausmaa voitiin vihkiä.  Ja tulos oli mahtava. Tästä tuli ruotsalaisen arkkitehtuurihistorian mestariteos. 

  
 Sockenvägenin sisänkäynti hautausmaalle

Hautaasmaalle on kaksi sisäänkäyntiä, jos ei kolmekin. Koska hautusmaa on hyvin iso niin sen lävitse kulkee autoteitä. Jopa busskin tulee hautausmaalle säännöllisesti.

Sweden. Stockholm. Skogskyrkogården 025.JPG

Bussipysäkki hautausmaalla, bussi 183 tekee lauantaisin ja sunnuntaisin kierroksen hautausmaalla.


Meditatiosnlunden, Meditatiolehto 

Tosiselta nimeltään Almhöjden, Jalavakumpu

Tämä on hautausmaan suosikkipaikka. Tänne löytää melkeo heti kun astuu pohjoisesta portista sisään. Monet vaeltavat tällä alueella usein. Eri vuodenaikoina tämä näyttää erilaiselta. Eri säällä tämä näyttää myös erilaiselta. Tämä näyttää erilaiselta riippuen miltä kohtaa haluaa kävellä ylös kummun päälle.

Skogskyrkogården 015.jpg



The Woodland Cemetry- Skogskyrkogården.jpg

VägenTillKulle (avJonOttosson) .jpg

Skogskyrkogården 078.JPG

Skogskyrkogården Nymfeum2.jpg

Gravar på Skogskyrkogården

Vuonna 1994 otettiin Skogskyrkogården Unescon maailmanperinne listalle. Skogskyrkogården on sittemmin toiminut monien hautausmaitten mallina koko maapallolla. Arkitektur ja Disagnecentrum'issa on valtava määrä materiaalia joka koskee tätä hautausmaata. Monia satoja valokuviakin.

Gunnar Asplund on suunnitellut hautausmaan yhdessä avustanjansa Sigurd Lewerentz'en kanssa. He tunsiavt toisensa erittäin hyvin. Vaikka Skogskyrkogårdenin hautausmaan suunnittelua pidetään ennen kaikkea Asplundin mestariteoksena niin siitä huolimatta Lewenrentz on näistä kahdesta arkkitehdistä se kuulusin. Ylösnousemuskappeli ja Meditatiolehto olivat ne ainoat kohteet hautausmaalla joita ei Asplund suunnitellut vaan Lewenrentz. Joten Asplund sai kaiken kunnian hautasmaan onnistuneesta lopputuloksesta.

Gunnar Asplund oli arkkitehti ja professori ja hänestä tuli erittäin tunnettu ulkomaita myöten. Asplund on suunnitellut Tukholman kaupunginkirjaston ja näyttelypaviljongit Tukholmanäyttelyyn vuonna 1930. Göteborgiin hän suunnitteli raatihuoneen ja valtionarkisto Kungsholmenilla oli hänen viimeisin työnsä. Asplundin työt olivat alkuun kalassisia tyyliltään, mutta myöhemmin hän siirtyi enempi modernismin tyyllin. Asplund kuoli vuonna 1940 ja hänet haudattiin tänne Skogskyrkogården'iin.

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 067.JPG

Skogskyrkogården'ista tuli Ruotsin arkitehtoonisesti tärkein hautausmaa. Ehkä kaikista arvostetuin ruotsalainen arkkitehtooninen työ ylipäätään. 


Skogskrematorio on suuri rakennuskompleksi jossa suuren monumettihallin lisäksi sijaitsee kolme kappelia, Tron (usko), Hoppets (toivo) ja Heliga Korsets kappelit (pyhän ristin kappeli). Luonnollisetikin rakennuksessa sijaitsee myös krematorio. Kun Skogskrematorio valmstui niin Tukholman porimestari Yngve Larsson sanoi että tämä on ehkä  meidän ikäluokan kaunein rakennus. 


Skogskyrkogården 005.JPG

 Skogskrematorio

Jo alusta asti tehtiin selväksi että hautausmaalle tehdään krematorio. Asiaa kuitenkin mietittiin noin parikymmentä vuotta ja sinä aikana arkkitehdit esittivät useita eri ehdotuksia. Lopulta Tukholman porimestari antoi luvan alkaa rakentamaan Skogskrematoriota. Se oli Asplundin ehdotus joka hyväksyttiin. Lewerentz närkästyi että Asplsundin aivan omin päin tehty suunnitelma hyväksyttiin. Mutta syyksi kerrottin että se oli jo vienyt parikymmentä vuotta aikaa eikä päätöstä oltu saatu aikaan sillä Lewretz oli perfektionisti.

