Svindersvikin kartano

Svindersviks gård, Svindersviksvägen 15

 Tästä kartanosta pitää huolen Nordiska Museet.

Näytetään lauantaisin ja sunnuntaisin 4/6-26/6  kello 12, 13 ja 14.

Näytetään vain sunnuntaisin 03.7.-04.09 kello 12, 13 ja 14.

Aikuiset: 100kr

Lapset ja nuoret alle 18-vuotiaat vapaa pääsy

 Kahvila avoinna tiistaista snnuntaihin kello 11-16

Huom! maanantaisin suljettu!

suljettu myös juhannuksena 23-25.6, mutta avoinna  taas normaalisti 27.6

Slussenilta kulkee Värmdövägeniä pitkin monta bussia, muun muassa 409, 414, 422,  tai ottamalla Saltsjöbanan paikallisjunan Slussenilta, mikä pysähtyy myös samalla paikalla kuin bussitkin, siis Nackan asemalla. Bussit pysähtyy ensimmäisen kerran Viking linjan sataman kohdalla, sen jälkeen Sicklan asemalla ja sitten Nackan asemalla. Muutaman minuutin matka Slussenilta. Jää pois pysäkillä Nacka Station/Nackan asema ja kävele siitä Värmdövägeniä vasemalle ja käänny bensa-aseman kohdalla oikealle Alphyddevägenille ja heti oikealle Svindersviksvägenille. Tämä on lyhyt matka eikä lainkaan niin vaikea kuin miltä se ehkä kuullostaa.

Paluumatkalla onkin bussipysäkki Värmdövägenin toisella puolella, bensiasemalta heti oikealle, siis hieman lähenpänä ja samalla puolella Värmdövägeniä kuin kartanokin. Tässä pysähtyvät bussit kulkee kaikki Slussenille, missä voi vaihta bussia tai otta metron.. Pysäkin nimi on Alphyddan. Nacka stationin psysäkiltä on noin 250 m Svindervikin kartanoon.

Svindersvikin kartano

Kartanosta tulee rakennusmuistomerkki  kulttuuriympäristölain mukaisesti.

Arkkitehti Carl Hårleman suunnitteli Svindervikin kartanon. Hårleman (1700-1753) oli ruotsalainen paroni ja yksi aikansa vaikutusvaltaisimmista arkkitehdeistä. Hän oli superintendentti ja päällikkö, joka vastasi Tukholman linnan valmistumisesta Nikodemus Tessinin kuoleman jälkeen vuonna 1728. Hän oli myös yksi Ruotsin kuinkaallisen Taideakatemian perustajista ja hän, joka toi rokokoon Ruotsiin. Hän on suunnitelut erittäin paljon uepita rakennuskai

1700-luvulla tämä oli todellinen kesähuvi lähellä keskustaa. Slussenilta tänne ei vie montakaan minuuttia bussilla. Kartano rakennettiin rokokotyylin mukaisesti. Vuonna 1940 kartano luovutettiin Nordiska Museet/Pohjolan Museolle.

Aukiolojat ovat kehnot. Vain kesäkaudella lauantaisin ja sunnuntaisin sekä elokuussa sunnuntaisin näytetään kartanoa. Pihalle, puistoon ja kahvilaan pääsee koko kesäkauden. Varaamalla ajan etukäteen voi saada nähdä kartanon sovittuun aikaan sisältäpäin oppaan kanssa. 

Kahvilan nimi on Svindersviks Brygghus ja se on avoinna ympäri vuodet. Kesäaikaan voi istua ulkosalla ja jopa laiturillekin on laitettu pöydät ja penkit. Täällä saa muutakin kuin vain kahvia. Sivuilta löytyy viikon ruokalista.

Kauppias Claes Grill omisti kartanon 1700-luvulla ja hänen perheensä vietti täällä kesäajat. Vastapäisellä rannalla seisovassa teollisuus rakennuksessa sijaitsi paperitehdas jonka Grillin suku omisti. En tiedä mitä siinä rakennuksessa on nykyään.  

Svindersvikin päärakennuksen salongin kiinalainen riisipaperitapetti esittelee rakentaja Grillin yhteyksiä East India Companyyn.

Kahvila

Puutarha on vieläkin täynnä omenapuita. Syksyisin juhlitaan erityistä omenajuhlaa.

Villa Kullen oli silkkikangastehtailijan Knut August Almgrenin perheen kesäasunto.

Kahvila on todellinen paratiisi. Svinderviks Brygghus on kahvila, mikä on avoinna pääsiäisenä lauantai-sunnuntai-maanantai kello 11-16 ja sen jälkeen suununtaisin kello 11-16 koko kesäkauden. 

Tämän paviljongin rakennutti Catharina Charlotta De Geer af Leufsta, joka omisti aikansa Svindersvikin. Tässä paviljongissa sijaitsi juhlahuoneisto ja vierashuoneet. Vieraitten joukossa oli myös kuningas Gustav III. En tiedä onko palviljonki koskaan avoinna nykyään.

Erstavikin herraskartano

Erstavik, Erstaviksvägen 1

Tällä hetkellä kartanon omistaa fideikomissarie Johan af Petersens, joka haluaa myydä kartanon. Fideikomissi on aatelisten sääntöperintötila, jonka perinnnöstä on erikoiset säännöt. Maatilaa ja kartanoa ei voi myydä eikä jakaa perillisten kesken, vaan sen on kuljettava suvussa eteenpäin ja tavallisesti vanhin lapsista, joka saa tällaisen rakennuksen omistukseensa. Tällainen rakennus ja maatila kasvaa arvossaan ajan myötä. 

Suomessa on nämä sääntöperinnetilat lakkautettu, mutta Ruotsissa ne elää vieläkin omaa elämäänsä, mutta sääntöjä on hieman muutettu. Yleensä nämä tilat joutuvat valtion omisteukseen, kuten esimerkiksi Italiassa on tapana. Koko fideikomissi systeemi on roomalainen alunperin.

Ätt, suomeksi sukuperä, tarkoittaa Ruotsissa kuninkaallisia ja attelisia sukuja. Tavalliset ihmiset kuuluu taas sukuihin, släkt. Ruotissahan elää vieläkin runsaasti aatelisukuja/ätter joista melko monet olivat Saksasta, Hollannista, Virosta tai Suomesta maahanmuttaneita sukuja, jotka sitten kuningas aateloi. On myös perinteisiä ikivanhoja aatelissukuja, perusaatelisia. Nämä maahanmuuttaneet suvut olivat kauppiaita, puutarhamestareita, arkkitehtejä, pankkiireja jne. hovin palvelusväkeä, etenkin kuninkaan sotilaita.

Kuinkaat eivät ole atelisia, vaan ihaa omaa sakkiaan. Kuninkaat jakoivat aatelisttiteleitä omalle henkilökunalleen. Ruotsin eduskunta kielsi kuninkaan aateloimasta vuonna 1974. Aatelisia koskee samat lait ja säännökset kuin muitakin kansalaisia, mutta aateliet, siis suvun päämimes saavat pittää tittelisnä. Rouvia kuitenkin kutsutaan usein miehensä arvosteen mukaan.

 

Tällaisen aatelissuvun jäsentä kutsutaan nimellä ättling, mikä tarkoittaa 'jäljessätulevaa'. Monet aatelissuvut asuvat vieläkin linnoissaan tai herraskartanoissaan. Vaikka nykyään voi kuka vaan ostaa linnoja ja herraskartanoita ja vielä melko halvalla. Herraskartanoiden tarjonta on jopa huomattavasti suurempi kuin kysyntä. 

Kukaan ei osaa sanoa kuinka monta linnaa Ruotsissa on, mutta kuinkaallisella hovilla on 12 linnaa. Ruotsissa on ehkä noin 250-300 linnaa. Harvat linnat ja herraskartanot ovat fideikommisseja. Linnoissa asuminen on hankalaa ja kallista. On oltava jotain lisätienestiä, kuten metsää, maanvilejyä tai karjataloutta, jotta pystyy asumaan linnassa.

Ruotsissa on vieläkin noin 40 fideikommissia kuten Eriksberg ja Erstavik Södermanlandissa, ja Revelsta ja Sjöö Upplannissa, kaikki neljä Tukholman läänissä.

Af Petersens aatelissuku on numero 2071 aateliskalenterissa. Ensimmäinen suvun jäsen aateloitiin vunna 1770. Ensimmäinen suvun jäsen joka muutti asumaan Erstavikin kartanoon oli Johan Abraham Petersen, mutta se oli hänen isänsä Herman joka kirjoitti fideikomissin perintösääännöksen jälkeläisilleeen. 