Skogskyrkogården 063.JPG

Skogskyrkogården 073.JPG

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 043.JPG

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 051.JPG



Skogskrematoriet vihittiin vuonna 1940 ja paikalla oli vihkimässä kruunun prinssi Gustav (VI) Adolf, prinssi Eugen ja Yngve Larsson.  Erik Gunnar Asplund oli myös mukana (kuvassa toinen vasemmalta), vaikka hän oli jo silloin sairas. Hän kuoli vain neljä kuukautta myöhemmin. Hänet poltettiin krematoriossa ja haudattiin hautausmaan lepoon. Hän on haudattu paikalle 1B, joka sijaitsee aivan Trons kappelin ulkopuolella ja hänen viressään sijaitsee Yngve Larssonin perhauta. Asplundin haudalla lukee "hänen työnsä elää".

Fil:Skogskyrkogården Skogskapellet 2011b.jpg

Skogskapellet, metsäkappeli, on Asplundin suunnitelema. 



Tämä kappeli on hyvin yksinkertainen sillä Asplundin oli pakko tinkiä sillä hänen alkuperäinen suunitelmasa olisi tullut liian kalliiksi.

File:Skogskap 2009.jpg

Ainoa koriste on tämä pieni kullattu enkeli joka roikkuu kappelin  pääsisäänkäynnin yllä.

Fil:Skogskapellet april 2015a.jpg


Uppståndelse kappeli, ylösnousemuskappeli, on Sigurd Lewerentzin suunnittelema. Asplundin Skogskapellet oli jo valmistunut joten Lewerentz sai vuorostaan suunnitella kappelin. Heillä oli sopimus alunperin että he vuorollaan suunnittelevat joka toisen rakennuksen, mutta se suunnitelma ei tullut toteutumaan. Lewerentzin esnimmäistä suunnitelmaa ei hyväksytty sillä se muistutti liikaa Asplundin Skogskappelia, joten hän suunnitteli uuden ja suuremman kappelin joka tuli plajon kalliimmaksi kuin Asplundin Skogskappeli. 

Sweden. Stockholm. Skogskyrkogården 019.JPG

Skogskyrkogården April 2012f.jpg

Uppståndelsekapellet 2006f.jpg

Närbild av Ivar Johnssons skulpturgrupp

 Ivar Johanssonin suuniteelma reliefiryhmä 

Skogskyrkogården MortuaryChapel2.jpg

 Uppståndesekapellet, ylösnousemuskappeli

Uppståndelsekapellet 2009xz.jpg

Skogskyrkogarden Uppstandelsekapellet Kapitaler.jpg

Uppståndelsekapellet 2009.jpg

Uppståndelsekapellet


Trons kapell, Kramatoriorakennus




Heliga Korsets kapell, Pyhän ristin kappeli, krematoriorakennus

Tämä kappeli sijaitsee  myös ison monumenttihallin yhteydessä. Tämä kappeli on paljon suurempi miltä se kuvassa vaikuttaa.





Skogskrematoriet



Monumenthallen



John Lundquist, ylösnousemus monumentti vuodelta 2009


Skogskyrkogården Mortuary.jpg


Skogskyrkogården, Erik Gunnar Asplund.JPG

Erik Asplundin hauta


 Greta Garbon hauta

Skogskyrkogarden OlderPart.jpg

Sweden. Stockholm. Skogskyrkogården 015.JPG

Skogskyrkogården OlderPart2.jpg

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 034.jpg

Skogskyrkogården 039.JPG

Skogskyrkogården 044.JPG

Sweden. Stockholm. Skogskyrkogården 017.JPG

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 035.JPG

Skogskyrkogården 079.JPG

Skogskyrkogården 081.JPG

Skogskyrkogården 082.JPG

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 026.JPG

Sverige.  Stockholm.  Skogskyrkogården 056.JPG

Skogskyrkogården-5.jpg

Sweden. Stockholm. Skogskyrkogården 027.JPG



Skogskyrkogårdenin uusi krematoriumi on  juuri vastikään valmistunut. Arkkitehti Johan Celsingin luomus.


Hiljainen hetki uurnan äärellä. 

Sista viilan/viimeinen lepo, kuten ruotsaliaset sanoo