Petersenska Huset Gamla Stan'issa, Lilla Nygatan 2, kuuluu Peterska fideikomissioon. Palatsia kutsutaan myös nimellä Piperska palatset, Carl Piperin mukaan, joka oli oli kreivi ja valtionmies, ja asui aikansa palatsissa. Piperit olivat alunperin saksalaista sukua, joka muutti ensin Suomeen, sieltä Viipuriin ja sitten lopulta Tukholmaan. Palatsi on kuulunut aikansa myös kuningatar Kristinalle, joka antoi sen sulkulaiselleen Adolf Johan af Pfalzille. Monen monta muuta on omistanut palastin lyhyen ajan.

Lopulta palatsin osti Herman Petersen, joka oli Ostindiska kompaniet, Ruotsin Itä-Intian kauppakomppnanian  päätirehtööri ja se oli hän joka teki palatsista ja Erstavikin kartanosta fideikomission. Palatsi siis on vieläkin Petersensin suvun omistuksessa. Palatsissa kokoontui ns Lilla Sällskapet, herrojen klubi. Nykyisellä klubilla on 21 jäsentä ja he  enimmäksen keskittyvät ruokakulttuuriin. Joukossa on nykyään muutamia naishenkilöitäkin.

 
Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsi klassinen ravintola nimeltä Källaren Aurora. Ovessa lukee nykyään Monks. Se on kahvila/olutbaari/Wiskey kellari.

 Erstavikbadet, Erstavikin uimaranta

Erstavikin alueen kartta

Erstavikin alueella vallitsee jokamiehenoikeus. Erstavikin alueella saa kävellä ja pyöräillä, käydä uimassa ja syödä eväänsä. Kunhan ei heitä roskia maahan, koske puihin tai kasvillisuuteen, ei sytytä nuotiota tai heittele tupakan tumppeja maastoon.  Uimaranta on lähellä linnaa mikä on avoinna kaikille.

Noin 1,5 miljoonaa henkeä käy tällä kuvassa yllä olevalla alueella vuosittain. Alue sijaitsee sen verran lähellä Tukholman keskustaa että tänne on helppo tulla. Mutta busseja ei toki kulje alueelle, sillä kartanon alue on privaattialeutta, eikä täällä ole mitään sen erikoisenpaa turisteille tarjottavana, kun kaunista luontoa ja upeita maisemia. Omalla autolla, mopedilla eikä moottoripyörällä saa ajaa privaattiteillä, joten kulkuvälineet on jätettävää Slatsjöbadenin tien varteen, taikka jollekin parkkipaikalle ja käveltävä ne neljäkilometriä kartanoon. 

Erstavikin tiluksien länsipuolella sijaitsee valtavan suuri Nackareservatet. 

Saltsjöbadeniin kulkee Slussenilta oma juna joka pysähtyy Tippen nimisellä asemalla. Siitä on noin 700 metrin kävelymatka kartanoon Kvarntorpsvägeniä pitkin golfkentän ohitse. Minun setä (äidin veli) asui Tippenillä aikoinaan.

Erstavikenin uimaranta on aivan ihana ranta. Erstaviken on osa Itämerta.

Junanrata jakautuu kahteen Igelbodan asemalla, josta toinen rata kulkee Saltsjöbadeniin ja tonien Solsidaan'iin. Solsidan voi olla jollekin tuttu TV:stä, saman nimisestä sarjasta. Sarja on filmattu Solsidan'issa. Solsidan'iin menevän radan varrella on pysäkki nimeltä Erstaviksbadets Station, Erstavikin uimarnnan pysäkki. Jää siinä pois kyydistä ja kävele uimarannalle ja siitä sitten voi kävellä edelleen Erstavikiin merkattuja teitä pitkin.

Alueella suositellaan noudattamaan opastuskylttejä ja säästämään luontoa ja eläinkantaa. Parasta on siis kulkea merkattuja polkuja ja antaa niin kasvillisuuden, villien eläinten kuin kartanon eläintekin olla rauhassa. Kartanon maatila sijaitsee Nackareservaatin ympäröimänä. 

Arkkitehti Jan Erik Rehn suunnitteli päärakennuksenv1760-luvulla. Tila on kuitenkin tunnettu jo 1300-luvulta lähtien ja täällä on asunut monet suvut kuten Björnram, Fargalt, Kyhle, Bielkenstierna, Leijonhufvud ja Törnflycht. 

Herman Pedersen sai vuonna 1763 kuinkaalta luvan ostaa Erstavikin. Kuninkaan lupa tarvittiin koska maa-alue oli ns frälsejord, ts maatila jonka sai vain aateliset omistaa. Herman Pedersen kuoli vuonna 1765 vain 51 vuotiaana, eikä hän ehtinyt näkemään uuskorjattua linnaansa. Hänen lapsensa aatteloitiin vuonna 1779 ja he ottivat sukunimkseen af Petersens.

Hyvin erikoinen tapahtuma Erstavikin historiassa oli kun vuonna 1774 saapui nuori Oldenburgin prinsessa laivaalla Ruotsiin mennäkseen avioliittoon herttuas Carlin kanssa. Pariskunnasta sittemmin tuli kuningaspari, kuningas Karl XIII ja kuningatar Hedvig Eilisabet Charlotta. 

Nuori Oldenburgin prinsessa tuli laivalla Saksasta Erstavikiin. Koko Ruotsin hovi oli Erstavikissä ottamassa vastaan prinsessaa. Musiikkiorkesteri soitti ja Carl Michael Bellman luki tätä tilaisuutta varten sepittämänsä runon "Över ankomsten till Erstavik".Silloinen Ruotsin kuningas Gustav III seisoi ensimmäisenä vatsaanottajien joukossa. Koko porukka lepäsi Ertsavikin kartanossa muutaman päivän ennen kuin he jatkoivat matkaa Tukholmaan.

Alueella liikkuu hirviä, peruoja, kauriita, jäniksiä, kettuja, hanhia, ankkoja, ja villisikoja. Tämä erittäin kaunis luonnonvarainen alue sijaitsee lähellä keskikaupunkia, vain 6 kilometriä kuninkaan linnasta.

Af Petersensinen sukuhauta Nackan kunnan eteläisellä hautausmaalla.

PS.Tulin jälkenpäin kertomaan että suku riitautui perinnönjaossa.  

Sukupolvien ajan Petersenien aatelissuvun omistuksessa ollut Erstavikin kartano koostuu noin viidestätoista Tyresön kunnan saaresta, Nackassa runsaat 2000 hehtaarin laajasta maa-alieesta, mikä vastaa 20 prosenttia koko kunnan pinta-alasta. Lisäksi perhe omistaa komean kiinteistön Petersenska palatset Gamla Stanissa Tukholman keskustassa.

Kuolinpesä on aina ollut ns. fideicommissiona, eräänlainen lainmukainen perhesäätiö, jossa vanhin poika perii kaiken ja tyttäriltä riistetään heidän perintöoikeutensa. Aatelisperinteen (fideicommission) mukaan tyttäret yritetään naittaa niin rikkaisiin sukuihin kuin mahdollista, ja siksi tytöt ei saa lainkaan perintöä isältään.

Erstavikin tilusten omaisuuden arvoa on vaikea laskea, mutta se on yli miljardi kruunua, eikä ole lainaa lainkaan. Sisarusten isä Magnus af Petersens oli viimeisinä vuosinaan halunnut lakkauttaa fideicommissio-lain, joka oli täysin sopusoinnussa valtuuston jo vuonna 1964 päättämän likvidaatiolain kanssa. Fideicommissen otettiin käyttöön Ruotsissa 1600-luvulla ja nykyään se on lopetettu useimmissa maissa.

Kun Magnus af Petersens kuoli vuonna 1994, hänen viimeinen tahtonsa oli, että kaikki hänen lapsensa perivät kartanon. Hän testamentaa suurimman osan omaisuudesta vanhimmalle Johanille, mutta myös hänen poikansa Erik ja tytär Eva saisivat osuuden perinnöstä. Mutta niin ei käynyt. Johanin veli ja sisko ja heidän lapset ei saa penniäkään perinnöstä. 

Silloinen kulttuuriministeri Marita Ulvskog teki muutaman vuoden ja Fideicommiss nämndenin valmistelun jälkeen päätöksen Erstavikin fideicommissatin jatkamisesta. Näin kumottiin isän testamentti.

Johan on asunut ja ylläpitänyt kartanoa ja tiluksia isänsä kuoleman jälkeen. Johan af Petersens kuoli vuonna 2015, minkä jälkeen hänen poikansa Carl af Petersen on asunut kartanossa. Häntä on kutsuttu 'Saltsin kuninkaaksi', siis lähellä sijaitsevan erittäin rikkaiden asuintajaa Saltsjöbadetin kuninkaaksi.

Tämä ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun aatelisperheissä toimitaan lakien vastaisesti.